Jaana Ruuska LT, psykiatrian- ja nuorisopsykiatrian el TAYS, nuorisopsykiatrian klinikka

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Jaana Ruuska LT, psykiatrian- ja nuorisopsykiatrian el TAYS, nuorisopsykiatrian klinikka"

Riitta-Liisa Järvenpää
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Jaana Ruuska LT, psykiatrian- ja nuorisopsykiatrian el TAYS, nuorisopsykiatrian klinikka

2 1. anoreksia nervosa (laihuushäiriö) 2. bulimia nervosa (ahmimishäiriö) 3. binge eating disorder (BED) 4. ED-NOS 5. ortorexia nervosa 6. FAED(food avoidance emotional disorder) 7. Selective eating 8. Pervasive refusal syndrome 2

3 Laihuushäiriö F50.0/F501 Paino < 15% pituuden mukaisesta keskipainosta TAI BMI <17.5 kg/m² Painon lasku itse aiheutettu Kokemus lihavuudesta ja voimakas lihomisen pelko voimakas endokriininen häiriö -> amenorrea /seksuaalisen mielenkiinnon ja potenssin heikkeneminen Painon nousua rajoitetaan vähentämällä syömistä, runsaalla liikunnalla ja joskus laksatiiveilla tai diureeteilla Ahmimishäiriö F50.2/ 50.2 Toistuvat ylensyömisjaksot (väh 2x/vk 3 kk:n ajan) Ajattelua hallitsee syöminen ja voimakas halu tai pakonomainen tarve syödä Kompensaatiokäyttäytyminen Kokemus lihavuudesta ja voimakas lihomisen pelko Ahmimista seuraa usein oksentaminen Paino voi vaihdella alipaino normaali - ylipaino

heikkeneminen Painon nousua rajoitetaan vähentämällä syömistä, runsaalla liikunnalla ja joskus laksatiiveilla tai diureeteilla Ahmimishäiriö F50.2/ 50.

4 Nuorilla kasvukäyrä ja suhteellisen painon muutos Syömistottumusten muutos Usein yksin syöminen olen juuri syönyt Liikunta lisääntyy Oksentelu

5 Anoreksia nervosa ilmaantuvuus (insidenssi) yleensä 8/100000/v Cullberg v 43/100000/v esiintyvyys (prevalenssi) yleensä % nuorilla naisilla epätyypillistä esiintyy enemmän Suomalaisessa kaksostutkimuksessa tytöillä 2% suomalaisessa kouluterveys-tutkimuksessa 14-16v tytöillä 0.7% ja pojilla 0.1% Insidenssi tasaantunut Euroopassa, mutta ikäryhmässä v lisääntyvät, samoin lievemmät muodot 5

8% nuorilla naisilla epätyypillistä esiintyy enemmän Suomalaisessa kaksostutkimuksessa tytöillä 2%

6 insidenssi vähintään 13/100000/v esiintymishuippu 15-24v naisilla? prevalenssi Nuoruusikäisillä tytöillä 1% 19-24v naisilla 2-4% miehillä n. 0.1% nuorilla naisilla 1 % yleensä eri tutkimuksissa 1-10% kouluterveystutkimuksessa 14-16v tytöillä 1.8%, pojilla 0.3% näyttää olevan lisääntymässä yhä nuoremmilla subkliininen buliminen oireilu yleistymässä 6

1% nuorilla naisilla 1 % yleensä eri tutkimuksissa 1-10% kouluterveystutkimuksessa

7 miehiä laihuushäiriöpotilaista 5-10% ahmimishäiriöpotilaista 10-15% BED osuus suurempi? oireet samansuuntaiset kuin naisilla seksuaalisen orientaation ongelmat korostuvat miehillä (Carlat et al 1997) alidiagnosoinnin vaara partiaalinen AN 1:1.5 partiaalinen BN 1:1.8 (Andersen 2001) 7

oireet samansuuntaiset kuin naisilla seksuaalisen orientaation

8 Syömishäiriöitä esiintyy diabeetikoilla n 2x enemmän kuin muilla Syömishäiriön kesto pitkittyy ja se huonontaa diabeteksen hoitotasapainoa Muistettava diabetesta sairastavilla tytöillä jo ennen murrosikää 8

ja se huonontaa diabeteksen hoitotasapainoa

9 Suomalaisessa tutkimuksessa todettiin n 2 %:lla 15v nuorista tytöistä syömishäiriötyyppistä oireilua laihuushäiriö lisääntynyt viime vuosikymmenien aikana huomattavasti nyt tasaantunut Epätyypilliset muodot lisääntymässä ahmimishäiriö (erityisesti subkliiniset muodot) lisääntymässä ja alkuikä nuorenemassa kliininen kuva voi vaihdella transdiagnostinen malli oireet erilaiset Altistavat ja ylläpitävät tekijät samankaltaisia Perfektionismi, itsen määrittäminen pääasiallisesti painon, ruumiin muodon ja koon ja sen mukaan mitä on syönyt Potilaat liikkuvat AN:n ja BN:n välillä 9

lisääntymässä ja alkuikä nuorenemassa kliininen kuva voi vaihdella transdiagnostinen malli oireet erilaiset Altistavat ja ylläpitävät tekijät

10 Altistavat tekijät Yhteiskunnalliset tekijät sukupuoli perhetekijät persoonallisuus neurobiologiset tekijät ympäristötekijät aikaisempi psyykkinen toimintakyky Laukaisevat tekijät lihavuus (kiusattu) paastoaminen/dieetit puberteettikehitys traumaattiset tapahtumat Ylläpitävät tekijät nälkiintymisen vaikutukset käsittelemätön trauma perheen häiriintynyt toiminta 10

tekijät lihavuus (kiusattu) paastoaminen/dieetit puberteettikehitys traumaattiset

11 n. 60% syömishäiriöpotilaista kärsii jostain muustakin psyykkisestä häiriöstä Vaikuttaa tarvittavan hoidon laatuun, määrään ja intensiteettiin itsetuhoisuuden riski muistuttaa vakavaan masennukseen liittyvää AN psykoosit (Barton 2006) OCD affektiivisia häiriöitä suicidaalisuus BN internalisoivat oireet (ahdistuneisuus ja masennus) riippuvuusongelmat impulsiivisuuteen liittyvät ongelmat itsetuhoisuus 11

liittyvää AN psykoosit (Barton 2006) OCD affektiivisia häiriöitä suicidaalisuus BN internalisoivat

12 Nälkiintymiseen liittyvät Leukopenia Anemia Trombosytopenia elektrolyyttihäiriöt Amenorrea Sydämen johtumishäiriöt ja bradykardia RR laskee Estrogeenin puutos ja luukato Odotetun aikuispituuden saavuttamatta jääminen Lapsettomuus hammasvauriot 12

bradykardia RR laskee Estrogeenin puutos ja luukato Odotetun

13 liitettävä aina tutkimusvaiheeseen yhteistyön alue muiden sairauksien poissulkeminen/ diagnosointi ja mahd. syömishäiriö dg:n varmentaminen Ravitsemustilan arviointi RR/syketaajuus/verisuonten supistuneisuus/aliravitsemuksen merkkeihin Varsinkin alkuvaiheessa tärkeä osa riittävän tehokkaan kokonaishoidon aikaansaamiseksi ja psykiatrisen tutkimuksen ja hoidon mahdollistamiseksi. 13

syömishäiriö dg:n varmentaminen Ravitsemustilan arviointi RR/syketaajuus/verisuonten

14 perheterapia erityisesti nuorilla, perhe voimavarana ennen aloitusta tutkittava vanhempien kyky tehdä yhteistyötä lapsensa asioissa yksilöhoito/psykoterapia Alkuvaiheessa motivoiva ja syömiseen liittyvää ahdistuneisuutta helpottava Vakavan aliravitsemuksen korjaannuttua (bifokaalinen terapia?) CBT/IPT/psykodynaaminen T-CBT käyttäytymisanalyysi (ahdistuksen hallinta) vanhempien tukikäynnit tai ryhmät ryhmäterapiat erityisesti aikuisilla näyttöä, sopii myös nuorille toiminnalliset terapiat psykofyysinen fysioterapia lääkehoito lähinnä liitännäisoireiden hoito laihuushäiriön kohdalla SSRI:t voivat estää relapseja fluoksetiinista eniten kokemusta bulimiassa BED: painoa alentavat lääkkeet? somaattinen hoito 14

) CBT/IPT/psykodynaaminen T-CBT käyttäytymisanalyysi (ahdistuksen hallinta) vanhempien tukikäynnit tai ryhmät ryhmäterapiat erityisesti aikuisilla näyttöä, sopii myös nuorille

15 Päiväosastohoitojen mahdollisuus Kun avohoito osoittautuu riittämättömäksi Laihuushäiriössä painon lasku jatkuu huolimatta tiiviistä avohoidosta Ravitsemuksen korjaaminen ei onnistu Syöminen liian ahdistavaa Vaikea alipainoisuus pitkittyy Perheen psyykkinen kuormittuminen Vakavat psykiatriset liitännäishäiriöt Itsetuhoisuus Vakava depressio Psykoottinen häiriö

korjaaminen ei onnistu Syöminen liian ahdistavaa Vaikea alipainoisuus pitkittyy Perheen

16 riippuu käytetyistä kriteereistä laihuushäiriön kesto n 6-7v AN <-> BN 50%.lla ahmimishäiriö pitkäkestoisempi akuutit terveydelliset riskit kardiovaskulaariset komplikaatiot ruoansulatuskanavan komplikaatiot hematologiset komplikaatiot pitkäaikaiset terveydelliset riskit vaikutus pub. kehitykseen, pituuskasvuun, luustoon Kohonnut kuoleman riski 16

komplikaatiot ruoansulatuskanavan komplikaatiot hematologiset komplikaatiot

Samankaltaiset tiedostot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin