Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa. vuosina
|
|
- Aune Hakala
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa vuosina Hoitoilmoitusrekisterin pohjalta Osa 2: Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö alueittain Timo Tuori
2 2. Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö alueittain Psykiatristen sairaalapalveluiden käyttöä tarkastellaan alueellisesti lääneittäin ja sairaanhoitopiireittäin. Tarkastelussa alueen koko seuranta-ajan tunnuslukuja verrataan koko maahan Etelä-Suomen lääni Etelä-Suomen lääniin kuuluvat seuraavat sairaanhoitopiirit: Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS), Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri, Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri, Kymenlaakson sairaanhoitopiiri ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri. HUS jaetaan kahteen alueeseen: HUS Helsinki ja HUS ilman Helsinkiä (entinen Uudenmaan sairaanhoitopiiri). Etelä-Suomen läänin väestöpohja oli keskimäärin eli 45 % koko maan väestöstä. Kuvio 1. Etelä-Suomen läänin psykiatrinen sairaalahoito suhteessa koko maahan % 101 % 99 % 99 % 102 % 102 % Koko maa = Hoidetut potilaat Hoitopäivät Hoitojaksot Hoitojaksojen pituus Potilaskohtaiset hoitopäivät Uusiutuneet hoitojaksot Etelä-Suomen läänin psykiatrisen sairaalahoidon tunnusluvut vastaavat koko maan tunnuslukuja. Potilaita ja hoitojaksoja oli minimaalisesti koko maan keskiarvoa vähemmän. Tämä koski myös hoitojaksojen pituutta. Vastaavasti hoitopäiviä, potilaskohtaisia hoitopäiviä ja uusiutuneita hoitojaksoja oli minimaalisesti koko maan keskiarvoa enemmän. 2
3 Kuvio 2. Keski-ikä, GAS ja sen muutokset Etelä-Suomen läänissä % % 8 Koko maa = Keski-ikä Tulo GAS Lähtö GAS GAS:n muutos Psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden Etelä-Suomen läänistä kotoisin olevien potilaiden keskiikä vastasi ja potilaiden kliininen tila arvioituna niin tulo- kuin lähtö GAS:lla ja siinä tapahtuneella muutoksella vastasi maan keskimääräistä. Kuvio 3. Etelä-Suomen läänistä kotoisin olevien psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden diagnostiikka koko maahan verrattuna, yleisimmin esiintyvät % 101 % 97 % 99 % 97 % 103 % 99 % Koko maa = F10-F19 Päihteet F20-F29 Skitsofreniat F30-F39 Mielialahäiriöt F40-F48 Neuroottiset ja somat F10-F19 Päihteet % os F20-F29 Skitsofreniat % os F30-F39 Mielialahäiriöt % os F40-F48 Neuroottiset ja somat % os Diagnoosi Yleisimmin esiintyvien diagnostisten ryhmien osalta Etelä-Suomen läänistä kotoisin olevien psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden diagnostiikka vastasi maan keskimääräistä. Tämä koskee niin väestöön suhteutettuja kuin hoidettuihin potilaisiin suhteutettuja lukuja. 3
4 Kuvio 4. Etelä-Suomen läänistä kotoisin olevien psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden diagnostiikka koko maahan verrattuna, harvemmin esiintyvät Koko maa = % 107 % 117 % 101 % 88 % 128 % 97 % 104 % 109 % 119 % 102 % 89 % 129 % 98 % 2 F00-F03 Dementia F50-F59 Fysiol häir liittyvät F04-F09 Muut elimelliset aivo F70-F79 Älyllinen kehitysvam F60-F69 Persoonallisuushäiriöt F80-F89 Psyyk keh häiriöt F90-F98 Lapsuus- nuoruus iällä alkavat F00-F03 Dementia % os F50-F59 Fysiol häir liittyvät % os F04-F09 Muut elimelliset aivo % os F70-F79 Älyllinen kehitysvam % os F60-F69 Persoonallisuushäiriöt % os F80-F89 Psyyk keh häiriöt % osuus F90-F98 Lapsuus- nuoruus iällä alkavat % os Harvemmin esiintyvien diagnostisten ryhmien suhteen osalta Etelä-Suomen läänistä kotoisin olevien psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden osalta fysiologisiin häiriöihin ja ruumiillisiin tekijöihin sekä psyykkisiin kehityshäiriöihin liittyvät diagnoosit olivat keskimääräistä hieman yleisempiä ja älyllinen kehitysvammadiagnoosi vastaavasti hieman harvinaisempi. Kuvio 5. Tahdosta riippumaton hoito ja pakkotoimet Etelä-Suomen läänissä koko maahan verrattuna % 97 % 104 % 106 % 105 % 102 % 97 % 99 % 107 % 107 % 106 % 103 % Koko maa = Tahdosta riippumaton lähete Tahdosta riippumaton hoito "Kaapatut" Eristys Lepositeisiin asettaminen Tahdonvastainen injektiolääkitys Tahdosta riippumaton lähete % osuus Tahdosta riippumaton hoito % osuus "Kaapatut" % osuus Eristys % osuus Lepositeisiin asettaminen % osuus Tahdonvastainen injektiolääkitys % osuus Potilaisiin kohdistuvien pakkotoimien ja tahdosta riippumattoman hoidon määrä vastaavat myös maan keskimääräistä. Tämä koski sekä absoluuttisia väestöön suhteutettuja lukuja ja suhteellisia 4
5 hoidettuihin potilaisiin suhteutettuja lukuja. Etelä-Suomen läänissä potilaita lähetettiin ja hoidettiin hieman keskimääräistä vähemmän tahdostaan riippumatta. Omasta tahdostaan hoitoon tulleiden ottaminen tahdosta riippumattomaan hoitoon sen sijaan ylitti lievästi maan keskimääräisen. Suhteellisesti tarkasteltuna potilaita lähetettiin ja hoidettiin lähes keskimääräistä vastaavasti tahdostaan riippumatta, mutta omasta tahdostaan hoitoon tulleita otettiin tahdosta riippumattomaan hoitoon keskimääräistä hieman enemmän.. Väestöön suhteutettuna eristämisen, lepositeisiin asettamisen ja tahdonvastaisen injektion kokeneita oli keskimääräistä lievästi enemmän. Suhteellisia lukuja tarkasteltaessa eristämisen, lepositeisiin asettamisen ja tahdonvastaisen injektion kokeneita oli myös hieman keskimääräistä enemmän. Vuosittainen vaihtelu oli vähäistä. 5
6 2.1.1 HUS Helsinki Helsingin väestöpohja on noin vastaten 10,7 % koko maan ja 24 % Etelä-Suomen läänin väestöpohjasta. Psykiatrisia sairaalapalveluja Helsingissä tarjosivat Helsingin yliopistollinen sairaala ja Helsingin terveyskeskus. Kuvio 6. HUS Helsingin psykiatrinen sairaalahoito suhteessa koko maahan % 125 % 126 % % 105 % Koko maa = % 4 2 Hoidetut potilaat Hoitopäivät Hoitojaksot Hoitojaksojen pituus Potilaskohtaiset hoitopäivät Uusiutuneet hoitojaksot HUS Helsingin psykiatrisen sairaalahoidon tunnusluvut poikkesivat koko maan vastaavista. Sekä potilaita, hoitopäiviä ja hoitojaksoja oli koko maan keskiarvoa enemmän. Potilaskohtaiset hoitopäivät ja uusiutuneet hoitojaksot lievästi ylittivät ja hoitojaksojen keskimääräinen pituus alitti maan keskimääräisen. 6
7 Kuvio 7. Keski-ikä, GAS ja sen muutokset Helsingissä % % 92 % 97 % 8 Koko maa = Keski-ikä Tulo GAS Lähtö GAS GAS:n muutos Psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden Helsingistä kotoisin olevien potilaiden keski-ikä oli lievästi alempi ja potilaiden kliininen tila arvioituna niin tulo- kuin lähtö GAS:lla lievästi "huonompi" ja siinä tapahtunut muutos taas maan keskimääräistä parempi. Kuvio 8. Helsingistä kotoisin olevien psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden diagnostiikka koko maahan verrattuna, yleisemmin esiintyvät % 144 % % 125 % 118 % 104 % 119 % Koko maa = F10-F19 Päihteet F20-F29 Skitsofreniat F30-F39 Mielialahäiriöt F40-F48 Neuroottiset ja somat F10-F19 Päihteet % os F20-F29 Skitsofreniat % os F30-F39 Mielialahäiriöt % os F40-F48 Neuroottiset ja somat % os Diagnoosi Yleisimmin esiintyvien diagnostisten ryhmien osalta Helsingistä kotoisin olevien psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden diagnostiikka ylitti maan keskimääräisen. Tämä koski erityisesti väestöön suhteutettuja, mutta yleensä myös hoidettuihin potilaisiin suhteutettuja lukuja. Erityisesti skitsofre- 7
8 niadiagnoosi ja neuroottisen häiriödiagnoosin saaneita oli väestöön suhteutettuna helsinkiläisistä keskimääräistä enemmän kuten myös mielialahäiriödiagnoosin ja lääke- ja/tai päihdehäiriödiagnoosin saaneita. Hoidettuihin potilaisiin suhteutettuna lääke- ja/tai päihdehäiriödiagnoosin saaneita oli keskimääräistä vähemmän ja mielialahäiriödiagnoosin saaneita lievästi enemmän ja skitsofreniadiagnoosi ja neuroottisen häiriödiagnoosin saaneita selvästi keskimääräistä enemmän. Kuvio 9. Helsingistä kotoisin olevien psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden diagnostiikka koko maahan verrattuna, harvemmin esiintyvät % % 132 % Koko maa = % 109 % 96 % 68 % 109 % 59 % 91 % 79 % 57 % F00-F03 Dementia F50-F59 Fysiol häir liittyvät F04-F09 Muut elimelliset aivo F70-F79 Älyllinen kehitysvam F60-F69 Persoonallisuushäiriöt F80-F89 Psyyk keh häiriöt F90-F98 Lapsuus- nuoruus iällä alkavat F00-F03 Dementia % os F50-F59 Fysiol häir liittyvät % os F04-F09 Muut elimelliset aivo % os F70-F79 Älyllinen kehitysvam % os F60-F69 Persoonallisuushäiriöt % os F80-F89 Psyyk keh häiriöt % osuus F90-F98 Lapsuus- nuoruus iällä alkavat % os Harvemmin esiintyvien diagnostisten ryhmien suhteen osalta Helsingistä kotoisin olevien psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden osalta fysiologisiin häiriöihin ja ruumiillisiin tekijöihin sekä psyykkisiin kehityshäiriöihin liittyvät diagnoosit olivat keskimääräistä selvästi yleisempiä sekä väestöön että hoidettuihin potilaisiin suhteutettuna ja dementiadiagnoosi sekä älyllinen kehitysvammadiagnoosi vastaavasti keskimääräistä harvinaisempi. 8
9 Kuvio 10. Tahdosta riippumaton hoito ja pakkotoimet Helsingissä koko maahan verrattuna % % Koko maa = % 116 % % 118 % 96 % 96 % % 97 % 5 Tahdosta riippumaton lähete Tahdosta riippumaton hoito Kaapatut Eristys Lepositeisiin asettaminen Tahdonvastainen injektiolääkitys Tahdosta riippumaton lähete % osuus Tahdosta riippumaton hoito % osuus Kaapatut % osuus Eristys % osuus Lepositeisiin asettaminen % osuus Tahdonvastainen injektiolääkitys % osuus Tahdosta riippumaton hoito ja potilaisiin kohdistuvat pakkotoimet olivat Helsingissä yleisiä. Väestöön suhteutettuna kaikki tunnusluvut ylittivät maan keskiarvon. Tahdosta riippumaton psykiatriseen sairaalaan lähettäminen ja hoito sekä omasta tahdostaan hoitoon tulleiden ottaminen tahdosta riippumattomaan hoitoon olivat maan keskimääräistä yleisempiä samoin kuin pakkotoimet: eristäminen, paljon käytetty lepositeisiin asettaminen ja tahdonvastainen injektio. Suhteellisissa luvuissa eli hoidettuihin potilaisiin suhteutettuna sekä tahdosta riippumaton lähete, hoito ja tahdonvastainen injektio olivat lievästi koko maan keskiarvoa alempia johtuen potilaiden suuresta määrästä. Sen sijaan myös suhteellisissa luvuissa sekä eristäminen ja erityisesti lepositeisiin asettaminen ylittivät maan keskimääräisen. Sekä tahdosta riippumattomassa hoidossa että pakkotoimissa tapahtui Helsingissä seuranta-aikana jonkin verran alenemista Helsingin yliopistollinen sairaala Helsingin yliopistollisen sairaalan hallinnollinen rooli on muuttunut seuranta-aikana. Vuonna 2007 Jorvin ja Peijaksen sairaaloissa sijainneet psykiatriset osastot siirtyivät osaksi Helsingin yliopistollista sairaalaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sairaala hoiti myös muita kuin helsinkiläisiä ja sillä on useampia erillisiä yksikköjä, joita ei voitu enää vuonna 2007 tarkastella erillisinä. Vuoteen 2006 saakka näin oli voinut tehdä ja tämä raportoidaan HUS ilman Helsinkiä luvun yhteydessä. Lisäksi vuoden 2002 aikana HUSista palasi Helsingin terveyskeskukseen sinne vuonna 2000 HU- Sia perustettaessa siirretyt kolme kuntoutusosastoa ja kesällä 2003 palautettiin takaisin Helsingin terveyskeskukseen psykiatrinen päivystysyksikkö (päivystyspoliklinikka ja vuodeosasto). 9
10 Kuvio 11. Helsingin yliopistollisen sairaalan toteuttaman psykiatrisen sairaalahoidon osuus koko maan psykiatrisesta sairaalahoidosta 12, 10, 8, % osuus 6, Hoidetut potilaat Hoitopäivät Hoitojaksot 4, 2, 0, v v v v v v Vuosi Helsingin yliopistollinen sairaala oli "suuri" sairaala. Se hoiti vuosina hieman yli 4 % kaikista hoidetuista potilaista. Vuoden 2007 hallinnollisen muutoksen jälkeen määrä nousi lähes 10 %:iin. Hoitojaksojen ja hoitopäivien suhteellinen osuus oli lievästi pienempi. Hoidettujen potilaiden suhteen sairaala oli toisena, hoitopäivien suhteen viidentenä ja hoitojaksojen suhteen kolmantena kaikista sairaaloista. Kuvio 12. Helsingin yliopistollisen sairaalan tunnusluvut suhteessa koko maahan % 98 % 98 % 93 % 86 % 86 % 8 koko maa = Keski-ikä Tulo GAS Lähtö GAS GAS:n muutos Potilaskohtaiset hoitopäivät Hoitojaksojen pituus Uusiutuneet hoitojaksot Helsingin yliopistollisen sairaalan potilaat olivat maan keskimääräistä hieman nuorempia. Potilaiden psyykkinen tila GAS:lla mitattuna oli sekä tullessa että lähtiessä maan keskimääräistä vastaa- 10
11 va, samoin siinä hoidon aikana tapahtunut muutos. Hoitojaksojen kesto oli hieman keskimääräistä pidempi ja vastaavasti potilaskohtaiset hoitopäivät keskimääräistä pienempi ja uusiutuneita hoitojaksoja oli maan keskimääräistä vähemmän, joskin kaikissa esiintyi vuosittaista vaihtelua. Kuvio 13. Helsingin yliopistollisessa sairaalassa psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden diagnostiikka koko maahan verrattuna, yleisemmin esiintyvät % % Koko maa = % 73 % 4 2 F10-F19 Päihteet % os F20-F29 Skitsofreniat % os F30-F39 Mielialahäiriöt % os F40-F48 Neuroottiset ja somat % os Yleisimmin esiintyvien diagnostisten ryhmien osalta Helsingin yliopistollisessa sairaalassa hoidettujen diagnostiikassa mielialahäiriödiagnoosin saaneiden määrä ylitti maan keskimääräisen, muiden ryhmien alitti, erityisesti skitsofreniadiagnoosin saaneiden määrä. Helsingin yliopistollisessa sairaalassa hoidettiin enemmän mielialahäiriödiagnoosin saaneita kuin skitsofreniadiagnoosin saaneita. Vuosittainen vaihtelu oli vähäistä lukuun ottamatta vuonna 2003 tapahtunutta selvää laskua sekä lääke- ja/tai päihdehäiriödiagnoosin että skitsofreniadiagnoosin saaneiden määrässä. 11
12 Kuvio 14. Helsingin yliopistollisessa sairaalassa psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden diagnostiikka koko maahan verrattuna, harvemmin esiintyvät % Koko maa = % 84 % 4 62 % 365 % 245 % F00-F03 Dementia % os F04-F09 Muut elimelliset aivo % os F50-F59 Fysiol häir liittyvät % os F60-F69 Persoonallisuushäiriöt % os F70-F79 Älyllinen kehitysvam % os F80-F89 Psyyk keh häiriöt % osuus F90-F98 Lapsuus- nuoruus iällä alkavat % os Harvemmin esiintyvien diagnostisten ryhmien suhteen osalta Helsingin yliopistollisessa sairaalassa hoidettujen osalta fysiologisiin häiriöihin ja ruumiillisiin tekijöihin sekä psyykkisiin kehityshäiriöihin ja lapsuus- ja nuoruusiässä alkaviin häiriöihin liittyvät diagnoosit olivat keskimääräistä selvästi yleisempiä ja persoonallishäiriö- sekä älyllinen kehitysvammahäiriödiagnoosi selvästi keskimääräistä harvinaisempi. Fysiologisiin häiriöihin ja ruumiillisiin tekijöihin sekä psyykkisiin kehityshäiriöihin ja lapsuus- ja nuoruusiässä alkaviin häiriöihin liittyvät diagnoosit lisääntyivät vuonna 2003 merkittävästi. Muuten vuosittainen vaihtelu oli kohtuullista. Kuvio 15. Helsingin yliopistollisen sairaalan tahdosta riippumaton hoito ja pakkotoimet koko maahan suhteutettuna % 10 Koko maa = % 74 % 74 % 84 % 4 2 Tahdosta riippumaton lähete Tahdosta riippumaton hoito "Kaapatut" Eristys Lepositeisiin asettaminen Tahdonvastainen injektiolääkitys 12
13 Tahdosta riippumatonta lähettämistä, hoitamista, omasta tahdostaan hoitoon tulleiden ottamista tahdosta riippumattomaan hoitoon ja eristämistä sekä tahdonvastaisen injektion käyttämistä oli suhteutettuna hoidettuihin potilaisiin maan keskimääräistä vähemmän. Lepositeisiin asettamista oli taas selvästi keskimääräistä enemmän. Sekä tahdosta riippumattomassa hoidossa ja pakkotoimien käytössä oli vuosittaista vaihtelua Helsingin terveyskeskus Vuoden 2002 aikana HUSista palasi Helsingin terveyskeskukseen sinne vuonna 2000 HUSia perustettaessa siirretyt kolme kuntoutusosastoa ja kesällä 2003 palautettiin takaisin Helsingin terveyskeskukseen psykiatrinen päivystysyksikkö (päivystyspoliklinikka ja vuodeosasto). Kuvio 16. Helsingin terveyskeskuksen toteuttaman psykiatrisen sairaalahoidon osuus koko maan psykiatrisesta sairaalahoidosta 14 % 12 % 1 % osuus 8 % 6 % Hoidetut potilaat Hoitopäivät Hoitojaksot 4 % 2 % v v v v v v Vuosi Helsingin terveyskeskus hoiti seuranta-aikana joka kymmenennen psykiatrisen sairaalapotilaan (9,9 %) maassamme. Myös hoitojaksoista lähes joka kymmenes oli Helsingin terveyskeskuksessa (9,5 %) ja hoitopäivistä 7,6 %. Kaikilla näillä tunnusluvuilla mitattuna Helsingin terveyskeskus tarjosi maassamme eniten psykiatrista sairaalahoitoa. 13
14 Kuvio 17. Helsingin terveyskeskuksen tunnusluvut suhteessa koko maahan % % 98 % 96 % koko maa = % 82 % 4 2 Keski-ikä Tulo GAS Lähtö GAS GAS:n muutos Potilaskohtaiset hoitopäivät Hoitojaksojen pituus Uusiutuneet hoitojaksot Potilaiden keski-ikä vastasi maan keskimääräistä. Tulo GAS oli keskimääräistä pienempi eli GAS:lla mitattuna Helsingin terveyskeskuksen potilaiden kliininen tila sairaalahoitoon tullessa oli hieman "huonompi" kuin maassa keskimäärin. Kuitenkin lähtö GAS vastasi maan keskimääräistä, jolloin GAS:n muutos oli keskimääräistä suurempi. Hoitojaksojen keskimääräinen pituus ja potilaskohtaiset hoitopäivät alittivat maan keskimääräisen, samoin uusiutuneita hoitojaksoja oli lievästi keskimääräistä vähemmän. Kuvio 18. Helsingin terveyskeskuksessa psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden diagnostiikka koko maahan verrattuna, yleisemmin esiintyvät % % 103 % Koko maa = % 4 2 F10-F19 Päihteet % os F20-F29 Skitsofreniat % os F30-F39 Mielialahäiriöt % os F40-F48 Neuroottiset ja somat % os 14
15 Yleisimmin esiintyvien diagnostisten ryhmien osalta Helsingin terveyskeskuksessa hoidettujen diagnostiikassa skitsofreniadiagnoosin saaneiden määrä ylitti selvästi maan keskimääräisen, lääke- ja/tai päihdehäiriödiagnoosin saaneiden määrä alitti ja mielialahäiriö- ja neuroottisen häiriödiagnoosin saaneiden määrä vastasi maan keskimääräistä. Vuosittainen vaihtelu oli vähäistä lukuun ottamatta vuonna 2003 tapahtunutta selvää nousua lääke- ja/tai päihdehäiriödiagnoosin saaneiden ja neuroottisen häiriödiagnoosin saaneiden määrässä. Kuvio 19. Helsingin terveyskeskuksessa psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden diagnostiikka koko maahan verrattuna, harvemmin esiintyvät % 82 % Koko maa = % 35 % 51 % 18 % 2 1 F00-F03 Dementia % os F04-F09 Muut elimelliset aivo % os F50-F59 Fysiol häir liittyvät % os F60-F69 Persoonallisuushäiriöt % os F70-F79 Älyllinen kehitysvam % os F80-F89 Psyyk keh häiriöt % osuus F90-F98 Lapsuus- nuoruus iällä alkavat % os Harvemmin esiintyvien diagnostisten ryhmien suhteen osalta Helsingin terveyskeskuksessa hoidettujen osalta kaikkia diagnostisia ryhmiä hoidettiin keskimääräistä vähemmin, erityisesti dementia-, fysiologisiin häiriöihin ja ruumiillisiin tekijöihin, älylliseen kehitysvammaisuuteen, psyykkisen kehityksen häiriöihin ja lapsuus- ja nuoruusiässä alkaviin häiriöihin liittyvät diagnoosit olivat keskimääräistä selvästi harvinaisempia. 15
16 Kuvio 20. Helsingin terveyskeskuksen tahdosta riippumaton hoito ja pakkotoimet koko maahan suhteutettuna % Koko maa = % 94 % 94 % 103 % Tahdosta riippumaton lähete Tahdosta riippumaton hoito "Kaapatut" Eristys Lepositeisiin asettaminen Tahdonvastainen injektiolääkitys Tahdosta riippumatonta lähettämistä oli suhteutettuna hoidettuihin potilaisiin maan keskimääräistä enemmän, hoitamista ja omasta tahdostaan hoitoon tulleiden ottamista tahdosta riippumattomaan hoitoon vähemmän. Eristämistä oli lievästi ja lepositeisiin asettamista taas selvästi keskimääräistä enemmän. Tahdonvastaisen injektion käyttämistä oli taas keskimääräistä vähemmän. Sekä tahdosta riippumattomassa hoidossa ja pakkotoimien käytössä oli vuosittaista vaihtelua. 16
17 2.1.2 HUS ilman Helsinkiä HUS:n ilman Helsinkiä (entinen Uudenmaan sairaanhoitopiiri) väestöpohja oli noin vastaten 16,7 % koko maan ja 37 % Etelä-Suomen läänin väestöpohjasta. Kyseessä oli selvästi suurin "sairaanhoitopiiri". Psykiatrisia sairaalapalveluja alueella tarjosivat Hyvinkään, Jorvin, Lohjan, Peijaksen, Porvoon ja Västra Nylandin sairaalat. Kuvio 21. HUS ei Helsingin (entisen Uudenmaan sairaanhoitopiirin) psykiatrinen sairaalahoito suhteessa koko maahan % 113 % 109 % % % Koko maa = Hoidetut potilaat Hoitopäivät Hoitojaksot Hoitojaksojen pituus Potilaskohtaiset hoitopäivät Uusiutuneet hoitojaksot HUS ilman Helsinkiä psykiatrisen sairaalahoidon tunnusluvut poikkesivat hieman koko maan vastaavista. Sekä potilaita, hoitopäiviä ja hoitojaksoja oli maan keskimääräistä vähemmän. Hoitojaksojen keskimääräinen pituus potilaskohtaiset hoitopäivät sekä uusiutuneet hoitojaksot taas hieman ylittivät maan keskimääräisen. 17
18 Kuvio 22. Keski-ikä, GAS ja sen muutokset entisessä Uudenmaan sairaanhoitopiirissä % % 92 % 8 Koko maa = Keski-ikä Tulo GAS Lähtö GAS GAS:n muutos Psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden entisestä Uudenmaan sairaanhoitopiiristä kotoisin olevien potilaiden keski-ikä oli lievästi alempi ja potilaiden kliininen tila arvioituna niin tulo- kuin lähtö GAS:lla lähes vastasi ja siinä tapahtunut muutos taas alitti maan keskimääräisen. Kuvio 23. HUS ei Helsingistä (entisestä Uudenmaan sairaanhoitopiiristä) kotoisin olevien psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden diagnostiikka koko maahan verrattuna, yleiset % 96 % 88 % 8 81 % 77 % Koko maa = % 69 % 2 F10-F19 Päihteet F20-F29 Skitsofreniat F30-F39 Mielialahäiriöt F40-F48 Neuroottiset ja somat F10-F19 Päihteet % os F20-F29 Skitsofreniat % os F30-F39 Mielialahäiriöt % os F40-F48 Neuroottiset ja somat % os Diagnoosi Liittyen pienehköön hoidettujen potilaiden määrään erityisesti väestöön suhteutetut diagnoosimäärät yleensä alittivat maan keskimääräisen. Yleisimmin esiintyvien diagnostisten ryhmien osalta entisestä Uudenmaan sairaanhoitopiiristä kotoisin olevien psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden diagnostiikka alitti maan keskimääräisen. Tämä koski erityisesti väestöön suhteutettuja määriä. 18
19 Erityisesti lääke- ja/tai päihdehäiriödiagnoosin saaneita oli keskimääräistä selvästi vähemmän, mutta myös skitsofreniadiagnoosin, mielialahäiriödiagnoosin ja neuroottisen häiriödiagnoosin saaneita. Hoidettuihin potilaisiin suhteutettuna lääke- ja/tai päihdehäiriödiagnoosin saaneita oli keskimääräistä edelleen selvästi vähemmän, mutta mielialahäiriödiagnoosin ja neuroottisen häiriödiagnoosin saaneita keskimääräistä vastaavasti ja skitsofreniadiagnoosin saaneita keskimääräistä enemmän. Kuvio 24. HUS ei Helsingistä (entisestä Uudenmaan sairaanhoitopiiristä) kotoisin olevien psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden diagnostiikka koko maahan verrattuna, harvoin esiintyvät % % 116 % 121 % Koko maa = % 75 % 93 % 74 % 76 % 97 % 89 % 94 % 92 % 95 % 2 F00-F03 Dementia F04-F09 Muut elimelliset aivo F50-F59 Fysiol häir liittyvät F60-F69 Persoonallisuushäiriöt F70-F79 Älyllinen kehitysvam F80-F89 Psyyk keh häiriöt F90-F98 Lapsuus- nuoruus iällä alkavat F00-F03 Dementia % os F04-F09 Muut elimelliset aivo % os F50-F59 Fysiol häir liittyvät % os F60-F69 Persoonallisuushäiriöt % os F70-F79 Älyllinen kehitysvam % os F80-F89 Psyyk keh häiriöt % osuus F90-F98 Lapsuus- nuoruus iällä alkavat % os Harvemmin esiintyvien diagnostisten ryhmien suhteen osalta entisestä Uudenmaan sairaanhoitopiiristä kotoisin olevien psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden osalta psyykkisen kehityksen häiriöitä lukuun ottamatta kaikki diagnoosiryhmät olivat maan keskimääräistä harvinaisempia. Hoidettuihin potilaisiin suhteutettuna psyykkisen kehityksen häiriöiden lisäksi myös fysiologisiin häiriöihin ja ruumiillisiin tekijöihin liittyvät häiriöt sekä lapsuus- ja nuoruusiällä alkavat häiriöt olivat keskimääräistä yleisempiä. 19
20 Kuvio 25. Tahdosta riippumaton hoito ja pakkotoimet HUS ei Helsingin (entisen Uudenmaan sairaanhoitopiirin) koko maahan verrattuna Koko maa = % 92 % 116 % 96 % 99 % 109 % 101 % 114 % 145 % 119 % 123 % 135 % 4 2 Tahdosta riippumaton lähete Tahdosta riippumaton hoito Kaapatut Eristys Lepositeisiin asettaminen Tahdonvastainen injektiolääkitys Tahdosta riippumaton lähete % osuus Tahdosta riippumaton hoito % osuus Kaapatut % osuus Eristys % osuus Lepositeisiin asettaminen % osuus Tahdonvastainen injektiolääkitys % osuus Pienehköstä potilasmäärästä johtuen myös tahdosta riippumattoman hoidon ja potilaisiin kohdistuvien pakkotoimien tunnusluvut olivat erilaisia kun tarkastellaan absoluuttisia väestöön suhteutettuja lukuja ja suhteellisia hoidossa olleisiin suhteutettuja lukuja. Väestöön suhteutettuna entisessä Uudenmaan sairaanhoitopiirissä potilaita lähetettiin ja hoidettiin keskimääräistä vähemmän tahdostaan riippumatta. Omasta tahdostaan hoitoon tulleita otettiin sen sijaan keskimääräistä enemmän tahdosta riippumattomaan hoitoon. Hoidettuihin potilaisiin suhteutettuna potilaita lähetettiin keskimääräistä vastaavasti ja hoidettiin sekä omasta tahdostaan hoitoon tulleita otettiin keskimääräistä enemmän tahdostaan riippumatta. Pakkotoimien osalta tilanne oli samansuuntainen. Väestöön suhteutettuna eristämisen ja lepositeisiin asettamisen kokeneita potilaita oli lähellä keskimääräistä, mutta tahdonvastaisen injektion saaneita keskimääräistä enemmän. Hoidettuihin potilaisiin suhteutettuna sekä eristämisen, lepositeisiin asettamisen että tahdonvastainen injektion kokeneita oli keskimääräistä enemmän. Vuosittaista vaihtelua tapahtui, mutta se ei ollut kovin suurta lukuun ottamatta tahdonvastaista injektiota ja omasta tahdostaan tulleiden ottamista tahdosta riippumattomaan hoitoon. 20
21 Hyvinkään sairaala (Kellokosken sairaala) Kuvio 26. Hyvinkään sairaalan toteuttaman psykiatrisen sairaalahoidon osuus koko maan psykiatrisesta sairaalahoidosta 7, 6, 5, % osuus 4, 3, Hoidetut potilaat Hoitopäivät Hoitojaksot 2, 1, 0, v v v v v v Vuosi Hyvinkään sairaala oli "suuri" sairaala. Se hoiti seuranta-aikana 3,4 % maamme psykiatrisista sairaalapotilaista. Hoitopäivät olivat 5.3 % ja hoitojaksot 3,1 % koko maan vastaavista. Hoitopäiviä Hyvinkään sairaalalla oli sairaaloista kolmanneksi eniten, hoidettuja potilaita kymmenenneksi ja hoitojaksoja 12 eniten. Kuvio 27. Hyvinkään sairaalan tunnusluvut suhteessa koko maahan % % 14 koko maa = % 104 % 99 % Keski-ikä Tulo GAS Lähtö GAS GAS:n muutos Potilaskohtaiset hoitopäivät Hoitojaksojen pituus Uusiutuneet hoitojaksot Hyvinkään sairaalan potilaiden keski-ikä oli lähellä maan keskimääräistä. Myös potilaiden psyykkinen tila GAS:lla mitattuna oli sekä tullessa että lähtiessä lähellä maan keskimääräistä vastaavat. 21
22 GAS:n muutos oli kuitenkin keskimääräistä pienempi. Sekä potilaskohtaiset hoitopäivät että hoitojaksojen keskimääräiset pituudet ylittivät selvästi maan keskimääräisen. Uusiutuneita hoitojaksoja oli maan keskimääräistä hieman vähemmän. Kuvio 28. Hyvinkään sairaalassa psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden diagnostiikka koko maahan verrattuna, yleisemmin esiintyvät % Koko maa = % 44 % 2 F10-F19 Päihteet % os F20-F29 Skitsofreniat % os F30-F39 Mielialahäiriöt % os F40-F48 Neuroottiset ja somat % os Yleisimmin esiintyvien diagnostisten ryhmien osalta Hyvinkään sairaalassa hoidettujen diagnostiikassa skitsofreniadiagnoosin saaneiden määrä ylitti selvästi maan keskimääräisen, lääke- ja/tai päihdehäiriödiagnoosin ja neuroottisen häiriödiagnoosin saaneiden määrä selvästi alitti ja mielialahäiriödiagnoosin saaneiden määrä kohtuullisesti alitti maan keskimääräisen. Vuosittainen vaihtelu oli vähäistä. Kuvio 29. Hyvinkään sairaalassa psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden diagnostiikka koko maahan verrattuna, harvemmin esiintyvät % % Koko maa = % 67 % 64 % 29 % 65 % 2 F00-F03 Dementia % os F04-F09 Muut elimelliset aivo % os F50-F59 Fysiol häir liittyvät % os F60-F69 Persoonallisuushäiriöt % os F70-F79 Älyllinen kehitysvam % os F80-F89 Psyyk keh häiriöt % osuus F90-F98 Lapsuus- nuoruus iällä alkavat % os 22
23 Harvemmin esiintyvien diagnostisten ryhmien suhteen osalta Hyvinkään sairaalassa hoidettujen osalta muun elimellisen aivo-oirediagnoosin saaneiden määrä ylitti maan keskimääräisen ja kaikkien muiden diagnostisten ryhmien diagnoosin saaneiden määrä alitti. Erityisen selvästi fysiologisiin häiriöihin liittyvien ja psyykkisen kehityksen häiriöihin liittyvien häiriöiden määrä alitti maan keskimääräisen. Vuosittaista vaihtelua esiintyi. Kuvio 30. Hyvinkään sairaalan tahdosta riippumaton hoito ja pakkotoimet koko maahan suhteutettuna % 20 Koko maa = % 147 % 119 % % Tahdosta riippumaton lähete Tahdosta riippumaton hoito "Kaapatut" Eristys Lepositeisiin asettaminen Tahdonvastainen injektiolääkitys Tahdosta riippumatonta lähettämistä oli lievästi maan keskimääräistä vähemmän, mutta hoitamista ja erityisesti omasta tahdostaan hoitoon tulleiden ottamista tahdosta riippumattomaan hoitoon selvästi enemmän. Eristämistä ja lepositeisiin asettamista oli myös keskimääräistä enemmän, mutta tahdonvastaisen injektion käyttämistä oli taas selvästi vähemmän. Vuosittainen vaihtelu oli vähäistä Jorvin sairaala Jorvin sairaalan psykiatria siirtyi vuonna 2007 osaksi Helsingin yliopistollista sairaalaa, minkä takia Jorvin sairaalan psykiatrinen sairaalahoito raportoidaan vuosilta
24 Kuvio 31. Jorvin sairaalan toteuttaman psykiatrisen sairaalahoidon osuus koko maan psykiatrisesta sairaalahoidosta 3, 2,5 % 2, % osuus 1,5 % Hoidetut potilaat Hoitopäivät Hoitojaksot 1, 0,5 % 0, v v v v v Vuosi Jorvin sairaala on "suurehko" sairaala. Se hoiti seuranta-aikana vuosittain nousten 2,5 % maamme psykiatrisista sairaalapotilaista. Hoitopäivät olivat 1,4 % ja hoitojaksot vuosittain nousten 2,2 % koko maan vastaavista. Hoidettuja potilaita Jorvin sairaalassa oli kaikista sairaaloista 19, hoitopäiviä 30 ja hoitojaksoja 18 eniten. Kuvio 32. Jorvin sairaalan tunnusluvut suhteessa koko maahan % 101 % 89 % koko maa = % 58 % 65 % Keski-ikä Tulo GAS Lähtö GAS GAS:n muutos Potilaskohtaiset hoitopäivät Hoitojaksojen pituus Uusiutuneet hoitojaksot Jorvin sairaalan potilaiden keski-ikä oli maan keskimääräistä alhaisempi. Potilaiden psyykkinen tila GAS:lla mitattuna oli tullessa hieman keskimääräistä "huonompi", mutta lähtiessä maan keskimääräistä vastaava. Niinpä GAS:n muutos oli keskimääräistä suurempi. Sekä potilaskohtaiset hoitopäi- 24
25 vät että hoitojaksojen keskimääräiset pituudet alittivat selvästi maan keskimääräisen, samoin kuin uusiutuneiden hoitojaksojen määrä. Kuvio 33. Jorvin sairaalassa psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden diagnostiikka koko maahan verrattuna, yleisemmin esiintyvät % 106 % 10 Koko maa = % 85 % F10-F19 Päihteet % os F20-F29 Skitsofreniat % os F30-F39 Mielialahäiriöt % os F40-F48 Neuroottiset ja somat % os Yleisimmin esiintyvien diagnostisten ryhmien osalta Jorvin sairaalassa hoidettujen diagnostiikassa mielialahäiriödiagnoosin ja skitsofreniadiagnoosin saaneiden määrä ylitti maan keskimääräisen, erityisesti lääke- ja/tai päihdehäiriödiagnoosin ja neuroottisen häiriödiagnoosin saaneiden määrä alitti. Vuosittainen vaihtelu oli yleensä vähäistä. Kuvio 34. Jorvin sairaalassa psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden diagnostiikka koko maahan verrattuna, harvemmin esiintyvät % 16 Koko maa = % 106 % 69 % 73 % 103 % F00-F03 Dementia % os F04-F09 Muut elimelliset aivo % os F50-F59 Fysiol häir liittyvät % os F60-F69 Persoonallisuushäiriöt % os F70-F79 Älyllinen kehitysvam % os F80-F89 Psyyk keh häiriöt % osuus F90-F98 Lapsuus- nuoruus iällä alkavat % os 25
26 Harvemmin esiintyvien diagnostisten ryhmien suhteen osalta Jorvin sairaalassa hoidettujen osalta lapsuus- ja nuoruusiällä alkavan häiriödiagnoosin saaneiden määrä ylitti selvästi maan keskimääräisen ja dementiapotilaita ei hoidettu lainkaan. Vuosittaista vaihtelua esiintyi. Kuvio 35. Jorvin sairaalan tahdosta riippumaton hoito ja pakkotoimet koko maahan suhteutettuna % Koko maa = % 106 % 123 % 147 % Tahdosta riippumaton lähete Tahdosta riippumaton hoito "Kaapatut" Eristys Lepositeisiin asettaminen Tahdonvastainen injektiolääkitys Tahdosta riippumaton hoito oli hieman keskimääräistä yleisempää. Tämä koski sekä lähettämistä, hoitamista ja omasta tahdostaan hoitoon tulleiden ottamista tahdosta riippumattomaan hoitoon. Myös kaikkia pakkotoimia oli keskimääräistä selvästi enemmän. Vuosittainen vaihtelu oli vähäistä Lohjan sairaala (Paloniemen sairaala) Kuvio 36. Lohjan sairaalan toteuttaman psykiatrisen sairaalahoidon osuus koko maan psykiatrisesta sairaalahoidosta 2,5 % 2, 1,5 % % osuus 1, Hoidetut potilaat Hoitopäivät Hoitojaksot 0,5 % 0, v v v v v v Vuosi 26
27 Lohjan sairaala on "keskisuuri" sairaala. Se hoiti seuranta-aikana 1,3 % maamme psykiatrisista sairaalapotilaista. Hoitopäivät olivat 1,1 % ja hoitojaksot 2, koko maan vastaavista. Hoidettuja potilaita Lohjan sairaalassa oli kaikista sairaaloista 31 eniten ja 32 vähiten, hoitopäiviä 35 eniten ja 28 vähiten ja hoitojaksoja 22 eniten ja 41 vähiten. Kuvio 37. Lohjan sairaalan tunnusluvut suhteessa koko maahan % % koko maa = % 84 % 57 % 81 % 54 % 4 2 Keski-ikä Tulo GAS Lähtö GAS GAS:n muutos Potilaskohtaiset hoitopäivät Hoitojaksojen pituus Uusiutuneet hoitojaksot Lohjan sairaalan potilaiden keski-ikä oli keskimääräistä hieman korkeampi. Potilaiden psyykkinen tila GAS:lla mitattuna oli sekä tullessa että lähtiessä keskimääräistä "huonompi". GAS:n muutos oli selvästi keskimääräistä pienempi. Sekä potilaskohtaiset hoitopäivät että hoitojaksojen keskimääräiset pituudet alittivat selvästi maan keskimääräisen, mutta uusiutuneiden hoitojaksojen määrä ylitti. 27
28 Kuvio 38. Lohjan sairaalassa psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden diagnostiikka koko maahan verrattuna, yleisemmin esiintyvät % 115 % 105 % 10 Koko maa = % 4 2 F10-F19 Päihteet % os F20-F29 Skitsofreniat % os F30-F39 Mielialahäiriöt % os F40-F48 Neuroottiset ja somat % os Yleisimmin esiintyvien diagnostisten ryhmien osalta Lohjan sairaalassa hoidettujen diagnostiikassa neuroottisen häiriödiagnoosin saaneiden määrä selvästi alitti ja muut diagnostiset ryhmät ylittivät maan keskimääräisen. Vuosittaista vaihtelua esiintyi lääke- ja/tai päihdehäiriödiagnoosin saaneiden määrissä, muuten vaihtelu oli vähäistä. Kuvio 39. Lohjan sairaalassa psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden diagnostiikka koko maahan verrattuna, harvemmin esiintyvät % Koko maa = % 92 % 9 2 F00-F03 Dementia % os F04-F09 Muut elimelliset aivo % os F50-F59 Fysiol häir liittyvät % os F60-F69 Persoonallisuushäiriöt % os F70-F79 Älyllinen kehitysvam % os F80-F89 Psyyk keh häiriöt % osuus F90-F98 Lapsuus- nuoruus iällä alkavat % os Harvemmin esiintyvien diagnostisten ryhmien suhteen osalta Lohjan sairaalassa hoidettujen osalta älyllisen kehitysvammadiagnoosin saaneiden määrä ylitti maan keskimääräisen. Fysiologisiin häiri- 28
29 öihin liittyviä, psyykkisen kehityksen häiriöihin liittyviä ja lapsuus- ja nuoruusiällä alkavia häiriöitä ei esiintynyt lainkaan. Vuosittaista vaihtelua esiintyi. Kuvio 40. Lohjan sairaalan tahdosta riippumaton hoito ja pakkotoimet koko maahan suhteutettuna % % 107 % 121 % Koko maa = % 4 2 Tahdosta riippumaton lähete Tahdosta riippumaton hoito "Kaapatut" Eristys Lepositeisiin asettaminen Tahdonvastainen injektiolääkitys Tahdosta riippumatonta lähettämistä ja hoitamista oli lievästi maan keskimääräistä enemmän ja omasta tahdostaan hoitoon tulleiden ottamista tahdosta riippumattomaan hoitoon lievästi vähemmän. Eristämistä oli keskimääräistä selvästi vähemmän, mutta lepositeisiin asettamista ja tahdonvastaisen injektion käyttämistä oli taas keskimääräistä selvästi enemmän. Vuosittainen vaihtelu lepositeisiin asettamista lukuun ottamatta oli vähäistä Peijaksen sairaala Peijaksen sairaalan psykiatria siirtyi vuonna 2007 osaksi Helsingin yliopistollista sairaalaa, minkä takia Peijaksen sairaalan psykiatrinen sairaalahoito raportoidaan vuosilta
30 Kuvio 41. Peijaksen sairaalan toteuttaman psykiatrisen sairaalahoidon osuus koko maan psykiatrisesta sairaalahoidosta 3,5 % 3, 2,5 % % osuus 2, 1,5 % Hoidetut potilaat Hoitopäivät Hoitojaksot 1, 0,5 % 0, v v v v v Vuosi Peijaksen sairaala on "suurehko" sairaala. Se hoiti seuranta-aikana 3, maamme psykiatrisista sairaalapotilaista. Hoitopäivät olivat 1,8 % ja hoitojaksot 3,2 % koko maan vastaavista. Hoidettuja potilaita Peijaksen sairaalassa oli kaikista sairaaloista 12, hoitopäiviä 25 ja hoitojaksoja 9 eniten. Kuvio 42. Peijaksen sairaalan tunnusluvut suhteessa koko maahan % 105 % % 94 % 97 % 8 koko maa = % 55 % Keski-ikä Tulo GAS Lähtö GAS GAS:n muutos Potilaskohtaiset hoitopäivät Hoitojaksojen pituus Uusiutuneet hoitojaksot Peijaksen sairaalan potilaiden keski-ikä oli keskimääräistä hieman alempi. Potilaiden psyykkinen tila GAS:lla mitattuna oli sekä tullessa että lähtiessä keskimääräistä hieman "huonompi". GAS:n muutos oli lievästi keskimääräistä suurempi. Sekä potilaskohtaiset hoitopäivät että hoitojaksojen 30
31 keskimääräiset pituudet alittivat selvästi maan keskimääräisen, mutta uusiutuneiden hoitojaksojen määrä lievästi ylitti. Kuvio 43. Peijaksen sairaalassa psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden diagnostiikka koko maahan verrattuna, yleisemmin esiintyvät % % Koko maa = % F10-F19 Päihteet % os F20-F29 Skitsofreniat % os F30-F39 Mielialahäiriöt % os F40-F48 Neuroottiset ja somat % os Yleisimmin esiintyvien diagnostisten ryhmien osalta Peijaksen sairaalassa hoidettujen diagnostiikassa skitsofrenia- ja mielialahäiriödiagnoosin saaneiden määrä ylitti maan keskimääräisen, lääkeja/tai päihdehäiriödiagnoosin ja neuroottisen häiriödiagnoosin saaneiden määrä alitti. Vuosittainen vaihtelu oli vähäistä. Kuvio 44. Peijaksen sairaalassa psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden diagnostiikka koko maahan verrattuna, harvemmin esiintyvät % Koko maa = % 95 % 123 % 75 % 117 % % F00-F03 Dementia % os F04-F09 Muut elimelliset aivo % os F50-F59 Fysiol häir liittyvät % os F60-F69 Persoonallisuushäiriöt % os F70-F79 Älyllinen kehitysvam % os F80-F89 Psyyk keh häiriöt % osuus F90-F98 Lapsuus- nuoruus iällä alkavat % os 31
32 Harvemmin esiintyvien diagnostisten ryhmien suhteen osalta Peijaksen sairaalassa hoidettujen osalta psyykkisen kehityksen häiriöihin liittyvien häiriöiden määrä ylitti selvästi maan keskimääräisen ja persoonallisuus- lapsuus- ja nuoruusiässä alkavien häiriöiden määrä lievemmin maan keskimääräisen ja fysiologisiin häiriöihin liittyvien häiriöiden määrä alitti selvästi maan keskimääräisen. Vuosittaista vaihtelua esiintyi. Kuvio 45. Peijaksen sairaalan tahdosta riippumaton hoito ja pakkotoimet koko maahan suhteutettuna % 124 % % 115 % % 102 % Koko maa = Tahdosta riippumaton lähete Tahdosta riippumaton hoito "Kaapatut" Eristys Lepositeisiin asettaminen Tahdonvastainen injektiolääkitys Tahdosta riippumatonta lähettämistä ja hoitamista oli hieman maan keskimääräistä enemmän ja omasta tahdostaan hoitoon tulleiden ottamista tahdosta riippumattomaan hoitoon lievästi vähemmän. Eristämistä ja lepositeisiin asettamista oli keskimääräistä enemmän, mutta ja tahdonvastaisen injektion käyttämistä oli keskimääräistä vastaavasti. Vuosittainen vaihtelu oli tahdonvastaisen injektion käyttämistä lukuun ottamatta vähäistä. 32
33 Porvoon sairaala (Kevätkummun sairaala) Kuvio 46. Porvoon sairaalan toteuttaman psykiatrisen sairaalahoidon osuus koko maan psykiatrisesta sairaalahoidosta 1,4 % 1,2 % 1, % osuus 0,8 % 0,6 % Hoidetut potilaat Hoitopäivät Hoitojaksot 0,4 % 0,2 % 0, v v v v v v Vuosi Porvoon sairaala on "pienehkö" sairaala. Se hoiti seuranta-aikana 0,9 % maamme psykiatrisista sairaalapotilaista. Hoitopäivät olivat 0,7 % ja hoitojaksot 1,1 % koko maan vastaavista. Hoidettuja potilaita Porvoon sairaalassa oli kaikista sairaaloista 40 eniten ja 23 vähiten, hoitopäiviä 43 eniten ja 20 vähiten ja hoitojaksoja 38 eniten ja 25 vähiten. Kuvio 47. Porvoon sairaalan tunnusluvut suhteessa koko maahan % 105 % 109 % 105 % % koko maa = % 61 % 4 2 Keski-ikä Tulo GAS Lähtö GAS GAS:n muutos Potilaskohtaiset hoitopäivät Hoitojaksojen pituus Uusiutuneet hoitojaksot Porvoon sairaalan potilaiden keski-ikä oli keskimääräistä hieman korkeampi. Potilaiden psyykkinen tila GAS:lla mitattuna oli sekä tullessa että lähtiessä keskimääräistä hieman "parempi". GAS:n 33
34 muutos oli lievästi keskimääräistä pienempi. Sekä potilaskohtaiset hoitopäivät että hoitojaksojen keskimääräiset pituudet alittivat selvästi maan keskimääräisen, mutta uusiutuneiden hoitojaksojen määrä ylitti. Kuvio 48. Porvoon sairaalassa psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden diagnostiikka koko maahan verrattuna, yleisemmin esiintyvät % 119 % 10 9 Koko maa = F10-F19 Päihteet % os F20-F29 Skitsofreniat % os F30-F39 Mielialahäiriöt % os F40-F48 Neuroottiset ja somat % os Yleisimmin esiintyvien diagnostisten ryhmien osalta Porvoon sairaalassa hoidettujen diagnostiikassa skitsofrenia- ja neuroottisen häiriödiagnoosin saaneiden määrä ylitti maan keskimääräisen ja lääke- ja/tai päihdehäiriödiagnoosin sekä mielialahäiriödiagnoosin saaneiden määrä alitti maan keskimääräisen. Vuosittaista vaihtelua esiintyi jonkun verran. Kuvio 49. Porvoon sairaalassa psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden diagnostiikka koko maahan verrattuna, harvemmin esiintyvät % Koko maa = % % % 44 % % F00-F03 Dementia % os F04-F09 Muut elimelliset aivo % os F50-F59 Fysiol häir liittyvät % os F60-F69 Persoonallisuushäiriöt % os F70-F79 Älyllinen kehitysvam % os F80-F89 Psyyk keh häiriöt % osuus F90-F98 Lapsuus- nuoruus iällä alkavat % os 34
35 Harvemmin esiintyvien diagnostisten ryhmien suhteen osalta Porvoon sairaalassa hoidettujen osalta persoonallisuushäiriö- ja muun elimellisen aivo-oirediagnoosin saaneiden määrä ylitti maan keskimääräisen ja kaikkien muiden diagnostisten ryhmien diagnoosin saaneiden määrä alitti. Vuosittaista vaihtelua esiintyi. Kuvio 50. Porvoon sairaalan tahdosta riippumaton hoito ja pakkotoimet koko maahan suhteutettuna % 262 % % Koko maa = % 138 % 158 % 10 5 Tahdosta riippumaton lähete Tahdosta riippumaton hoito "Kaapatut" Eristys Lepositeisiin asettaminen Tahdonvastainen injektiolääkitys Tahdosta riippumaton hoito oli suhteutettuna hoidettuihin potilaisiin keskimääräistä yleisempää. Tämä koski sekä lähettämistä, hoitamista ja omasta tahdostaan hoitoon tulleiden ottamista tahdosta riippumattomaan hoitoon. Myös pakkotoimia oli selvästi keskimääräistä enemmän: eristämistä, erityisesti lepositeisiin asettamista ja tahdonvastaisen injektion käyttämistä. Lepositeisiin asettamisessa ja tahdonvastaisen injektion käyttämisessä oli vuosittaista vaihtelua. 35
36 Västra Nylandin sairaala (Ekåsen, Tammiharjun sairaala) Kuvio 51. Västra Nylandin sairaalan toteuttaman psykiatrisen sairaalahoidon osuus koko maan psykiatrisesta sairaalahoidosta 3,5 % 3, 2,5 % % osuus 2, 1,5 % Hoidetut potilaat Hoitopäivät Hoitojaksot 1, 0,5 % 0, v v v v v v Vuosi Västra Nylandin sairaala on "keskisuuri" sairaala. Se hoiti seuranta-aikana 1,8 % maamme psykiatrisista sairaalapotilaista. Hoitopäivät olivat 2,7 % ja hoitojaksot 1,8 % koko maan vastaavista. Hoidettuja potilaita Västra Nylandin sairaalassa oli kaikista sairaaloista 27 eniten ja 36 vähiten, hoitopäiviä 15 eniten ja 48 vähiten ja hoitojaksoja 28 eniten ja 35 vähiten. Kuvio 52. Västra Nylandin sairaalan tunnusluvut suhteessa koko maahan % 154 % 14 koko maa = % 108 % 105 % 95 % Keski-ikä Tulo GAS Lähtö GAS GAS:n muutos Potilaskohtaiset hoitopäivät Hoitojaksojen pituus Uusiutuneet hoitojaksot Västra Nylandin sairaalan potilaiden keski-ikä oli keskimääräistä korkeampi. Potilaiden psyykkinen tila GAS:lla mitattuna oli sekä tullessa että lähtiessä keskimääräistä hieman "parempi". GAS:n 36
37 muutos oli lievästi keskimääräistä pienempi. Sekä potilaskohtaiset hoitopäivät että hoitojaksojen keskimääräiset pituudet ylittivät selvästi maan keskimääräisen, kun taas uusiutuneiden hoitojaksojen määrä vastasi keskimääräistä. Kuvio 53. Västra Nylandin sairaalassa psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden diagnostiikka koko maahan verrattuna, yleisemmin esiintyvät % Koko maa = % 4 2 F10-F19 Päihteet % os F20-F29 Skitsofreniat % os F30-F39 Mielialahäiriöt % os F40-F48 Neuroottiset ja somat % os Yleisimmin esiintyvien diagnostisten ryhmien osalta Västra Nylandin sairaalassa hoidettujen diagnostiikassa skitsofreniadiagnoosin saaneiden määrä ylitti maan keskimääräisen ja neuroottisen häiriödiagnoosin saaneiden erityisesti, mutta myös lääke- ja/tai päihdehäiriödiagnoosin sekä mielialahäiriödiagnoosin saaneiden määrä alitti maan keskimääräisen. Vuosittaista vaihtelua esiintyi jonkun verran. Kuvio 54. Västra Nylandin sairaalassa psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden diagnostiikka koko maahan verrattuna, harvemmin esiintyvät % Koko maa = % 151 % 118 % 88 % 5 31 % 48 % F00-F03 Dementia % os F04-F09 Muut elimelliset aivo % os F50-F59 Fysiol häir liittyvät % os F60-F69 Persoonallisuushäiriöt % os F70-F79 Älyllinen kehitysvam % os F80-F89 Psyyk keh häiriöt % osuus F90-F98 Lapsuus- nuoruus iällä alkavat % os 37
38 Harvemmin esiintyvien diagnostisten ryhmien suhteen osalta Västra Nylandin sairaalassa hoidettujen osalta erityisesti dementia-, mutta myös älyllisen kehitysvamma- ja psyykkisen kehityksen häiriödiagnoosin saaneiden määrä ylitti maan keskimääräisen. Vuosittaista vaihtelua esiintyi. Kuvio 55. Västra Nylandin sairaalan tahdosta riippumaton hoito ja pakkotoimet koko maahan suhteutettuna % 141 % % Koko maa = % % 2 Tahdosta riippumaton lähete Tahdosta riippumaton hoito "Kaapatut" Eristys Lepositeisiin asettaminen Tahdonvastainen injektiolääkitys Tahdosta riippumatonta lähettämistä oli suhteutettuna hoidettuihin potilaisiin keskimääräistä vähemmän, mutta sekä hoitamista että omasta tahdostaan hoitoon tulleiden ottamista tahdosta riippumattomaan hoitoon oli keskimääräistä enemmän. Eristämistä ja lepositeisiin asettamista oli keskimääräistä selvästi vähemmän, mutta ja tahdonvastaisen injektion käyttämistä selvästi enemmän. Vuosittainen vaihtelu oli tahdonvastaisen injektion käyttämistä lukuun ottamatta vähäistä. 38
39 2.1.3 Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin väestöpohja on noin vastaten 3,2 % koko maan ja 7,1 % Etelä-Suomen läänin väestöpohjasta. Psykiatrisia sairaalapalveluja alueella tarjosivat Kanta- Hämeen keskussairaala, Lounais-Hämeen aluesairaala ja Forssan terveyskeskus, joista viimeksi mainitut käsitellään yhtenä sairaalana, koska kyse samasta sairaalasta, jossa ainoastaan palvelujen tarjoaja muuttui. Kuvio 56. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin psykiatrinen sairaalahoito suhteessa koko maahan % % 113 % 104 % % Koko maa = % 4 2 Hoidetut potilaat Hoitopäivät Hoitojaksot Hoitojaksojen pituus Potilaskohtaiset hoitopäivät Uusiutuneet hoitojaksot Sekä potilaita, hoitopäiviä ja hoitojaksoja oli koko maan keskimääräistä hieman enemmän. Hoitojaksojen keskimääräinen pituus potilaskohtaiset hoitopäivät alittivat ja uusiutuneiden hoitojaksojen määrä taas hieman ylitti maan keskimääräisen. 39
40 Kuvio 57. Keski-ikä, GAS ja sen muutos Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä % 115 % 108 % % Koko maa = Keski-ikä Tulo GAS Lähtö GAS GAS:n muutos Psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiristä kotoisin olevien potilaiden keski-ikä oli korkeampi ja potilaiden kliininen tila arvioituna niin tulo- kuin lähtö GAS:lla keskimääräistä "parempi", mutta siinä tapahtunut muutos maan keskimääräisen. Kuvio 58. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiristä kotoisin olevien psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden diagnostiikka suhteessa koko maahan, yleisemmin esiintyvät % % Koko maa = % 99 % % 88 % 98 % 4 2 F10-F19 Päihteet F20-F29 Skitsofreniat F30-F39 Mielialahäiriöt F40-F48 Neuroottiset ja somat F10-F19 Päihteet % os F20-F29 Skitsofreniat % os F30-F39 Mielialahäiriöt % os F40-F48 Neuroottiset ja somat % os Vuosi Yleisimmin esiintyvien diagnostisten ryhmien osalta Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiristä kotoisin olevien psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden diagnostiikka skitsofreniaa lukuun ottamatta ylitti maan keskimääräisen. Tämä koski erityisesti väestöön suhteutettuja määriä. Väestöön suhteutettuna erityisesti neuroottisen häiriödiagnoosin saaneita ja lääke- ja/tai päihdehäiriödiagnoosin saa- 40
41 neita oli keskimääräistä selvästi enemmän, mielialahäiriödiagnoosin saaneita lievästi enemmän ja skitsofreniadiagnoosin saaneita keskimääräistä vastaavasti Hoidettuihin potilaisiin suhteutettuna neuroottisen häiriödiagnoosin saaneita ja lääke- ja/tai päihdehäiriödiagnoosin saaneita oli edelleen keskimääräistä, mutta mielialahäiriödiagnoosin saaneita keskimääräistä vastaavasti ja skitsofreniadiagnoosin saaneita keskimääräistä vähemmän. Kuvio 59. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiristä kotoisin olevien psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden diagnostiikka suhteessa koko maahan, harvemmin esiintyvät % Koko maa = % 136 % 111 % 89 % 54 % 86 % 137 % 117 % % 79 % 48 % 76 % 4 2 F00-F03 Dementia F50-F59 Fysiol häir liittyvät F04-F09 Muut elimelliset aivo F70-F79 Älyllinen kehitysvam F60-F69 Persoonallisuushäiriöt F80-F89 Psyyk keh häiriöt F90-F98 Lapsuus- nuoruus iällä alkavat F00-F03 Dementia % os F50-F59 Fysiol häir liittyvät % os F04-F09 Muut elimelliset aivo % os F70-F79 Älyllinen kehitysvam % os F60-F69 Persoonallisuushäiriöt % os F80-F89 Psyyk keh häiriöt % osuus F90-F98 Lapsuus- nuoruus iällä alkavat % os Harvemmin esiintyvien diagnostisten ryhmien suhteen osalta Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiristä kotoisin olevien psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden osalta dementia- ja muun elimellisen aivooirehäiriö- ja persoonallisuushäiriödiagnoosin saaneita oli keskimääräistä enemmän ja älyllisen kehitysvammahäiriö-, psyykkisen kehityksen häiriö- ja lapsuus- ja nuoruusiällä alkavia häiriödiagnooseja saaneita on keskimääräistä selvästi vähemmän. Tämä koski sekä väestöön että hoidettuihin potilaisiin suhteutettuja lukuja 41
Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa. vuosina
Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa vuosina 22-27 Hoitoilmoitusrekisterin pohjalta Osa 1: Yleiskatsaus psykiatristen sairaalapalvelujen käytöstä Suomessa Timo Tuori Johdanto PSYKIATRISTEN
LisätiedotAlaikäisten psykiatrinen sairaalahoito Lapin sairaanhoitopiirissä. Lähde: Stakes, SOTKAnet Tallavaara 2007
Alaikäisten psykiatrinen sairaalahoito Lapin ssä Lähde: Stakes, SOTKAnet Tallavaara 7 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet - 7 - vuotiaat/ 7 Lapin HUS (Uusimaa ja Helsinki) 99 997 998 999
LisätiedotPsykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006
Terveys 2008 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande 8/2008 Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006 15.2.2008 Institutionsvård inom specialiteten psykiatri 2006 Simo Pelanteri +358 9 3967 2356
LisätiedotAlaikäisten psykiatrinen sairaalahoito Suomessa 1995 2004
S T A K E S I N R A P O R T T E J A 1 3 / 2 6 Timo Tuori, Britta Sohlman, Marko Ekqvist, Tytti Solantaus Alaikäisten psykiatrinen sairaalahoito Suomessa 1995 24 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
LisätiedotPAKKO VÄHENEE KATSAUS TILASTOIHIN. Yhteisvoimin pakkoa vähentämään
PAKKO VÄHENEE KATSAUS TILASTOIHIN Yhteisvoimin pakkoa vähentämään Koulutuspäivä ja verkostotapaaminen Biomedicum 7.11.2014 J. Moring 1 Muutoksen tarve Suomi ja muut maat Viime vuosien kehitys 15.10.2014
LisätiedotPsykiatrian erikoisalan laitoshoito
Terveys 2011 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2009 Institutionsvård inom specialiteten psykiatri 2009 Jari Forsström +358 20 610 7737
LisätiedotM058, M059, M060, M068, M069
Taulukko 3. Reumahoidon alueelliset erot v. 1997, 2000 ja 2001 Kaikki nivelreumat M058, M059, M060, M068, M069 Hoitojaksot/10000as 01 Uudenmaan shp 12,8 12,8 0 % 0 15,6-18 % 02 Helsingin shp 13,0 13,3
LisätiedotGEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1
GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:
LisätiedotGEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1
GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJA VASTAA Tertiäärisestä päihdepsykiatriasta mm kaksoisdiagnoosipotilaiden ja opioidikorvaushoitojen
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013
Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon
LisätiedotPsykiatrinen erikoissairaanhoito
Terveys 2012 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Psykiatrinen erikoissairaanhoito 2010 Hanna Rautiainen +358 40 143 9344 hanna.rautiainen@thl.fi Simo Pelanteri +358 20 610
LisätiedotSairaaloiden tuottavuus Pirjo Häkkinen
Sairaaloiden tuottavuus 2015 Pirjo Häkkinen 23.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2015 Tilastoraportti 6/2017 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2015, sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku
LisätiedotMitä Oulussa on tehty pakon vähentämiseksi? Yhteisvoimin pakkoa vähentämään Oulu
Mitä Oulussa on tehty pakon vähentämiseksi? Yhteisvoimin pakkoa vähentämään Oulu 5.-6.11.2015 Oys Psykiatrian tulosalue Vakioidut potilaat ja hoitopäivät psykiatrian erikoisalan laitoshoidossa vuonna
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.5.15
Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.4.16
Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta
LisätiedotOnko mikään muuttunut? Sairaaloiden tuottavuusvertailun ennakkotiedot
Onko mikään muuttunut? Sairaaloiden tuottavuusvertailun ennakkotiedot Sote - Tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Joensuu 17.11.2017 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen, THL 17.11.2017 Sairaaloiden tuottavuus
LisätiedotAuditoinnin tulokset HYKS Erva-alueelta (2012) Kansallinen DRG keskus
Auditoinnin tulokset HYKS Erva-alueelta (2012) Kansallinen DRG keskus Auditoinnit v. 2012 V. 2012 auditoitiin HYKS Erva-alue Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, 1000 hoitojaksoa Kahdessa osassa,
LisätiedotPsykiatrian erikoisalan laitoshoito Suomessa: Taulukkojen luku- ja tulkintaohjeet tiedonantajapalaute. 1. Tiivistelmä 2. TILASTOT JA AINEISTOT
Sivu 1/4 Stakes/StakesTieto 9.3.2001 Terveydenhuollon hoitoilmoitustilastot PL 220, 00531 Helsinki Puh. (09) 3967 2346 Mikko Nenonen Puh. (09) 3967 2356 Simo Pelanteri Puh. (09) 3967 2204 Jouni Rasilainen
LisätiedotLasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria 27.2.2015 2500 2000 1500 1000 500 0 Nuorisopsykiatrian lähetteet 2009-2014 2009 2010 2011
LisätiedotTHL:n tuottavuusseuranta 2013
THL:n tuottavuusseuranta 2013 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Tuottavuusseminaari 3.2.2015, HUS 3.2.2015 Pirjo Häkkinen/Tuottavuusseminaari/ HUS 1 Tuottavuus Tuottavuus = Tuotokset Panokset 3.2.2015
LisätiedotKaikki alkaa oikeastaan ovesta
Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus
LisätiedotH E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I
HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten
LisätiedotPsykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa
Työssä raportti JAANA RAJAKANGAS psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus, psykiatrian yksikkö TAINA HELLSTEN LT, geriatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus
LisätiedotMikko Kylmänen Sairaanhoitaja Auroran sairaala, Psykiatrian päivystysyksikkö
Mikko Kylmänen Sairaanhoitaja Auroran sairaala, Psykiatrian päivystysyksikkö Auroran sairaalan esittelyä Auroran päivystysyksikön tarkempaa esittelyä Yleisten väittämien purkua Mm. päihteidenkäyttäjät
LisätiedotSairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot)
Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kuopio 8.11.2013 Pirjo Häkkinen 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen
LisätiedotHYKS Psykiatrian integraatio-avaukset. HUS Valtuuston seminaari Matti Holi
HYKS Psykiatrian integraatio-avaukset HUS Valtuuston seminaari 26.10.2017 Matti Holi Psykiatriset häiriöt: Ovat oireyhtymiä osa oireista näkyy heti, osan potilas tuo esiin, ja yhdessä arvioidaan kuinka
LisätiedotPsykiatrinen hoitotahto. Tarja Tammentie-Sarén ylihoitaja, Tays, akuuttipsykiatria
Psykiatrinen hoitotahto Tarja Tammentie-Sarén ylihoitaja, Tays, akuuttipsykiatria Taustaa Välittäjä 2013 Pirkanmaan osahanke Asiakkaiden osallisuuden lisääminen Tervein mielin Pohjois-Suomessa Lapin osahanke
LisätiedotYhteisvoimin pakkoa vähentämään
Yhteisvoimin pakkoa vähentämään Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja Helsinki 6.11.2014 kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Pohjoismaiden ministerineuvoston suositukset 2011 Työryhmän loppuraportti asetti
LisätiedotIkääntyneen mielenterveys kotihoidossa
Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus
LisätiedotSipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.
SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän
LisätiedotJatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen
Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Benchmarking kustannusyhteyshenkilöiden työkokous Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 5.5.2010 20.5.2010 Pirjo Häkkinen 1 Jatkotoimenpiteet Kustannustietojen
LisätiedotTerveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00
Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto juho.ruskoaho@laakariliitto.fi Terveyskeskusten lääkäritilanne 2014 Kyselytutkimus
LisätiedotKuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?
Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen
LisätiedotPotilashoidon vuosikertomus HYKS Sisätaudit ja kuntoutus
1 Potilashoidon vuosikertomus 2016 HYKS Sisätaudit ja kuntoutus 2 Johdanto Vuosi 2016 oli toinen täysi vuosi uusille tulosyksiköille. Vuoteen 2015 verrattuna tulosyksikössä ei lukuun ottamatta yhteispoliklinikoiden
LisätiedotKansallinen vertaisarviointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki
Kansallinen vertaisarviointi Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 15.5.2012 15.5.2012 Kansallinen vertaisarviointia/ Pirjo Häkkinen 2 15.5.2012 Kansallinen vertaisarviointia/
LisätiedotSairaaloiden tuottavuustiedot 2015 Ennakkotiedot Somaattinen erikoissairaanhoito
Sairaaloiden tuottavuustiedot 2015 Ennakkotiedot Somaattinen erikoissairaanhoito Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Finlandia-talo 10. 11.11.2016 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen, THL
LisätiedotKelan mielenterveyskuntoutuksessa olleiden lasten ja nuorten psyykenlääkkeiden käyttö ja kuntoutuminen Rekisteriselvitys vuosilta 2000 2006
Nettityöpapereita 7/11 Jouko Lind Kelan mielenterveyskuntoutuksessa olleiden lasten ja nuorten psyykenlääkkeiden käyttö ja kuntoutuminen Rekisteriselvitys vuosilta 6 Kelan tutkimusosasto Kirjoittaja Jouko
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 24.2.13. Kivuton sairaala projekti vuonna 2012
Anna-Maija Koivusalo 24.2.13 Kivuton sairaala projekti vuonna 2012 Kivun arviointi projekti toteutettiin seitsemännen kerran syksyllä 2012 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon kuin
LisätiedotPsykiatrinen hoitotahtoni
Huhtalantie 53 Puhelin vaihde 06 415 4111 Sähköposti: 60220 Seinäjoki Faksi 06 415 4351 etunimi.sukunimi@epshp.fi 2 (6) Nimi Henkilötunnus Olen laatinut tämän psykiatrisen hoitotahdon siltä varalta, että
LisätiedotAjankohtaista HUS psykiatriassa
Ajankohtaista HUS psykiatriassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät, 30.10.2014 Matti Holi Toimialajohtaja, HYKS Psykiatria Rakenneuudistus: Viimeisten vuosien muutosprosessi, joka on kulminoitumassa
LisätiedotSairaaloiden tuottavuus 2010
TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2010 Sjukhusens produktivitet 2010 Pirjo Häkkinen +358 20 610 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL
LisätiedotTerveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto
Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 2012 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville
LisätiedotMielenterveys- ja päihdepalvelut Keski-Suomessa
Mielenterveys- ja päihdepalvelut Keski-Suomessa POPUP valmistelutiimi: Tarja Seuri (Ksshp) Jouko Nykänen (Uurainen) Jussi Suojasalmi (Sovatek) Juha Katajamäki (Ksshp) Tarja Saharinen (Ksshp) Marja Heikkilä
LisätiedotEuroopan prevalenssitutkimus 2011/2012
Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012 Tommi Kärki Tartuntatautien torjuntayksikkö Sairaalainfektio-ohjelma SIRO 12.3.2013 Tommi Kärki 1 Prevalenssitutkimusten taustaa Suomessa Ensimmäinen Suomessa tehty
LisätiedotErva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012
Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen
LisätiedotHoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008
Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 28 Suun terveydenhuollon hoitotakuukysely maaliskuussa 28, vastanneet terveyskeskukset
LisätiedotPsykiatrinen erikoissairaanhoito 2015
21 2017 9.6.2017 Psykiatrinen erikoissairaanhoito 2015 Päälöydökset Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa hoidettiin vuonna 2015 yhteensä 169 631 potilasta. Vuodeosastohoidon hoitojaksoja oli yhteensä
LisätiedotPsykiatrinen hoitotahto
Psykiatrinen hoitotahto Osastoryhmän päällikkö, TtT Päivi oininen HU, Hyvinkään sairaanhoitoalue, psykiatria Taustaa Väitöstutkimus Pakko, potilaan kokema hoito ja elämän laatu potilaan osallisuutta tulee
LisätiedotJorma Heikkinen Hoito ilman pakkoa utopiaa?
Jorma Heikkinen Hoito ilman pakkoa utopiaa? Pohjoismainen konferenssi 20.6.-22.6. 2011, Vaasa Jorma Heikkinen Sähköposti:http://heikkinen_jorma@hotmail.com Kotisivu:http://jormaheikkinen.wordpress.com
LisätiedotEhdotus kehitysvammapsykiatristen palvelujen järjestämisestä Etelä-Suomessa
Ehdotus kehitysvammapsykiatristen palvelujen järjestämisestä Etelä-Suomessa Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian
LisätiedotTHL:n pakkotyökirja. Erikoissuunnittelija Pekka Makkonen VSSHP, psykiatrian tulosalue
THL:n pakkotyökirja Erikoissuunnittelija Pekka Makkonen VSSHP, psykiatrian tulosalue THL:n TYÖRYHMÄ THL kutsui psykiatristen sairaaloiden edustajat Pakon käytön vähentämisen ja turvallisuuden lisäämisen
LisätiedotHUS Saattohoitostrategia. Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus
HUS Saattohoitostrategia Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus Hanko Lohjan sha Lohja Hospital Paloniemi Hospital Raasepori Karjalohja Nummi- Pusula Tammiharju Hospital
LisätiedotItäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja
Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli
LisätiedotOECD:n terveydenhuollon laatuindikaattorit Suomessa
OECD:n terveydenhuollon Suomessa 2011 2012 Päivi Hämäläinen, Jouni Rasilainen & Mika Gissler 26.9.2017 1 OECD:n terveydenhuollon Suomen terveydenhuolto näyttää selviytyvän hyvin tai kohtalaisesti, kun
LisätiedotYmpärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella
1.4.2 Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat Tausta ja
LisätiedotPSYYKKISEN HÄIRIÖN TUNNISTAMINEN & PSYKIATRISESTA DIAGNOSTIIKASTA
PSYYKKISEN HÄIRIÖN TUNNISTAMINEN & PSYKIATRISESTA DIAGNOSTIIKASTA Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja HY, psykiatrian klinikka/hyks, Peijas Kysymys: MITÄ ON MIELENTERVEYS? Mikä on tyypillistä ihmiselle
LisätiedotMiten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura
Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Turku, 09.05.2016 Mielenterveyspalvelut muutoksessa Psykiatrian sairaalahoidon
LisätiedotLeikkaustoimenpiteet (A-Q ja Y)
Leikkaustoimenpiteet (A-Q ja Y) Uuden toimenpideluokituksen A-Q ja Y-alkuiset päätoimenpiteenä kirjatut leikkaustoimenpiteet. Leikkaustoimenpiteiden ulkopuolelle jäävät toimenpideluokituksen T-, U- ja
LisätiedotSairaaloiden tuottavuuden kehitys 2004 2008
TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2004 2008 Pirjo Häkkinen +358 20 610 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (6) Kaupunginvaltuusto Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2012 1 (6) 304 Stj / Valtuutettu Ilkka Taipaleen aloite oikeuspsykiatristen potilaiden hoitamisesta Kellokosken sairaalassa päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti
LisätiedotTerveyskeskusten hammaslääkäritilanne
Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2006 Anja Eerola Tauno Sinisalo 15.12.2006 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2006 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille
LisätiedotÄänekoski. Paljon erikoissairaanhoidon palveluita käyttävät potilaat. Psykiatria F00-F99. Toteuttajat: Medfiles Oy. Proper Oy.
Äänekoski Paljon erikoissairaanhoidon palveluita käyttävät potilaat Psykiatria F00-F99 Toteuttajat: Medfiles Oy www.medfiles.eu Proper Oy www.proper.fi 1 (8) Tausta Tässä raportissa tarkastellaan paljon
LisätiedotPakkotoimet ja rajoittaminen oikeuspsykiatrisessa hoitotyöss. ssä. Wille Turunen Avekki kouluttaja Niuvanniemen sairaala 2007
Pakkotoimet ja rajoittaminen oikeuspsykiatrisessa hoitotyöss ssä Wille Turunen Avekki kouluttaja Niuvanniemen sairaala 2007 Johdantoa Niuvanniemen sairaala tuottaa valtakunnallisia oikeuspsykiatrisia erityistason
LisätiedotSairaaloiden tuottavuus 2009
TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2009 Sjukhusens produktivitet 2009 Pirjo Häkkinen +358 20 610 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL
LisätiedotTarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla
Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla Arvio tarkkailun aloittamisesta Nuori ja vanhemmat Huolen herääminen ja yhteydenotto Ei Kyllä Lähettävä lääkäri Välitön hoidon tarpeen arviointi Haluaako nuori
LisätiedotPsykiatria ja M1- lähettämiskäytäntö. LL Tero Levola, ayl, kliininen opettaja HUS / Kellokosken sairaala / HySha 7.4.2016
Psykiatria ja M1- lähettämiskäytäntö LL Tero Levola, ayl, kliininen opettaja HUS / Kellokosken sairaala / HySha 7.4.2016 Ihmisoikeudet Kansainvälisiä sopimuksia ja julistuksia Yhteiset ja yleiset, jokaista
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa
Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (5) 64 Terveyskeskuksen tilinpäätös 2012 HEL 2013-002843 T 02 06 01 00 Päätös päätti merkitä tiedoksi terveyskeskuksen vuoden 2012 tilinpäätöksen. Lisätiedot virastopäällikkö
LisätiedotLapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen
Lapin keskussairaala vm. 1988 ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset Prof. Raimo Kettunen 27.3.2014 Lapin keskussairaala: harvaan asutun alueen keskussairaala, II-taso, THL raportti 30/2012
LisätiedotJORVIN ALUEEN PSYKIATRINEN KUNTOUTUSPALVELUKETJU RATIONOIVA TOIMINNALLI- NEN MUUTOSESITYS. LUONNOS 11.8.2010
1 JORVIN ALUEEN PSYKIATRINEN KUNTOUTUSPALVELUKETJU RATIONOIVA TOIMINNALLI- NEN MUUTOSESITYS. LUONNOS 11.8.2010 Taustaa: Psykiatrinen laitos- ja avohoito. Suomessa on eurooppalaisittain edelleen runsaasti
LisätiedotPsykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento
Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen
LisätiedotTerveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus
Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Tahdosta riippumatonta hoitoa määrittävät lait Mielenterveyslaki Päihdehuoltolaki Kehitysvammaisten
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotPsykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja
Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Lyhyt historia Muurolan keuhkotautiparantola 1920 -luvulla Parantolan pihalla
LisätiedotTerveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2008
Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2008 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2008 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille (232 terveyskeskusta) yhden päivän
LisätiedotSairaalahoidossa olevat influenssa A(H1N1)v-tapaukset Suomessa
Sairaalahoidossa olevat influenssa -tapaukset Suomessa Sairaanhoitopiirit (shp) ilmoittavat joka arkipäivä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkopohjaiseen järjestelmään sairaalahoidossa olevien influenssa
LisätiedotYhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön
Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet
LisätiedotMISSÄ MENNÄÄN LONKKAMURTUMA- JA SEPELVALTIMOTAUTI- POTILAIDEN HOIDOSSA MEILLÄ JA MUUALLA. Unto Häkkinen
MISSÄ MENNÄÄN LONKKAMURTUMA- JA SEPELVALTIMOTAUTI- POTILAIDEN HOIDOSSA MEILLÄ JA MUUALLA Unto Häkkinen 1 SISÄLTÖ Pohjosmainen vertailu (EuroHOPE), vuodet 2006-2014 Oslon ja pääkaupunkiseudun vertailu,
LisätiedotPäihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen
LisätiedotPÄIHDEPOTILAS PÄIVYSTYKSESSÄ JA OSASTOLLA
PÄIHDEPOTILAS PÄIVYSTYKSESSÄ JA OSASTOLLA Psykososiaalisten interventiomallien ja hoitoonohjauskäytäntöjen kehittäminen. Pilottina Hyvinkään sairaala SOCCA, Helsinki 10.02.2015 Sisko Vierimaa Linjaesimies/vastaava
LisätiedotSUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA
SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA PALVELUJA HAJAUTETUSTI LÄHELLÄ PALVELUJEN KÄYTTÄJIEN KOTIPAIKKAA Juha Koivu toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT PSYKIATRIAN
LisätiedotTerveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014
Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkärityövoimatilanteesta
LisätiedotUudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen
Uudenmaan maakuntatilaisuus 26.10.2011, Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen
LisätiedotHOIDON SAATAVUUDEN EROT JA KEINOT NIIDEN POISTAMISEKSI HUS:SSA PETRI BONO VS. JOHTAJAYLILÄÄKÄRI HUS VALTUUSTON SEMINAARI
HOIDON SAATAVUUDEN EROT JA KEINOT NIIDEN POISTAMISEKSI HUS:SSA PETRI BONO VS. JOHTAJAYLILÄÄKÄRI HUS VALTUUSTON SEMINAARI 7.5.2018 MIKSI HUS SAIRAANHOIDON ORGANISAATIOTA JA JOHTAMISTA ON SYYTÄ KEHITTÄÄ?
LisätiedotSairaaloiden tuottavuus 2012 Sjukhusens produktivitet 2012
Terveys 2014 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2012 Sjukhusens produktivitet 2012 Pirjo Häkkinen +358 29 524 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden
LisätiedotTOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA
1 Kuntainfo 17.9.2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA 2015 2020 Sairaanhoitopiirin johtaja Ahti Pisto 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017
LisätiedotHoitoonpääsy suun terveydenhuollossa
Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille
LisätiedotTehyn vaalit 2013 - äänestysprosentit ammattiosastoittain
Tehyn vaalit 2013 - äänestysprosentit ammattiosastoittain Ao numero Ammattiosaston nimi % 102 Tehyn HYKSin Naistensairaalan ao 32,8 104 Tehyn HYKS:n Lasten ja nuorten sairaalan ao 26,0 119 Tehyn Uudenmaan
LisätiedotHenkilöstötarpeen arviointi perusterveydenhuollossa
Henkilöstötarpeen arviointi perusterveydenhuollossa Rinnakkaissessio: Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta 6.9.2011 klo 13:40 14:00 Sirkka Kukkola, johtava ylihoitaja, ESH,SHJ,THT Riihimäen seudun
LisätiedotMielenterveyskuntoutujien asumispalvelutilanne v
Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelutilanne v. 2011-2014 J.G. 5/14 Palveluasumiseen siirtynyt asiakkaita: Kellokosken sairaalasta Psykiatrian poliklinikalta Kotikuntoutuksesta Lastensuojelusta Kotoa
Lisätiedottilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä
Lisätiedottässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut
Yksityishammaslääkärityövoima lokakuussa 2005 ANJA EEROLA, TAUNO SINISALO Hammaslääkäriliitto selvitti julkisen ja yksityisen sektorin hammaslääkärien työvoimatilanteen lokakuussa 2005 kahdella kyselyllä,
LisätiedotLataa Suomen psykiatrinen hoitojärjestelmä 1990-luvulla historian jatkumon näkökulmasta - Juha Hyvönen. Lataa
Lataa Suomen psykiatrinen hoitojärjestelmä 1990-luvulla historian jatkumon näkökulmasta - Juha Hyvönen Lataa Kirjailija: Juha Hyvönen ISBN: 9789512711604 Sivumäärä: 279 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 16.96
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group
FCG Finnish Consulting Group Drg-ryhmittely: Voidaanko toiminnan taloudellisuutta ja laatua seurata samalla tuotteistuksen määritelmällä? Ilkka Vohlonen, professori Tutkimusjohtaja FCG Oy, Kuopion yliopisto
LisätiedotYDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA
1 (6) YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA Taso 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Keskeisyys A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen Asiasisältö Taso
LisätiedotSyntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla
Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla Liisa Törmäkangas, FT, Tutkija Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Marko Merikukka, FM, Tilastotutkija Mika Gissler, Tutkimusprofessori
LisätiedotPsykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö
Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama
LisätiedotPsykiatrinen erikoissairaanhoito 2016
6 2018 22.3.2018 Psykiatrinen erikoissairaanhoito 2016 Päälöydökset Psykiatrisen erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidossa hoidettujen potilaiden määrä laski 1,1 prosenttia ja hoitojaksojen 1,9 prosenttia
LisätiedotVeijo Nevalainen Mielenterveystyön ylilääkäri Imatra. Väkivallaton mielenterveystyö
Veijo Nevalainen Mielenterveystyön ylilääkäri Imatra Väkivallaton mielenterveystyö Väkivallaton mielenterveystyö Potilaiden turvallisuus Väkivallaton mielenterveystyö Hoidon pakkokeinot Henkilökunnan turvallisuus
LisätiedotLoukkaantumisten vakavuus Tieliikenneonnettomuuksissa
Loukkaantumisten vakavuus Tieliikenneonnettomuuksissa Luokittelu sairaaloiden hoitoilmoitusrekisterin avulla Liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma LINTU-julkaisuja 3/2007
Lisätiedot