Rauman kaupungin Fere-Centerin, Papinpellon, Jussoilan, Unajantien ja Nikulanmäen asemakaava-alueiden luontoselvitys 2006
2 1. JOHDANTO Luontoselvitykset on tehty Rauman kaupungin kaavoitusosaston toimeksiantona asemakaavoitusta varten. Selvityksien tarkoituksena oli löytää mahdolliset alueiden maankäyttöä rajoittavat luontoarvot. Työssä on keskitytty pesimälinnuston, putkilokasvien ja luontotyyppien kartoitukseen, muista eliölajeista on tehty hajahavaintoja. Maastotyöt tehtiin kesäkuun heinäkuun 2005 aikana ja työstä vastaa luontokartoittaja Ossi Siivonen. 2. KARTOITUSMENETELMÄT 2.1 Linnusto Linnustoselvitykset tehtiin aamuvarhaisella 14.6., 15.6. ja 16.6. ns. yhden kerran kartoituslaskentamenetelmällä, jossa kaikki pesintään viittaavat havainnot merkittiin maastotyökartalle. Näiden merkintöjen perusteella arvioitiin pesivien lintujen parimäärät. Selvitysten teon aikaan oli muutamien aikaisten pesijöiden, kuten esim. tiaisten paras laulukausi jo ohitse, joten tällaisten lajien todellinen parimäärä saattaa olla arvioituja parimääriä runsaampia. Linnustoselvitystä täydennettiin vielä kasvillisuuskartoituksen yhteydessä. 2.2 Kasvillisuus Luontotyypit ja putkilokasvit selvitettiin kävelemällä alueet läpi ja piirtämällä jokaisesta alueesta kasvillisuuskartta, jossa luontotyypit rajattiin maastotyökartalle. Kasvillisuuskartan teon yhteydessä kirjattiin myös kaikki havaitut putkilokasvit, josta tehtiin kasvilajiluettelot. Maastotyöpäiviä olivat 30.6., 10.7., 11.7. ja 12.7. 2.3 Muut lajit Muita eliölajeja selvitettiin siinä määrin, kuin niitä em. selvitysten yhteydessä havaittiin. Eurajoki 24.7.2006 Ossi Siivonen Luontopalvelu Ardea Raitatie 3 27100 Eurajoki 0400 501 116
3 3. FERE-CENTER 3.1 Sijainti ja yleiskuvaus Fere-Centerin alue sijaitsee Rauman kaupungissa, Porintien ja Kairakadun välissä ja sen pinta-ala on n. 7 ha. Noin puolet alueesta on liike- tai asuintalotonttina ja osa on joutomaata. Rakentamaton osa on alueen pohjoispuolella ja on liikerakennusaluetta huomattavasti korkeampaa maastoa. Luontotyypiltään se on pääosin kalliomaastossa kasvavaa männikkökangasta. Tällä alueella sijaitsee myös rivitalorakennus. 3.2 Linnusto Linnustollisesti alue ei ole kovin merkittävä, laji- ja parimäärät jäävät vähäisiksi, johtuen alueen yksipuolisuudesta. Tavatut lajit ovat yleisiä ja tavanomaisia tällä seudulla. Parimääräarviot Peippo Pajulintu Punarinta Lehtokerttu Viherpeippo Sinitiainen Räkättirastas 2 p 3 p 2 p 2 p 1 p 1 p 1 p 3.3 Aluekuvaukset Numerointi viittaa karttaan. 1. Liike- ja asuintalotontti 2. Joutomaa-alue Alueella kasvaa runsaasti nurmilauhaa, nurmipuntarpäätä sekä rönsyleinikkiä. Puusto koostuu haavantaimista ja kiiltopajusta. Muu lajisto on tyypillistä niitty- ja kulttuurilajistoa kuten mm. koiranputki, nokkonen, päivänkakkara, maitohorsma ja pujo. Käyttösuositus: Ei luonnonarvojen asettamia rajoituksia. 3. Lehtomainen kangas ( OMT ) Alueen ylispuuston muodostaa koivu ja haapa, välipuuston koivu, haapa, mänty, pihlaja ja raita sekä kiilto- ja virpapaju. Kenttäkerros on melko rehevää, jossa runsaimpana esiintyvät kielo, mesi-
4 angervo, kangasmaitikka, lillukka sekä aitovirna. Rivitalon läheisyydessä on havaittavissa mm. haravointijätteiden aiheuttamaa ravinteisuuden lisääntymistä. Idänukonputki, koiranputki, karhunputki ja lehtohorsma kasvavat talon vieressä runsaina. Käyttösuositus: Ei luonnonarvojen asettamia rajoituksia. 4. Kuivahko/kuiva kangas ( VT/CT ) Kallioinen alue, jossa alempi osa on puolukkatyypin (VT) kuivahkoa kangasta ja kallion laki kanervatyypin (CT) kuivaa kangasta. Ylispuuna kasvaa iäkästä mäntyä sekä vähän koivua, välipuustossa myös pihlajaa. Pensaskerroksen muodostavat kataja ja pihlaja. Kenttäkerros on varpuvaltainen, puolukka ja variksenmarja runsaimpana, ylempänä kanerva. Muita lajeja mm. metsälauha ja kangasmaitikka. Kallioilla on ihmisen kasvillisuudelle aiheuttamaa kulumaa. Käyttösuositus: Ei luonnonarvojen asettamia käyttörajoituksia. 3.4 Päätelmät Alue on jo osittain rakennettu ja asutuksen jättämät jäljet on monin paikoin havaittavissa kasvillisuuden kulumana, polkuina ja roskaamisena. Linnuston pari- ja lajimäärät ovat vähäisiä, uhanalaisia tai EU:n direktiivilajeja ei selvityksessä löytynyt. Kasvilajisto on seudulle tavanomaista lajistoa, uhanalaisia tai harvinaisia lajeja ei löytynyt. Luonnonsuojelulailla suojeltuja luontotyyppejä ei alueelta löytynyt eivätkä kallioalueet täytä metsälain erityisen tärkeän elinympäristön luonnontilaisuuskriteerejä. Muista eliölajeista havaintoja tuli ainoastaan perhosista, runsaimpina tesma- ja nokkosperhonen. Alueelta ei löytynyt mitään maankäyttöä rajoittavia luontoarvoja.
5 3.5 Kasvilajiluettelo metsäkorte niittynätkelmä pietaryrtti sananjalka vaahtera päivänkakkara kivikkoalvejuuri särmäkuisma pujo mänty metsäorvokki kyläkarhiainen kataja keto-orvokki pelto-ohdake oravanmarja kalliokielo huopaohdake kielo maitohorsma syysmaitiainen kiiltopaju lehtohorsma voikukka virpapaju koiranputki sarjakeltano haapa karhunputki huopakeltano hieskoivu idänukonputki viuhkokeltano nokkonen kanerva ahokeltano hevonhierakka puolukka kevätpiippo poimuhierakka juolukka nurmipiippo niittysuolaheinä mustikka nurmipuntarpää ahosuolaheinä variksenmarja nurmirölli heinätähtimö metsätähti nurmilauha rönsyleinikki keltakannusruoho metsälauha niittyleinikki nurmitädyke nuokkuhelmikkä valkovuokko kangasmaitikka rantanurmikka isomaksaruoho ahomatara niittynurmikka pihlaja rantamatara ojasorsimo lillukka piennarmatara punanata peltohanhikki kurjenkello hietakastikka mesiangervo kissankello ahomansikka harakankello puna-apila kultapiisku valkoapila siankärsämö hiirenvirna ojakärsämö aitovirna peltosaunio
6