KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ VÄLIKATU 6 15320 LAHTI 12.10.2017

2 1. YHTEENVETO Tarkastuksen kohteena oli alun perin vuonna 1949 valmistunut 1 ½ - kerroksinen omakotitalo, jota on saatujen tietojen mukaan peruskorjattu 2000-luvun alkupuolella sekä laajennettu vuonna 2007. Vuonna 2011 on suoritettu loppukatselmus. Rakennusviranomainen on ilmoittanut loppukatselmuspöytäkirjassa, että rakennus voidaan ottaa käyttöön, kun toinen ajoneuvoliittymä on poistettu, osoitenumero asennettu ja rakennekatselmus on pidetty. Vastaava työnjohtaja on irtisanoutunut vuonna 2009 ja tarkastusasiakirja puuttuu. Lisäksi rakennusviranomainen on ilmoittanut loppukatselmuspöytäkirjassa, että etupuolen lasikatekuistin rakenteet on saatettava ennalleen tai hankittava asianmukainen lupa sekä ullakon wc:tä, talousrakennuksen laajennusta ja peruskorjausta ei ole tehty tällä luvalla. Asiaa on syytä kokonaisuudessaan tiedustella paikallisesta rakennusvalvonnasta. Kohteen perustukset ovat betoni- ja harkkorakenteisia. Alapohjarakenne on tuulettuva puurakenteinen ns. rossipohja. Ulkoseinät ovat puurakenteiset, eristeenä puru ja uretaani. Julkisivuverhouksena on lautaverhous. Vesikatteena on profiilipeltikate. Lämmitysjärjestelmänä on sähkölämmitys ja tulisijat. Lämmönjakotapana ovat sähköpatterit ja ainakin pesuhuoneessa on sähköinen lattialämmitys. Ilmanvaihto on painovoimainen. Rakennusta on huollettu ja korjattu mm. ulkopuolisen kosteudenhallinnan, alapohjan kapillaarikatkon, vesikatteen, yläpohjan eristeiden, ulkoseinien/julkisivun, ikkunoiden, pintojen, pesutilojen ja keittiön, käyttövesi- ja viemäriputkistojen, sähköjärjestelmän ja ilmanvaihdon osalta. Ks. liitteenä oleva vanha kiinteistöesite. Kohteessa havaittiin huolto-, korjaus- ja lisätutkimustarvetta mm. ulkopuolisen kosteudenhallinnan, rossipohjan ryömintätilojen tarkastamisen, keskeneräisyyksien loppuun saattamisen ja pesuhuoneen lattiakaivojen osalta. Alkuperäisen rakennusosan ja etupihan laajennusosan rossipohjan osuuksia ei voitu kunnolla tarkastaa riittävän ison tarkastusluukun puuttumisen vuoksi. Ko. rossipohjan osuuksille on syytä tehdä riittävän isot tarkastusluukut ja ne tulee tarkastaa. Portaiden alla olevassa tilassa ja keittiökaapiston sisällä havaittiin mahdollista ns. vanhan purun hajua. Alkuperäisen lattiarakenteen kuntotutkimusta suositellaan riittävästi lattiarakennetta avaamalla (tarvittaessa materiaalinäyttein). Alkuperäisiltä osin lattiarakenne on saavuttanut teknisen käyttöikänsä ja lattiarakenteen uusimiseen eristeineen kannattaa (tulevaisuudessa) varautua. Saatujen tietojen mukaan edellisen kerran lattiarakenteen/purueristeiden kunto on tarkastettu 2000-luvun alun peruskorjausten yhteydessä. Sähköt oli tarkastushetkellä katkaistu, mikä osin hankaloitti mm. valaistuksen osalta tarkastamista. Lämmityksen puuttuminen voi aiheuttaa kosteuden tiivistymisen rakenteisiin ja/tai niiden pintoihin. Lämmitys on syytä ottaa käyttöön pikimmiten. Yläpohjan osuuksia ei voitu tarkastaa kattomuodon/tarkastusluukkujen puuttumisen vuoksi. Havaintojen perusteella yläpohjien harjakolmiot ovat niin ahtaita, ettei tarkastusluukkujen asentami-

3 nen ole välttämättä kannattavaa. Yläpohjien harjakolmioiden osuudet suositellaan mahdollisuuksien mukaan tarkastettavaksi harjakolmioiden säleiköiden/päätyihin asennettavien säleiköiden kautta. Kohde on rakennettu rakennusajankohtana saatavilla olevilla materiaaleilla ja menetelmillä, eikä kaikilta osiltaan vastaa nykyisiä rakennusten tasovaatimuksia ja määräyksiä. Kohtaan 2 on koottu olennaisimmat lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat seikat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisemmät asiat on käsitelty havaintojen yhteydessä. Asuntokaupan yhteydessä tehtävän kuntotarkastuksen menettelytapa ja epävarmuustekijät on selitetty tämän raportin lopussa olevassa liitteessä. 2. OLEELLISIMMAT HAVAINNOT JA JATKOTOIMENPITEET Havainto Vierustalle on leviämässä paikoin kasvillisuutta. Etupihalla ulkoseinien alaosat sijaitsevat paikoin lähempänä maanpinnan tasoa. Perusmuurin ulkopuolisesta vedeneristyksestä ei saatu (kaikilta osin) varmaa tietoa tai havaintoa Rossipohjan osuuksia ei voitu kaikilta osin tarkastaa. Alkuperäisiltä osin rossipohjan lattiarakenne on saavuttanut eristeineen teknisen käyttöikänsä. Portaiden alla olevassa tilassa ja keittiökaapiston sisällä havaittiin ns. vanhan purun hajua Takapihalla salaojien tarkastuskaivossa putkien havaittiin olevan veden pinnan alapuolella, mikä yleensä viittaa salaojaputkien tukkeutumiseen Kattovedet laskeutuvat paikoin rakennuksen vierustalle ja rasittavat rakennusta Verhouksen tuulettuminen on osin aikakaudelleen tyypilliseen niukkaa sekä verhouksessa ja ulkoisissa puuosissa havaittiin paikoin säärasitusta. Alkuperäisen raken- Riskirakenne Korjaus/ huolto Varautuminen/ tarkkailu Jatkotutkimus Ks. kohta x x 7 x x 7 x x 8 x 8 (x) x x 9

4 nusosan verhous on saatettu asentaa vanhemman verhouksen päälle. Varmaa tietoa asiasta ei saatu Vesipeltien kiinnityksissä ja saumojen tiiveydessä havaittiin paikoin lisätiivistyksen tarvetta/puutteita Yläpohjan osuuksia ei voitu tarkastaa kattomuodosta johtuen/tarkastusluukkujen puuttumisen vuoksi. Toista sivu-ullakkoa ei voitu tarkastaa runsaan irtaimiston vuoksi Pesuhuoneen lattiakaivojen tiiveydestä ei saatu varmuutta. Pesuhuone on suhteellisen ahdas ja mm. läpiviennit ja vesikalusteet sijaitsevat suihkun läheisyydessä Sisäisissä viimeistelytöissä havaittiin paikoin keskeneräisyyksiä. Lähinnä yläkerran mahdollisen wc-tilan työt ovat kesken Havaintojen perusteella rakennus on ollut viime ajat lämmittämättä x x x 10 x 13 x x 14 x 15 x x 16

5 3. YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Kohde Tarkastuksen tilaaja Päijät-Hämeen ulosottovirasto Tarkastuspäivä Raportointipäivät 12.10.2017 13. ja 16.10.2017 Tarkastaja Esa Hinkkanen, pätevöitynyt asuntokaupan kuntotarkastaja (AKK), FISE Ilmoitettu pintaala 115 htm² llmoitettu rakennusvuosi 1949, laajennus 2007 Kohdetyyppi Omakotitalo Käyttötarkoitus Asuinrakennus Läsnä olleet Tarkastushetken sää Tarkastuksessa käytetyt mittalaitteet Käytettävissä olleet asiakirjat Rajaukset Muuta Päijät-Hämeen ulosottoviraston työntekijä RH % C g/m³ Sääolosuhde Ulkoilma 100 +3 6,0 Pilvinen Huoneilma 75 +7 5,8 Olosuhteet ennen tarkastusta Sateista syyssäätä Pintakosteushavainnot suoritettiin Gann Hydrotest LG2 -mittarilla, joka oli varustettuna B 50 -mittapäällä. Rakenneavausten ja -mittausten yhteydessä rakenteiden kosteus mitattiin Gann UNI2 -mittalaitteella varustettuna puukosteus- ja RHT-37 suhteellisen kosteuden mitta-antureilla (kalibroitu 8/2017). Käyttöveden lämpötila mitattiin elintarvikelämpömittarilla. Vanha kuntotarkastusraportti ja muita asiakirjoja. Asuinrakennus. Alkuhaastattelua ei voitu suorittaa. Rakenneleikkauskuvia ei ole/ei ollut tarkastuksessa käytettävissä. Yläpohjan osuuksia ei voitu tarkastaa kattomuodon/tarkastusluukkujen puuttumisen vuoksi. Havaintojen perusteella yläpohjien harjakolmiot ovat niin ahtaita, ettei tarkastusluukkujen asentaminen ole välttämättä kannattavaa. Yläkerran toista sivu-ullakkoa ei voitu tarkastaa runsaan irtaimiston vuoksi. Sähköt olivat tarkastushetkellä katkaistu ja valaistuksen puute hankaloitti osin tarkastamista. Rakennuslupaan ja katselmuksiin liittyviä asioita on syytä tiedustella paikallisesta rakennusvalvonnasta.

6 4. Rakennetyypit ja LVI-tekniikka yleisluontoisesti (perustuvat tarkastuksessa saatuihin tietoihin ja havaintoihin) Kerrosluku 1 1 / 2 Rakennustapa Perustukset Alapohjarakenteet Ulkoseinärakenteet Julkisivupinnoite Väliseinät Välipohja Paikalla rakennettu Anturaperustus, betoniperusmuuri/harkkoperusmuuri Tuulettuva puurakenteinen ns. rossipohja Puurunko, eristeenä puru, uretaani ja villa Lautaverhous Puurunkoisia ja kiviainesrakenteisia Puurakenteinen Yläpohja Kattomuoto Vesikate Lämmöntuotto Lämmönjako Ilmanvaihtojärjestelmä Käyttövesiputkisto Viemäriputkisto Kunnallistekniikka Puiset kattokannattimet, eristeenä havaituilta osin uretaani, toisella sivuullakolla puru ja mahdollisesti laajennusosilla villa Harjakatto Profiilipeltikate Sähkölämmitys ja tulisijat Sähköpatterit ja sähköinen lattialämmitys Painovoimainen Havaituilta osin muovia suojaputkessa Havaituilta osin muovia Vesi, viemäri ja sähkö

7 5. KÄYTTÄJÄN HAVAINNOT JA TIEDOT KORJAUKSISTA Suoritetut korjaukset ja huoltotoimenpiteet: Ks. liitteenä oleva vanha kiinteistöesite. Tiedossa olevat rakennuksessa esiintyneet kosteushavainnot / -vahingot: Ei saatu tietoa. Tiedossa olevat viat, puutteet, vauriot tai epäilyt niistä: Ei saatu tietoa. Suunnitteilla olevat korjaukset: Ei saatu tietoa. Kohteeseen tehdyt aikaisemmat tutkimukset: Kuntotarkastukset vuosina 2004 ja 2011, muuten ei saatu tietoa. Havaittu kylmyys, vetoisuus tai jäätymisongelmat: Ei saatu tietoa. Tiedossa olevat taloteknisten laitteiden toimintahäiriöt, yleiskunto: Ei saatu tietoa. Havaitut epätavalliset hajut: Ei saatu tietoa. Havaitut tuhoeläimet tai -hyönteiset: Ei saatu tietoa. Havainnot ilmanvaihdon puutteista: Ei saatu tietoa.

8 6. YLEISTÄ RAPORTIN SISÄLLÖSTÄ JA TULKINTAOHJEITA Sisältöön liittyvää Korjausohjeiden tulkinta Tekniset käyttöiät Viittaukset nykyisiin rakentamisohjeisiin Mittaustulokset Raportti ohjaa jatkotoimenpiteitä, mutta ei ole korjaustyöselitys, minkä vuoksi korjaustavan määrittely vaatii aina tarkempaa korjaussuunnittelua. Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, laitteen tai järjestelmän kestävyydestä ja on yleistävä (määritelmät: KH 90-00403 kortti). Raportissa on viittauksia nykyisin voimassa oleviin rakentamisohjeisiin. Rakennukset on yleensä tehty oman aikakautensa ohjeiden mukaan, eivätkä nykyiset määräykset ole jälkikäteen velvoittavia. Nykyisistä määräyksistä ja ohjeista saadaan kuitenkin viitteitä siihen, mitä nykyisin pidetään rakennuksen kestävyyden ja turvallisuuden kannalta hyvänä rakennustapana. Kosteudentunnistimen (pintakosteusilmaisin) lukemia ei ilmoiteta raportissa, koska lukemat eivät ole yksiselitteisesti tulkittavia mittaustuloksia (vrt. suhteellisen kosteuden mittaus). Lisäksi mittausarvot vaihtelevat eri mittareiden ja eri materiaalien välillä, jolloin mittaustulosten esittäminen raportissa saattaa aiheuttaa väärinkäsityksiä. Pintakosteudenilmaisimella tutkitaan lähinnä kosteuseroja rakenteiden pinnoilta kuivaan alueeseen verrattuna. Pintakosteuslukemien tulkinta perustuu laitteen käytössä kertyneeseen kokemukseen esimerkiksi siitä, kuinka kosteusalueet esiintyvät kosteusvaurioituneessa pesuhuoneessa. Pintakosteushavainnoissa on ymmärrettävä mittausmenetelmään liittyvät epävarmuustekijät. Tarkempi tulos rakenteen kosteuspitoisuudesta saadaan vain rakenteen sisälle porattujen suhteellisen kosteuden mittausten avulla. Rakenteiden suhteellisen kosteuden raja-arvona pidetään yleensä 70 prosenttia suhteellista kosteutta. Suhteellisen kosteuden tuloksia arvioitaessa on ymmärrettävä, että rakenteiden kosteus saattaa vaihdella vuodenaikojen ja muiden olosuhteiden mukaan. Puunkosteuden raja-arvona pidetään yleensä 18-20 prosenttia puun kuivapainosta. Näiden kosteusarvojen ylittyessä pitkäaikaisesti puu vaurioituu. Lisäksi on huomioitava, että puu tasaantuu yleensä ympäröivään ilmankosteuteen. Mikäli puun kosteus on suurempi kuin vallitsevat olosuhteet osoittaisivat sen olevan, katsotaan puun imevän itseensä kapillaarisesti kosteutta rakenteista, esimerkiksi perustuksista. Tätä tapahtumaketjua pidetään myös rakenteen kannalta yleisenä riskinä, vaikkakaan puun kosteus ei ylittäisi edellä kuvattua raja-arvoa.

9 KUNTOTARKASTUSHAVAINNOT 7. Perustukset, sokkelit, alapohjat ja rakennuksen vierusta KORKEUSASEMA Alimmillaan ensimmäisen asuinkerroksen ulkoseinien ja lattiarakenteen alaosat sijaitsevat etupihalla noin 100-150 mm rakennusta ympäröivän maanpinnan yläpuolella. Muualla ja erityisesti takapihalla ko. rakenteet sijaitsevat selvemmin ympäröivän maanpinnan yläpuolella. PERUSTUKSET JA PERUS- MUURIT (SOKKELIT) Perusmuurien näkyvillä osilla ei ollut havaittavissa selvästi rakennuksen haitalliseen painumiseen yms. viittaavia vaurioita tai halkeamia. Sokkelissa havaittiin muutamia lieviä halkeamia yms. Rossipohjan tarkastusluukun kohdalta saatiin havainto mahdollisesta perusmuurilevystä (patolevy). Muualta pistokokein tarkastettuna patolevystä ei saatu havaintoa. RAKENNUKSEN VIERUSTA Sokkelin vierustoja on kivetetty. Osin vierustan maa-aines on hienojakoisempaa ja vierustalle on leviämässä kasvillisuutta. Rakennuksen vierustan maanpintojen kallistuksissa ei havaittu merkittäviä puutteita. Kasvillisuus hankaloitti tarkastamista. Nykyisten ohjeiden mukainen suositeltava maanpinnan vähimmäiskaltevuus kolmen metrin etäisyydellä sokkelista on 1:20 (korkeusero vähintään 0,15 m) ja sokkelin suositeltava vähimmäiskorkeus on 30 cm. RakMK C2 Kosteus 1998. TUULETTUVA ALAPOHJA (ROSSIPOHJA) Alkuperäisen rakennusosan ja etupihan laajennusosan rossipohjan osuuksia ei voitu kunnolla tarkastaa riittävän ison tarkastusluukun puuttumisen vuoksi. Ko. rossipohjan osuuksia tarkasteltiin vain mahdollisuuksien mukaan kameralla ja valonheittimellä. Alkuperäisen rakennusosan tarkastusluukun edustalla eristeiden alla on havaintojen perusteella suojana vain terva-/rakennuspaperi. Tuulensuojalevyjä ei ole ko. kohdin asennettu. Alapohjan eristeet on mahdollisesti ko. kohdin uusittu. Takapihan laajennusoan lattiarakenteen pinnoilla ei havaittu merkkejä selvistä vaurioista. Paikoin tuulensuojalevyjen pinnoilla havaittiin lievää ns. värjäymää, joka voi olla rakennusaikaista. Takapihan ja etupihan laajennusosien maapohjien päälle on asennettu kapillaarikatkoksi sorastus. Osin sorastuksen hiekka on hienojakoisempaa. Alkuperäisen rakennusosan maapohjan päälle on asennettu kapillaarikatkoksi leca-sora. Ryömintätilan maapohjan päällä havaittiin paikoin vähäisissä määrin orgaanista jätettä. Ryömintätilojen korkeus on lähellä nykyisiä suosituksia (nykysuositus >80 cm).

10 Alkuperäisiltä osin rossipohjan lattiarakenne on saavuttanut eristeineen teknisen käyttöikänsä. Alakerran portaiden alla olevassa tilassa ja keittiökaapiston sisällä havaittiin mahdollista ns. vanhan purun hajua. Saatujen tietojen mukaan edellisen kerran lattiarakenteen purueristeiden kunto on tarkastettu 2000-luvun alun peruskorjausten yhteydessä. Takapihan laajennusosan rossipohjassa oli havaittavissa mahdollista hajua, jonka alkuperästä ei saatu selvyyttä. Merkkejä viemäreiden yms. vuodoista ei ko. osuudella havaittu. Ulkoseinän alasidepuun kosteus mitattiin kahdesta eri kohtaa takapihan puoleisesta ryömintätilasta käsin. Mittauslukemat olivat 15,6 ja 16,2 paino- % eli olosuhteisiin nähden normaaleja (raja-arvo 18 20 paino- %). Havaintojen perusteella rossipohjan osuuksien tuulettuminen olisi pääosin riittävää. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Betonisten perustusrakenteiden tekninen käyttöikä on sama kuin rakennuksen käyttöikä. Puurakenteisen alapohjan (ns. rossipohja) tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Kuumabitumisivelyn tekninen käyttöikä on noin 20 vuotta. Kumibitumikermin tekninen käyttöikä on noin 30 vuotta. Muovisen perusmuurilevyn tekninen käyttöikä on noin 40-60 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Perusmuurin ulkopuolisen vedeneristyksen tarkastamista ja tarvittaessa puuttuvilta osin sen asentamista suositellaan. Maanpintojen muotoilua tarvittavilta osin/etupihalla suositellaan. Vierustalle leviävä kasvillisuus on aina syytä poistaa. Vierustalle olisi järkevää asentaa noin 0,5 metriä leveä sepelikaistale tai vastaava kankaalla. Sokkelin huoltotoimenpiteet aina tarpeen mukaan. Alkuperäisen rakennusosan ja etupihan laajennus-/rakennusosan rossipohjan osuudelle on syytä tehdä riittävän iso tarkastusluukku/t ja ne tulee tarkastaa. Lattiarakenteen puuttuvien tuulensuojalevyjen asentamista ja eristeiden tarkastamista ko. osin suositellaan. Alkuperäisen lattiarakenteen kuntotutkimusta suositellaan riittävästi lattiarakennetta avaamalla (tarvittaessa materiaalinäyttein). Alkuperäisiltä osin lattiarakenne on saavuttanut teknisen käyttöikänsä ja lattiarakenteen uusimiseen eristeineen kannattaa (tulevaisuudessa) varautua. Ryömintätilassa mahdollisesti havaitun hajun syyn selvittäminen/tarkkailu ja tarvittaessa poistaminen. Vähäisen havaitun orgaanisen jätteen poistoa maapohjien päältä suositellaan. Laajennusosien rossipohjan sorastuksen päälle voidaan vielä asentaa lisäkerros sepeliä tai leca-soraa.

11 Rossipohjan tuulettumista voi osin vielä tehostaa muutamien tuuletusaukkojen avulla. Nykyisten ohjeiden mukaan ryömintätilan tuuletusaukkojen yhteispinta-alan tulee olla ainakin 4 promillea ryömintätilan pinta-alasta. Tuuletusaukon pinta-alalla tarkoitetaan suojaavan ritilän tai säleikön vapaata pinta-alaa. Tuuletusaukot jaetaan tasaisesti ulkoseinälinjalle siten, että koko ryömintätila tuulettuu. Aukkojen alareunan on oltava vähintään 150 mm maanpinnan yläpuolella, mutta mahdollisuuksien mukaan tätä korkeammalla. Aukkojen vähimmäiskoon on oltava 150 cm 2 sekä enimmäisvälin 6 m. Ryömintätilassa oleviin väliseiniin ja tilaa osastoiviin palkkeihin tehdään vastaavat, mutta vähintään kaksi kertaa niin suuret tuuletusaukot kuin samalla virtausreitillä olevat ulkoilmaan avautuvat aukot. Etupihaa. Vierustaa.

12 Vierustaa. Takapihan laajennusosan rossipohjaa. Alkuperäisen rakennusosan ja laajennusosan ryömintätiloja ei voitu kunnolla tarkastaa pienen tarkastus-/kulkuaukon vuoksi. Alkuperäisen rakennusosan rossipohjaa.

13 Etupihan laajennusosan rossipohjaa.

14 8. Sadevesien poistojärjestelmä ja salaojat HAVAINNOT Edellisestä kuntotarkastusraportista saadun tiedon perusteella salaojat on asennettu. Salaojista saatiin havainto takapihan puoleisista kahdesta tarkastuskaivosta. Toisessa salaojien tarkastuskaivossa putkien havaittiin olevan veden pinnan alapuolella, mikä yleensä viittaa salaojaputkien tukkeutumiseen. Kattovedet on osin johdettu rännikaivoihin ja niistä putkilla pois rakennuksen vierustalta. Paikoin kattovedet laskeutuvat vierustalle rasittaen perustuksia/rakennusta. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Ennen vuoden 1999 määräyksiä toteutettujen salaojajärjestelmien tekninen käyttöikä on n. 30-50 vuotta (huoltamattomuus vähentää ikää 25 %). Vuoden 1999 ohjeiden mukaan toteutettujen salaojajärjestelmien tekninen käyttöikä on 40-60 vuotta (huoltamattomuus vähentää ikää 25 %). TOIMENPIDESUOSITUS Kattovedet on syytä johtaa kaikilta osin kouruilla tai omilla sadevesiviemäreillä pois rakennuksen vierustalta. Nykyohjeiden mukaan tulee huomioida mm. seuraavaa: Syöksytorvien kautta valuvat vedet johdetaan rakennuksen vierestä sadevesiverkostoon, avo-ojaan tai vähintään 3 metrin etäisyydelle rakennuksesta niin, ettei rakennuksen rakenteille, eikä naapuritontille aiheudu haittaa. (RakMK C2 Kosteus 1998). Poisjohtamisen voi tehdä esim. loiskekuppien ja avokourujen avulla. Kattovesiä ei saa johtaa rakennuksen salaojajärjestelmään. Salaojat sekä niiden toimintakunto ja putken/putkien tukkeutumisen syy on syytä selvittää ja salaojat huoltaa (huuhtelu). Nykyisin rakennuksen jokaisella nurkalla tulisi olla tarkastuskaivot, joista salaojien toimintaa voidaan tarkkailla ja tarvittaessa huuhtoa salaojaputket. Katovedet rasittavat sokkelia. Vedenpinnan alapuolella olevat salaojaputkien päät.

15 9. Ulkoseinät, julkisivut HAVAINNOT Rakennuksen julkisivujen verhoilussa ja ulkoisissa puuosissa havaittiin paikoin säärasitusta ja muutamissa kohdin ns. viimeistelytöiden keskeneräisyyksiä. Alkuperäisen rakennusosan verhouksen tuulettuminen on aikakaudelleen tyypillisen niukkaa. Verhous on saatettu asentaa vanhemman verhouksen päälle. Varmaa tietoa asiasta ei saatu. Laajennusosien verhouksien alla ja takana havaittiin tuuletusvälit. Paikoin myös laajennusosan verhouksen alaosien kautta tapahtuva tuulettuminen on niukkaa. Saatujen tietojen mukaan alkuperäisen rakennusosan ulkoseinissä on alkuperäinen purueristys sekä sisäpuolella lisäeristeenä uretaanilevy. Myös alkuperäisen rakennusosan yläpohjan osuuksia ja toista sivu-ullakkoa on havaintojen perusteella eristetty uretaanilla. Yläkerran hätäpoistumistietikkaat on asennettu. Hätäpoistumistietikkaiden pinnoilla on alkavaa ruostumista. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Lautaverhouksen tekninen käyttöikä on noin 40-60 vuotta (huoltoväli noin 5-20 vuotta). TOIMENPIDESUOSITUS Julkisivuverhouksen ulkoisten puuosien huoltomaalaus/-toimenpiteet alkavat olla ajankohtaisia. Ulkoisia puuosia huolletaan ja uusitaan aina tarpeen mukaan. Julkisivun puuosat suositellaan huoltomaalattavan 6 12 vuoden välein ilmansuunnasta riippuen. Vanhan, niukasti tuulettuvan verhouksen maalauksessa on tärkeää huomioida uuden maalin sopivuus alustaansa. Alkueräisen rakennusosan ulkoseinärakenteen kunnon tarkastusta ja selvittämistä suositellaan ulkopuolelta pistokokein muutamasta kohtaa verhousta avaamalla. muutostöiden yhteydessä verhouksen tuulettumista tulee tarvittavilta osin tehostaa. Verhouksen alaosan säärasitusta.

16

17 10. Väliseinät ja välipohja HAVAINNOT Väliseinissä ja välipohjassa ei havaittu näkyviltä osin lisätutkimuksia vaativia vaurioita tai vuotojälkiä. Tilojen lattioilla havaittiin paikoin usein vanhemmille taloille tyypillisiä epätasaisuuksia/kaarevuutta, mikä kannattaa ottaa mahdollisten muutosten yhteydessä huomioon. Mm. portaiden alla olevan tilan välioven havaittiin hankaavan lattiaa vasten. Ns. esteettisiä asioita ei tarkastuksessa huomioida. 11. Ikkunat ja ulko-ovet HAVAINNOT Ikkunoissa ja ulko-ovissa ei havaittu pintapuolisesti tarkasteltuna merkittäviä vaurioita. Mm. sälekaihtimien pidikkeissä havaittiin paikoin korjauksen tarvetta. Ikkunoiden vesipellit on asennettu. Vesipellit ovat osin kiinnittämättä ja vesipeltien saumoissa havaittiin epätiiveyksiä. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Puuikkunan tekninen käyttöikä on noin 30-70 vuotta, huoltoväli (maalaus ja tiivistys) 5-15 vuotta. Puu/alumiini-ikkunan tekninen käyttöikä on noin 40 vuodesta koko rakennuksen ikään, huoltoväli (sisäpuolinen maalaus ja tiivistys) 5-15 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Vesipeltien alustojen kunto on syytä tarkastaa sekä vesipellit korjata/tiivistää tarvittavilta osin. Ikkunoiden ja ulko-ovien normaalit huoltokäsittelyt, huollot ja uusimiset aina tarpeen mukaan. Ikkuna. Vesipellin alustaa.

18 12. Vesikatto ja sen varusteet HAVAINNOT Vesikatteessa ei havaittu merkittäviä vaurioita. Katteessa on paikoin katolla liikkumisesta aiheutuneita painaumia yms. Harjatiivisteistä ei saatu havaintoa. Yhdessä kohtaa päätyräystäspeltejä on kiinnitetty niukalti/ruuveja puuttuu. Piippu on pellitetty ja sen päällä on sadehattu. Talo- ja lapetikkaat on asennettu. Sadevesikouruissa havaittiin paikoin vääntymiä. Sadevesikouruja ja syöksytorvia ei ole kaikilta osin asennettu. Kattovedet, kts. kohta 9. Lumiesteitä ei ole asennettu, mikä tulee ottaa huomioon talvisin. Kuisti suojaa sisääntuloa. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Profiilipeltikatteen tekninen käyttöikä on n. 40-50 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Sadevesikourut ja syöksytorvet on syytä puuttuvilta osin asentaa sekä asennetut kourut tarvittavilta osin korjata. Kourut puhdistetaan syksyisin ja tarvittaessa keväisin. Kourujen kallistukset, tiiveys ja tuenta on syytä tarkastaa keväisin lumien sulamisen jälkeen. Vesikatetta putsataan ja huoltomaalataan aina tarpeen mukaan. Harjatiivisteiden asentamista suositellaan. Päätyräystään peltien lisäkiinnitys. Alkuperäisen rakennusosan ja laajennusosien lappeiden liitoskohdat tulee ottaa huomioon runsaslumisina talvina. Vesikattoa.

19 Katteen painaumia. Piippu. Piipun hormia.

20 13. Yläpohja, ullakko YLEISTÄ Yläpohjan osuuksia ei voitu tarkastaa kattomuodon/tarkastusluukkujen puuttumisen vuoksi. Havaintojen perusteella yläpohjien harjakolmiot ovat niin ahtaita, ettei tarkastusluukkujen asentaminen ole välttämättä kannattavaa. Yläkerran toista sivu-ullakkoa ei voitu tarkastaa runsaan irtaimiston vuoksi. YLÄPOHJAN TUULETTU- VUUS Toinen sivu-ullakko on eristetty uretaanilla, eikä tuuletusvälejä voitu tarkkailla. Toisen sivu-ullakon suulta tarkastettuna vesikaton suuntaisten rakenteiden osuuksilla olisi noin 50 mm tuuletusvälit (nykysuositus 100 mm). Uretaanieriste on myös itsessään ns. vesihöyrytiivismateriaali. Alkuperäisen rakennusosan harjakolmioiden päätyihin on asennettu tuuletussäleiköt. Räystäiden tuuletusraot ovat havaintojen perusteella osin niukkoja. ALUSKATE Sivu-ullakolta saadun havainnon perusteella alkuperäisellä rakennusosalla olisi aluskatteena bitumikermikate. Bitumikermikatteen tiiveyttä ei voitu mm. läpivientien kohdalta tarkastaa. Alkuperäisen rakennusosan räystään alta havainnoituna laajennusosien aluskatteena on mahdollisesti käytetty muovista aluskatetta. Varmaa havaintoa asiasta ei saatu. TOIMENPIDESUOSITUS Yläpohjien harjakolmioiden osuudet suositellaan mahdollisuuksien mukaan tarkastettavaksi harjakolmioiden säleiköiden/päätyihin asennettavien säleiköiden kautta. Sivu-ullakon tarkastaminen, kun se on tyhjennetty. Vesikaton läpiviennit on syytä pitää tiiviinä vesikatolta käsin. Putkiläpiviennin tiiveydestä tulee huolehtia sekä mm. piipun juuren pellityksiä voidaan tiivistää ylimääräisillä tiivisteillä. Sivu-ullakko. Toinen sivu-ullakko.

21 14. Pesu-, wc-, keittiö- ja kodinhoitotilat 14.1. Pesuhuone/wc-tila PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/PINNOITTEET VEDENERISTYS/ KOSTEUDENERISTYS Lattiassa ja seinissä on laatoitus. Selvästi irti alustastaan olevia laattoja ei pistokokein havaittu. Pesuhuoneen ja saunan lattialaattojen havaittiin paikoin ns. hammastavan. Seinät ovat levyrakenteisia. Lattia on betoni-/puurakenteinen. Vedeneristyksestä saatiin havainto mm. lattiakaivosta ja varaajan alapuolelta. LATTIAKAIVOT Lattiakaivot ovat muovisia. Suihkun edustan lattiakaivon kiristysrengasta ja korokerenkaan tukirengasta ei ole asennettu. Lattiakaivojen läpivientivahvikkeet on leikattu havaituilta osin väärin. LATTIAN KALLISTUKSET Lattia kallistuu suihkun edustalla kohti kaivoa. Tilan koosta johtuen vesikalusteet ja läpiviennit/saumat sijaitsevat lähellä suihkua. LÄPIVIENNIT Suihkusekoittajan seinäläpivientejä on tiivistetty. ILMANVAIHTO Tilassa on korvaus- ja poistoilmaventtiilit. VESIKALUSTEET Vesikalusteissa ja veden virtaamissa ei havaittu selviä puutteita. Suihkusekoittaja vaikutti silmämääräisesti toimintakuntoiselta. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Lattiassa ja seinissä ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. Lattiakaivon ja suihkun edustan lattialla lukemat olivat paikoin hieman korkeampia kuin muualla tilan lattialla. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Nykyaikaisen vedeneristetyn ja laatoitetun pintarakenteen tekninen käyttöikä on noin 20-30 vuotta. Ennen nykyisiä vedeneristeitä rakennettujen pesuhuoneiden tekninen käyttöikä on enimmillään 20 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Lattiakaivojen saumojen/lattiakaivojen ja vedeneristysten liitosten lisätiivistystä suositellaan alan urakoitsijan toimesta. Nykyisellään tilaan suositellaan mahdollisuuksien mukaan asennetavaksi kiinteä suihkukaappi, jonka poistoputki johdetaan suoraan lattiakaivoon. Kaikkien kosteiden ja märkätilojen elastisten nurkka- ja tiivistesaumojen uusimista suositellaan 5 7 vuoden välein. Uusimistöiden yhteydessä tulee varoa vedeneristeen rikkoutumista. Tilan peruskorjaukseen varautuminen tulevaisuudessa. Samalla mm. seinärakenteiden kunto tarkastetaan ja lattiarakenteen kosteus mitataan.

22 Tilan lattiaa. Lattiakaivo. Varaajan alla oleva lattiakaivo.

23 14.2. Sauna PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/PINNOITTEET Lattiassa on laatoitus, joka on nostettu tilan seinille. Irti alustastaan olevia laattoja ei pistokokein havaittu. Seinät ja katto ovat paneloituja. Seinien ja katon rajojen raoista havainnoituna alumiiniparin tiiveydestä ei saatu kaikilta osin varmuutta. VEDENERISTYS Lattian vedeneristyksestä saatiin havainto lauteiden alapuolelta. LATTIAKAIVO Tilassa ei ole lattiakaivoa. Lattia on kallistettu kohti pesuhuonetta. ILMANVAIHTO Tilassa on korvaus- ja poistoilmakanavat/-venttiilit. TURVALLISUUS Kiukaan ympärillä on kaiteet. Kiukaan suojaetäisyyksissä ei havaittu selviä puutteita. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Lattiassa ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. TOIMENPIDESUOSITUS Tila suositellaan peruskorjattavaksi mahdollisen pesuhuoneen peruskorjauksen yhteydessä, jotta lattioiden vedeneristys saadaan yhtenäiseksi. Samalla rakenteiden kunto tulee tarkastaa. Myös saunassa lastan käyttöä aina suositellaan runsaamman veden käytön jälkeen. Sauna. Tilan lattiaa.

24 14.3. Kodinhoitohuone/-tilat PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/PINNOITTEET VEDENERISTYS/ KOSTEUDENERISTYS Lattiassa on laatoitus, jota on nostettu tilan seinille. Lattioilla havaittiin ns. kopolaattoja. Laattojen saumat ovat ehjiä. Lattian vedeneristyksestä ei saatu varmaa tietoa/havaintoa. Lattiakaivosta saadun havainnon perusteella tilan lattiaan on mahdollisesti asennettu vedeneristys. LATTIAKAIVO Lattiakaivo on muovinen. Kiristysrengas on havaintojen perusteella asennettu. Korokerenkaan tukirengasta ei ole asennettu. Ns. tuulikaapin puolella on vesipiste ja ns. kurasyöppö. ILMANVAIHTO Tilassa on ilmanvaihtoventtiili. VESIKALUSTEET Vesikalusteissa ei havaittu tarkastushetkellä vuotoja. Hanan veden virtaama oli ns. suihkuavaa. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Lattiassa ja seinissä ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. TOIMENPIDESUOSITUS Lattialaattojen kunnon tarkkailu/korjaukseen varautuminen. Lattian ja seinien rajat on syytä pitää tiiviinä. Elastiset nurkka- ja tiivistesaumat, kts. kohta 14.1. Myös lattiakaivon saumaa voidaan varmuuden vuoksi lisätiivistää. Vesikalusteiden ja putkiliitosten tiiveyden tarkkailu.

25 14.4. Keittiö ALLASKAAPPI Allaskaapin pohjalevyn päällä jakotukin alapuolella havaittiin vanhoja lieviä vuotojälkiä. Vuotoja ei tarkastushetkellä havaittu. Allaskaapin alustaa ei voitu kunnolla tarkastaa. ILMANVAIHTO Tilassa on liesituuletin ja liesihuuva. Liesituulettimen poistoputki on alumiininen (ei täytä nykyisiä määräyksiä). VESIKALUSTEET Vesikalusteissa ja veden virtaamissa ei havaittu selviä puutteita. Käyttövesiputkien liitoksia on kannakoimatta tiskialtaan alapuolelta. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA SUOJAUS VUOTOVAHIN- KOJEN VARALLE Tilassa ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. Astianpesukoneen alla on vuotokaukalo. Astianpesukoneen viereisessä levyssä oli havaittavissa vanhoja lieviä kosteuden aiheuttamia jälkiä. Havaintojen perusteella allaskaapiston alla on mahdollisesti muovimatto. TOIMENPIDESUOSITUS Allaskaapiston alustan tarkastamista suositellaan. Tiskialtaan alustaa voidaan lisäsuojata esim. pohjalevyn päälle asennettavan muovimaton avulla (läpiviennit tiivistetään). Allaskaappia. 15. Muut asuintilat ja asumista palvelevat tilat YLEISET HAVAINNOT Sisätilojen sisäpinnoilla ei havaittu lisäselvitystä vaativia vaurioita tai vuotojälkiä. Sisäisissä viimeistelytöissä havaittiin paikoin keskeneräisyyksiä. Lähinnä yläkerran mahdollisen wc-tilan työt ovat kesken. Ns. esteettisiä asioita ei tarkastuksessa huomioida.

26 PORTAAT Portaiden käsijohteita on asentamatta. TOIMENPIDESUOSITUS Keskeneräisyyksien loppuun saattaminen. Portaat. Yläkertaa.

27 16. Lämmitysjärjestelmä YLEISTÄ Talotekniset järjestelmät tarkastetaan vain pintapuolisesti. Kunto arvioidaan pääasiassa iän perusteella ja haastatteluista saaduin tiedoin. On tavallista, että järjestelmien erillisosia joudutaan korjaamaan tai uusimaan aika ajoin. Mahdollisia suoritettuja LVIS-tarkastuksia suositellaan tiedusteltavaksi paikallisesta rakennusvalvonnasta. HAVAINNOT Kohteen lämmitys tapahtuu sähköpattereiden, sähköisen lattialämmityksen sekä varaavan takan ja puuhellaleivinuunin avulla. Lämmityspattereiden yleiskunnossa ei havaittu pintapuolisesti tarkastettuna selviä puutteita. Muutaman huoneen patterit ovat vielä asentamatta. Takassa ei havaittu korjausta vaativia vaurioita. Takan toisen luukun lasissa on halkeama. Puuhellaleivinuunien tulipesiä ei voitu kunnolla tarkastaa, koska ne olivat täynnä. Leivinuunin tulipesässä oli havaittavissa lievää rapaumaa. Tulisijojen edustoilla on kipinäsuojaukset. Nuohooja tarkastaa tulisijojen ja hormien paloturvallisuuden vuosittain. Havaintojen perusteella rakennus on ollut viime ajat lämmittämättä, mikä voi aiheuttaa kosteuden tiivistymisen rakenteisiin ja/tai niiden pintoihin. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Sähköisten lämmityspattereiden ja lattialämmityskaapeleiden tekninen käyttöikä on noin 20-30 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Lämmitys on syytä ottaa käyttöön pikimmiten. Pattereita säädetään, uusitaan ja lisätään aina tarpeen mukaan. Lattialämmityskaapelit suositellaan aina uusittavaksi mahdollisten peruskorjausten yhteydessä.

28 Takka. Puuhellaleivinuuni. Patteri. Patteri.

29 17. Vesi- ja viemärilaitteisto YLEISTÄ Käyttövesiputket ovat kohteessa havaituilta osin muovia suojaputkessa ja viemärit muovia. Vesimittari sijaitsee tiskialtaan alapuolella sekä lämminvesivaraaja pesuhuoneessa. Varaajan ylivuotoputki on johdettu alla olevaan lattiakaivoon. Varaajan varoventtiilistä/ylivuotoputkesta havaittiin valuvan tarkastushetkellä koko ajan vettä (lattiakaivoon). Varaajan alta ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. Jakotukkeja havaittiin varaajan ja tiskialtaan alla. VEDEN VIRTAAMAT Veden virtaamissa ei havaittu selviä puutteita. Suositusvirtaama suihkuille, kodinhoitohuoneen ja keittiön sekoittajille on 12 l/min ja lavuaareille 6 l/min. KÄYTTÖVEDEN LÄMPÖ- TILA Lämpimän käyttöveden lämpötilaa ei voitu mitata. Suositeltu hanasta tulevan lämpimän käyttöveden lämpötila on 55-65 C. Välttävä lämpötila on 50 C. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Muovisten viemäriputkien (valmistus vuodesta 1975 eteenpäin) käyttöikä on noin 50 vuotta. Muovisten käyttövesiputkien tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Vesikalusteiden tekninen käyttöikä on noin 20 25 vuotta. Lämminvesivaraajan tekninen käyttöikä on noin 20 30 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Varaajan/varoventtiilin tarkastamista suositellaan putkimiehen toimesta. Putkiston osia ja liitoksia sekä vesikalusteita huolletaan ja uusitaan tarvittaessa/mahdollisten remonttien yhteydessä. Vuotovahingon riskiä voi torjua esimerkiksi putkiliitosten läheisyyteen asetettavilla kosteushälyttimillä. Vesimittari. Varaajan alustaa.

30 18. Ilmanvaihto ILMANVAIHDON TOTEU- TUS YLEISESTI AISTINVARAINEN SISÄIL- MAN LAATU Rakennuksen ilmanvaihto on painovoimainen. Asuintilojen korvausilmansaannissa ei havaittu selviä puutteita. Korvausilmansaanti tapahtuu ikkunoiden korvausilmaventtiilien kautta. Alakerran portaiden alla olevassa tilassa ja keittiökaapiston sisällä havaittiin mahdollista ns. vanhan purun hajua, kts. kohta 7. Muuten tilojen sisäilmassa ei havaittu selvää poikkeavuutta. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Ilmanvaihtokanavien/putkien tekninen käyttöikä on sama kuin järjestelmän tai rakennuksen käyttöikä. Painovoimaisen ilmanvaihtojärjestelmän tavoitteellinen käyttöikä on käytännössä sama kuin koko rakennuksen käyttöikä. TOIMENPIDESUOSITUS Toimiakseen ilmanvaihto tarvitsee hallitut poisto- ja korvausilmareitit. Hallittujen korvausilmareittien puute voi aiheuttaa sopivissa sääolosuhteissa ilman kulkeutumista esimerkiksi alapohjasta tai muualta rakenteiden läpi. Korvausilmaventtiilit on aina syytä pitää avoimena. Nykyään suositeltu siirtoilmarakojen korkeus väliovien alla on noin 15-20 mm ovien leveydestä riippuen. Ilmanvaihtokanavat suositellaan nuohottavaksi 10 vuoden välein. Korvausilmaventtiili.

31 19. Sähköt HAVAINNOT Lähinnä rakennuksen ulkopuolella havaittiin muutamia kytkemättömiä kaapeleita. Työt ovat vielä kesken yläkerran makuuhuoneessa ja osin alakerran yhdessä laajennusosan huoneessa. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Sähköjärjestelmän ja -laitteiden tekninen käyttöikä on noin 30 50 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Keskeneräisyyksien loppuun saattaminen ja sähköasennusten tarkastaminen alan urakoitsijan toimesta. Suojaamattomat kaapelit kytketään tai poistetaan käytöstä. Kaapeleita. INSINÖÖRITOIMISTO TARKASTAA.FI Lahdessa 16.10.2017 Esa Hinkkanen Rakennusinsinööri (AMK) Pätevöitynyt asuntokaupan kuntotarkastaja (AKK) VTT:n sertifioima märkätilatöiden valvoja Puh: 040-5042454 Email: esa.hinkkanen@tarkastaa.fi Liitteet: - Tarkastusmenettelystä - Vaurioiden korjaaminen ja korjaamatta jättämisen riskit - Asbestin esiintyminen ja mikrobivauriot - Radon - Vanha kiinteistöesite

32 TARKASTUSMENETTELYSTÄ Kuntotarkastusraportti perustuu kohteessa tehtyihin havaintoihin, sekä tarkastuksen yhteydessä omistajalta ja kohteeseen liittyvistä asiakirjoista saatuihin tietoihin ja kohteessa otettuihin valokuviin. Raportin lukijan tulee aina tutustua raportin lisäksi myös Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, tilaajan ohjeeseen (LVI 01-10413, KH 90 00393). Kuntotarkastuksen tilaajalle toimitetaan toimintaohjeet ennen tarkastusta. Kuntotarkastus on tehty pääosin aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, Suoritusohjeen (LVI 01-10414, KH 90-00394) mukaisesti. Tarkastuksessa on kiinnitetty pintapuolisella tarkastuksella havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumiskelpoisuuteen vaikuttaviin oleellisiin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Tällä tarkastusmenettelyllä ei voi havaita rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita, ellei niistä ole tarkastushetkellä kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Edes rakenteita avaamalla ei voi saada täydellistä varmuutta rakenteiden kunnosta tekemättä erittäin laajoja ja kattavia rakenteiden purkutöitä. Tämän takia epäilyttävissä tapauksissa tulee aina tehdä lisäselvityksiä tai kuntotutkimuksia. Tällä tarkastusmenettelyllä ei voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien olemassaoloa, kuntoa ja toimivuutta tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa tai korjaustarvetta. Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa mahdollisesti havaittava virhe. Kaikista virheistä tulee reklamoida kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (kolmen kuukauden kuluessa kuntotarkastuksen suorituspäivästä). Tilaajan on tiedostettava, että kuntotarkastus koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastus-ajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista rakennusmateriaaleista ja voimassaolevia määräyksiä noudattaen siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja syntyneiden tai havaittujen vaurioiden pikainen korjaaminen säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Jos vaurioita tai puutteita on tarkastuksen yhteydessä havaittu, eikä toimenpiteisiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä pahenee ja laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi muodostaa haitan asumiselle. Märkätilan (esim. pesuhuone) peruskorjauksen yhteydessä tilan rakenteiden kunto on syytä tarkastaa avaamalla rakenteita tai rakenteiden sisälle ulottuvilla suhteellisen kosteuden mittauksilla. Korjausten laadun ja onnistumisen varmistaminen edellyttää asiantuntevaa korjaussuunnittelua ja valvontaa. ASBESTIN ESIINTYMINEN JA MIKROBIVAURIOT Asbestia on käytetty rakennusmateriaaleissa pääasiallisesti ajanjaksolla 1940 1990. Asbestin käyttö rakennus-materiaaleissa kiellettiin kokonaan 1.1.1994. Asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei ole terveydelle haitallinen, mikäli rakennusmateriaali on ehjä eikä siitä irtoa asbestikuituja hengitysilmaan. Ehjä, rakenteessa oleva, asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei normaalitapauksessa aiheuta mitään toimenpiteitä. Asbestin olemassaolo tulee huomioida, mikäli rakennusta korjataan ja asbestia sisältäviä materiaaleja puretaan tai työstetään, sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu asbestikartoitusta. Kosteuden tai kosteusvaurioiden mahdollistamat mikrobikasvustot rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Kuntotarkastuksen aistinvaraisuuden vuoksi mikrobivaurioita (kansankielellä "homevaurioita") ei

33 voi varmuudella todentaa aistinvaraisilla havainnoilla eikä kosteusmittauksilla. Mikrobivaurioiden todentaminen varmuudella vaatii rakennusmateriaalin tutkimisen laboratoriossa ns. mikrobitutkimuksella tai rakennuksen sisäilmasta otettavilla näytteillä. Nämä tutkimukset eivät sisälly kuntotarkastukseen vaan ovat erillisiä ns. kuntotutkimuksia. RADON Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa on joitakin alueita, joilla radonia esiintyy yleisesti. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko Säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvontavirastosta. Mikäli kohde sijaitsee radon-alueella, on yleensä suositeltavaa selvittää, onko kohteessa tai kohteen ympäristössä mitattu kohonneita radonpitoisuuksia. Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu radonmittauksia.