POHJALAISET MASENNUSTALKOOT Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa"

Emilia Hänninen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 POHJALAISET MASENNUSTALKOOT Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

2 Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus) 1. Vastaako diagnosoitujen depressiopotilaiden osuus kaikista hoidetuista potilaista epidemiologista kuvaa masennuksen todennäköisestä esiintyvyydestä hoidettavassa väestössä? 2. Kuinka suuri osa depressiopotilaista on saanut masennuslääkettä? 3. Kuinka suurella osalla depressiopotilaista lääkehoito on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta? 4. Kuinka suuri osa depressiopotilaista on saanut jotain psykoterapeuttista tai muuta psykososiaalista hoitoa? 5. Kuinka suurella osalla depressiopotilaista hoitoon on liittynyt riittävä määrä seurantakäyntejä? 6. Kuinka suurella osalla depressiopotilaista on seurannassa käytetty hyväksi oiremittareita? 7. Kuinka suuri osa potilaista saavuttaa seurannassa täyden oireettomuuden?

Kuinka suuri osa depressiopotilaista on saanut masennuslääkettä? 3. Kuinka suurella osalla depressiopotilaista lääkehoito on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta? 4.

3 DEPRESSION HOIDON KOLMIKANTAMALLI Terveyskeskuslääkäri diagnoosi lääkitysarvio työkykyarvio Konsultoiva psykiatri depressiohoitajan kliininen ohjaus - terveyskeskuslääkäreiden koulutus POTILAS Depressiohoitaja Viikottaiset käynnit tietoa depressiosta lääkityksen seuranta apua elämäntilannekriisiin Esa Aromaa lyhytpsykoterapiaa

terveyskeskuslääkäreiden koulutus POTILAS Depressiohoitaja Viikottaiset käynnit

4 Depressiohoitajan toimenkuva Käypä hoito: PTH:ssa tarvitaan koulutettua ja erikoistunutta henkilökuntaa depressiopotilaiden opastukseen, seurantaan ja psykososiaaliseen tukemiseen Depressiopotilaan case manager (oma hoitaja, yhteyshoitaja) Hoitotahojen verkottaminen Hoidon koordinointi Informaation kirjaaminen Depressiopotilaan hoitaja Tiedon antaminen masennuksesta sairautena (psykoedukaatio) Sitouttaminen hoitoon (Hosio) Ongelman ja hoidon tarpeen arviointi ja ongelman nimeäminen Hoidon tavoitteen asettaminen yhteistyössä potilaan kanssa Lasten tilanteen huomiointi Masennuksen ja ahdistuneisuuden hoidon evidence based psykologiset hoidot: IPT, BA ym. lyhytterapiat Lääke ja muun kliinisen hoidon seuranta Asiantuntijan rooli työyhteisössä Oman työn arviointi ja kehittäminen sekä oman ammattitaidon kehittäminen

Sitouttaminen hoitoon (Hosio) Ongelman ja hoidon tarpeen arviointi ja ongelman nimeäminen Hoidon tavoitteen asettaminen yhteistyössä potilaan kanssa Lasten tilanteen huomiointi Masennuksen ja

6 TUTKIMUKSEN AINEISTO JA MENETELMÄ Aineiston keräsivät 10/ /2006 Järviseudun, Lapua Kauhavan, Ilmajoen, Kauhajoen ja Maalahden depressiohoitajat Tutkimusaineiston n oli 182 Masennusoireita mitattiin Becks depression inventoryllä (BDI) ja toimintakykyä Sofas asteikolla hoidon alussa ja lopussa sekä seurantakäynnillä Hoidon lopussa potilaat arvioivat erillisellä lomakkeella saamaansa hyötyä yleensä, ja keskusteluhoidon ja lääkehoidon osalta erikseen. Myös toiveikkuuden mahdollisesta lisääntymisestä kysyttiin. Myös hoitaja täytti arvion toteutuneesta hoitojaksosta

hoidon alussa ja lopussa sekä seurantakäynnillä Hoidon lopussa potilaat arvioivat erillisellä lomakkeella saamaansa hyötyä yleensä, ja

7 POTILASPROFIILI 2/3 hoidetuista naisia 62 % työssä tai sairauslomalla 21 % eläkkeellä/kuntoutustuella 50 % oireilu alkanut 6 kk:n sisällä 67 % ei aikaisempia hoitojaksoja 79 % lääkehoito keskusteluhoidon ohella

8 IKÄJAKAUMA

9 HOIDON KESTO VIIKKOINA

10 KÄYNTIEN MÄÄRÄ

11 TOIMEENTULON LÄHDE

12 BDI PISTEIDEN KESKIARVOMUUTOS HOIDON ALUSSA BDI KESKIARVO 19,73 MIKÄ VIITTAA KESKIVAIKEAAN MASENNUKSEEN HOIDON LOPUSSA KESKIARVO LASKENUT 10,78 MIKÄ VIITTAA LIEVÄÄN MASENNUKSEEN SEURANTAKÄYNNILLÄ KA:N LASKU JATKUU 7,03 MIKÄ JÄÄ DIAGNOOSIRAJAN ALLE

KESKIARVO LASKENUT 10,78 MIKÄ VIITTAA LIEVÄÄN MASENNUKSEEN

13 Oireitten lievittyminen koko aineistossa BDI pisteet ALKU N 170 LOPPU N 128 SEUR. N ,9 51,6 67, ,1 26,6 21, ,9 19,5 11, ,1 2,3 0,0 YHT

N 71 0-9 12,9 51,6 67,6 10-16 27,1 26,6 21,1

14 OIREILUN MUUTOS BDI PISTEISSÄ

15 BDI PISTEET HOIDON ALUSSA

16 BDI PISTEET HOIDON LOPPUESSA

17 BDI PISTEET SEURANTA

18 HOITO VAIKUTTAA OIREISIIN HOIDON ALKU HOIDON LOPPU

19 SEURANNASSA TOIPUMINEN JATKUU HOIDON ALKU SEURANTA

20 Toimintakyvyn muutos SOFAS ALKU N 139 LOPPU N 110 SEUR. N 58 erinomain ,9 lieviä häir. 44,6 57,3 37,9 kohtalaista 43,2 11,8 5,2 häir. vakavaa 7,2 1,8 - häir. YHT

21 TOIMINTAKYVYN MUUTOS

22 SOFAS pisteiden muutos Myös potilaiden toimintakyky niin työssä kuin arjessa paranee selkeästi!

23 KOETTU AVUN SAANTI N =130

24 TYYTYVÄISYYS LÄÄKITYKSEEN N = 106

25 KESKUSTELUN MERKITYS N = 130

26 TOIVEIKKUUDEN LISÄÄNTYMINEN N = 130

27 Ellei depressiohoitajaa olisi ollut käytettävissä 64 % olisi mennyt erikoissairaanhoitoon 25 % perusterveydenhuollon muille työntekijöille (tkl, ttl, psykologi, tth) 11 % ei olisi mennyt hoitoon mihinkään

Samankaltaiset tiedostot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat