PUDASJÄRVEN KAUPUNGIN VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

Talousarvion laadintaohje Sivu 1 / 31 PUDASJÄRVEN KAUPUNGIN VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kaupunginhallitus / 2015

Talousarvion laadintaohje Sivu 2 / 31 SISÄLLYSLYETTELO Sivu 1. JOHDANTO 4 Yleinen talouskehitys Kaupungin talouden liikkumavara Resurssien jako tehtäville ja hankkeille Raami 2016 Talousarvioehdotuksen valmistelussa huomioon otettavaa 2. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT 7 Uusi kuntalaki Kuntalaki Kuntajaoston ohjeet Hallintosääntö Muut ohjeet 3. TALOUSSUUNNITTELUN TEHTÄVÄT JA PERIAATTEET 9 Taloussuunnitelman tehtävät Tavoitteiden asettaminen Kunnan lakisääteiset ja vapaaehtoiset tehtävät Varsinaisen toiminnan ja investointien rahoitus Taloussuunnittelun periaatteet Tasapainoperiaate Brutto- ja nettoperiaate Suorite ja realisointiperiaate Täydellisyysperiaate Kehysbudjetointiperiaate 4. TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN RAKENNE JA SIÄLTÖ 10 Talousarvioasetelman osat ja rakenne Käyttötalousosa Tuloslaskelmaosa Investointiosa Investointiehdotukset Irtain omaisuus Rahoitusosa Tulo- ja menolajit Talousarvion yleisperustelut Suunnitelmien yleiset perusteet ja kehitysnäkymät Kuntastrategian (kuntasuunnitelman) esittäminen talousarviossa ja suunnitelmassa Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kunnan edustajille tytäryhteisöissä Talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotukset Käyttötalous

Talousarvion laadintaohje Sivu 3 / 31 5. TALOUSARVION JA MUIDEN TALOUSSUUNNITELMIEN SITOVUUS JA TOTEUTUMISEN SEURANTA 19 Talousarvion sitovuudet Taloussuunnitelman sitovuus Käyttö- ja hankesuunnitelman ja kohderahoitteisen tehtävän osabudjettien sitovuus Talousarvion muuttaminen Talousarvion toteutumisvertailu 6. TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN VALMISTELU JA HYVÄKSYMINEN 21 Suunnittelukehykset Laatimisohjeiden käsittely Toimielinten talousarvio- ja suunnitelmaehdotukset Keskushallinnon yhdistely ja tasapainotus Talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen hyväksyminen Käyttösuunnitelmien ja erillisbudjettien hyväksyminen Talousarvion ja suunnitelman yhteydessä esitettävä toimenpideohjelma 7. TALOUSSUUNNITTELU KUNTIEN VÄLISESSÄ YHTEISTOIMINNASSA 23 Pudasjärven kaupungin yhteistyö ja toiminnan muutokset 8. TYTÄRYHTEISÖLLE ASETETTAVAT TAVOITTEET KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TALOUSARVIOISSA 24 9. TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUSTEN TOIMITTAMINEN JA MÄÄRÄAJAT 25 10. LIITTEET 26 Toiminta-alueen talousarvioehdotuksen perustelutekstin rakenteen malli Tuloslaskelmaosan taulukkomalli Investointiohjelman taulukkomalli Rahoitusosan taulukkomalli Malli irtaimen omaisuuden perushankinnat Henkilöstösuunnitelmalomake

Talousarvion laadintaohje Sivu 4 / 31 TALOUSARVION 2016 JA TALOUSSUUNNITELMAN 2016 2017 LAADINTAOHJEET 1. JOHDANTO Kaupunginhallitus antaa vuosittain valmisteltavien toimintaa ja taloutta koskevien suunnitelmien laatimista koskevat ohjeet, hallintosääntö V luku KUNNAN TALOUS. Kuntalain mukaan valtuuston vuoden loppuu mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa säädettyä alijäämän kattamisvelvollisuutta sovelletaan myös kuntayhtymiin. Yleinen talouskehitys Talousnäkymät vuosien 2016-2018 taloussuunnitelmaa ajatellen ovat hyvin epävarmoja. Kuntaliiton pääekonomistin arvion mukaan Suomen talouskasvun ennuste on edelleen heikko. Hidas talouskasvu saa aikaan sen, että kuntien verotulot kasvavat maltillisesti. Menojen ennakointi on vaikeaa mutta menojen kasvu näyttää maltillisemmalta kuin muutama vuosi sitten. Kuntatalouden painelaskelma ei näytä hyvältä. Menot kasvavat tuloja nopeammin, joten vuosikatteen ennakoidaan painuvan jo ensi vuonna alle miljardiin euroon ja heikkenevän siitä edelleen vuoteen 2019. Tämän ennusteen perusteella tilikauden tulos ja investoinnit huomioiva toiminnan ja investointien rahavirta olisi jo kroonisesti alijäämäinen.

Talousarvion laadintaohje Sivu 5 / 31 Kuntaliiton uutiskirje Kuntatalous 2/2015 mukaan Suomen kansantalouden lähtökohdat uudelle hallituskaudelle ovat erittäin haastavat. Suomen bruttokansantuote on supistunut jo kolmatta vuotta peräkkäin, ja kokonaisarvonlisäys on reilut 8 prosenttia pienempi kuin ennen finanssikriisiä vuoden 2007 lopussa. Lähivuosien kasvunäkymät lupaavat parhaimmillaankin vain noin yhden prosentin kasvua. Suomen vientisektori ei tunnu pääsevän kansainvälisen kasvun imuun, ja kotimarkkinat taas kärsivät vaimeasta tulokehityksestä ja sopeutustoimista. Viime vuonna bruttokansantuotteen määrä laski hieman, eli 0,1 prosenttia. Kokonaiskysyntää ovat viime vuosina leikanneet erityisesti yksityisten investointien ja viennin supistuminen. Suomen vienti onkin kehittynyt jo pitkään hitaammin kuin maailmankaupan kasvu. Myös yksityisen kulutuksen määrä on kehittynyt viime vuosina heikosti. Sen sijaan julkinen kulutus on kasvanut, vaikka kasvuprosentit ovatkin olleet hyvin vaimeita. Viime vuoden tilastotiedot antavat erittäin heikon lähtökohdan kuluvalle vuodelle, sillä niistä ei tule tälle vuodelle lainkaan kasvuperintöä. Viime aikoina laaditut kokonaistaloudelliset ennusteet ovat varsin yksimielisiä siitä, että tänä vuonna kansantalouden ei enää ennakoida supistuvan, mutta nopeaa käännettä parempaan ei ole odotettavissa. Ennustelaitokset arvioivat varsin yksimielisesti suhdannekäänteen ajoittumista loppuvuodelle ja Suomen bruttokansantuotteen kasvavan hieman. Kasvun odotetaan pohjautuvan lähinnä vientikysynnän ja yksityisen kulutuksen pienehköön lisääntymiseen. Seuraavien viiden vuoden keskimääräiseksi vuotuiseksi BKT:n määrän kasvuksi ministeriö ennustaa 1,2 prosenttia. Lähivuosien kasvulukuja painavat mittavat julkisen sektorin sopeutustoimet, kuluttajien ostovoiman heikkous sekä kysynnän heikkous niillä toimialoilla, joilla Suomi on perinteisesti suuntautunut. Valtiovarainministeriö on arvioinut tuoreimmassa suhdannekatsauksessaan palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 1,2 % ja ensi vuonna 1,3 %. Keskimääräinen työttömyysaste nousi vuonna 2014 edellisen vuoden 8,2 %:n tasosta ja oli 8,7 %. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee suurena. Keskimääräisen työttömyysasteen valtionvarainministeriö arvioi olevan 8,8 prosenttia tänä vuonna ja ensi vuonna hieman laskevan 8,6 prosenttiin. Valtion velkaantuminen on haaste kuntasektorille, sillä valtio joutuu oman budjettinsa tasapainottamiseksi asettamaan myös kuntasektorille tiukkenevia taloustavoitteita. Vuosille 2012-2017 kohdistuneiden leikkausten johdosta kunnilta jää saamatta peruspalvelujen valtionosuuksia 6,9 mrd.. Valtiontalouden menosäästöistä euromääräisesti suurin kohdentuu kuntien valtionosuuksiin. Pudasjärven kaupungin talouden liikkumavara Pudasjärven kaupungilla ei ole kovin suurta talouden liikkumavaraa. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä alkuperäinen talousarvio ylittyi n. 1.2 milj. euroa ja muutettu talousarvio ylittyi 781 000 euroa. Tilikauden varsinainen tulos oli n. 1,5 milj. euroa ylijäämäinen ja varausten ja rahastojen muutoksen jälkeen muodostui tilikauden ylijäämäksi 1.7 milj. euroa.

Talousarvion laadintaohje Sivu 6 / 31 Vuonna 2014 nettoinvestoinnit toteutuivat huomattavasti budjetoitua pienempänä, ollen 1,2 milj. euroa. Muutokseen vaikutti kaupungilta Pudasjärven Lämpö Oy:lle siirtyneet kaukolämpölaitosrakennukset, -verkostot sekä koneet ja laitteet. Lisäksi osa investoinneista siirtyi tälle vuodelle. Tälle vuodelle on varauduttu n. 5,0 milj. euron investointeihin ja tuleville vuosille on mittavia investointitarpeita. Kaupungin lainakanta oli vuoden 2014 tilinpäätöksessä 2521 /asukas. Valtuustoseminaarissa 7.5.2015 käsiteltiin talousarvio 2016 linjauksia. Tulorahoituksen (verotulot + valtionosuus) heikkenemisen vuoksi on tärkeää pystyä jatkamaan menokasvua hillitsevää kehitystä. Tämä edellyttää kuluvalta vuodelta tiukkaa talouden seurantaa. Raamin kasvu täytyy sopeuttaa tulorahoituksen vähenemiseen ja aloittaa raamin suunnittelu ns. nollakasvun mukaisena. Raami 2016 Toiminta-alueiden toimintakateraamit on laskettu ulkoisilla tuotoilla ja kuluilla. Kaupunginhallitus linjasi budjettiraamin valmistelun tasoksi + 0,5 % vuoden talousarvion tasosta. Raamin valmisteluun vuosille 2016-2017 sisältyy vielä monia epävarmuustekijöitä, jotka vaikuttavat oleellisesti tulo- ja menolajien arviointiin. Uuden hallitusohjelman vaikutuksia ei ole vielä pystytty arvioimaan. Lopullinen koko kaupungin talousarvioraami tuodaan päätettäväksi syksyllä, jolloin on tarkemmin selvillä tulorahoituksen kertyminen sekä muut talouden tilanteeseen vaikuttavat tekijät. Toiminta-alueille lasketussa toimintakateraamissa on huomioitu tulorahoituksen kehittyminen, toiminnalliset muutokset sekä kuluvan vuoden talousarvio ja arvioitu toteuma. Raamin jakaminen toiminta-alueille Talousarvioehdotuksen valmistelussa huomioon otettavaa

Talousarvion laadintaohje Sivu 7 / 31 Toiminta-alueiden edellytetään talousarvioehdotuksissaan ja erityisesti määrärahoja kohdentaessaan ottavan huomioon kaupunginhallituksen valmistelua ohjaavat kannanotot. Kaupungin talousarvioprosessi etenee seuraavasti: 1) Kaupunginhallitus raamittaa toiminta-alueiden talousarvion 2) Toiminta-aluejohtaja laatii toiminta-aleensa talousarvioesityksen 3) Sopimuksen tuotettavat palvelut ja ostopalvelut ovat osa kunnan talousarviota 4) Toiminta-alueen talousarvioesitys esitellään ja käsitellään syksyn valtuustoseminaarissa 5) Kaupunginhallitus/kaupunginjohtaja/hallintojohtaja valmistelee valtuustoseminaarin jälkeen lopullisen talousarvioesityksen 6) Valtuusto päättää lopullisen talousarvion ja sen sitovuudesta 7) Toiminta-aluejohtajat päättävät toiminta-alueen talousarvion täytäntöönpanosta kaupunginhallituksen talousarvion täytäntöönpano-ohjeistuksen mukaisesti ja laativat käyttösuunnitelman 8) Kaupunginhallitus hyväksyy lopulliset käyttösuunnitelmat 9) Toiminta-aluejohtajalla on oikeus päättää muutoksista kululajien välillä käyttösuunnitelman puitteissa. 2. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVA OHJEET JA SÄÄNNÖT Vuoden 2016 talousarvion valmistelussa on huomioitava vireillä oleva kuntalakiuudistus. Uusi kuntalaki Uusi kuntalaki tulee voimaan 1.5.2015. Kunnan taloutta koskevia säännöksiä sovelletaan jo tänä vuonna. Suurta osaa lain säännöksistä sovelletaan kuitenkin vasta seuraavan valtuustokauden alusta 1.6.2017 lukien. Tämä koskee muun muassa uusia säännöksiä kunnan toimielimistä ja johtamisesta, asukkaiden osallistumisoikeuksista, luottamushenkilöistä sekä sähköisistä toimintatavoista kunnan päätöksenteossa ja tiedottamisessa. Kuntalaki mahdollistaa edelleen kunnan hallinnon ja taloudenhoidon järjestämisen paikallisten olosuhteiden mukaan. Osaksi säännökset ovat kuitenkin nykyistä velvoittavampia. Uusi kuntalaki edistää kunnan asukkaiden itsehallinnon ja osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumista sekä kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Laissa otetaan huomioon kunnan toiminta laajasti. Kunnan toimintaa tulee ohjata kokonaisuutena riippumatta siitä, hoidetaanko tehtäviä kunnan omassa organisaatiossa, kuntayhtymässä, kunnan omistamissa yhtiöissä tai ostopalveluina. Kuntien uusia lakisääteisiä velvoitteita ovat kuntastrategian laatiminen, johtajasopimuksen tekeminen kunnan ja kunnanjohtajan välillä, nuorisovaltuuston ja

Talousarvion laadintaohje Sivu 8 / 31 vammaisneuvoston asettaminen, konserniohjeiden sisältövaatimukset, kuntayhtymän alijäämän kattaminen, takausten rajoittaminen, kiinteistön myyntiä koskevat säännökset, mahdollisuus antaa palveluvelvoite sekä kunnan toiminnan kannalta keskeisten asiakirjojen, päätöspöytäkirjojen sekä sidonnaisuuksia koskevien ilmoitusten julkaiseminen yleisessä tietoverkossa. Talouden kannalta yksi merkittävin muutos on julkisen talouden suunnitelmaan liittyvä kuntatalousohjelma, joka korvaa nykyisen peruspalveluohjelman ja budjetin. Kuntatalousohjelmalla pyritään turvaamaan kuntatalouden vakautta. Kuntatalousohjelma sisältää myös julkisen talouden suunnitelman edellyttämät toimet kuntatalouden tasapainottamiseksi. Yksittäisen kunnan tasolla talouden tasapainoa ja kestävyyttä edistetään muun muassa tiukentamalla alijäämän kattamisvelvollisuutta ja kytkemällä se arviointimenettelyyn. Alijäämän kattamisvelvollisuus ja arviointimenettely laajennetaan koskemaan myös kuntayhtymiä (Valtiovarainministeriön tiedote 27.11.2014). Kuntalaki Vanhan kuntalain (365/95) Kunnan talousarvion ja suunnitelman periaatteet (110 ), paitsi alijäämän kattamissääntely pysyvät ennallaan Uuden Kuntalain 112 :ssä on säännökset kunnan kirjanpidosta: Kunnan kirjanpitovelvollisuuteen, kirjanpitoon ja tilinpäätökseen sovelletaan sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, kirjanpitolakia. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antaa ohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain ja tämän lain 113-116 :n soveltamisesta. Uusi kirjapitolaki 2016 tulee voimaan 20.7.2015 siten, että niitä tulee noudattaa ensimmäisen kerran 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavina tilikausina. Kuntajaoston ohjeet Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut seuraavat yleisohjeet kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta (19.3.2013) kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen liitetiedoista (11.12.2012) ympäristöasioiden kirjaamisesta ja esittämisestä kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksessä (3.2.2009) kunnallisen liikelaitoksen kirjanpidollisesta käsittelystä (15.10.2013) kunnan ja kuntayhtymän suunnitelman mukaisista poistoista (15.11.2011) kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöksen laatimisesta (13.12.2011) kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelman laatimisesta (24.1.2011) kunnan ja kuntayhtymän taseen laatimisesta (14.12.2010) kunnan ja kuntayhtymän rahoituslaskelman laatimisesta (28.11.2006)

Talousarvion laadintaohje Sivu 9 / 31 Kuntajaoston yleisohjeet ovat sitovia. Kuntajaoston yleisohjeita ja lausuntoja saa Kuntaliitosta sekä Kuntaliiton internet -sivuilta. Hallintosääntö Valtuuston hyväksymässä hallintosäännössä (Kvsto 13.12.2012) annetaan tarpeelliset määräykset muun muassa kunnan taloudenhoidosta. Muut ohjeet: Kuntasuunnitelma 2012 2018, (kvsto 19.12.2011) Sisäisen valvonnan ohje, (kh.13.5.2014 218) Talousarvio 2015, (kvsto 18.12.2014) Poistosuunnitelma, (Kvsto 24.1.2013 ja kh.15.10.2013) Pudasjärven kaupungin projektiohje, (kh.16.10.2007) Talousarvion yhteys kirjanpitoon Kirjanpidon avulla seurataan talousarvion toteutumista tilinpäätöksessä laadittavassa talousarvion toteutumisvertailussa. Talousarviossa noudatetaan kirjanpidon suoriteperustetta määrärahan ja tuloarvion ottamisessa talousarvioon. Kirjanpitokäytäntö ohjaa näin menon ja tulon merkitsemistä talousarviossa ja sen toteutumisvertailussa. 3. TALOUSSUUNNITTELUN TEHTÄVÄT JA PERIAATTEET Taloussuunnitelman tehtävät Talousarviossa ja -suunnitelmassa tulee osoittaa riittävät resurssit asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osittaa, miten toiminta ja investoinnit rahoitetaan. Suunnitelmien tulee turvata kunnan tehtävien hoitaminen. Toisaalta suunnitelmien on oltava realistisia siten, että kunnan talouden tasapaino voidaan säilyttää tai saavuttaa suunnittelukaudella. Tavoitteiden asettaminen Kuntalaki edellyttää kunnan toiminnalta tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta. Valtuuston ja kunnan muiden toimielinten on talousarviossa ja suunnitelmassa sekä niihin perustuvissa käyttösuunnitelmissa ja erillisbudjeteissa hyväksyttävä toimintaa ja taloutta koskevat tavoitteet. Toiminnallinen tavoite liittyy toimintaprosessin ohjaamiseen ja taloudellisilla tavoitteilla ohjataan kunnan tulo- ja pääomarahoitusta sekä resurssien jakoa. Toiminnalliset tavoitteet esitetään ja niihin osoitetaan tarvittavat voimavarat talousarvion ja suunnitelman käyttötalous- ja investointiosissa.

Talousarvion laadintaohje Sivu 10 / 31 Tavoitteet on pyrittävä asettamaan siten, että en kattavat tehtäväalueen perustehtävät ja ovat toteutettavissa niihin osoitetuilla voimavaroilla. Määräraha tai siinä pysyminen tai lakisääteisten velvoitteiden täyttäminen eivät itsessään ole kuntalain tarkoittamia tavoitteita. Tavoitteiden tehtävänä on osoittaa, mitä vaikutuksia varojen käytöllä on tarkoitus saada aikaan. Kohdeluokitus: mihin tavoite kohdistuu Päätöstaso: Kunnan tai K u k a t e h t ä v ä a l u e e n tavoitteesta asemaa, aluetta, päättää väestöä ja k o k o n a i s t a l o u t t a koskevat tavoitteet Strateg iset tavoitteet Valtuusto Operatiiviset tavoitteet Toimialajoht o Visiot Palvelustrategiat T u l o p e r u s t e i t a koskevat tavoitteet T a l o u d e n tasapainotavoitteet Maapolitiikkatavoitteet Asiakkaaseen kohdistuvat vaikuttavuustavoitteet Palvelutasopalvelukykytavoitteet Priorisointitavoitteet ja Asiakastyytyväisyystavoitt eet Palvelutoiminnan tuotantotavoitteet Uusi - ja laajennusinvestoint itavoitteet Sijoitustavoitteet tytäryhteisöihin Henkilöstöpoliittiset tavoitteet Tavoitteiden asettamisesta on tarkemmin Kuntaliiton julkaisussa kunnan ja kuntayhtymän talousarvio ja suunnitelman sivulla 10. Varsinaisen toiminnan ja investointien rahoitus Talousarvion ja suunnitelman tehtävänä on tavoitteiden asettamisen ja voimavarojen jakamisen lisäksi osoittaa, miten varsinainen toiminta ja investoinnit rahoitetaan. Tuloslaskelmassa esitetään tulorahoituksen riittävyys käyttötalouden menoihin ja poistoihin. Rahoitusosassa esitetään, miten investoinnit, muut sijoitukset pysyviin vastaaviin ja pääoman palautukset tulorahoituksen lisäksi muutoin rahoitetaan. Taloussuunnittelun periaatteet Taloussuunnittelun periaatteita kuntaliiton suosituksen mukaan ovat tasapainoperiaate, brutto- ja nettoperiaate, suorite- ja realisointiperiaate ja täydellisyysperiaate.

Talousarvion laadintaohje Sivu 11 / 31 4. TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN RAKENNE JA SISÄLTÖ Talousarvioasetelman osat ja rakenne Talousarviossa on käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosa. Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa ja tilinpäätökseen sisältyvässä talousarvion toteutumisvertailussa. Toimintaa ja taloutta suunnitellaan ja seurataan käyttötalouden, investointien, tuloslaskennan ja rahoituksen näkökulmista. Talousarvioon ja suunnitelmaan sisältyy lisäksi yleisperusteluita ja liitteitä. Yleisperusteluissa esitetään mm. katsaus yleiseen taloudelliseen tilanteeseen, kaupungin taloudellisen tilanteen kehittymiseen sekä tietoja taloussuunnitelman sisällöstä. Käyttötalousosa sisältää tuloslaskelman muotoiset talousarviot, sitovat toiminnalliset tavoitteet, toimenpiteet, joilla tavoitteisiin päästään ja tarvittavat tunnuslukutaulukot sekä talousarviovuoden että taloussuunnitelmavuosien osalta. Käyttötalousosa jakaantuu seuraaviin toiminta-alueisiin (määräraha sitova) hallintotoiminta, kehittämistoiminta, hyvinvointi- ja sivistystoiminta, tekninen ja ympäristötoiminta sekä kaupungin yhteistyötoiminta. Tuloslaskelmaosassa esitetään informaatiotietona tuloslaskelmat sekä määrärahaja tuloarviotaulukot. Tuloslaskelmaan, jossa kuvataan tilikauden tuloksen muodostumista, tiedot saadaan käyttötalousosasta ja tuloslaskelmaosan määrärahoista ja tuloarvioista sisäiset erät eliminoiden. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys käyttömenoihin ja poistoihin. Investointiosassa esitetään pitkävaikutteisten tuotantovälineiden, esim. rakennusten ja kaluston, hankinta, rahoitusomaisuudet ja omaisuuden myynti. Investointiosassa valtuusto hyväksyy kustannusarviot, määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille. Hankkeet ja hankeryhmät ryhmitellään toiminta-alueittain ja tehtävittäin. Määräraha on sitova hankkeittain. Rahoitusosassa esitetään yhteenvetona rahan lähteet ja käyttö. Rahoitusosa sisältää rahoituslaskelmien lisäksi määräraha- ja tuloarviotaulukot, joiden perusteella määrärahojen sitovat päätökset tehdään. Rahoituslaskelmaan, jossa kuvataan toiminnan rahoitusta, tiedot kerätään tuloslaskelmaosan lisäksi investointiosasta ja rahoitusosan taulukoista. Laskelmassa on eliminoitu sisäiset erät. Rahoituslaskelmat esitetään informaatiotietona kuten tuloslaskelmatkin. Talousarviossa ja suunnitelmassa tulee osoittaa riittävät resurssit asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osoittaa, miten toiminta ja investoinnit rahoitetaan. Suunnitelmien tulee turvata kunnan tehtävien hoitaminen. Suunnitelmien on oltava realistisia siten, että kunnan talouden tasapaino voidaan säilyttää tai saavuttaa suunnittelukaudella.

Talousarvion laadintaohje Sivu 12 / 31 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kunnan edustajille tytäryhteisöissä Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Valtuusto asettaa strategiset tavoitteet kuntakonsernissa samaan tapaan kuin se määrittelee ne kunnassa. Tavoitteilla ohjataan konsernijohtoa, kuntaa eri yhteisöissä edustavia henkilöitä sekä tytäryhteisöjä. Konsernihohdolle asetettavat tavoitteet voivat koskea tytäryhteisöjen valvontaa ja raportointia sekä keskitettyjen konsernitoimintojen järjestämistä. Keskitetyt toiminnot voivat koskea muun muassa konserniyhteisöjen hankintoja, rahoitusta ja riskienhallintaa sekä taloushallinnon tukipalveluja. Lisäksi konsernijohdolle tulee asettaa konsernin asemaa sekä konsernin tulorahoituksen riittävyyttä ja rahoitusasemaa koskevat tavoitteet. Valtuuston tulee lisäksi asettaa tavoitteita, jotka ohjaavat kunnan edustajia tytäryhteisön toimielimissä. Kunnan tytäryhteisön ja kuntayhtymän on annettava kunnanhallitukselle kuntakonsernin taloudellisen aseman arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen tarvittavat tiedot (uusi Kuntalaki 116 ). Tulo- ja menolajit Tuloslaskelman erät muodostuvat tulo- ja menolajeista. Tulo- ja menolajien sisältö noudattaa kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamia ohjeita, tilastokeskuksen luokitusta sekä Kuntaliiton tililuettelomallia. Talousarvion yleisperustelut Suunnitelmien yleiset perusteet ja kehitysnäkymät Yleisperusteluissa tarkastellaan kansantalouden, kuntatalouden sekä alueellisen ja oman kunnan kehityksen näkökulmista. Yleisperusteluissa käsiteltäviä asiakokonaisuuksia ovat muun muassa väestökehitys, työllisyystilanne, asuntojen rakentamistarve, suunnittelukaudelle ajoittuvat alueelliset kehittämishankkeet sekä elinkeinotoiminnan kehitys sekä alueellisesti että omassa kunnassa. Mainittujen asioiden lisäksi on yleisperusteluissa tarpeen esittää muutokset ja kehittämistarpeet kuntien yhteistoiminnassa kunnan ja kuntakonsernin hallinnossa ja organisaatiossa sekä henkilöstöpolitiikassa. Kuntastrategian (kuntasuunnitelman) esittäminen talousarviossa ja suunnitelmassa Valtuuston valtuustokaudeksi tai sitä lyhemmäksi ajanjaksoksi hyväksymä kuntastrategia ja palvelusuunnitelmat ovat talousarvion ja suunnitelman laadinnan keskeisiä perusteita. Kuntastrategiassa esitetään tavallisesti kunnan visio, arvot, eettiset periaatteet ja strategiset tavoitteet. Tiivistetty kuntastrategiatarkastelu sijoitetaan yleensä talousarvion ja suunnitelman alkuun.

Talousarvion laadintaohje Sivu 13 / 31 Sopimus Pudasjärven kaupungin elinvoimaisuuden kehittämisestä, Kuntasuunnitelma 2012-2018 (kaupunginhallitus 7.12.2011 ja valtuusto 19.12.2011). Talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotukset Käyttötalous Käyttötalouden perusteluissa selvitetään tarkemmin palvelutarpeisiin, tavoitteiden asettamiseen sekä niiden saavuttamiseen liittyviä haasteita ja epävarmuustekijöitä. Perusteluissa tehdään lisäksi selkoa toiminnan painopisteistä ja kehittämistarpeista sekä arvioidaan voimavarojen riittävyyttä muuan muassa henkilöresurssien, toimitilojen ja muiden tuotannontekijöiden osalta. Perustelutekstissä esitetään vain toiminta-alueen toiminnan kannalta tärkeimmät asiat. Määräraha osoitetaan vain niiden tehtävän suorittamisesta aiheutuvien menojen kattamiseen, joihin toiminta-alue voi vaikuttaa. Näin ollen ns. vyörytys- ja muut laskennalliset erät eivät sisälly määrärahalla katettaviin menoihin. Sellainen sisäinen meno, joka perustuu sopimusperusteiseen suoritekohtaiseen hinnoitteluun ja laskutukseen, sisältyy lähtökohtaisesti tehtävän määrärahaan. Tehtävän käyttötalousosaan otetaan tuloarviot tehtävälle varainhoitovuoden aikana suoritteiden luovuttamisesta saatavista tuloista ja muista lopullisesti tehtävälle kuuluvista tuloista. Toiminta-alue valmistelee ehdotuksen talousarviokirjaan painettavista perusteluista talousarviokohdittain. Ehdotukset sisältävät tekstiosan ja sitovat toiminnalliset tavoitteet ja muut tavoitteet. Talousarvion numero-osa tallennetaan ProEconomica järjestelmään. Asukaskohtaisten tunnuslukujen laskennassa käytetään seuraavia lukuja: 2010 8830 2011 8701 2012 8627 2013 8543 (vähennystä ed. vuoteen -84 asukasta, - 0,97 %) 2014 8408 ( -135 asukasta, - 1,58 %) 2015 8390 ( -18 asukasta, - 0,21 %) 2016 8310 ( -80 asukasta, - 0,95 %) 2017 8230 ( -80 asukasta, - 0,96 %). Menot Toiminta-alueille on annettu menoja koskevat kokonaisraamiluvut, joita toiminta-alueet eivät voi ylittää laatiessaan vuoden 2016 talousarvioehdotusta, sekä talousarvio että suunnitelma laaditaan vuoden 2015 rahanarvoon.

Talousarvion laadintaohje Sivu 14 / 31 Kustannustason nousupaineista huolimatta toiminta-alueen tulee pysyä annetun kokonaisraamin puitteissa. Toimintatulojen ja toimintamenojen budjetointi lajeittain Tuloslaskelman erät muodostuvat tulo- ja menolajeista. Tulo- ja menolajien sisältö noudattaa kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamia ohjeita, Tilastokeskuksen luokitusta sekä Kuntaliiton tililuettelomallia. Toimintatuotot budjetoidaan tililuettelomallin mukaisesti. Toimintamenojen budjetointi: Sisäisten palvelujen budjetointi Sisäiset menot ja tulot sisällytetään talousarvioon ja talousarvion toteutumisvertailuin. Toiminta-alueet ovat vastuussa sisäisten palveluiden käyttöarvioista. Sisäiset erät budjetoidaan keskitetysti. Sisäisten palveluiden menoarviot toiminta-alueet tallentavat sisäiset palvelut erilliseen kansioon. Sisäiset vuokrat Sisäiset vuokrat esitetään erikseen toiminta-alueittain talousarvioehdotuksissa. Sisäisten vuokrien tiedot tallennetaan sisäiset vuokrat kansioon, josta ne budjetoidaan keskitetysti. Luottotappiot Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston mukaan saamisten luottotappioita ei voida kirjata tulon vähennyksenä. Tästä syystä toimialat varaavat talousarvioehdotuksessaan määrärahan luottotappioita varten, mikäli talousarviovuonna arvioidaan syntyvän luottotappioita. Saamisten luottotappiot budjetoidaan muihin menoihin. Valtionavustukset ja tuet Toiminta-alueen arvioimat sekä talousarvio että suunnitelmavuosina saatavat käyttötalouden valtionavustukset ja tuet merkitään toimialojen käyttötalouden tuloarvioihin. Investointimenoilla suoritettavia töitä ja hankintoja varten saatavat valtionosuudet ja avustukset, jotka esitetään talousarvioehdotuksen yhteydessä, merkitään investointiosaan. Valmistus omaan käyttöön Jos käyttötalouden määrärahoihin sisältyy menoja, jotka kohdistetaan edelleen investointeihin, kohdistus merkitään toiminta-alueen käyttötalouden talousarvioehdotuksessa tuloksi tulolajille Valmistus omaan käyttöön.

Talousarvion laadintaohje Sivu 15 / 31 Suunnitelmapoistot Poistot käsitellään tuloslaskelmissa määrärahan ulkopuolisena eränä, josta ne siirtyvät koko kaupungin tuloslaskelmaan. Valtuuston 21.1.2013 hyväksymä poistosuunnitelma tuli voimaan 1.1.2013 uusien hyödykkeiden osalta. Talousarvioon ja taloussuunnitelmaan poistot määritellään em. poistosuunnitelman mukaisesti. Poistot budjetoidaan keskitetysti. Hankkeet/projektit Hankkeesta aiheutuvat kaikki menot sisällytetään pääsääntöisesti ao. toiminta-alueen talousarvioon, myös se osuus, joka on tarkoitettu katettavaksi EU:lta tai valtiolta saatavilla avustuksilla (bruttoperiaate). Talousarvioon sisällytetään vain ne hankkeet, joihin on jo saatu myönteinen päätös tai joihin sellainen on saadun ennakkotiedon mukaan odotettavissa. Kaupungin henkilöstö Toiminta-alueiden on sopeutettava henkilöstömenonsa vuoden 2016 budjettiraamiin. Toiminta-alueet tallentavat henkilöstösuunnitelmansa erilliseen kansioon. Henkilöstösuunnitelma on luettelo henkilöstökokonaismäärästä, joille palkat on laskettu. Palkat ja palkkiot Toiminta-alueiden tulee kokonaisraamin puitteissa varattava kulloinkin voimassa olevien virka- ja työehtosopimusten mukaiset palkat korotuksineen. Henkilöstömenoina budjetoidaan ennakonpidätyksen alaiset palkat, palkkiot ja niihin verrattavat menot. Nykyisten kunta-alan sopimusten sopimuskausi alkoi I sopimusjakso 1.3.2014-31.12.2015 ja II sopimusjakso 1.1.2016-31.1.2017. Ensimmäisen sopimuskauden yleiskorotus on 20 euroa (0,8 %) 1.7.2014 ja 0.4 %:n korotus 1.7.2015. Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat toisen jakson palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta kesäkuussa 2015. Talousarvioehdotukseen palkat lasketaan voimassa olevien palkkojen perusteella. Henkilöstökorvaukset käsitellään palkkojen oikaisuerinä. Palkkamenot lasketaan vain tarvittavan henkilöstön osalta. Henkilöstön palkkojen laskentaan tarvittavat listaukset saadaan henkilöstöpalveluista. Palkkamenot sisältävät lomarahat ja sopimuskorotukset. Lomapalkkojen ja niihin liittyvien henkilösivukulujen jaksotus Määrärahoja ei varata lomapalkkojen ja niihin liittyvien henkilösivukulujen jaksotuksen muutosta varten, vaan tämä budjetoidaan keskitetysti yhteismäärärahana taseessa.

Talousarvion laadintaohje Sivu 16 / 31 Henkilöstösivukulut Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut ovat vielä tässä vaiheessa avoinna ja lopulliset prosentit varmistuvat loppuvuodesta. Arvioidut henkilösivukulut ovat vuonna 2016: (lukuja tarkistetaan heinä-elokuussa 2015) Sairausvakuutusmaksu 2,14 %, (2015/2,08 %) Tapaturmavakuutusmaksu 0,55 %, (2015/0,55 %) Työttömyysvakuutusmaksu %, (2015/2,60 %) KuEL-maksut (palkkaperusteinen) 17,05 %, (2015/17,05 %) VaEL-maksu (palkkaperusteinen), tilin 2016 sivukulu % %, (2015/19,75 %) Varhe-maksut; kerroin edelliseen vuoteen verrattuna %, (2015/1,02 %) Eläkemenoperusteinen KuEL-maksu; kerroin edell. vuoteen verratt. %, (2015/0,97 %). KuEL eläkemaksuihin varataan määräraha. Määräraha sisältää työnantajan palkkaperusteisen eläkemaksun, eläkemenoperusteisen maksun ja varhaiseläkemenoperusteisen maksun. Palkkaperusteinen työnantajan eläkemaksu muodostuu maksetuista palkoista ja eläkemenoperusteinen maksu kaupungin palveluksen perusteella ennen vuotta 2005 kertyneistä, maksussa olevista eläkkeistä. Varhaiseläkemenoperusteinen maksu perustuu työkyvyttömyys-, työttömyys- ja yksilöllisten varhaiseläkkeiden sekä kuntoutustukien yhteenlaskettuihin eläkemenoihin. VaEL:n piiriin kuuluu lukion ja peruskoulun opettajia sekä muuta henkilökuntaa, joilla on oikeus saada eläke valtion varoista. Työnantajan henkilöstösivukulujen laskennasta on laadittu erillinen ohje, joka löytyy talousarvion 2016 kansiosta. Työhyvinvointitoiminta Työoloja, työympäristöä ja työkykyä ylläpitävän toiminnan (esim. työturvallisuuslain mukaiseen työn vaarojen selvittämiseen ja arviointiin perustuvat korjaustoimenpiteet) määrärahatarpeet on katettava kokonaisraamin puitteissa. Hallintotoiminnan käytössä olevista määrärahoista rahoitetaan koko henkilöstöä koskevia hankkeita sekä työsuojeluun ja työhyvinvointiin liittyvää toimintaa. Satunnaisten erien budjetointi Satunnaisiksi tuloiksi ja menoiksi katsotaan sellaiset tulot ja menot, jotka perustuvat kunnan tavanomaisesta toiminnasta poikkeaviin, kertaluonteisiin ja olennaisiin tapahtumiin. Laskennalliset kustannukset

Talousarvion laadintaohje Sivu 17 / 31 Käyttötalousosassa esitetään määrärahan ja tuloarvion lisäksi määrärahaan sisältymättömät kustannus laskennalliset erät, kuten tehtävän osuus hallinnon yleiskustannuksista (vyörytykset) sekä pysyvien vastaavien hyödykkeiden suunnitelmapoistot ja korvaus tehtävän tuotantovälineisiin sitoutuneesta pääomasta. Kokonaiskustannusten perusteella voidaan laskea tehtävän palvelutuotannon omakustannusarvo, jota voidaan hyödyntää tuotantovaihtoehtojen vertailussa ja toiminnan tuloksellisuuden arvioinnissa. Tehtävän kokonaiskustannukset Tehtävän käyttötalousosassa esitetään kaikki menot, joiden perusteella tehtävän kokonaiskustannukset on laskettavissa. Kokonaiskustannuksiin perustuvista tiedoista voidaan muodostaa tehtävän tuloksellisuutta ja kustannusvaikuttavuutta kuvaavat tunnusluvut. Arvonlisäveron käsittely Tavaroiden ja palvelujen hankintamenot budjetoidaan pääsääntöisesti arvonlisäverottomin hinnoin. Kunta saa 5 prosentin suuruisen laskennallisen palautuksen arvonlisäverolaissa tarkoitetuista verottomista terveyden- ja sairaudenhoitoon sekä sosiaalihuoltoon liittyvistä hankinnoista sekä tällaisen toiminnan harjoittajalle myönnetystä avustuksesta. Laskennalliseen palautukseen oikeuttavista menoista budjetoidaan näin ollen 95 prosenttia laskutusarvosta. Myyntihintoihin sisältyvää arvonlisäveroa ei esitetä tuloarviossa. Kehittämishankkeet Kaupungin kaikinpuolisen kehittämisen vauhdittamiseksi ja mm. EU-hankkeiden hyödyntämiseksi ja toteuttamiseksi perustettiin vuonna 1996 Kehittämisrahasto, johon siirretään vuosittain valtuuston päätöksellä tarvittava pääoma. Kehittämisrahaston tarkoituksena on turvata ja edistää Pudasjärven kaupungin alueellista kehitystä sekä turvata, edistää ja vahvistaa elinkeinoelämän kehittymistä ja siihen liittyviä kehittämishankkeita. Rahaston käytöstä päättää kaupunginhallitus valtuuston vuosittain talousarvion yhteydessä päättämän enimmäismäärän ja muiden ehtojen puitteissa. Rahaston pääoman käytöstä raportoidaan valtuustolle tilinpäätöksen yhteydessä. Vuoden 2016 talousarviossa varaudutaan Kehittämisrahaston varoja käytettäväksi 300 000 euroa kuntastrategiaa tukeviin kehittämis- ja tukihankkeisiin, joihin ei ole talousarviossa varattu erillistä määrärahaa. Verotulojen budjetointi Tuloslaskelmaosan verotulona budjetoidaan kunnan tulovero, osuus yhteisöveron tuotosta, kiinteistövero sekä kunnan mahdollisesti perimä koiravero. Verotulot

Talousarvion laadintaohje Sivu 18 / 31 budjetoidaan verohallinnon tilitysten suoritusajankohdan mukaan. Verotulojen budjetoinnissa hyödynnetään Kuntaliiton kuntien verotulojen ennustekehikkoa. Kunnan osuus verotuskustannuksista budjetoidaan käyttötalousosan verotuskustannus tehtävään Palvelujen ostoina. Verojen korot budjetoidaan tuloslaskelmaosan rahoituseriin sille varainhoitovuodelle, jona korkosuoritus arvioidaan tilityksen perusteella saatavan tai suoritettavan. Valtionosuuksien budjetointi Talousarvion tuloslaskelmaosan valtionosuuksiin budjetoidaan käyttötalouden valtionosuudet, jotka perustuvat yleiseen valtion ja kuntien väliseen kustannustenjakoon ja joilla ei ole käyttökorvauksen tai maksun luonnetta. Tuloslaskelmaosan valtionosuuksiin budjetoidaan suoriteperustetta vastaavalla tavalla, kunnan peruspalvelujen valtionosuus sekä opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet. Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta ei budjetoida varsinaiseen talousarvioon. Myönnetty harkinnanvarainen valtionosuus otetaan huomioon talousarvion muutoksena, kun päätös on annettu. Rahoitustulojen ja menojen budjetointi Tuloslaskelmaosan rahoitustulot ja menot muodostuvat suoraan tuloslaskelmaosaan budjetoitavista rahoitustuloista ja menoista sekä tuloslaskelmaosaan yhdistellyistä muiden kohderahoitteisten tehtävien kuin liikelaitosten rahoitustuloista ja menoista. Rahoitustoiminnan tulot ja menot budjetoidaan bruttoperiaatteen mukaisesti. Suoriteperusteesta poiketaan kuitenkin verojen korkojen osalta, jotka budjetoidaan sen varanhoitovuoden tuloksi tai menoksi, jona korkosuoritus tilityksen perusteella saadaan tai suoritetaan. Korkotulona budjetoidaan antolainoista, muista sijoituksista ja talletuksista sekä maksuliikennetileiltä talousarviovuonna saatavat korkotulot suoriteperusteen mukaisesti jaksotettuna. Muina rahoitustuloina budjetoidaan verotilityskorot, osingot ja osuuspääomien korot, viivästyskorot sekä kurssivoitot rahoituslainoista ja arvopapereiden myyntivoitot. Korkomenoina budjetoidaan pitkäaikaisista ja lyhytaikaisista lainoista talousarviovuodelta maksettavat korot. Muina rahoitusmenoina budjetoidaan mm. verotilityskorot, viivästyskorot, takaus- ja luottotappioprovisiot samoin kuin muut koron lisäksi rahoituslainasta johtuvat menot. Lainasaamisista aiheutuneet luottotappiot budjetoidaan muihin rahoitusmenoihin sisältyvinä arvonalentumisina. Tilinpäätössiirtojen budjetointi Budjetoitavia tilinpäätössiirtoja ovat erät, joiden toteutuminen on arvioitavissa talousarviota laadittaessa. Tällaisia eriä ovat muun muassa investointivarauksen purkaminen ja siihen liittyvä poistoeron muodostaminen koskien talousarviovuonna toteutettavia investointihankkeita. Myös aiemmin toteutuneisiin investointeihin liittyvä poistoeron purkaminen budjetoidaan tilinpäätössiirtoina.

Talousarvion laadintaohje Sivu 19 / 31 Investointivarauksen tai rahaston kartuttamisen budjetointi tilinpäätössiirroin voi tulla kyseeseen vain erityisen perustellusta syystä. Pääsääntöisesti tuloksesta tehtäviä varauksia ja rahastosiirtoja ei budjetoida ennakkoon vaan tuloksesta tehtävistä siirroista päätetään tilinpäätöksen yhteydessä mpäristöasioiden hallinta ja seuranta Toiminta-alueet antavat arvion merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja ympäristöasioiden hallinnasta ja seurannasta koskevat selonteot vuosille 2016-2018 erillisellä liitteellä. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta määrätään kaupunginvaltuuston hyväksymissä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteissa, johtosäännöissä ja kaupunginhallituksen hyväksymissä näitä koskevissa ohjeissa. Kaupunginhallituksen alaisten toiminta-alueitten ja konserniyhteisöjen tulee talousarvion laadinnan yhteydessä analysoida toimintaympäristön muutoksia, tunnistaa tavoitteita uhkaavia riskejä, arvioida niiden vaikutuksia ja toteutumisen todennäköisyyttä sekä laatia tarvittavat suunnitelmat ja toimenpiteet riskien hallitsemiseksi. Kaupunginhallitus kokoaa näiden perusteella koko kuntakonsernia koskevan riskianalyysin ja menettelytavat merkittävimpien riskien hallitsemiseksi. Toiminta-alueet antavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinta raportin erillisellä liitteellä. Investointiehdotukset Toiminta-alueet valmistelevat ehdotuksen investointihankkeistaan talousarviovuodelle 2016 sekä suunnitelmavuosille 2017-2018. Investointiosassa esitetään pitkävaikutteisten tuotantovälineiden kuten rakennusten kiinteiden rakenteiden ja kaluston hankinta, rahoitusosuuden ja omaisuuden myynti. Investointiosassa esitetään investointeja koskevat tavoitteet, hankkeiden kustannusarviot ja niiden jaksottuminen investointimenoina suunnitteluvuosille sekä investointiin saatavat rahoitusosuudet ja muut tulot. Investointien hankintamenot budjetoidaan arvonlisäverottomin hinnoin lukuun ottamatta vähennysrajoitteisen toiminnan piiriin kuuluvia hankintamenoja. Toiminta-alueet antavat Investointiesityksensä erillisellä liitteellä. Irtain omaisuus Irtaimen omaisuuden ehdotus tehdään eriteltynä investointitaulukon laskentataulukkoon. Irtaimen omaisuuden määrärahojen budjetoinnin lähtökohtana on toiminta-aluekohtainen raami. Jos hyödyke koostuu useasta eri komponentista, joiden yhteenlaskettu hankintameno ylittää 10 000 euroa, se merkitään käyttöomaisuuteen ja kirjataan normaalisti poistoina vaikutusaikanaan kuluksi (kunnanhallitus 2013).

Talousarvion laadintaohje Sivu 20 / 31 5. TALOUSARVION JA MUIDEN TALOUSSUUNNITELMIEN SITOVUUS JA TOTEUTUMISEN SEURANTA Talousarvion sitovuudet Talousarvion sitovia eriä ovat valtuuston hyväksymät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Toiminnallinen tavoite on talousarviossa Kvston tehtäväkohtaisesti asettama määrärahan käyttötarkoitusta, palvelutuotannon määrää tai laatua tai toiminnan kehittämistä ohjaava tavoite. Kvsto päättää talousarvion käsittelyn yhteydessä, mitkä tavoitteista ovat sitovia. Muut tunnusluvut esitetään perusteluina. Talousarvion toteutumista seurattaessa seurataan myös näiden mittareiden kuvaamien toimintojen toteutumista. Määrärahat ovat sitovia toiminta-aluetasolla (netto). Toiminta-aluetasot ovat: Hallintotoiminta, vastuuvirnahaltija hallintojohtaja Kehittämistoiminta, vastuuviranhaltija kehittämisjohtaja Sivistys- ja hyvinvointitoiminta, vastuuviranhaltija opetus- ja sivistysjohtaja Tekninen toiminta, vastuuviranhaltija tekninen johtaja Kaupungin yhteistoiminta, vastuuviranhaltija kaupunginjohtaja Kaupungin yhteistyötoiminta jakaantuu: Oulunkaaren yhteistoiminta-alue (vastuuviranhaltija kaupunginjohtaja) Oulunkaaren kuntapalvelutoimisto (vastuuviranhaltija hallintojohtaja) Maaseututoimi, Oulun kaupunki (vastuuviranhaltija kehittämisjohtaja) Oulunkaaren ympäristöpalvelut (vastuuviranhaltija ympäristöjohtaja ja hallintojohtaja) Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos (vastuuviranhaltija tekninen johtaja) Kuntaosuudet: Pohjois-Pohjanmaan liitto, Suomen kuntaliitto, Oulunkaaren kuntayhtymä yleinen osa (vastuuviranhaltija kaupunginjohtaja) Rahamääräisten erien sitovuus Kuntalain mukaan talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat. Määräaha on valtuuston toimielimelle antama euromäärältään ja käyttötarkoitukseltaan rajattu valtuutus varojen käyttämiseen. Toimielin ei saa ylittää sille talousarviossa osoitettua määrärahaa. Määrärahojen ja tuloarvioiden yhteenvetolaskelma Talousarvion määrärahoista ja tuloarvioista esitetään talousarviossa yhteenvetolaskelma, johon on koottu käyttötalousosan, investointiosan, tuloslaskelmaosan ja rahoitusosan valtuuston sitoviksi hyväksymät erät.

Talousarvion laadintaohje Sivu 21 / 31 Taloussuunnitelman sitovuus Talousarvion sitovuus on oikeudellisesti vahvempi kuin taloussuunnitelman. Taloussuunnitelma on kuitenkin kunnan viranomaisia ja viranhaltijoita toiminnallisesti velvoittava asiakirja. Käyttö- ja hankesuunnitelman ja kohderahoitteisen tehtävän osabudjettien sitovuus Lakisääteinen talousarviositovuus koskee valtuuston hyväksymiä toiminnallisia tavoitteita sekä määrärahoja ja tuloarvioita. Muun toimielimen käyttösuunnitelmassa asettamat osatavoitteet, osamäärärahat ja osatuloarviot sitovat toimielimen alaista viranhaltijaa ja työn tekijää samalla tavoin kuin muukin toimielimen tekemä päätös. Talousarvion muuttaminen Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää kunnassa valtuusto. Talousarviomuutosten esittämisvelvollisuus koskee sekä toimintakatetta että tavoitteita. Talousarviomuutokset tulee esittää talousarviovuoden aikana siinä vaiheessa, kun ilmenee, että valtuuston hyväksymä sitova toimintakate ylittyy. Talousarviopoikkeamista, joita ei ole hyväksytty talousarviomuutoksina valtuustossa, on annettava selvitys toimintakertomuksessa. Talousarvion toteutumisvertailu Kunnan tilinpäätökseen on sisällytettävä talousarvion toteutumisvertailu. Talousarvion toteutumisvertailulla seurataan tuloksen muodostumisen lisäksi talousarvion sitovia eriä, jotka valtuusto on hyväksynyt käyttötalousosassa toiminnoittain tai tehtävittäin, investointiosassa hankkeittain tai hankeryhmittäin sekä rahoitusosan ja tuloslaskelmaosan sitovia eriä. Talousarvion toteutumisvertailussa seurataan sekä tavoitteiden että määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumista. Toiminta-alueiden on raportoitava kaupunginhallitukselle ja valtuustolle määräajoin toiminta- ja tulostavoitteiden toteutumisesta (hallintosääntö 18 ). 6. TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN VALMISTELU JA HYVÄKSYMINEN Suunnittelukehykset Laadintaprosessin aloittaa valtuuston tavoite- ja kehysseminaari, jossa käydään läpi kunnan toiminnan kehittämistarpeet ja tavoitteet sekä taloudellinen tilanne. Tavoiteasettelun ja resurssien budjetoinnin pohjana ovat valtuuston hyväksymä kunnan palvelustrategia ja siihen perustuvat tehtäväkohtaiset palvelusuunnitelmat. Palvelustrategiassa ja suunnitelmissa otetaan huomioon palvelutarpeiden kehitys, kunnan voimavarojen riittävyys sekä yhteistyö muiden kuntien ja yritysten kanssa.

Talousarvion laadintaohje Sivu 22 / 31 Meno- ja tulokehysten perusteina ovat palvelustrategian ja suunnitelmien lisäksi talousarvion laadintavuoden tilinpäätösarvio ja sitä edeltävän vuoden tilinpäätös ja voimassa oleva taloussuunnitelma. Kuntakonsernia koskevilla tavoitteilla valtuusto ohjaa konsernijohdon lisäksi kuntaa eri yhteisöissä edustavia henkilöitä. Valtuuston tavoitteet ohjaavat myös tytäryhteisöjä niiden tavoiteasettelussa, vaikka ne eivät ole oikeudellisesti sitovia. Laatimisohjeiden käsittely Vuoden 2016 talousarvioehdotuksen raami valmistelutyötä ohjaavine kannanottoineen sekä laatimisohjeet annetaan tiedoksi toiminta-alueille. Jokaisen toiminta-alueen on esitettävä vuoden 2016 talousarvioehdotuksessa sitovat toiminnalliset tavoitteet tunnuslukuina tai sanallisina tavoitteina. Lisäksi on korostettava toiminnallisten tavoitteiden ja niiden seurannan merkitystä talouden ohjauksessa sekä niiden kytkemistä määrärahoihin ja tuloarvioihin. Toiminta-alueen tulee ottaa huomioon kuntasuunnitelman 2012-2018 koskevat esitykset talousarvioehdotuksen 2016 valmistelussa ja käsittelyssä. Hankinnat tulee pääsääntöisesti aina kilpailuttaa. Hankinnoissa tulee noudattaa julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä ja kaupungin hankintaohjeita. Kaupunginhallitus päättää vuosittain talousarvion täytäntöönpanon yhteydessä euromääräiset hankintarajat. Hankintarajat noudattavat yleisiä kansallisia kynnysarvoja. Talousarvion käsittelyn aikataulu: 26.5 lähetekeskustelu/tavoitteet, linjaus raamin tasosta, kaupunginhallitus 9.6 päätös raamista ja raamin jakamisesta toiminta-alueille, laatimisohjeet, toiminnan kehittämisohjelman käsittely, kaupunginhallitus 16.6 toiminnan kehittämisohjelman käsittely, valtuusto 22.9 talousarvion valmistelun tilannekatsaus, kaupunginhallitus 13.10 talousarvion alustava käsittely, kaupunginhallitus 24.11 talousarvion käsittely, kaupunginhallitus 10.12 talousarvion hyväksyntä, valtuusto Toiminta-alueiden talousarvio- ja suunnitelmaehdotukset Toiminta-alueet valmistelevat tehtävä- ja hankekohtaiset talousarvio- ja suunnitelmaehdotuksena kunnanhallituksen antamien kehysten ja ohjeiden pohjalta. Toiminta-alueiden yhteisten toimenpiteiden tai yhteistyömuotojen osalta toiminta-alueiden tulee sopia yhteisestä henkilökunnan käytöstä, kustannusten jakamisesta ja siitä minkä toiminta-alueen talousarvioehdotukseen määrärahat budjetoidaan. Määrärahojen muutokset on perusteltava kokonaisraamin puitteissa. Yhteistoiminnan talousarvion ja suunnitelman valmistelussa on sopimuskunnille varattava tilaisuus esityksen tekemiseen yhteistoiminnan tavoitteista ja rahoituksesta. Keskushallinnon yhdistely ja tasapainotus Hallintotoiminta yhdistelee toimielinten ehdotukset talousarvioiksi ja suunnitelmaksi.

Talousarvion laadintaohje Sivu 23 / 31 Talousarvion tasapainotukseen vaikuttavat olennaisesti ratkaisut, jotka valtion budjetissa tehdään muun muassa kuntien valtionosuuksista ja verotuksesta. Talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen hyväksyminen Kaupunginhallitus valmistelee talousarvio- ja suunnitelmaehdotuksen valtuustolle. Seuraavan vuoden veroprosentit on annettava verohallinnolle 17. marraskuuta mennessä. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja sen yhteydessä laadittu taloussuunnitelma. Käyttösuunnitelmien ja erillisbudjettien hyväksyminen Valtuuston hyväksyttyä talousarvion saattaa kunnanhallitus sen täytäntöönpano-ohjeineen lautakuntien ja toiminta-alueiden noudatettavaksi. Talousarvion ja suunnitelman yhteydessä esitettävä toimenpideohjelma Kuntalailla säädetään toimenpideohjelman laadintavelvoitteesta. Säännös koskee kuntaa, jolla on kattamatonta alijäämää taseessa erityisen suuri määrä ja joka ei saa sitä katettua taloussuunnitelmassa.

Talousarvion laadintaohje Sivu 24 / 31 7. TALOUSSUUNNITTELU KUNTIEN VÄLISESSÄ YHTEISTOIMINNASSA Pudasjärven kaupungin yhteistyö ja toiminnan muutokset Kunnat voivat sopia palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta yhdessä. Yhteistoiminnan järjestämisen päävaihtoehdot ovat sopimuskuntamallin mukainen ja kuntayhtymämallin mukainen yhteistoiminta. Kuntayhtymämallissa kunnat perustavat kuntalain mukaisen juridisen oikeushenkilön, kuntayhtymän, jonka tehtäväksi annetaan palvelutehtävän hoitaminen jäsenkuntien puolesta. Kuntalalailla jäsenkunnille on säädetty viimesijainen rahoitusvastuu kuntayhtymän menoista. Rahoitusvastuu muodostaa jäsenille erityisen perusteen osallistua kuntayhtymän toiminnan kehittämistä ja rahoitusta koskevaan suunniteluun. Jäsenkuntien mahdollisuudesta tehdä esityksiä kuntayhtymän tavoitteista, toiminnasta ja rahoituksesta määrätään perussopimuksessa. Erilaiset neuvottelukierrokset kuntayhtymän ja jäsenkuntien kesken talousarvion valmisteluvaiheessa ovat tarpeen, koska kuntayhtymän talousarviolla on usein merkittävä vaikutus myös jäsenkuntien talousarvioihin. Tehtävän budjettiehdotukset perustuvat kuntayhtymän ja jäsenkuntien välisiin palvelusopimuksiin ja tilaaja-tuottaja-mallia sovelluttaessa tuotantosopimuksiin tilaajan ja tuottajan välillä. Tilaajan budjetointi, toimintamenot budjetoidaan asiakaspalvelujen ostot tuottajayksiköltä. Pudasjärven kaupungin talousarviorakenteen yhteistyötoiminta seuraavasti: Kuntayhteistyön tulosyksikössä on varauduttu Pohjois-Pohjanmaan liiton, Oulunkaaren kuntayhtymän (yleinen) ja Suomen kuntaliiton yhteistoimintaosuuksiin. Oulunkaaren yhteistoiminta-alue (sote). Oulunkaaren kuntapalvelutoimisto (talous-, henkilöstö- ja tietopalvelut). Oulunkaaren ympäristöpalvelut sijoittuvat Pudasjärven kaupungin hallinnossa itsenäisenä tulosyksikkönä. Palveluista vastaa Oulun kaaren ympäristölautakunta. Lautakunta huolehtii tehtäväalueensa toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos on usean kunnan pelastustoimista muodostettu voittoa tavoittelematon liikelaitos ja sen on osa Oulun kaupungin organisaatiota. Maaseutuhallinnon tehtävien hoitamisesta on yhteistoimintasopimus 1.1.2013 alkaen (kh. 1.11.2011). Järjestämisvastuussa olevana kuntana toimii Oulun kaupunki.