Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto
Psykoosien varhaistunnistuksen uusi aalto McGorry s työryhmän Australiassa 1990- luvulla kehittämät toimintamallit merkitsivät siirtymistä retrospektiivisestä asetelmasta prospektiiviseen prepsykoottisen oireilun kuvaamiseen Työryhmän menetelmä määritellä riskiryhmiä varhaistoteamiseen on taustalla useimmissa käynnissä olevissa varhaistoteamisprojekteissa
Prospektiivisen kuvaamisen haasteeseen vastaaminen 1. Nosologinen fokus primäärisesti psykoosissa, ei skitsofreniassa 2. Close in strategia: riskitekijöiden yhdistäminen riskioireisiin 3. Oireilun hybridimalli ( at-risk-mentalstate )
Hyvin korkean riskin syndroomat (UHR, McGorry et al 2002) A. Lyhytkestoiset psykoosioireet (BLIPS, Brief, Limited, Intermittent Psychotic Sxs) B. Vaimentuneet psykoosioireet (APS, Attenuated Psychotic Sxs) C. Geneettinen riski ja toimintakyvyn lasku (GR + FD, Genetic Risk and Functional Deterioration)
Diagnostiikan vieraantuminen havainnosta 1. Prototyyppinen - Klassinen -Missä määrin oirekuva muistuttaa sairauden kliinistä kuvausta? 2.Polyteettinen - DSM III:sta alkaen -Miten monta oirekriteeriä potilas täyttää? 3. Polysyndromaalinen UHR -Täyttääkö potilas jonkin riskisyndrooman kriteerit?
Muuttuva psykoosiriski 45 % 40 % 35 % 30 % PACE studies 25 % 20 % 6 mos follow-up 15 % 10 % 5 % 0 % Prediction study 1996 (n=49) Controls 1999 (n=28) CAARMS evaluation (n=43) Prediction study 2003 (n=119)
Millaisia potilaita ovat kliinisessä psykoosiriskissä olevat eli UHR -kriteerit täyttävät henkilöt?
EPOS-Turku aineisto Osa eurooppalaista EPOS monikeskusseurantatutkimusta Seulottiin psykiatriseen avohoitoon hakeutuneita potilaita Prod screenillä (n=772), joista 25 % epäiltiin psykoosiriskiä Tutkittiin korkean psykoosiriskin potilaita (n=55), potilasverrokkeja (n=25) ja väestöverrokkeja (n=30) Baseline, 9 kk ja 18 kk seurantatutkimukset
Kysymykset Miten riskipotilaat (n=55) eroavat ryhmätasolla normaaliväestöstä (väestöverrokit, n=30)? Miten riskipotilaat eroavat ryhmänä ja seurannassa muista psykiatriseen avohoitoon hakeutuneista potilaista (potilasverrokit, n=25)? Tavoitteena saada kuva riskipotilaiden taustasta, kliinisestä kuvasta ja toteutuneesta hoidosta
Inkluusiokriteerit riskipotilailla (%) Kaikki <23 23 n=55 n=19 n=36 n=37 n=18 BLIPS 6 6 5 6 5 APS 76 83 73 83 63 BS 49 28* 60 61* 21 GRFD 29 28 30 28 32
Sosiodemografia Kaksi kolmasosaa riskipotilaista oli naisia, naimattomia ja alle 23-vuotiaita Noin puolet riskipotilaista asui vanhempiensa kanssa Tutkimusryhmät eivät eronneet toisistaan merkitsevästi sukupuolen, iän, siviilisäädyn ja asumistilanteen suhteen. Väestöverrokeissa oli suhteellisesti enemmän yksinasuvia kuin potilasryhmissä. olivat opiskelleet keskimäärin 12,0 vuotta, potilasverrokit keskimäärin 11,8 vuotta ja väestöverrokit keskimäärin 13,6 vuotta (p=0,002) Sosiaaliluokkaluokituksen (Strauss ja Carpenter 1977) perusteella potilaiden sosiaaliryhmä oli alhaisempi kuin vertailuhenkilöillä (p=0,025)
Ensiasteen sukulaisten psykiatriset hoidot 80 % 70 % 60 % p<,001 50 % 40 % 30 % 20 % Väestöverrokit 10 % 0 % Psykiatrinen hoito Psykiatrinen sairaalahoito
Työtilanne 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Väestöverrokit Töissä Opiskelee Työtön Työkyvytön
Somaattinen sairastavuus P=,008 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Oireeton Oireita Diagnoosi 20 % 10 % 0 % Väestöverrokit
Päihdekäyttö 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Tupakoi Alko >7 annosta Huume >5 P=n.s. Väestöverrokit
Lapsuusiän traumat (TADS) 10 % 9 % P=.04 8 % 7 % 6 % 5 % P=.03 4 % 3 % 2 % Väestöverrokit 1 % 0 % Emot neglect Emot abuse Phys neglect Phys abuse
Psykososiaalinen kehitys (PAS) 7-11 v 12-15 v. 16-18 v. 0 0,05 0,1 0,15 0,2 0,25 0,3 0,35 0,4 0,45 0,5 P=,03 P=,006 Väestöverrokit
Skitsotypaalisuus (SPQ) 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 P<.05 Cognitiveperceptual P<.01 P=n.s. Interpersonal Disorganised Väestöverrokit
SIPS oireet T0 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 P<.001 P=.002 P=.02 Posit Negat Disorg Väestöverrokit
SIPS positiiviset oiredimensiot T0 3,5 P<.000 3 2,5 P<.000 P<.000 2 1,5 1 P<.05 P=n.s. 0,5 0 P1 P2 P3 P4 P5
SIPS positiivinen oire 3 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % P1 P2 P3 P4 P5
SIPS negatiiviset oireet T0 3,5 3 2,5 P<.01 P<.02 2 1,5 1 P<.05 P=n.s. P<.02 P=.02 0,5 0 N1 N2 N3 N4 N5 N6
SIPS negatiivinen oire 3 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % N1 N2 N6
SIPS disorganisoivat oireet T0 3,5 3 P=n.s. 2,5 2 1,5 1 0,5 0 D1 D2 D3 D4
Perusoireita (BSABS) 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Ajatushäir Havaintohäir Motorinen häir Jokin oire
GAF T0 90 80 P=.001 70 60 50 40 30 Väestöverrokit 20 10 0 T0
PANSS oirepisteet (T0) 16 P<.001 P=.05 P<.001 14 12 10 8 6 Väestöverrokit 4 2 0 Positiiviset Negatiiviset Yleiset
BDI 25 P=.02 20 15 10 Väestöverrokit 5 0 T0
Psykiatriset häiriöt (SCID past month) Depressio 16 % 12 % Bipolar I 0 % 0 % Paniikkihäiriö 22 % 8 % PTSD 11 % 4 % Syömishäiriö 7 % 4 %
Psykiatriset häiriöt (SCID lifetime) Depressio 56 % 44 % Bipolar I 9 % 0 % Paniikkihäiriö 36 % 20 % PTSD 16 % 4 % Syömishäiriö 13 % 4 %
SIPS positiiviset oireet (seuranta) 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 P<,001 T0 P<,05 T2
SIPS negatiiviset oireet (seuranta) 9 P=.002 8 7 6 5 4 3 2 1 P=n.s. 0 T0 T2
PANSS riskipotilailla (seuranta) 14 P<.001 12 10 8 6 4 P=.005 P=.021 P=.002 T0 T1 T2 2 0 Posit Negat Yleiset
BDI (seuranta) 25 P=.02 20 15 10 P=n.s. Väestöverrokit 5 0 T0 18 kk
GAF (seuranta) 90 80 70 60 P=.001 P=.02 50 40 30 Väestöverrokit 20 10 0 T0 18 kk
Hoidon kuukausikustannukset
Psykoosiriskipotilaita erottivat muista psykiatrisista avohoitopotilaista Psykiatrisen oireilun määrä Psykoosipiirteisen oireilun määrä Lapsuusiän psykososiaalinen kehitys Tunne-elämän traumatisoituminen lapsuusiässä Alhaisempi toimintakyky
Kiitokset mielenkiinnosta!
SIPS positiiviset oireet (seuranta) 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 T0 T2
SIPS negatiiviset oireet (seuranta) 7 P=.002 6 5 4 3 2 1 P=.05 T0 T2 0