ENERGIAMARKKINAVIRASTO 1 Lte 1 Menetelmät sähkön jakeluverkkotomnnan tuoton määrttämseks 1.1.2008 alkavalla ja 31.12.2011 päättyvällä valvontajaksolla 1 YLEISTÄ Energamarkknavrasto soveltaa alla selostettuja menetelmä verkonhaltjan verkkotomnnan tuoton ja srtopalvelusta perttäven maksujen määrttämseks 1.1.2008 alkavan ja 31.12.2011 päättyvän valvontajakson hnnottelun valvonnassa. Alla selostettavat menetelmät ovat olennasn osn samat kun mtä Energamarkknavraston 30.6.2007 pävätyssä julkasussa Sähkön jakeluverkkotomnnan hnnottelun kohtuullsuuden arvonnn suuntavvat vuoslle 2008-2011 (Dnro 154/422/2007) on estetty. Valvontajakson päätyttyä Energamarkknavrasto vahvstaa sähkömarkknalan 38 c :n nojalla annettavalla päätöksellä, kunka suurella euromäärällä valvontajakson akana kertynyt tuotto ylttää ta alttaa kohtuullsena pdetyn tuottotason (valvontapäätös). Päätöksessä Energamarkknavrasto laskee valvontajakson er vuosna kertyneet tuotot yhteen ja vähentää summasta vastaavna vuosna kohtuullsena pdettäven tuottojen summan. Valvontapäätökseen lttyvssä laskelmssa Energamarkknavrasto soveltaa menetelmä verkonhaltjan verkkotomnnan tuoton ja srtopalvelusta perttäven maksujen määrttämseks. Energamarkknavrasto ottaa valvontapäätöksessä huomoon 1.1.2005 alkaneelta ja 31.12.2007 päättyneeltä valvontajaksolta verkonhaltjalle vahvstetun verkkotomnnan tuoton yl- ta aljäämän. 2 VERKKOTOIMINTAAN SITOUTUNEEN PÄÄOMAN ARVOSTUSPERIAATTEET Sähköverkonhaltjan verkkotomnnan tuoton kohtuullsuutta koskeven vuosttasten laskelmen perustana Energamarkknavrasto käyttää sähköverkonhaltjan vahvstettua sähköverkkotomnnan tlnpäätöstä. Sähkömarkknolla tomvan yrtyksen on sähkömarkknalan 28 :n momentn mukaan erytettävä sähköverkkotomnta musta sähkölketomnnosta. Eryttämsellä tarkotetaan lan 29 :n mukaan stä, että erytettävlle sähkölketomnnolle on tlkausttan laadttava tuloslaskelma ja tase. Verkkotomntaan stoutuneen pääoman arvostamsessa lähtökohtana on erytetyn tlnpäätöksen mukanen sähköverkkotomnnan tase, jota okastaan tässä luvussa estetyllä menetelmllä. Luvussa 2.1 estetyllä menetelmllä okastaan taseen vastaavaa-puolta, jollon okastun taseen loppusummana saadaan vuosttasssa sähköverkonhaltjan verkkotomnnan tuoton kohtuullsuutta koskevssa laskelmssa käytettävän verkkotomntaan stoutuneen pääoman määrä.
2 ENERGIAMARKKINAVIRASTO Luvussa 2.2 estetyllä menetelmllä okastaan taseen vastattavaa-puolta, jollon tuloksena saadaan selvlle vuosttasssa sähköverkonhaltjan verkkotomnnan tuoton kohtuullsuutta koskevssa laskelmssa käytettävän verkkotomntaan stoutuneen pääoman määrän jakautumnen omaan pääomaan sekä korollseen ja korottomaan veraaseen pääomaan. 2.1 Verkkotomntaan stoutuneen pääoman arvostusperaatteet Verkkolketomntaan stoutuneen pääoman arvo määrtetään vuosttan kaklle verkonhaltjolle. Tässä yhteydessä verkonhaltjan erytetyn verkkotomnnan taseen vastaavaa-puolta okastaan seuraavssa luvussa estetyllä menetelmllä. Sähkömarkknalan 3 :n 6 kohdan mukaan sähköverkkotomnnalla tarkotetaan sähköverkon asettamsta vastketta vastaan sähkönsrtoa ja muta verkon palveluja tarvtseven käyttöön. Sähköverkkotomntaan kuuluvat saman lankohdan mukaan myös sellanen sähköverkon suunnttelu, rakentamnen, ylläpto ja käyttö, asakkaden sähkölatteden lttämnen verkkoon, sähkön mttaus ja muut sellaset sähkön srtoon tarvttavat tomenpteet, jotka ovat tarpeen sähkönsrtoa ja muta verkon palveluja varten. Energamarkknavraston suostuksen sähkö- ja maakaasulketomntojen laskennallsesta eryttämsestä 1 mukaan muden yhtöden sähköverkkohn kohdstuva verkon rakentamnen, suunnttelu, ylläpto ja käyttö ym. lasketaan kuuluvaks yhtön muuhun lketomntaan. Suostuksen mukaan sähköverkkotomntaan kuuluvaks varavomaks vodaan pääsääntösest katsoa anoastaan penet ns. srrettävät generaattort, jota käytetään sähköverkon korjaustöden akana. Lsäks penen kapasteetn knteää varavomaa vodaan ssällyttää sähköverkkotomntaan, jos varavomaa käytetään pääasallsest verkkotomntaan lttyven tehtäven hotamseen. Tällasa tehtävä ovat härökeskeytysten vähentämnen, keskeytysakojen lyhentämnen, laadun ylläptämnen, srtorajotusten hallnta, sähkön tuottamnen johdolle tehtäven korjaus- ja huoltotöden akana sekä varasyötön helpottamnen alueen sähköaseman korjaus- ja huoltotöden akana. Edelleen vestverkkoon lttyvät tomnnot ovat verkkolketomntaan luettavaa tomntaa, mkäl vestverkko palvelee anoastaan sähköverkkotomntaa. Tuntreksteröven mttareden myynt, vuokraamnen ja ohjelmont kuuluvat sähköverkkotomntaan. 2.1.1 Sähköverkon arvostusperaatteet Sähköverkko on sähköverkkotomnnan harjottajan suurn yksttänen, joskn useasta er osasta koostuva käyttöomasuuden osa. Sähkömarkknalan 3 :n 1 kohdan mukaan sähköverkolla tarkotetaan tosnsa ltetystä sähköjohdosta, sähköasemsta sekä musta tarvttavsta sähkölattesta ja sähkölattestosta muodostettua kokonasuutta, joka on tarkotettu sähkön srtoon ta jakeluun. Energamarkknavrasto e sovella sähköverkonhaltjan verkkotomnnan tuoton määrttämstä koskevssa laskentamenetelmssä verkkotomntaan stoutuneen pääoman 1 Energamarkknavraston suostus: Sähkö- ja maakaasulketomntojen laskennallnen eryttämnen. 9.6.2005 (dnro 724/61/2004)
ENERGIAMARKKINAVIRASTO 3 arvon määrttämsessä sähköverkon krjanptoarvoa, koska verkon krjanptoarvo e välttämättä sen aemman verosdonnasuuden vuoks kuvasta sähköverkkoon stoutuneen pääoman todellsta markkna-arvoa. Sähköverkon arvo korjataan verkkotomnnan tuottoa koskevssa laskentamenetelmssä vastaamaan paremmn sen markknaarvoa sten, että krjanptoarvon asemesta käytetään sähköverkon nykykäyttöarvoa. Sähköverkon nykykäyttöarvo määrtetään vuosttan, ja kunkn vuoden osalta verkkotomntaan stoutuneen pääoman arvon laskennassa sähköverkon arvona käytetään sen nykykäyttöarvoa kysesen vuoden tammkuun ensmmäsen pävän tlanteessa korjattuna tarkasteluvuoden rahanarvoon. Verkkotomntaan stoutunutta pääomaa määrtettäessä verkonhaltjan hallnnassa olevaa sähköverkkoa kästellään samalla tavon rppumatta stä, onko kysenen verkko verkonhaltjan omstama va vuokraama. Mkäl verkonhaltja on vuokrannut osttan ta kokonaan hallnnassaan olevan sähköverkon, nn verkkotomnnan tuottoa koskevssa laskelmssa vuokrausjärjestely puretaan, jollon vuokratut verkkokomponentt ssällytetään mukaan verkonhaltjan verkko-omasuuteen ja edelleen verkkotomntaan stoutuneeseen pääomaan. Energamarkknavrasto on kehttänyt verkon jälleenhanknta- ja nykykäyttöarvon määrttämstä ensmmäsellä valvontajaksolla saatujen kokemusten perusteella. Toselle valvontajaksolle srryttäessä on valvontamalln lsätty muutama uus komponenttryhmä sekä lukusa uusa komponentteja. Tämän lsäks sähköasemen ja mttausten osalta on komponenttryhmen ssästä jaottelua selkeytetty. Tosella valvontajaksolla sähköverkon nykykäyttöarvon määrttämsessä otetaan huomoon jatkuvuus ensmmäseltä valvontajaksolta sekä verkkokomponentten ryhmttelyssä ja ykskköhnnossa tapahtuneet muutokset. Tosen valvontajakson ensmmäsen vuoden el vuoden 2008 sähköverkon nykykäyttöarvon laskenta perustuu sähköverkon jälleenhanknta-arvoon (jälleenhankntahntaan) vuoden 2008 alussa, ensmmäsen valvontajakson vmesen vuoden 2007 alun sähköverkon nykykäyttöarvoprosenttn (nykykäyttö- ja jälleenhanknta-arvojen suhteeseen) sekä vuoden 2007 akana sähköverkkoon tehtyhn nvestontehn ja vuoden 2008 alun sähköverkon jälleenhankntaarvosta laskettuun tasapostoon. Vuoden 2008 alun sähköverkon nykykäyttöarvo on vuoden 2008 alun sähköverkon jälleenhanknta-arvosta vuoden 2007 alun sähköverkon nykykäyttöarvon ja jälleenhanknta-arvon suhteella kerrottuna laskettu korjaamaton nykykäyttöarvo, johon lsätään vuoden 2007 akana verkkoon tehdyt nvestonnt vuoden 2008 alun ykskköhnnolla ja josta vähennetään sähköverkon teknstaloudellsta ptoakaa vastaavat vuoden 2008 alun jälleenhanknta-arvosta lasketut tasapostot. Laskentatapa on kuvattu tarkemmn luvussa 2.1.1.2. Tosen valvontajakson seuraavna vuosna (vuosna 2009-2011) sähköverkon nykykäyttöarvo lasketaan edellsen vuoden alun sähköverkon nykykäyttöarvon, edellsen vuoden alun sähköverkon jälleenhanknta-arvosta määrtellyn laskennallsen tasaposton sekä edellsen vuoden akana sähköverkkoon tehtyjen nvestonten perusteella. Vuosen 2009-2011 alun sähköverkon nykykäyttöarvo määrtetään aluks vuoden 2008 rahanarvossa, ja se on edellsen vuoden alun sähköverkon nykykäyttöarvo, johon on lsätty edellsen vuoden akana verkkoon tehdyt nvestonnt vuoden 2008 alun ykskköhnnolla ja josta on vähennetty sähköverkon teknstaloudellsta ptoakaa vas-
4 ENERGIAMARKKINAVIRASTO taavat vuoden 2008 alun ykskköhnnolla lasketusta edellsen vuoden alun sähköverkon jälleenhanknta-arvosta lasketut tasapostot. Määrtettäessä verkkotomntaan stoutuneen pääoman määrää Energamarkknavrasto korjaa velä vuoden 2008 rahanarvossa lasketun verkon nykykäyttöarvon vastaamaan kysesen vuoden rahanarvoa. Tosen valvontajakson akana verkonhaltjan mahdollsest tekemät sähköverkon nykykäyttöarvoon vakuttavat nvestonnt sekä sähköverkon nykykäyttöarvoa penentävät tasapostot otetaan valvontajakson akana huomoon vuosttan. Kaavokuva varsnaseen sähköverkkoon stoutuneen pääoman määrttämsprosesssta on estetty ltteessä A. Tosella valvontajaksolla er verkkokomponenttryhmlle sovelletaan ensmmäsen valvontajakson akana verkonhaltjan valtsema ja Energamarkknavrastolle lmottama ptoakoja, jotka ovat voneet vahdella ltteessä B er verkkokomponenttryhmlle estettyjen ptoakojen vahteluvälen mukasest. Verkonhaltja vo tosella valvontajaksolla määrttää ptoajat anoastaan nlle komponentelle ta komponenttryhmlle, jolle se e ole valnnut ptoakoja ensmmäsen valvontajakson akana. Ensmmäsellä valvontajaksolla valttuja ptoakoja vo verkonhaltja muuttaa anoastaan pokkeustapauksessa toselle valvontajaksolle. Tällön verkonhaltjan tulee esttää perustelut aemmn valtsemensa ptoakojen muuttamselle. Er verkkokomponenttryhmlle sovellettavat ptoakavält perustuvat pääsääntösest Energamarkknavraston Lappeenrannan teknllsellä korkeakoululla teettämään selvtykseen 2 ja ovat käytännössä samat kun ensmmäsellä valvontajaksolla käytetyt. Energamarkknavrasto laskee tosella valvontajaksolla vuosttan verkonhaltjoden maalskuun loppuun mennessä vrastolle lmottamen tetojen perusteella verkonhaltjan hallnnassa olevan sähköverkon jälleenhanknta-arvon tammkuun ensmmäsen pävän tlanteessa käyttäen lähtökohtasest er verkkokomponentelle ltteessä B määrteltyjä komponenttkohtasa verkostokomponentten ykskköhntoja. Perustellusta systä vodaan sähköverkon jälleenhanknta-arvon laskennassa käytettäven ltteessä B määrteltyjen komponenttkohtasten verkostokomponentten ykskköhntojen sjasta ottaa huomoon yrtyskohtasa, alueellssta sekosta johtuva kustannuksa. Tällaslla yrtyskohtaslla alueellssta sekosta johtuvlla kustannukslla tarkotetaan hyvn pokkeuksellssta olosuhtesta aheutuneta rakenteden lsäkustannuksa, kuten sähköasemarakenteet suurten kaupunken keskusta-alueella. Halutessaan esttää käytettäväks ltteessä B määrtellystä komponenttkohtassta verkostokomponentten ykskköhnnosta pokkeava yrtyskohtasa kustannuksa verkonhaltjan tulee tomttaa tosen valvontakauden alussa, 31.3.2008 mennessä, Energamarkknavrastolle ehdotus pokkeavsta ykskköhntatedosta ja toteutunesn kustannuksn perustuvat erllset selvtykset verkonhaltjan haluamlle muutokslle. Verkonhaltjan tulee pystyä tarvttaessa todentamaan ehdottamansa ltteessä B määrteltyjen komponenttkohtasten verkostokomponentten ykskköhnnosta pokkeava kustannustasonsa esmerkks rttävän luotettavan kustannusseurannan avulla. Energamarkknavrasto 2 Partanen Jarmo, Lassla Jukka, Vljanen Satu (2002): Investonnt sähkön srron hnnottelussa. Energamarkknavraston julkasuja 1/2002.
ENERGIAMARKKINAVIRASTO 5 arvo verkonhaltjolta saamansa estykset pokkeuksellssta olosuhtesta aheutunesta lsäkustannukssta sekä nden perustelut erkseen. Sähköverkon arvonmäärtyksessä käytettävä vuosttanen sähköverkkoon tehtyjen nvestonten euromäärä lasketaan verkonhaltjan maalskuun loppuun mennessä lmottamen edellsen vuoden akana verkkoon nvestotujen ja verkosta postettujen komponentten määrätetojen pohjalta käyttäen ltteessä B määrteltyjen komponenttkohtasten verkostokomponentten ykskköhntoja. Sähköverkonhaltjoden tulee tosen valvontajakson akana lmottaa Energamarkknavrastolle vuosttan maalskuun loppuun mennessä vraston määrttämän er verkkokomponenttryhmn perustuvan jaottelun (lte B) mukasest hallnnassaan olevaan sähköverkkoon kuuluven ja tosasallsessa käytössä oleven komponentten määrätedot kysesen vuoden ensmmäsen pävän tlannetta vastaavana sekä verkkoon nvestotujen ja verkosta postettujen komponentten määrätedot kysestä vuotta edeltävän vuoden ajalta. Tedot tulee tomttaa Energamarkknavrastoon sähkösen valvontatetojärjestelmän kautta. Sähköverkon arvonmäärtyksessä käytettävät ltteessä B määrtellyt komponenttkohtaset verkostokomponentten ykskköhnnat perustuvat pääosn Energateollsuus ry:n verkostosuostuksessa KA 2:06 3 estettyhn ykskköhntohn ja nltä osn kun sähköverkon arvonmäärtyksessä käytettävät komponenttryhmät evät ssälly edellä manttuun kustannusluetteloon, kustannukset perustuvat Energamarkknavraston Empower Oy:ltä tlaamaan kysesä komponenttryhmä koskevaan ykskköhntaselvtykseen 4. Ltteen B ykskköhnnat on korjattu vuoden 2008 tasolle käyttäen Tlastokeskuksen julkasemaa rakennuskustannusndeksä (1995=100). Käytettävän ndeksn valntaa on kästelty tarkemmn luvussa 5.6.4.2. Sähköverkon jälleenhanknta-arvo, nykykäyttöarvo sekä jälleenhanknta-arvosta määrtelty laskennallnen tasaposto lasketaan tosen valvontajakson kakkna vuosna vuoden 2008 alun rahanarvossa. Tosen valvontajakson er vuosna verkkotomntaan stoutuneen pääoman määrttämsessä edellä määrtellyllä menetelmällä laskettu tarkasteluvuoden alun sähköverkon nykykäyttöarvo vuoden 2008 alun rahanarvossa otetaan huomoon korjaamalla se vastaamaan tarkasteluvuoden alun rahanarvoa. Nykykäyttöarvon korjaus tehdään rakennuskustannusndeksn (1995=100) muutoksen perusteella sten, että vuotta 2008 vastaavana ndeksnä käytetään rakennuskustannusndeksn vuoden 2007 huht-kesäkuun keskarvoa ja valvontajakson muden vuosen ndeksnä käytetään kysestä vuotta edeltävän vuoden huht-kesäkuun keskarvoa. Jos Energamarkknavrasto on hyväksynyt verkonhaltjan ehdotuksen käyttää standardkustannusten sjasta yrtyskohtasa alueellssta sekosta johtuva kustannuksa, nälle kustannukslle Energamarkknavrasto e tee ndekskorjausta vuodelle 2008. 3 Energateollsuus ry (2007): Verkostotöden kustannusluettelo. Verkostosuostus KA 2:06. 4 Empower Oy (2007), Eräden verkkokomponentten ykskköhntojen määrttely. Empower Oy 28.2.2007 (saatavlla www.energamarkknavrasto.f).
6 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 2.1.1.1 Sähköverkon jälleenhanknta-arvon laskemnen Sähköverkon nykykäyttöarvon laskemseks 1.1.2008 tlanteessa tarvtaan teto sähköverkon jälleenhanknta-arvosta vastaavana ajankohtana. Lsäks valvontajakson jokasena vuonna sähköverkolle määrtetään laskennallnen tasaposto kysesen vuoden alun verkon jälleenhanknta-arvon perusteella. Sähköverkon jälleenhanknta-arvo lasketaan tosen valvontajakson kaklle vuoslle kysesen vuoden alun tlanteessa lähtökohtasest verkonhaltjan lmottamen hallnnassaan olevan sähköverkon er komponentten määrätetojen ja ltteen B mukasten komponentten ykskköhntatetojen perusteella kertomalla lmotetut määrätedot vastaavlla hntatedolla ja laskemalla nän saadut komponenttryhmäkohtaset jälleenhanknta-arvot yhteen. Perustellusta systä vodaan sähköverkon jälleenhankntaarvon laskennassa käyttää ltteen B mukasten komponentten ykskköhntojen sjasta yrtyskohtasa ykskköhntoja. Nlle komponentelle, jolle käytetään edellsestä pokkeava arvonmäärtystapaa (20 ja 0,4 kv maakaapelt, järjestelmät, vestverkko, 110 kv kentät ja 20 kv kojestot), lasketaan komponentten arvot tässä asakrjassa myöhemmn estettyjen peraatteden mukaan. Sähköverkon jälleenhanknta-arvoa määrtettäessä käytetään verkostosuostuksen KA 2:06 ykskköhntoja sellasenaan seuraaven komponenttryhmen kohdalla: muuntamot muuntajat 20 kv lmajohdot 0,4 kv lmajohdot jakokaapt ja jonovarokekytkmet 20 kv erottmet ja katkasjat energamttauslatteet Seuraaven komponenttryhmen osalta sähköverkon jälleenhanknta-arvon määrtyksessä käytettävät ykskköhnnat ja laskentamenetelmät perustuvat Empower Oy:n tekemään ykskköhntaselvtykseen: sähköasemat (tontt, rakennukset, muuntajat, 110 kv kentät, 20 kv kojestot) kevyet sähköasemat 45 kv, 110 kv ja 400 kv johdot sekä erotnasemat 45 kv sähköasemarakenteet
ENERGIAMARKKINAVIRASTO 7 järjestelmät (käytönvalvonta-, verkkoteto- ja asakastetojärjestelmä) käytönvalvontajärjestelmän vestverkot Sähköasemen 110 kv lmaerstesten ja kaasuerstesten kentten ja 20 kv kojestojen jälleenhanknta-arvot lasketaan lsäämällä kojeston perushntaan (ssältää yhden 110 kv kentän) lsäkentten lukumäärällä kerrottu kenttäkohtanen hnta sekä 20 kv kojestojen osalta mahdollsten maasulun sammutuslattestojen, kurstmen ja kondensaattorparstojen hnta. 110 kv kentten osalta jälleenhanknta-arvoon lasketaan mukaan myös muuntajaperustus sähköasema ltyntöneen kertomalla muuntajaperustusten ykskköhnta muuntajen lukumäärällä. Järjestelmät jaetaan käytönvalvonta-, verkko- ja asakastetojärjestelmn. Käytönvalvontajärjestelmän jälleenhanknta-arvo lasketaan lsäämällä järjestelmän perushntaan 110 kv sähköasemen lukumäärllä ja kauko-ohjattujen erotnasemen lukumäärllä kerrottu sähköasemakohtanen sekä erotnasemakohtanen lsähnta. Käytönvalvontajärjestelmän vestverkon jälleenhanknta-arvo lasketaan vastaavast lsäämällä vestjärjestelmän perushntaan 110 kv sähköasemen sekä 20 kv pusto- ja kntestömuuntamoden lukumäärällä kerrottu asemakohtanen lsähnta. Verkko- ja asakastetojärjestelmen jälleenhanknta-arvot lasketaan lsäämällä järjestelmäkohtasn perushntohn sähköverkkotomnnan asakasmäärllä kerrotut lsähnnat. 20 kv ja 0,4 kv maakaapeleden jälleenhanknta-arvoon vakuttaa se, sjatsevatko kaapelt kaupunk-, taajama- va haja-asutusaluella. Keskjännteverkossa kaupunkalueeks (vakea) on verkonarvoa määrtettäessä määrtelty sellanen alue, jossa yhtesosuus (suhde kaapela/kaapeloja) on vähntään 1,3. Taajamaks (tavallnen) on määrtelty alue, jossa yhtesosuus on vähntään 1,2 ja haja-asutusalueeks (helppo) alue, jossa yhtesosuus on vähntään 1,1. Vastaavast penjännteverkossa kaupunkalueeks on määrtelty alue, jossa yhtesosuus on vähntään 2, taajamaks alue, jossa yhtesosuus on vähntään 1,75 ja haja-asutusalueeks alue, jossa yhtesosuus on vähntään 1,5. Yhteskäyttöosuus (maakaapelptuus/kaapelojaptuus) 20 kv:n verkko 0,4 kv:n verkko Kaupunkalue 1,3 2 Taajama-alue 1,2 1,75 Haja-asutusalue 1,1 1,5 Taulukko 1. Maakaapeleden yhtesosuus ertyyppsllä aluella. Energamarkknavrasto on kerännyt ensmmäsellä valvontajaksolla verkonhaltjolta prosenttmäärnä tedot verkonhaltjan kavuasteesta (verkonhaltjan hallnnassa olevan kaapelverkon jakautumnen kaupunk-, taajama- ja haja-asutusaluella olevn verkkohn). Ensmmäsellä valvontajaksolla määrteltyjä kavuasteen prosenttmäärä sovelletaan myös tosella valvontajaksolla. Verkonhaltja vo muuttaa ntä anoastaan pokkeustapauksessa toselle valvontajaksolle. Tällön verkonhaltjan on estettävä perustelut muutokselle.
8 ENERGIAMARKKINAVIRASTO Energamarkknavrasto e kerää verkonhaltjolta tetoja kaapelojen ptuukssta. Tämän taka er aluella oleven maakaapelverkkojen jälleenhanknta-arvoja laskettaessa ltteessä B estettyä verkostosuostuksen KA 2:06 mukasta kavutyön kustannusta (kavutyön kustannus, kun suhde kaapela/kaapeloja = 1) korjataan jakamalla se aluekohtasella yhteskäyttöosuutta kuvaavalla kertomella (Taulukko 1). Kaapeln materaalkustannus ja asennuskustannus otetaan huomoon verkostosuostuksen KA2:06 mukasena ltteessä B estettynä ykskköhntana. 2.1.1.2 Sähköverkon nykykäyttöarvon laskemnen Srryttäessä toselle valvontajaksolle verkkokomponentten ryhmttelyssä ja ykskköhnnossa tapahtuu muutoksa. Er verkkokomponentella ykskköhntojen muutokset ovat erlasa. Srryttäessä ensmmäseltä valvontajaksolta toselle pyrtään sälyttämään sähköverkon nykykäyttöarvon jatkuvuus sten, että verkon nykykäyttöarvoprosentt (nykykäyttö- ja jälleenhanknta-arvojen välnen suhde) sälys verkkokomponentten ryhmttelyssä ja ykskköhnnossa tapahtuvsta muutokssta huolmatta mahdollsmman ennallaan. Tosaalta verkonhaltjolta kerättäven tetojen määrä ja laskenta pyrtään samalla ptämään mahdollsmman yksnkertasena. Tosen valvontajakson ensmmäsenä vuonna el vuonna 2008 sähköverkon nykykäyttöarvo (NKA 2008 ) lasketaan käyttäen hyväks ensmmäsen valvontajakson vmesen vuoden el vuoden 2007 nykykäyttöarvon ja jälleenhanknta-arvon suhteella laskettavaa nykykäyttöarvoprosentta (NKA% 2007 ) sekä tosen valvontajakson ensmmäsen vuoden jälleenhanknta-arvoa (JHA 2008 ). Lsäks nykykäyttöarvon laskennassa otetaan huomoon vuoden 2007 akana sähköverkkoon tehdyt nvestonnt (INV 2007 ) sekä vuoden 2008 alun sähköverkon jälleenhanknta-arvosta määrtelty laskennallnen tasaposto (TP 2008 ). Yhden komponentn ta komponenttryhmän osalta nykykäyttöarvo vuonna 2008 (NKA 2008, ) lasketaan seuraavast: NKA 2008, = ( JHA2008, NKA% 2007, ) + INV2007, TP2008, mssä NKA 2008, = Komponentn ta komponenttryhmän nykykäyttöarvo vuonna 2008. JHA 2008, = Komponentn ta komponenttryhmän verkkokomponentten jälleenhanknta-arvo vuonna 2008. Jälleenhanknta-arvolla tarkotetaan stä kustannusta, jonka kyseseen komponentn ta komponenttryhmään kuuluven verkkokomponentten rakentamnen vuoden 2008 kustannustasolla aheuttas. NKA, 2007 % = Komponentn ta komponenttryhmän nykykäyttöarvoprosentt vuonna 2007. Nykykäyttöarvoprosentlla tarkotetaan ensmmäsen valvontajakson vmesen vuoden (2007) komponentt- ta komponenttryhmäkohtasen nykykäyttöarvon suhdetta vastaavaan jälleenhanknta-arvoon.
ENERGIAMARKKINAVIRASTO 9 INV 2007, = Komponenttn ta komponenttryhmään kohdstuneet nvestonnt vuonna 2007 vuoden 2008 rahanarvossa. Investonnella tarkotetaan vuoden 2007 akana komponenttryhmään tehtyjä korvaus- ja laajennusnvestonteja laskettuna vuoden 2008 ykskköhnnolla. TP 2008, = Komponentn ta komponenttryhmän jälleenhanknta-arvosta määrtelty laskennallnen tasaposto laskentatlanteessa 1.1.2008. Koko sähköverkon vuoden 2008 nykykäyttöarvo saadaan laskemalla yhteen edellä estetyllä tavalla lasketut komponenttkohtaset nykykäyttöarvot. NKA n [ ( JHA2008, NKA 2007, ) + INV2007, TP2008, ] 2008 = % = 1 Jos verkonhaltjalla on tosen valvontajakson alkaessa käytössä sellasa komponentteja, jota e ensmmäsellä valvontajaksolla ole verkonarvoa selvtettäessä erllsnä komponenttena estetty, on verkonhaltjalla mahdollsuus tällön lmottaa Energamarkknavraston valvontatetojärjestelmään kysesen komponentn ptoaka. Verkonhaltjan valtsemasta ptoajasta rppumatta käytetään kysesen komponentn nykykäyttöarvon laskennassa 50 %:a sen jälleenhanknta-arvosta. Komponentteja joden ptoakoja verkonhaltja vo järjestelmään lmottaa ovat pylväskatkasjat, 20 kv katkasja-, kytkn- ja säätöasemat, kaapelodut erotnasemat, muuntamon kaukoohjauslatteet, 1000 V suojalatteet, 110 kv johtoerottmet, 45 kv erotnasemat, käytönvalvontajärjestelmän vestverkot, energamttauslatteet, sähköasemarakennukset, 110 kv kevyet sähköasemat, muuntajaperustukset ja ltynnät sekä suojaus- ja automaato kaasu- että lmaerstesllä asemlla. Muden komponentten osalta ptoakojen muuttamnen verkonhaltjan tomesta on mahdollsta anoastaan erttän panavsta systä. Valvontajakson seuraavna vuosna sähköverkon nykykäyttöarvo (NKA t ) vuoden 2008 rahanarvossa lasketaan edellsen vuoden nykykäyttöarvon, verkko-omasuudesta tehtäven edellsen vuoden laskennallsten tasapostojen ja edellsen vuoden akana standardhntohn perustuven verkonhaltjan lmottamen verkkonvestonten perusteella seuraavast: NKA t = n ( NKA + t ) 1, TPt 1, INVt 1, = 1 mssä NKA t 1, = Komponentn ta komponenttryhmän nykykäyttöarvo vuonna t- 1 vuoden 2008 rahanarvossa. TP t 1, = Komponentn ta komponenttryhmän jälleenhanknta-arvosta laskettu tasaposto vuonna t-1 vuoden 2008 rahanarvossa.
10 ENERGIAMARKKINAVIRASTO INV t 1, = Komponenttn ta komponenttryhmään tehdyt korvaus- ja laajennusnvestonnt vuonna t-1 vuoden 2008 ykskköhnnolla laskettuna. Verkosta vuosttan tehtäven komponenttkohtasest jälleenhanknta-arvosta laskettujen tasapostojen laskentamenetelmä on estetty tarkemmn luvussa 5.5.1. Verkkonvestonnella tarkotetaan tässä sekä korvaus- että laajennusnvestonteja yhteenlaskettuna. Verkkonvestonnt lmotetaan Energamarkknavraston valvontatetojärjestelmään kappale- ta metrmääräsenä (määrätetona) ja annetusta tedosta lasketaan ltteen B mukasa verkkokomponentten ykskköhntoja käyttäen euromääränen nvestontkustannus. Energamarkknavrasto lmottaa tosen valvontajakson akana vuosttan verkonhaltjolle edellä kuvatun menetelmän perusteella lasketut tammkuun alun tlanteen mukaset sähköverkkojen nykykäyttöarvot kysesen vuoden loppuun mennessä. 2.1.1.3 Valvontajakson akana ostetut sähköverkot Jos valvontajakson akana verkonhaltjan sähköverkon laajuus muuttuu olennasest esmerkks yrtyskaupan seurauksena, määrtetään yrtyskaupan kohteena olevan sähköverkon jälleenhanknta- ja nykykäyttöarvot koko tosen valvontajakson ajan vuosttan kuten tehtäsn lman yrtyskauppaa. Yrtyskaupassa, jossa van osa kaupan osapuolena olevan verkkoyhtön verkkoomasuudesta srtyy uudelle omstajalle, muodostetaan nän syntyneen sähköverkon jälleenhanknta-arvo verkkojen komponenttryhmäkohtasn jälleenhanknta-arvohn perustuen käyttäen ltteen B mukasa komponenttkohtasa ykskköhntoja ta valvontajakson ensmmäsenä vuonna mahdollsest hyväksyttyjä yrtyskohtasa ykskkökustannuksa. Yrtyskaupan kohteena olleen sähköverkon nykykäyttöarvo lasketaan verkon jälleenhanknta-arvosta verkonhaltjan lmottamen komponenttryhmäkohtasten ptoaka- ja kesk-kätetojen perusteella. Ostetun sähköverkon nykykäyttöarvo saadaan laskemalla komponenttryhmäkohtaset nykykäyttöarvot yhteen. Yhden komponenttryhmän ta komponentn osalta nykykäyttöarvo (NKA ) vuoden 2008 rahanarvossa lasketaan seuraavast, kun tedetään komponenttryhmän ta komponentn jälleenhanknta-arvo (JHA ) vuoden 2008 rahanarvossa: kesk kä NKA = 1 ptoaka JHA mssä NKA JHA = Komponentn ta komponenttryhmän nykykäyttöarvo vuoden 2008 rahanarvossa. = Komponentn ta komponenttryhmän kakken verkkokomponentten yhteenlaskettu jälleenhanknta-arvo vuoden 2008 ra-
ENERGIAMARKKINAVIRASTO 11 hanarvossa. Jälleenhanknta-arvolla tarkotetaan stä kustannusta, jonka kyseseen komponentn ta komponenttryhmään kuuluven verkkokomponentten rakentamnen nykysellä kustannustasolla aheuttas. ptoaka = Komponentn ta komponenttryhmän verkkokomponentten ptoaka. Ptoajalla tarkotetaan stä akaa, jonka verkkokomponentt todellsuudessa on tomnnallsessa käytössä ennen sen uusmsta (teknstaloudellnen ptoaka). kesk kä = Komponentn ta komponenttryhmän verkkokomponentten kesk-kä. Kesk-ällä tarkotetaan komponenttryhmän verkkokomponentten kätetojen jälleenhanknta-arvolla panotettua keskarvoa. Yksttäsen verkkokomponentn kohdalla kesk-kä lasketaan keskarvona. Jos verkonhaltja e kykene lmottamaan Energamarkknavrastolle kakka ostetun verkon komponenttryhmen kesk-kätetoja, käytetään nykykäyttöarvona laskennassa kaklle ostetun verkon komponenttryhmlle 50 % vastaavasta komponenttryhmän jälleenhanknta-arvosta. Energamarkknavrasto lmottaa verkonhaltjalle yrtyskaupassa srtyneen verkon jälleenhanknta- ja nykykäyttöarvon yrtyskauppaa seuraavan vuoden loppuun mennessä. Muutokssta verkko-omasuudessa on lmotettava Energamarkknavrastolle yrtyskauppaa seuraavan vuoden maalskuun loppuun mennessä. 2.1.1.4 Sähköverkon arvo verkkotomntaan stoutuneen pääoman arvostuksessa Energamarkknavrasto käyttää sähköverkonhaltjan verkkotomntaan stoutuneen pääoman määrän laskennassa vuosttan sähköverkon arvona taseeseen krjatun sähköverkon arvon sjasta tarkasteluvuoden rahanarvoon korjattua sähköverkon nykykäyttöarvoa tarkasteluvuoden alun tlanteessa. Luvussa 2.1.1.2 kuvatulla menetelmällä laskettu verkon nykykäyttöarvo tarkasteluvuoden alun tlanteessa on ana vuoden 2008 rahanarvossa. Sähköverkonhaltjan verkkotomntaan stoutuneen pääoman määrän laskentaa varten vuosna 2009-2011 Energamarkknavrasto korjaa vuoden 2008 rahanarvossa lasketun tarkasteluvuoden alun tlanteen mukasen verkon nykykäyttöarvon rahanarvonmuutosta vastaavast kysesen vuoden alun rahanarvoon. Korjaus tehdään rakennuskustannusndeksn (1995=100) perusteella sten, että vuoden 2008 rahanarvoa vastaavana ndeksnä käytetään rakennuskustannusndeksn vuoden 2007 huht-kesäkuun keskarvoa ja valvontajakson muden vuosen rahanarvoa vastaavana ndeksnä käytetään kysestä vuotta edeltävän vuoden huht-kesäkuun keskarvoa. Käytettävän ndeksn valntaa on kästelty tarkemmn luvussa 5.6.4.2. Tosella valvontajaksolla vuosna 2009-2011 vuoden 2008 rahanarvossa laskettu vuoden t alun tlannetta vastaava verkon nykykäyttöarvo korjataan vastaamaan vuoden t rahanarvoa seuraavalla kaavalla:
12 ENERGIAMARKKINAVIRASTO RKI t 1 NKA t, korjattu = RKI 2007 NKA t mssä NKA t, korjattu = Vuoden t alun tlannetta vastaava verkon nykykäyttöarvo korjattuna vuoden t rahanarvoon RKI t = Rakennuskustannusndeksn (1995=100) huht-kesäkuun ndekslukujen keskarvo vuonna t. NKA t = Vuoden t alun tlannetta vastaava verkon nykykäyttöarvo laskettuna vuoden 2008 rahanarvossa 2.1.1.5 Vuosttan lmotettavat tedot Energamarkknavrasto kerää tosella valvontajaksolla sähköverkon jälleenhankntaja nykykäyttöarvojen määrttämseen tarvttavat tedot vuosttan. Tosen valvontajakson akana verkonhaltjoden on sähköverkon jälleenhanknta- ja nykykäyttöarvojen määrttämstä varten lmotettava Energamarkknavrastolle vuosttan maalskuun loppuun mennessä sähkösen valvontatetojärjestelmän kautta ltteen B mukasest jaoteltuna hallnnassaan olevaan sähköverkkoon kuuluven ja tosasallsessa käytössä oleven verkkokomponentten määrätedot kysesen vuoden tammkuun ensmmäsen pävän tlannetta vastaavana sekä verkkoon nvestotujen ja verkosta postettujen komponentten määrätedot kysestä vuotta edeltävän vuoden ajalta. Jos verkonhaltja on vuokrannut osttan ta kokonaan hallnnassaan olevan verkon, nn hnnottelun kohtuullsuuslaskelmssa vuokrausjärjestely puretaan, joten verkonhaltjan tulee lmottaa Energamarkknavrastolle vuosttan vastaavat tedot myös vuokraamensa verkkokomponentten osalta. 2.1.2 Muden pysyven vastaaven arvostusperaatteet Muden pysyven vastaaven hyödykkeden osalta Energamarkknavrasto e hnnottelun kohtuullsuuden valvonnan yhteydessä pääsääntösest okase tase-eren krjanptoarvoa nykykäyttöarvoon. Mkäl sähköverkon arvonmäärtykseen ssältyvä omasuuserä on taseen mussa hyödykkessä kun sähköverkon hyödykkessä, elmnodaan ne pos sähköverkkolketomnnan taseesta verkkotomntaan stoutunutta pääomaa määrtettäessä ja ne korvataan sähköverkon nykykäyttöarvolla sten kun edellä on estetty. Talousvalokunnan metnnössä 56/1994 halltuksen estyksestä sähkömarkknalaks otetaan kantaa yrtyskauppohn, jossa sähkölketomnnosta maksetaan omasuuden käypää arvoa enemmän. Talousvalokunnan näkemyksen mukaan lketaloudellnen ajattelu sähköalalla e saa merktä stä, että sähkönkäyttäjltä vaadtaan tostamseen korvausta ennestään olemassa olevan sähköverkon pääomakulusta. Valokunta pt
ENERGIAMARKKINAVIRASTO 13 lausunnossaan tärkeänä, että sähkömarkknalan mukanen hnnottelun kohtuullsuusvalvonta perustuu yrtysten käyttöomasuuden todellsn markkna-arvohn ekä mahdollsest kenottelunomasest pasuteltuhn arvopaperarvohn. Edellä olevan perusteella Energamarkknavrasto katsoo, että yrtyskaupan yhteydessä syntynyt yrtyksen goodwll-arvo, el taseessa lkearvo, kuvaa sellasta aneetonta arvoa, jota e ole pystytty kohdstamaan mulle omasuuserlle. Energamarkknavrasto okasee yrtysten krjanpdollsen verkko-omasuuden nykykäyttöarvoon, joka kuvaa yhtön verkko-omasuuden markkna-arvoa hnnottelun kohtuullsuusvalvonnassa. Tästä syystä Energamarkknavrasto elmno hnnottelun kohtuullsuuslaskelmssa tasesta kohdstamattoman lkearvon. Vastaavast Energamarkknavrasto elmno verkonhaltjan verkkotomnnan toteutuneen okastua tulosta koskevssa laskelmssa myös tuloslaskelmasta lkearvosta tehdyt postot (asasta luvussa 5.5). Energamarkknavrasto elmno taseesta pysyven vastaaven sjotukset. Pysyven vastaaven sjotuksn kuuluu mm. sjotuksa, jolla tavotellaan vottoa ta lketomnnan laajentamsta. Tällasa sjotuksa e voda ptää varsnasen sähköverkkotomnnan harjottamsen kannalta välttämättömnä, mnkä vuoks ntä e myöskään ole perusteltua lukea mltään osn shen verkkotomntaan stoutuneeseen pääomaan, jolle Energamarkknavrasto laskee salltun kohtuullsen tuoton. Tällä perusteella ja valvontamalln selkeyden vuoks Energamarkknavrasto on päätynyt elmnomaan kakk sjotukset verkonhaltjan taseessa. Vastaavast Energamarkknavrasto elmno verkonhaltjan verkkotomnnan toteutuneen okastua tulosta koskevssa laskelmssa myös sjotuksa vastaavat rahotustuotot. 2.1.3 Vahtuven vastaaven arvostusperaatteet 2.1.3.1 Rahotusomasuus Krjanptolan (1336/1997) 4 luvun 4 :n mukaan rahotusomasuutta ovat rahat, saamset sekä tlapäsest muussa muodossa olevat rahotusvarat. Rahotusomasuuden huomoon ottamsessa verkkotomntaan stoutuneen pääoman arvostamsessa Energamarkknavrasto soveltaa tosella valvontajaksolla menetelmää, joka perustuu markknaokeuden 21.12.2006 antamn päätöksn ensmmäselle valvontajaksolle annetusta vahvstuspäätöksstä tehtyhn valtuksn. 5 Markknaokeus on kästellyt rahotusomasuuden elmnonta sähköverkonhaltjan verkkotomnnan tuottoa koskevssa menetelmssä ja todennut päätöksssään, että rahotusomasuuden hallnta e ole rahotusteoreettsest varsnasta sähköverkkotomntaa ekä stä ole perusteltua lukea mltään osn verkkotomnnan stoutuneeseen omasuuteen, jolle lasketaan kohtuullnen tuotto. Energamarkknavrasto elmno kokonasuudessaan taseeseen krjatun rahotusomasuuden. Elmnotavaan rahotusomasuuteen luetaan taseen vastaavn kuuluvat erät Lyhyt- ja ptkäakaset saamset, Rahotusarvopapert sekä Rahat ja pankksaamset sekä nhn rnnastettavssa olevat erät. Vastaavast Energamarkknavrasto e myöskään ssällytä rahotustuottoja hnnottelun kohtuullsuuslaskelmssa verkkotomnnan 5 Markknaokeuden päätökset 21.12.2006 Nrot 270/2006 ja 271-344/2006.
14 ENERGIAMARKKINAVIRASTO okastuun tulokseen. Sten verkonhaltjan saamat rahotustuotot evät vakuta hnnottelun kohtuullsuuden arvontn. Sähköverkkotomnnan harjottamnen edellyttää kutenkn määrättyä rahotusomasuutta yhtäältä säännöllsten maksujen suorttamseks, kun yrtyksen maksusuortukset tapahtuvat västämättä jossan määrn erakasest kassaan maksujen kanssa ja tosaalta ennalta arvaamattomn menohn varautumseks. Nän ollen verkkotomnnan harjottamsen turvaamseks välttämättömästä rahotusomasuudesta aheutuva kustannus tulee ottaa jollakn tavon huomoon arvotaessa verkkotomnnan tuoton ja srtopalvelusta perttäven maksujen kohtuullsuutta. Energamarkknavrasto ottaa verkkotomnnan harjottamsen turvaamseks tarvttavasta rahotusomasuudesta aheutuvan kustannuksen huomoon markknaokeuden päätöksssä vahvstettua tapaa vastaavalla menetelmällä, jollon toteutunutta tulosta laskettaessa otetaan huomoon vähennyksenä verkkotomnnan harjottamsen turvaamseks tarvttavasta rahotusomasuudesta aheutuva kustannus. Verkkotomnnan harjottamsen turvaamseks tarvttavana rahotusomasuutena otetaan huomoon taseeseen ern Lyhyt- ja ptkäakaset saamset, Rahotusarvopapert sekä Rahat ja pankksaamset krjatusta rahotusomasuudesta enntään määrä, joka vastaa kahdeskymmenesosaa verkonhaltjan lkevahdosta. Verkonhaltjan verkkotomnnan harjottamsen turvaamseks tarvttavasta rahotusomasuudesta aheutuva kustannus lasketaan kertomalla em. osuus taseeseen krjatusta rahotusomasuudesta pääoman panotetun keskkustannuksen laskennassa käytettävällä korollsen veraan pääoman kustannuksella, joka on määrtelty luvussa 3.3. 2.1.3.2 Vahto-omasuus Vahto-omasuuden osalta Energamarkknavrasto käyttää pääosn hnnottelun kohtuullsuuslaskelmssa verkkotomntaan stoutunutta pääomaa määrttäessään varallsuuseren taseeseen krjattuja arvoja. 2.2 Stoutuneen pääoman jakamnen omaan ja veraaseen pääomaan Sähköverkonhaltjan verkkotomnnan okastun taseen vastattavaa -puol määrtetään jakamalla verkonhaltjan sähköverkkotomntaan stoutunut pääoma omaan pääomaan, korollseen veraaseen pääomaan ja korottomaan veraaseen pääomaan. Laskelmassa otetaan huomoon seuraavssa luvussa kuvatut korjaukset ja se laadtaan okastun taseen muotoon. Okastun taseen tasauseränä käytetään omaan pääomaan krjattavaa taseen vastaavaa -puolelle tehtäven korjausten nettomäärää. Laskelman tulosta käytetään sekä verkonhaltjan verkkotomnnan kohtuullsen tuoton laskennassa. 2.2.1 Koroton veras pääoma Korottoman veraan pääoman määrttämsen osalta Energamarkknavrasto soveltaa sähköverkonhaltjan verkkotomnnan tuottoa koskevssa laskelmssa tosella valvontajaksolla samaa menetelmää kun ensmmäsellä valvontajaksolla.
ENERGIAMARKKINAVIRASTO 15 Krjanptolautakunnan päätöksen (1650/2001) mukaan sähkön jakeluverkon lttymsmaksusta ne, jotka ovat sekä srto- että palautuskelposa, merktään taseen vastattavn veraan pääoman ryhmään ssältyvään erään Muut velat. Tase-erän nmkkeenä suostellaan käytettäväks Lttymsmaksut ja muut velat. Lttymsmaksujen erllnen esttämnen joko taseessa ta ltetedossa on perusteltua okean ja rttävän kuvan antamseks ja tase-eren selventämseks. Lttymsmaksut, jotka ovat srtokelposa mutta evät palautettava, tulee krjata tlnpäätöksessä tuotoks. Lttymsmaksu tuloutetaan snä vaheessa, kun lttymssopmus on tullut vomaan ja johtanut sähköntomtuksen alottamseen. Korotettua lttymsmaksua ja lsälttymsmaksua kästellään krjanpdollsest samalla tavalla kun varsnasta lttymsmaksua. Krjanptolautakunnan kannanotto (1650/2001) on, että kyseessä on lttyjän osalta asakassuhteeseen perustuva suortus ekä omstussuhteeseen lttyvä pääomasuortus. Muodollnenkn palautusehto tekee lttymsmaksusta velan luontesa, vakka palautustapahtumat käytännössä ovat harvnasa yksttästapahtuma. Erotukseks musta ptkäakassta velosta lttymsmaksulta on puuttunut korkoseuraamus, el ne ovat luonteeltaan korotonta verasta pääomaa. Edellä olevan perusteella Energamarkknavrasto kästtelee sähköverkonhaltjan verkkotomnnan tuottoa koskevssa laskelmssa 31.12.2004 mennessä taseeseen krjattujen palautuskelposten lttymsmaksujen kertymää korottomana velkana. Vuoden 2005 alusta lähten uudet palautuskelposet lttymsmaksut evät ole kasvattaneet sähköverkonhaltjan verkkotomnnan tuottoa koskevssa laskelmssa taseen korotonta verasta pääomaa, vakka verkonhaltja krjas ne taseeseen. Sten vuodesta 2005 lähten taseen lttymsmaksukertymän nettomuutosta vastaava verkonarvon muutos krjautuu sähköverkonhaltjan verkkotomnnan tuottoa koskevssa laskelmssa omaks pääomaks okastun taseen tasauserän kautta luvun 2.2.3 mukasest. Vuoden 2005 alusta lähten Energamarkknavrasto on kästellyt taseeseen krjattujen srto- ja palautuskelposten lttymsmaksujen vuotusta nettomuutosta (taseen lttymsmaksujen lsäykset vähennettynä lttymsmaksujen palautukslla) sähköverkonhaltjan verkkotomnnan toteutunutta okastua tulosta koskevssa laskelmssa kysesen vuoden verkkotomnnan tulohn rnnastettavana eränä luvun 5.8 mukasest. Menettelyn perusteella verkonhaltjat ovat sähköverkonhaltjan verkkotomnnan tuottoa koskevssa laskelmssa tasavertasessa asemassa rppumatta stä, krjaavatko he lttymsmaksut taseeseen palautuskelposks lttymsmaksuks va tuloslaskelmaan tuloks. Tätä varten verkonhaltjoden tulee raportoda Energamarkknavrastolle vuosttan taseeseen krjattujen palautuskelposten lttymsmaksujen lsäykset ja palautukset. Taseeseen merktty lyhytakanen veras pääoma (esmerkks ostovelat, srtovelat, muut lyhytakaset velat) on luonteensa mukasest korotonta verasta pääomaa myös sähköverkonhaltjan verkkotomnnan tuottoa koskevssa laskelmssa.
16 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 2.2.2 Korollnen veras pääoma 2.2.3 Oma pääoma Korollsen veraan pääoman määrttämsen osalta Energamarkknavrasto soveltaa sähköverkonhaltjan verkkotomnnan tuottoa koskevssa laskelmssa tosella valvontajaksolla samaa menetelmää kun ensmmäsellä valvontajaksolla. Taseeseen merktty korollnen veras pääoma otetaan huomoon sellasenaan sähköverkonhaltjan verkkotomnnan tuottoa koskevssa laskelmssa. Korollsen veraan pääoman erä ovat mm. ptkäakaset pankk- ja eläke- ja muut lanat sekä näden lyhennyserät, jotka on estetty taseessa lyhytakasessa veraassa pääomassa. Pääomalanalla tarkotetaan sellasta lanaa, joka mustuttaa ehdoltaan omaa pääomaa sekä takasnmaksun että vastkkeen maksamsen edellytysten osalta. Rahotusjärjestelyn perustarkotuksena on vahvstaa rahotettavan yhtesön tasetta nstrumentlla, joka kutenkn on joustavamp kun knteä oman pääoman sjottamnen yhtesöön. Pääomalanoja vodaan käyttää myös normaalena rskrahotusnstrumenttena. Pääomalana on anoa veraan pääomanehtonen rahotusmuoto, jota säännellään osakeyhtölassa. Osakeyhtölan (624/2006) 12 luvun 1 :n 1 momentn mukaan pääomalana on takasjanen yhtön muhn velkohn nähden. Edelleen osakeyhtölan 12 luvun 2 :n 4 momentn mukaan pääomalanat tulee merktä taseeseen erllsenä eränä. Energamarkknavrasto kästtelee sähköverkonhaltjan verkkotomnnan tuottoa koskevssa laskelmssa pääomalanoja sekä omstajlta otettuja muta lanoja korollsena veraana pääomana. Verkkotomntaan stoutuneen oman pääoman määrttämsen osalta Energamarkknavrasto soveltaa sähköverkonhaltjan verkkotomnnan tuottoa koskevssa laskelmssa tosella valvontajaksolla pääosn samaa menetelmää kun ensmmäsellä valvontajaksolla. Omaks pääomaks katsotaan tarkastelussa verkonhaltjan sähköverkkotomnnan taseen mukanen oma pääoma sellasenaan sekä tlnpäätössrtojen kertymään, el vapaaehtosn varauksn sekä postoeroon, ssältyvä oman pääoman osuus. Tlnpäätössrtojen kertymän oman pääoman osuus lasketaan vähentämällä kertymästä laskennallnen verovelka tarkasteluhetkellä vallnneen yhtesöverokannan mukaan sellaslta verkonhaltjolta, jotka ovat yhtesöverovelvollsa. Omaks pääomaks katsotaan myös annettu konsernavustus, joka on votonjaon luontenen erä ja se krjautus lman konsernrakennetta tomvassa yhtössä taseeseen Tlkauden votto -kohtaan. Jotta konsernrakenteella ja lman konsernrakennetta tomva yrtyksä kohdeltasn tasapuolsest muhn verkonhaltjohn nähden, nn annetun konsernavustuksen oman pääoman osuus (vallnneen yhtesöverokannan mukasella osuudella vähennetty määrä annetusta konsernavustukssta) palautetaan yhtön omaan pääomaan ja vastaavast samansuurunen maksettujen konsernavustuksen oman pääoman osuus vähennetään yhtön korottomsta velosta.
ENERGIAMARKKINAVIRASTO 17 Vastaavast myös saatu konsernavustus on votonjaon luontenen erä, joka vähentää tlkauden tappota. Ilman konsernrakennetta tappo krjautus yhtön taseeseen Tlkauden tappo -kohtaan. Jotta konsernrakenteella ja lman konsernrakennetta tomva yrtyksä kohdeltasn tasapuolsest muhn verkonhaltjohn nähden, nn saadut konsernavustukset vähennetään yhtön omasta pääomasta ja vastaavast saatujen konsernavustusten määrä vähennetään yhtön saamssta. Saamset elmnodaan luvussa 2.1.3.1 estetyn mukasest ja elmnonnssa otetaan huomoon saatujen konsernavustusten määrä. Lsäks verkonhaltjan verkkotomnnan okastuun omaan pääomaan lsätään ns. oman pääoman tasauserä okastun taseen vastaavaa ja vastattavaa -puolten tasaamseks. 2.2.4 Tlnpäätössrrot ja pakollset varaukset Taseeseen merktty tlnpäätössrtojen kertymä (kertynyt postoero ja vapaaehtoset varaukset) jaetaan sähköverkonhaltjan verkkotomnnan tuottoa koskevssa laskelmssa omaan pääomaan ja korottomaan veraaseen pääomaan sten, että nhn ssältyvän laskennallsen verovelan osuus srretään okastun taseen korottomaan veraaseen pääomaan ja loppuosa omaan pääomaan. Laskennallsen verovelan osuudeks tlnpäätössrtojen kertymästä lasketaan tarkasteluvuonna vallnneen yhtesöveron mukanen määrä. Taseeseen merktyt pakollset varaukset kästellään kokonasuudessaan korottomana veraana pääomana. Pakollsn varauksn ssältyvä laskennallnen verosaamnen elmnodaan rahotusomasuuteen kuuluvana eränä, mutta otetaan huomoon vähennyksenä verkkotomnnan harjottamsen turvaamseks tarvttavasta rahotusomasuudesta aheutuvan kustannuksen laskennassa luvussa 5.9 estetyn mukasest. Laskennallsena verosaamsena otetaan huomoon enntään tarkasteluajanjaksolla vallnneen yhtesöveron mukanen määrä. 2.3 Yhteenveto verkkotomntaan stoutuneen pääoman arvostamsesta Seuraavassa taulukossa (Taulukko 2) on estetty taselaskelman muodossa sähköverkonhaltjan verkkotomnnan tuottoa koskevssa laskelmssa suortettavan verkkotomnnan taseen vastaaven okasun yksnkertastettu peraate.
18 ENERGIAMARKKINAVIRASTO Vastaavaa Erytetty tase Pysyvät vastaavat Sähköverkko Lkearvo Sjotukset Muut pysyvät vastaavat Vahtuvat vastaavat Vahto-omasuus Lyhyt- ja ptkäakaset saamset Rahotusarvopapert Rahat ja pankksaamset Okastu tase Pysyvät vastaavat Sähköverkko nykykäyttöarvoonsa Muut pysyvät vastaavat tasearvoonsa Vahtuvat vastaavat Vahto-omasuus tasearvoonsa Vastaavaa yhteensä Okastun taseen loppusumma Taulukko 2. Taseen vastaavaa-puolen okasun yksnkertastettu peraate. Seuraavassa taulukossa (Taulukko 3) on puolestaan estetty taselaskelman muodossa sähköverkonhaltjan verkkotomnnan tuottoa koskevssa laskelmssa suortettavan verkkotomnnan taseen vastattavaa-puolen okasun yksnkertastettu peraate.
ENERGIAMARKKINAVIRASTO 19 Vastattavaa Erytetty tase Okastu tase Oma pääoma Oma pääoma Oma pääoma Oma pääoma tasearvoonsa Pääomalanat + Annettujen konsernavustusten oman pääoman osuus Postoeron ja vapaaehtosten varausten oman pääoman osuus - Saadut konsernavustukset Okastun taseen tasauserä Tlnpäätössrtojen kertymä Postoero ja varaukset Pakollset varaukset Pakollset varaukset Veras pääoma Korollnen Korollset velat Koroton Korottomat velat Palautettavat lttymsmaksut Veras pääoma Korollnen Korollset velat tasearvoonsa Pääomalanat tasearvoonsa Koroton Korottomat velat tasearvoonsa - Annettujen konsernavustusten oman pääoman osuus Lttymsmaksut 31.12.2004 tasearvoonsa Pakollset varaukset tasearvoonsa Postoeroon ja vapaaehtosn varauksn ssältyvä laskennallnen verovelka Vastattavaa yhteensä Okastun taseen loppusumma Taulukko 3. Taseen vastattavaa-puolen okasun yksnkertastettu peraate.
20 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 3 VERKKOTOIMINTAAN SITOUTUNEELLE PÄÄOMALLE HYVÄKSYTTÄVÄN TUOTON MÄÄRITTÄMINEN 3.1 Yleset perusteet Energamarkknavrasto on valnnut pääoman panotetun keskkustannusmalln (Weghted Average Cost of Captal, WACC) sähköverkkotomntaan stoutuneelle pääomalle hyväksyttävän tuoton määrttämsen perustaks useden asantuntjalausuntojen perusteella. Energamarkknavrasto on soveltanut WACC-malla sähköverkkotomnnan hnnottelun kohtuullsuuden arvonnssa vuodesta 1999 lähten ja korken hallnto-okeus sekä markknaokeus ovat päätöksllään vahvstaneet vraston arvontmenetelmän olevan sähkömarkknalan mukanen. WACC-malln käyttöä puoltaa myös se sekka, että kysestä menetelmää käytetään useden muden maden valvontamenetelmän osana. Rahotusteorassa yrtykseen stoutuneen pääoman kohtuullsta tuottoastetta tarkastellaan usen pääoman panotetun keskkustannusmalln avulla. Se lmasee yrtyksen käyttämän pääoman keskmääräsen kustannuksen, jossa panona ovat oman ja veraan pääoman suhteellset arvot. Lähestymstapa edellyttää oman ja veraan pääoman kustannusten määrttämstä. Käytettäessä pääoman panotettua keskkustannusmalla oman ja veraan pääoman kohtuullnen kustannus määrtellään erkseen. Oman pääoman kustannuksen ja pääoman panotetun kustannukseen lttyven parametren käyttämsestä sähkön jakeluverkkotomnnassa on olemassa useta lausuntoja jo vuodesta 1998 alkaen. WACC-malln soveltamsen perustelut ovat vakntuneet Energamarkknavraston hnnottelun kohtuullsuuden valvonnassa, mutta malln muuttujen ja parametren tasosta on ollut ersuuntasa näkemyksä asantuntjoden selvtyksssä. Energamarkknavraston antamen sähkön jakeluverkkotomnnan ensmmästä valvontajaksoa koskeven vahvstuspäätösten perusteena olleden asantuntjoden sekä päätöksstä valttaneden asanosasten käyttämen asantuntjoden lausuntoja on arvotu perusteellsest markknaokeuden antamssa päätöksssä 21.12.2006 (Nro 270/2006 ja Nrot 271-344/2006). Energamarkknavrasto on käyttänyt edellä manttuja markknaokeuden ratkasuja sekä asantuntjalausuntoja 6 seuraavssa luvussa estettyjen WACC-malln muuttujen valntojen perusteena. 3.2 Oman pääoman kustannus Oman pääoman kustannusta vodaan arvoda CAP-malllla (Captal Asset Prcng Model), jonka mukaan sjotuskohteen tuoton odotusarvo muodostuu rskttömästä tuotosta ja rsklsästä, el se kuvaa rskä ssältävän osakkeen tuottovaatmuksen ja rskn välstä rppuvuutta. 6 FIM Corporate Fnance Oy (2004), Lausunto pääoman keskmääräskustannuksen määrttämsestä sähkö- ja maakaasuverkkotomnnalle. 25.5.2004. PrcewaterhouseCoopers (2004), Lausunto kosken sähkön jakeluverkkotomnnan pääoman keskkustannusta. 7.4.2004.
ENERGIAMARKKINAVIRASTO 21 Energamarkknavraston tosella valvontajaksolla käyttämä oman pääoman kustannusta kuvaava CAP-mall on muotoa: mssä ( R R ) LP CE = Rr + β opo m r + C E R r = Oman pääoman kustannus = Rsktön korkokanta β opo = Beeta-kerron R m = Markknoden keskmääränen tuotto Rm R r = Markknoden rskpreemo LP = Lkvdttömyyspreemo Malln ajatuksena on kuvata sjottajan vaatmusta korkeammasta tuotosta ptemmällä akavälllä rskptoselta sjotuskohteelta verrattuna rskttömään sjotuskohteeseen. Markknoden rskpreemon avulla nähdään, kunka paljon enemmän rskptoselta sjotukselta vaadtaan tuottoa kun rskttömältä sjotuskohteelta. Beeta-kerron kuvaa stä, kunka paljon rskä sjotus ssältää verrattuna keskmääräseen rsksjotukseen. Systemaattnen rsk kuvaa oman pääoman arvon vahteluherkkyyttä markknoden yleselle vahtelulle. Yks osakkeen systemaattseen rskn vakuttavsta tekjöstä on yrtyksen rahotusrakenne el velkasuus. Sllä tarkotetaan yrtyksen oman ja veraan pääoman suhdetta. Lsäämällä veraan pääoman määrää yrtys vo kasvattaa tlkauden tulostaan, jollon oman pääoman tuotto kasvaa usen huomattavast suuremmaks kun lman veraan pääoman määrän lsäämstä. Veraan pääoman korkomaksut ovat kutenkn kntetä maksuja, jotka on maksettava lketomnnan votollsuudesta ta tappollsuudesta huolmatta. Tämän vuoks vomakkaan velkaantumsen aheuttamat suuret korkokulut vovat huonona taloudellsna akona penentää olennasest yrtyksen tulosta. Veraan pääoman vakutus oman pääoman tuottoon on tällön pänvastanen kun taloudellsen nousukauden valltessa. Tätä velkasuuden vakutusta oman pääoman tuottoon kutsutaan veraan pääoman vpuvakutukseks. Lsätessään veraan pääoman osuutta rahotusrakenteessaan yrtys tavottelee korkeampaa oman pääoman tuottoa, mutta ottaa samalla suuremman rskn. Tämä puolestaan lsää osakkeen systemaattsta rskä. CAP-mallssa kohtuullnen tuotto muodostuu sten, että rskttömän koron päälle lsätään rsklsä, joka muodostuu kertomalla markknoden rskpreemo beetakertomella. Rskpreemo kuvaa stä tuottoprosentta, jonka osakkeet keskmäärn tuottavat rskttömän koron päälle. Beeta-kerron puolestaan kuvaa lketomnnan ta yrtyksen rskä suhteessa kakken sjotuskohteden keskmääräseen rskn. Lkvdttömyyspreemo kuvaa sjotuksen mahdollsta epälkvdyttä.