ASEMAKAAVAN SELOSTUS. Keskisen asemakaavan muutos.

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Keskisen asemakaavan muutos. Asemakaava koskee Jämsän kaupungin 10. kaupunginosassa korttelia 1 ja osaa korttelista 3 sekä näihin liittyviä katu- ja puistoalueita. Kaavatunnus 227. Päiväys 3.6.2014 Jämsän kaupunki Yhdyskuntatoimi

SELOSTUS 2 (17) 3.6.2014 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Keskisen asemakaavan muutos Kunnan kaavatunnus: 227. Kaavan päiväys: 3.6.2014 Kunta: Jämsä Kunnanosa: Keskinen Kaavan laatija: Eino Ruhanen / Rainer Nyholm Jämsän kaupunki Yhdyskuntatoimi / kaavoitus Seppolantie 10, 42100 Jämsä puh. 0206 38 2000 sähköp. etunimi.sukunimi@jamsa.fi Vireilletulo: Kaavoitushanke sisältyi vuoden 2014 kaavoituskatsaukseen, jonka tekninen lautakunta hyväksyi 27.2.2014 10. Kaavoituskatsauksesta on kuulutettu 4.4.2014. Hyväksymispäivämäärät: Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

SELOSTUS 3 (17) 3.6.2014 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Jämsässä, Seppolan taajamassa Keskisen alueella. Suunnittelualue rajoittuu yhdeltä sivulta Keskisenkatuun. Kuva 1. Suunnittelualueen sijaintikartta, likimääräinen sijainti on osoitettu sinisellä rajauksella. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Keskisen asemakaavan muutos. Kaavamuutoksella on tarkoitus tutkia mahdollisuutta liittää puisto- ja katualueita suunnittelualueen tontteihin.

SELOSTUS 4 (17) 3.6.2014 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 TUNNISTETIEDOT... 2 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 3 1.3 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS... 3 1.4 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO... 4 1.5 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA... 5 1.6 LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA... 5 2. TIIVISTELMÄ... 5 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 5 2.2 ASEMAKAAVA... 5 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 6 3. LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 6 3.1.1. ALUEEN YLEISKUVAUS... 6 3.1.2. LUONNONYMPÄRISTÖ... 7 3.1.3. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ... 7 3.1.4. MAANOMISTUS... 8 3.2 SUUNNITTELUTILANNE... 8 3.2.1. KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT, PÄÄTÖKSET JA SELVITYKSET... 8 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE... 9 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 9 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 9 4.3.1. OSALLISET... 9 4.3.2. VIREILLETULO... 10 4.3.3. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYT... 10 4.3.4. VIRANOMAISYHTEISTYÖ... 10 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 10 4.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET... 10 4.5.1. ALUSTAVIEN VAIHTOEHTOJEN KUVAUS JA KARSINTA... 10 4.5.2. VALITUN VAIHTOEHDON VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN, ARVIOINTI JA VERTAILU... 11 4.5.3. YLEISKAAVALLINEN TARKASTELU... 11 4.5.4. SUUNNITTELUVAIHEIDEN KÄSITTELYT JA PÄÄTÖKSET... 12 4.5.5. MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ NIIDEN HUOMIOON OTTAMINEN... 12 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 13 5.1 KAAVAN RAKENNE... 13 5.1.1. MITOITUS... 13 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 13 5.3 ALUEVARAUKSET... 13 5.3.1. KORTTELIALUEET... 13 5.3.2. MUUT ALUEET... 13 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET... 13 5.4.1. VAIKUTUKSET RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN... 13 5.4.2. VAIKUTUKSET LUONTOON JA LUONNONYMPÄRISTÖÖN... 13 5.4.3. VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN... 13 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 14 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET... 15

SELOSTUS 5 (17) 3.6.2014 5.7 NIMISTÖ... 16 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 17 6.1 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS... 17 6.2 TOTEUTUKSEN SEURANTA... 17 7. LIITTEET... 17 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1. Asemakaavan seurantalomake. Liite 2. Ote maakuntakaavasta. Liite 3. Ote 4.vaihemaakuntakaavaehdotuksesta. Liite 4. Ote yleiskaavasta. Liite 5. Ote ajantasa-asemakaavasta. Liite 6. Kohdekortit Jämsän keskusta-alueen täydennysinventoinnista 2009 (Keskisen pihapiirin rakennukset) Liite 7. Melualueet päiväaikaan 7-22 Liite 8. Melualueet yöaikaan 22-7 Liite 9. Melualueet päiväaikaan 7-22 tavoitevuosi 2040 Liite 10. Melualueet yöaikaan 22-7 tavoitevuosi 2040 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Valtatie 9 Jyväskylä-Jämsä Kehittämisselvitys (Keski-Suomen ELY-keskus 2013) 2. Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Tekninen lautakunta käsitteli kaavamuutoshakemuksen 24.10.2013 132 ja päätti käynnistää kaavamuutoshankkeen. Kaavahanke sisältyi vuoden 2014 kaavoituskatsaukseen, jonka tekninen lautakunta hyväksyi 27.2.2014 10. Kaavoituskatsauksesta on kuulutettu 4.4.2014. Tekninen lautakunta käsitteli kaavaluonnosta kokouksessaan xx.x.2014 ja päätti asettaa sen nähtäville. Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävillä 2.2 Asemakaava Asemakaavassa on esitetty käyttötarkoitukseksi Erillispientalojen korttelialuetta (AO) ja Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialuetta (AR). Lisäksi kaavaalueeseen sisältyy puisto- ja katualueita.

SELOSTUS 6 (17) 3.6.2014 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Kaavan toteuttaminen ei vaadi lisäpanostusta kunnallistekniikkaan. Alue on kunnallisen vesi- ja viemäriverkoston piirissä ja tarvittavat liikenneyhteydet ovat olemassa. 3. Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1. Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee Jämsän Seppolan taajaman itäosassa nk. Keskisen asuinalueella. Alue rajoittuu yhdeltä sivulta Keskisenkatuun. Noin 250 metrin päässä alueen luoteispuolella kulkee Jyväskyläntie (vt 9).

SELOSTUS 7 (17) 3.6.2014 Kuva 2. Viistoilmakuva suunnittelualueelta ja sen ympäristöstä. Suunnittelualue on rajattu likimääräisesti punaisella katkoviivalla. Kuva: Keski-Suomen liiton kuva-arkisto, kuvaus Lentokuva Vallas Oy 2008. 3.1.2. Luonnonympäristö Olemassa olevien rakennusten ympärillä rakennettua pihapiiriä. Suunnittelualueen rakentamattomilla alueilla, jotka muutettavassa olevassa kaavassa ovat pääosin puistoa kasvaa jonkun verran varttuneempaa puustoa. Alue, joka sijaitsee Ruotsulantien varressa on peltoa. Alue sijaitsee maakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella (Jämsänjoki). 3.1.3. Rakennettu ympäristö Alueelle on hyvät liikenneyhteydet, kulku alueelle tapahtuu Maskulankadun ja Keskisenkadun kautta, jotka yhtyvät etelässä Ruotsulantiehen. Ruotsulantien yhteydessä kulkee erillinen kevyen liikenteen väylä, jota kautta pääsee Seppolan taajaman keskustaan. ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

SELOSTUS 8 (17) 3.6.2014 Suunnittelualueella sijaitsee kaksi omakotitaloa sekä näihin liittyen 8 erikokoista talousrakennusta. Kunnan rakennusrekisterin mukaan toinen omakotitaloista on valmistunut 1972 ja toinen n. 1850. Alue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla rakennetulla kulttuuriympäristöalueella (Jämsänjoen agraarimaisema). 3.1.4. Maanomistus Suunnittelualue koostuu yksityisten ja kaupungin omistamista kiinteistöistä. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1. Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Keski-Suomen maakuntakaavan 14.4.2009 ja se on tullut lainvoimaiseksi 10.12.2009 (Liite 2). Vaihemaakuntakaavat Ympäristöministeriö on vahvistanut 1.vaihemaakuntakaavan 16.12.2009 sekä 2.vaihemaakuntakaavan 11.5.2011. Edellä mainittujen lisäksi valmistelun alla on vaihemaakuntakaavat 3. ja 4 (Liite 3). Yleiskaava Jämsän taajamayleiskaavan on Jämsän kaupunginvaltuusto hyväksynyt 13.11.1989. Yleiskaava on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena oikeusvaikutuksettomana yleiskaavana. (Liite 4). Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa lääninhallituksen 26.5.1980 vahvistama asemakaava sekä kaupunginvaltuuston 28.1.2008 hyväksymä asemakaava (Liite 5.). Rakennusjärjestys Jämsän kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen 26.1.2009 1 ja se on astunut voimaan 1.1.2009. Tehdyt selvitykset Jämsän täydennysinventointi (Keski-Suomen museo, 2009)

SELOSTUS 9 (17) 3.6.2014 Ympäristömeluselvitys valtatie 9:n ja Ruotsulantien liikenteen osalta suunnittelualueen kohdalla (Jämsän kaupunki 2014) Tehtävät selvitykset 4. Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kaavamuutosta hakeneen suunnittelualueen yhdellä maanomistajalla on tarvetta muuttaa kaavaa, koska voimassa oleva asemakaava ei vastaa hänen tulevaisuuden tarpeita. Hakija haluaisi säilyttää n. 1850 valmistuneen talon sekä siihen liittyvät talousrakennukset yhtenä kokonaisuutena, jolla varmistettaisiin paremmin niitten kunnossapito ja säilyvyys. Kaavamuutoksella poistetaan myös tarpeettomia katu- ja puistoalueita. Hankkeen aikana on myös ilmennyt että hakijan naapurustossa olevilla maanomistajilla olisi tarvetta muuttaa kiinteistöillään voimassa olevaa kaavaa, näiden osalta muutetaan kaavaa mahdollisuuksien mukaan maanomistajien toiveiden mukaisesti. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavamuutosta on hakenut yksi suunnittelualueen maanomistajista. Tekninen lautakunta käsitteli hakemuksen 24.10.2013 132 ja päätti käynnistää hankkeen. Kaavoitushanke sisältyi vuoden 2014 kaavoituskatsaukseen, jonka tekninen lautakunta hyväksyi 27.2.2014 10. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1. Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon ja muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osallisia ovat: Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa Vaikutusalueen asukkaat ja maanomistajat Vaikutusalueen yritykset, työntekijät, elinkeinoharjoittajat ja palveluiden käyttäjät

SELOSTUS 10 (17) 3.6.2014 Viranomaiset Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen museo Keski-Suomen liitto Keski-Suomen Pelastuslaitos Kaupungin hallintokunnat Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Etujärjestöt ja muut tahot Verkko- ja energiayhtiöt 4.3.2. Vireilletulo Tekninen lautakunta käsitteli kaavamuutoshakemuksen 24.10.2013 132 ja päätti käynnistää asemakaavan muutoksen. Vireilletulosta on kuulutettu vuoden 2014 kaavoituskatsauksen yhteydessä 4.4.2014. 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma yhdessä asemakaavan muutosluonnoksen kanssa on ollut nähtävillä x.x. xx.x.2014 Jämsän kaupungin yhdyskuntatoimessa osoitteessa Seppolantie 10 sekä kaupungin verkkosivuilla osoitteessa www.jamsa.fi. Nähtävilläolosta on kuulutettu paikallislehdessä (Jämsän seutu) xx.x.2014 sekä kaupungin verkkosivuilla ja virallisella ilmoitustaululla. Nähtävilläolosta ilmoitettiin kirjeitse kaavamuutoksen hakijoille sekä suunnittelualueen naapurikiinteistöjen omistajille. 4.3.4. Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelua ei ole pidetty. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Voimassa oleva asemakaava ei vastaa suunnittelualueen maanomistajien tulevaisuuden tarpeita. Tavoitteena on poistaa tarpeeton katualue sekä muuttaa puistoalueita osaksi tontteja. Tarkastellaan kaavamerkintöjä että ne vastaavat maanomistajien tulevia tarpeita. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1. Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta

SELOSTUS 11 (17) 3.6.2014 Luonnosvaiheessa työstettiin vain yhtä vaihtoehtoa. 4.5.2. Valitun vaihtoehdon vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todettiin että arvioidaan alueen nykytilan mukaista vaihtoehtoa sekä asemakaavan muutoksen mukaista vaihtoehtoa. Asemakaavan muutoksella varmistetaan että maanomistajat voivat hyödyntää omistamansa alueet haluamallaan tavalla tulevaisuudessa. Kaavahankkeessa selvitetään myös onko tarpeen varustaa vanhan Keskisen talon pihapiirin rakennuksia suojelumerkinnöin. 4.5.3. Yleiskaavallinen tarkastelu Suunnittelualueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. MRL 54 :n mukaan on alueelle, jolle ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, asemakaavaa laadittaessa on soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään: Asemakaava täyttää yleiskaavan sisältövaatimukset seuraavin perustein: 1. Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Kaavamuutosalue sijaitsee kaupunkikeskustan reuna-alueella ja hyödyntää olemassa olevaa keskustan katuverkostoa. 2. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Hyödyntää jo olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta, alue rajoittuu olemassa olevaan katuverkostoon. Alue on myös kunnallisen vesiverkoston piirissä. 3. Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Sijaitsee Seppolan taajaman reuna-alueella kävelymatkan päässä sekä julkisista että kaupallisista palveluista. 4. Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. Alue on kunnallisen vesijohtoverkoston piirissä. Suunnittelualueen eteläpuolella Ruotsulantientien yhteydessä kulkee kevyen liikenteen väylä, jota kautta pääsee Seppolan taajaman keskustaan asti. 5. Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen ympäristöön.

SELOSTUS 12 (17) 3.6.2014 Alueen luonne ei tule merkittävästi muuttumaan kaavamuutoksen myötä. Kaavamuutoksella parannetaan maanomistajien mahdollisuuksia kehittää alueitaan haluamallaan tavalla. 6. Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset Alueella ei ole yritystoimintaa. 7. Ympäristöhaittojen vähentäminen Alueella ei ole merkittäviä ympäristöhaittoja. Valtatie 9 kulkee sen verran kaukana suunnittelualueelta, joten sieltä kantautuva melu suunnittelualueelle ei ole ongelma. 8. Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Alue sijaitsee maakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella sekä valtakunnallisesti arvokkaalla rakennetulla kulttuuriympäristöalueella. Tehtävät muutokset asemakaavaan ovat sen verran vähäisiä ettei edellä mainittujen alueiden arvot heikenny. Alueella sijaitsevien vanhojen rakennusten suojelutarve ratkaistaan kaavoitushankkeen yhteydessä pyytämällä Keski-Suomen museolta lausuntoa eri kaavoitusvaiheissa. 9. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Kaavamuutoksen myötä puistoalueet pienenevät, alueet eivät tosin ole tärkeitä virkistysalueita. 4.5.4. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Toimielin Päivämäärä Päätös Tekninen lautakunta 24.10.2013 132 Päättää laittaa vireille Keskisen alueen asemakaavan muutoksen. Tekninen lautakunta x.4.2014 xx Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto 4.5.5. Mielipiteet ja lausunnot sekä niiden huomioon ottaminen Luonnosvaihe Luonnosvaiheessa pyydettiin lausunnot

SELOSTUS 13 (17) 3.6.2014 5. Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Kaavan kokonaispinta-ala on n. 2,95 hehtaaria, pinta-ala koostuu rakentamiseen varatuista alueista sekä puisto- ja katualueista. 5.1.1. Mitoitus Asemakaavan muutosalueen pinta-ala on noin 3 hehtaaria. Pinta-ala muodostuu Erillispientalojen korttelialueesta (2,02 ha), Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueesta (0,63 ha), Puistoalueista (0,25) ja katualueista (0,09 ha). Rakennusoikeutta muodostuu 3 141 k-m 2 ja tehokkuuslukuna on osalla rakentamiseen varatuilla korttelialueilla käytetty 0,15, osalla alueella rakennusoikeus on kerrottu kerrosalaneliömetreinä. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset 5.3.1. Korttelialueet AO AR Erillispientalojen korttelialue. Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 5.3.2. Muut alueet VP Puisto. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaava-alueella sijaitsevan Keskisen pihapiirien rakennusten suojeluarvo ratkaistaan kaavoituksen yhteydessä. Rakennusten mahdolliset suojelumerkinnät turvaavat niiden säilymisen. 5.4.2. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Ei merkittäviä vaikutuksia luontoon tai luonnonympäristöön. Täydennysrakentamisen yhteydessä on kaadettava puustoa. 5.4.3. Vaikutukset liikenteeseen

SELOSTUS 14 (17) 3.6.2014 Ei merkittäviä vaikutuksia liikenteeseen, kaavaan tehtävät muutokset ovat sen verran vähäisiä, että ne ei tule esimerkiksi aiheuttamaan merkittävää liikennemäärän kasvua. Kaavaratkaisussa on varattu riittävän leveä katualue Keskisentien varteen, jos tulevaisuudessa sinne tulee tarve toteuttaa kevyen liikenteen väylä. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alue on tavanomaista asuinaluetta, jolla ei sijaitse häiriöitä sijaitsevaa toimintaa. Valtatien 9:n ja Ruotsulantien liikenteen aiheuttamat melutasot on selvitetty ympäristömelumallinnuksen avulla suunnittelualueen kohdalla. Melulaskennat on suoritettu SoundPlan 7.1-laskentaohjelmalla. Lähtöaineistona on maastomallin osalta käytetty kaupungin kaavan pohjakartan korkeustietietoja. Liikennemäärät on poimittu liikenneviraston teettämistä liikennemääräkartoista vuodelta 2011 (kts kuva 5.). Keskimääräinen vuorokauden liikennemäärä on valtatie 9:llä suunnittelualueen kohdalla noin 7 300 ajoneuvoa / vrk, josta raskaan liikenteen osuus on n. 11 %. Ruotsulantien vastaavat luvut ovat 1823 ajoneuvoa / vrk ja raskaan liikenteen osuus on n. 5%. Melumallinnus on suoritettu myös tavoitevuodelle 2040, jolloin vuorokauden keskimääräinen kokonaisliikennemäärä tulee olemaan noin 10 000 ajoneuvoa / vrk valtatiellä 9, kasvua olisi siis n.38 % ja raskaan liikenteen osuus pysyisi samana. Tieto on poimittu Keski-Suomen ELY-keskuksen tekemästä selvityksestä Valtatie 9 Jyväskylä-Jämsä Kehittämisselvitys (2013). Ruotsulantien osalta ei ole tutkittua tietoa siitä miten liikennemäärä tulee kasvamaan, mutta mallinnuksessa on oletettu että liikennemäärä tulee kasvamaan saman verran kuin valtatiellä 9, eli 38 % ja raskaan liikenteen osuus pysyisi viidessä prosentissa. Kuva 3. Ote liikenneviraston tekemistä liikennemääräkartoista, vasemmalla esitetty kokonaisliikennemäärä ja oikealla raskaan liikenteen määrä (ajoneuvoja / vrk). Melumallinnuksen tulokset on esitetty liitteissä 7 10. Päiväajan melutasot näyttäisivät pääsääntöisesti pysyvän alle sovellettavia melutason ohjearvoja (Vnp 993/1992) suunnittelualueella. Ohjearvot ovat asumiseen varatuilla alueilla taajamissa päiväaikaan 55

SELOSTUS 15 (17) 3.6.2014 db ja yöaikaan 50 db. Ainoastaan Ruotsulantien varressa sijaitsevalla rivitalotontilla näyttäisi mallinnuksen mukaan ohjearvot ylittyvän osalla tonttia. Rivitalotontin Ruotsulantien puoleiselle rakennusalan rajalle on lisätty määräys rakenteiden äänieristävyydestä. Rivitalotontin tarkemmassa toteuttamissuunnittelussa on otettava huomioon meluhaitat ja sijoittaa rakennusmassat ja piha-alueet niin että liikenteen aiheuttamat meluhaitat ovat mahdollisimman vähäiset. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset on tehty ympäristöministeriön ohjeiden mukaan.

SELOSTUS 16 (17) 3.6.2014 Kuva 4. Asemakaavan merkinnät ja määräykset. 5.7 Nimistö Kaavamuutosalueella ei sijaitse nimettäviä kohteita.

SELOSTUS 17 (17) 3.6.2014 6. Asemakaavan toteutus 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavamuutoksen mahdollistava rakentaminen voidaan aloittaa kun kaava on saanut lainvoiman ja muut tarpeelliset luvat ovat myönnetty. 6.2 Toteutuksen seuranta Alueen rakennuskannan osalta valvonta kuuluu Jämsän kaupungin rakennusvalvonnalle. Jämsässä 3.6.2014 Kaavoittaja: Eino Ruhanen maankäyttöpäällikkö 7. Liitteet

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 182 Jämsä Täyttämispvm 05.08.2014 Kaavan nimi Keskisen asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 182-01-227 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 2,9978 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 2,9978 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 2,9978 100,0 3141 0,10 0,0000 1281 A yhteensä 2,6558 88,6 3141 0,12 1,2259 1281 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,2471 8,2-1,0282 R yhteensä L yhteensä 0,0949 3,2-0,1977 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Rakennussuojelu Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 2,9978 100,0 3141 0,10 0,0000 1281 A yhteensä 2,6558 88,6 3141 0,12 1,2259 1281 AR 0,6326 23,8 600 0,09 0,6326 600 AO 2,0232 76,2 2541 0,13 0,5933 681 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,2471 8,2-1,0282 VP 0,2471 100,0-1,0282 R yhteensä L yhteensä 0,0949 3,2-0,1977 Kadut 0,0949 100,0-0,1977 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

LIITE 5.8.2014 ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

LIITE 5.8.2014 Liite 2. Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta sekä suunnittelualuetta koskevasta aluevaraus- ja muista merkinnöistä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella rajauksella.

LIITE 5.8.2014 Liite 3. Ote Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta sekä suunnittelualuetta koskevasta aluevarausmerkinnästä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu punaisella rajauksella.

LIITE 5.8.2014 Liite 4. Ote Jämsän taajaman osayleiskaavasta sekä suunnittelualuetta koskevista merkinnöistä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu punaisella rajauksella.

LIITE 5.8.2014 Liite 5. Ote ajantasa-asemakaavasta sekä suunnittelualuetta koskevista käyttötarkoitusmerkinnöistä. Suunnittelualueen rajaus punaisella.

Keski-Suomen museo kohderaportti 1 of 6 https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/ks/ks_kohde_lraportti.as... Liite 6. laaja kohderaportti Keski-Suomen museo Jämsän täydennysinventointi 2009 JÄMSÄ HONKALA KESKINEN * Keskisen takafasadi paikallistien suuntaan. (Saija Silen 1.12.2009) Keskisen pihapiirin vanhaa rakennuskantaa (Saija Silen 1.12.2009) pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08 id: 200990 kunta: Jämsä kylä: Honkala sijainti: 42100 Jämsä tyyppi: asuinrakentaminen ajoitus: 1864-1917 ajoitusselite: 1800-luvun jälkipuoliskon pihapiiri luokitus: ei määritelty arvotus: paikallisesti arvokas inventoija: Saija Silen inventointipvm: 23.11.2009 kuvaus: 3.4.2014 14:55

Keski-Suomen museo kohderaportti https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/ks/ks_kohde_lraportti.as... 2 of 6 3.4.2014 14:55 Keskisen tilan pihapiiri sijoittuu Jämsänjoen viljaviin maisemiin, vanhan asutuksen historialliseen keskittymään, jossa ovat sijainneet Jämsän vanhimmat tilakeskukset. Nykymaisema Keskisen tilakeskuksen ympärillä on muuttunut ja vanha talonpoikaistilan pihapiiri on jäänyt keskelle modernia pientaloaluetta. Huolimatta maiseman muutoksesta, Keskisen pihapiiri nousee omana kokonaisuutenaan esiin maisemasta; 1800-1900-lukujen rakennuskannasta muodostuva tilakeskus on säilyttänyt ympärillään historiallisen ilmapiirin. Keskisen tila on yksi vanhan Jämsän viljelytiloista ja Honkalan kylän vanhimpia taloja. Keskinen löytyy jo vuoden 1539 maakirjasta Maskula-nimisenä (Suur-Jämsän historia I, s.480). Keskisen pihapiiri seuraa perinteistä neliöpihan mallia, nykypäiviin säilynyt rakennuskanta on pääosin 1800-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta ja 1900-luvun alusta; pihapiiriä on viimeisen vuosikymmenen aikana täydennetty siirtämällä pihan sivulle aittarakennus. Nykyisin pihapiirissä on 1800-luvun lopulla valmistunut suurehko, hirsirunkoinen asuinrakennus. Sen nykyasu on peräisin pääosin 1910- luvulta, jolloin talossa tehtiin huomattavia muutoksia. Tuolloin mm. katto muutettiin, keittiötä jatkettiin ja ikkunat muutettiin T-mallisiksi perinteisestä 6-ruutuisesta. Ulkoasussa ilmeisesti pyrittiin jugendin tyylipiirteisiin. Ulkoasuun lisättiin kattolyhdyt ja keskifrontoni. Lisäksi rakennusta korotettiin ja toiseen kerrokseen tehtiin asuintilaa. Nykyisten omistajien aikaan on päärakennuksessa tehty suuri peruskorjaus vanhaa kunnioittaen; rakennuksen kunnostuksessa on käytetty mahdollisimman paljon vanhaa hyväksi ja esimerkiksi saman ikäisten lähitilojen purkutyömailta on pelastettu jatkokäyttöön erilaisia rakennusosia. Rakennuksen kunnostuksessa on osin rakennusta palautettu 1900-luvun alkupuolen asuun. Muutoksena rakennuksen perusmuotoon on tehty toisen päädyn osalta, jonne on tehty kylmäkuisti eteistilaksi lasi-ikkunoin. Lisäosa on suunniteltu hyvin ja se istuu rakennuksen kokonaisilmeeseen saumattomasti; vanhojen ikkunoiden ja ovien käyttö sekä alkuperäistä vastaavan puutavaran ym. materiaalien kautta ei laajennusosaa edes äkkisiltään erota vanhasta asusta. Kunnostukset ovat olleet poikkeuksellisen uskollisia alkuperäiselle rakennukselle, käsityönä tehdyt kunnostustoimet ovat antaneet rakennukselle pitkän iän jatkossakin. Pihapiiriin kuuluu nykyisin myös vanha lohkokivinavetta 1900-luvun taitteesta, 1850-luvulla rakennettu ja nykyiselle paikalleen vuonna 1909 siirretty aittarakennus, viime vuosikymmenen aikana pihan pitkälle sivulle aitan viereen siirretty toinen aittarakennus sekä 1960-luvun sauna ja kellari. historia: Keskisen tilan historiaa tunnetaan kirjallisista lähteistä jo vuoden 1539 maakirjasta, jossa tilan nimenä oli Maskula. Sittemmin tila tunnettiin Keskisenä. Talonpoikaistilan vanha päärakennus toimi historiansa aikana mm. käräjätupana ja sen nurkalla sijaitsi raippakuusi. Pihapiiri oli aikanaan umpipiha-mallia, jossa erikseen oli jaettu miespiha ja karjapiha. Sittemmin piharakenne on muuttunut avoimeksi, kun maatalous kehittyi ja pihapiirin rakennuksien määrä väheni. Historiallisesta piharakenteesta tiedetään ainakin sen verran, että aikanaan vanhan päärakennuksen, käräjätuvan, vieressä kasvoi raippakuusi ja sen vieressä sijaitsi vuonna 1850 rakennettu kaksikerroksinen riviaitta. Yhdessä huoneessa on edelleen jauholaarit. Aittarakennuksen nykyisellä paikalla sen sijaan sijaitsi aikanaan talli ja navetta; nykyisen navettarakennuksen paikalla sen sijaan oli karjapihalla lampola. Pihapiiriä ympäröi riukuaita sekä suuret reunuskuuset. Keskisen tilakeskus on ajan mittaan kokenut joitakin muutoksia; vuonna 1931 purettiin tilan vanha päärakennus, nykyinen päärakennus on ollut pihan toisena asuinrakennuksena ilmeisesti jo 1800-luvun lopulta lähtien. Keskisellä toimi 1860-luvulla myös poikakoulu jonkin aikaa. Pihapiiristä on purettu vuonna 1932 valmistunut riihi-puimavaja vuonna 1975, sen takana oli sijainnut vanha kuivaamo. Tästä oli tehty vuonna 1938 mökki. Vanha sauna pihapiirissä oli rakennettu samanaikaisesti myös asuinkäyttöön, jonne majoittui renki tai piika aikanaan. Vanha sauna muutettiin myös vuonna 1938 pelkästään asuinkäyttöön, ilmeisesti tilatarve oli kova tuolloin. Opatias Keskinen teetti Antti Keskisen mukaan ( haastattelu 11.10.1979) vuosina 1936-1937 Partalasta tuodusta aitasta Rossin ja Keskisen tilojen rajalle yhteisen saunarakennuksen. Myöhempien maakauppojen myötä sauna purettiin vuonna 1960. aikaisemmat arvioinnit: Keskisen pihapiiri on arvioitu maisemallisesti, historiallisesti ja rakennushistoriallisesti arvokkaaksi vuoden 1980 Jämsän rakennusinventoinnissa. Luettelointiperusteena on ollut kohteen merkitys talonpoikaisen rakennuskulttuurin muutosten heijastajana. arviointi: Keskisen pihapiirillä on huomattavaa paikallista maisemallista merkitystä osana vanhan agraarimaiseman rakennetta, joka pääosin on tilan ympäriltä muuttunut moderniksi pientaloasutukseksi. Kohde sijaitsee maisemallisesti keskeisellä paikalla, vaikuttaen ympäröivään historialliseen maisemakuvaan. Keskisen tilalla on pitkä historia yhtenä Jämsän kantatiloista ja sen myötä kohteella onkin huomattavaa paikallishistoriallista merkitystä. Tilalla on myös paikallista sivistyshistoriallista merkitystä, sillä siellä pidettiin poikakoulua 1860-luvulla. Keskisen pihapiirillä on huomattavaa rakennushistoriallista merkitystä 1800-luvun lopun 1900-luvun alun jämsäläistä talonpoikaista suurtilaa edustavana kohteena, jossa rakennuksia on kunnostettu alkuperäistä asua ja rakennustapaa kunnioittaen sekä eheytetty pihapiirin rakennetta historiallisesta näkökulmasta.

Keski-Suomen museo kohderaportti https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/ks/ks_kohde_lraportti.as... 3 of 6 3.4.2014 14:55 lähteet: Keski-Suomen museo. Suomen rakennuskulttuurin yleisluettelo, Jämsä, kohdekortti numero 197. Inventoijana Päivi Andersson 24.1.1980. Inventoinnin yhteydessä haastateltu 11.10.1979 Antti Keskistä Jämsässä. Keijo K. Kulha: Vanhan Jämsän historia. Turku, 1974. Suur-Jämsän historia I. Forssa 1954. Keski-Suomen museon rakennustutkimusarkisto. Lausunto Jämsän Keskisen talon päärakennuksen korjauksesta. 11.9.2002. ( Päivi Andersson, Esko Ahola ) Keski-Suomen museon rakennustutkimusarkisto. Keskisen talon asemapiirros, 24.1.1980 / Päivi Andersson Antti Keskisen tiedonannon mukaan. muu tieto: Kohteessa on tehty vuonna 2002 Keski-Suomen museon katselmus Päivi Anderssonin ja Esko Aholan toimesta lausuntopyynnön myötä. 22.8.2002 tehdyssä katselmuksessa todettiin kohteen rakennushistorialliset arvot erityisesti kunnostettavan päärakennuksen osalta ja todettiin tehdyt kunnostustoimet. Rakennuksessa oli tuolloin saatu valmiiksi uusi perustus, routasuojaus, salaojitus sekä rakennuksen kengitys pääfasadin puolelta. Samalla oli uusittu vuorilaudoituksen alaosa kengitetyltä osin. Hirsirunko oli myös erotettu 1920-luvulla valetusta betonilaatasta ja laattaan oli lisätty tuuletusaukkoja. Kuistit oli rakennettu uudelleen vanhan mallin mukaan, korvaavina osina oli saatu vanhoja materiaaleja mm. Ala-Ruotsulan ja Anjalan taloista. Seinien eritysmateriaalina oli kunnostuksissa käytetty Keski- Suomen ympäristökeskuksen suosituksesta kosteutta pidättäviä Vital-levyjä. Sisätiloissa on jätetty monin paikoin alkuperäisiä materiaaleja kertomaan rakennuksen vaiheista. Talon kunnostus on dokumentoitu poikkeuksellisen hyvin, vaihe vaiheelta valokuvin ja tekstitiedoin omistajaperheen toimesta. NAVETTA Keskisen navettarakennus sijoittuu poikkisuunnassa päärakennuksen nähden. (Saija Silen 1.12.2009) id: 302499 rakennustyyppi: alkup. käyttö: nyk. käyttö: ajoitus: suunnittelija: kerrosluku: 1,5 perustus: runko: vuoraus: ulkoväri: kattomuoto: kate: ikkunat: kuvaus: navetat 811 navetat, sikalat, kanalat yms. 999 muualla luokittelemattomat rakennukset 1900-luvun taite ei täytetty lohkokivi lohkokivi, hirsi ja lauta osin pystylaudoitusta ei täytetty satulakatto ei täytetty pieniruutuiset, komea päätyikkuna Suurehko lohkokivestä pääosin rakennettu navetta-tallirakennus sijaitsee poikkisuunnassa päärakennukseen nähden ja muodostaa yhden sivun neliöpihasta. Näyttävä navettarakennus on lohkokiviosaltaan säilynyt, vaikka on ollut poissa käytöstä vuodesta 1973 lähtien, jolloin tilalla lopetettiin karjanpito. Metsän puoleinen pääty rakennuksesta on puuosiensa myötä kärsinyt ja se mahdollisesti puretaan. Navettarakennuksessa erityisen näyttävä piirre on päärakennuksen suuntainen,

Keski-Suomen museo kohderaportti https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/ks/ks_kohde_lraportti.as... 4 of 6 3.4.2014 14:55 päätykolmiossa sijaitseva suuri ikkuna. Lohkokivinavetassa on käytetty muilta osin pieniruutuista ikkunaa. Rakennuksessa on satulakatto, toisessa kerroskorkeuyudessa on tyypilliseen tapaan ollut heinäparvi. PÄÄRAKENNUS Pääfasadi tulosuunnasta. (Saija Silen 1.12.2009) id: 302496 rakennustyyppi: alkup. käyttö: nyk. käyttö: ajoitus: suunnittelija: kerrosluku: 1,5 perustus: runko: vuoraus: ulkoväri: kattomuoto: kate: ikkunat: kuvaus: asuinrakennukset 011 yhden asunnon talot 011 yhden asunnon talot 1800-luvun jälkipuolisko, nykyasu 1910-luku ei täytetty lohkokivi hirsi pysty ei täytetty aumakatto, keskifrontoni ja kattolyhdyt huopa t-karmi Keskisen päärakennus on peräisin ilmeisesti 1800-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta. Hirsirunkoinen, alkujaan paritupa-periaatteeseen nojaavan pohjakaavan omaava rakennus on kokenut ajan mittaan uudistuksia. Mittavimmat niistä tapahtuivat 1910-luvulla, jolloin rakennusta modernisoitiin ajan tyyliihanteiden mukaisesti sekä laajennettiin. Lohkokiviperustukselle tehty suurehko talonpoikaistilan päärakennus on nykyasussaan lähinnä maaseutujugendin tyylipiirteitä omaava. Rakennus on hyvässä kunnossa, sillä sitä on kunnostettu parin viime vuosikymmenen aikana. Päärakennus on suorakaiteen muotoinen, sen ulkovuoraus on pystylaudoituksella toteutettu ja suuren rakennuksen pitkiä sivuja jäsentävät följareiden rivistö. 1910- luvulla talossa tehtiin huomattavia muutoksia. Tuolloin mm. katto muutettiin, keittiötä jatkettiin ja ikkunat muutettiin T-mallisiksi perinteisestä 6-ruutuisesta. T-karmeissa sisäänkäynnin yhteydessä olevien vanhojen umpikuistien yhteydessä on käytetty pieniruutuista yläosaa T-karmin päällä. Ulkoasussa ilmeisesti pyrittiin jugendin tyylipiirteisiin. Lisäksi rakennusta korotettiin ja toiseen kerrokseen tehtiin asuintilaa. Aumakattoisessa rakennuksessa arkkitehtonisina tehokeinoina käytetty keskifrontonia ja kattolyhtyjä. Nykyisten omistajien aikaan on päärakennuksessa tehty suuri peruskorjaus vanhaa kunnioittaen; rakennuksen kunnostuksessa on käytetty mahdollisimman paljon vanhaa hyväksi ja esimerkiksi saman ikäisten lähitilojen purkutyömailta on pelastettu jatkokäyttöön erilaisia rakennusosia. Rakennuksen kunnostuksessa on osin rakennusta palautettu 1900-luvun alkupuolen asuun. Muutoksena rakennuksen perusmuotoon on tehty toisen päädyn osalta, jonne on tehty kylmäkuisti eteistilaksi lasi-ikkunoin. Lisäosa on suunniteltu hyvin ja se istuu rakennuksen kokonaisilmeeseen saumattomasti; vanhojen ikkunoiden ja ovien käyttö sekä alkuperäistä vastaavan puutavaran ym. materiaalien kautta ei laajennusosaa edes äkkisiltään erota vanhasta asusta. Kunnostukset ovat olleet poikkeuksellisen uskollisia alkuperäiselle rakennukselle, käsityönä tehdyt kunnostustoimet ovat antaneet rakennukselle pitkän iän jatkossakin. Laajamittainen peruskorjaus toteutettiin 1990-2000-luvulla perinteisiä menetelmiä ja materiaaleja hyödyntäen niin sisä- kuin ulkotiloissakin. RIVIAITTA JA KALUSTOVAJA

Keski-Suomen museo kohderaportti https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/ks/ks_kohde_lraportti.as... 5 of 6 3.4.2014 14:55 id: 302497 rakennustyyppi: alkup. käyttö: nyk. käyttö: aitat 941 talousrakennukset 941 talousrakennukset ajoitus: 1850-luku, nykyiselle paikalleen 1909 suunnittelija: kerrosluku: 1 perustus: runko: vuoraus: ulkoväri: kattomuoto: kate: ikkunat: kuvaus: ei täytetty nurkkakivi hirsi ei vuorattu ei täytetty satulakatto ei täytetty ei täytetty Pihapiirin vanhimpia rakennuksia on aittarakennus, joka siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonne 1909 vanhan asuinrakennuksen ja raippakuusen vierestä ( Antti Keskisen tiedonanto 11.10.1979). Aitta on rakennettu 1850, rakennuksen toista päätä laajennettiin sittemmin kalustovajalla. Aikaisemmin paikalla on oli vanha navetta ja talli. Kaksikerroksinen riviaittarakennus edustaa tyypillistä talonpoikaista mallia. Hirsinen rakennus on vuoraamaton ja muodostaa jatkososineen yhden sivun pihapiiristä. Sen jatkoksi on sittemmin siirretty yksinäisaitta sisääntuloväylän suulle jatkamaan aittariviä. Aittarakennus on edelleen käytössä varastona. SAUNA id: 302498 rakennustyyppi: alkup. käyttö: nyk. käyttö: ajoitus: suunnittelija: kerrosluku: 1 perustus: runko: vuoraus: ulkoväri: kattomuoto: kate: ikkunat: kuvaus: saunat 931 saunarakennukset 931 saunarakennukset 1960-luku ei täytetty betoni puu pysty ei täytetty satulakatto pelti standardi Pihapiirin laidalla, päärakennuksesta katsoen pihan vastakkaisella puolella, suojaisasti metsän reunassa sijaitsee 1960-luvun puurakenteinen saunarakennus. Se tehtiin nykyiselle paikalle, kun maakauppojen myötä Keskisen ja Rossin tilojen rajalla ollut hirsisauna purettiin. Pieni puulämmitteinen saunarakennus on edelleen käytössä. Se edustaa perinteistä ja rakentamisajankohdalleen jopa poikkeuksellisen traditionaalista saunamallia pienellä pukuhuoneella ja suuremmalla löylyhuoneella varustettuna. Puusaunassa on lautavuoraus ja satulakatto. YKSINÄISAITTA id: 302500 rakennustyyppi: aitat alkup. käyttö: 941 talousrakennukset nyk. käyttö: 941 talousrakennukset ajoitus: 1800-1900-lukujen taite suunnittelija: ei täytetty kerrosluku: 1,5 perustus: nurkkakivi runko: hirsi vuoraus: ei vuorattu

Keski-Suomen museo kohderaportti https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/ks/ks_kohde_lraportti.as... 6 of 6 3.4.2014 14:55 ulkoväri: kattomuoto: kate: ikkunat: kuvaus: ei täytetty satulakatto ei täytetty ei täytetty Pihapiiriin johtavan sisäänkäyntiväylän viereen, riviaitan jatkoksi on siirretty yksinäisaitta. Aittarakennus on aikanaan siirretty tilalta lähitilalle, josta se vuosikymmenien jälkeen palasi takaisin lähtöpaikkaansa. Hyväkuntoinen ja suurehko yksinäisaitta on nurkkakiville perustettu ja hirsipinnalla oleva satulakattoinen rakennus. Sen siirto riviaitan jatkoksi on osaltaan eheyttänyt perinteistä neliöpihan mallia. Keski-Suomen museon Kioski-sovellus www.kulttuuriymparisto.fi -sovellusvuokrauspalvelu

Laskennassa huomioidut rakennukset Liite 7. Melualueet LAeq 07-22 Äänitaso (laskentakorkeus mp +2m) < 45 db 45-50 db 50-55 db 55-60 db 60-65 db 65-70 db > 70 db 1:2 000 sisältää Maanmittauslaitoksen ortoilmakuvia 08/2013

Laskennassa huomioidut rakennukset Liite 8. Melualueet LAeq 22-07 Äänitaso (laskentakorkeus mp +2m) < 45 db 45-50 db 50-55 db 55-60 db 60-65 db 65-70 db > 70 db 1:2 000 sisältää Maanmittauslaitoksen ortoilmakuvia 08/2013

Laskennassa huomioidut rakennukset Liite 9. Melualueet LAeq 07-22 2040 Äänitaso (laskentakorkeus mp +2m) < 45 db 45-50 db 50-55 db 55-60 db 60-65 db 65-70 db > 70 db 1:2 000 sisältää Maanmittauslaitoksen ortoilmakuvia 08/2013

Laskennassa huomioidut rakennukset Liite 10. Melualueet LAeq 22-07 2040 Äänitaso (laskentakorkeus mp +2m) < 45 db 45-50 db 50-55 db 55-60 db 60-65 db 65-70 db > 70 db 1:2 000 sisältää Maanmittauslaitoksen ortoilmakuvia 08/2013