1 YLEISTÄ 2 VERKKOTOIMINTAAN SITOUTUNEEN PÄÄOMAN ARVOSTUSPERIAATTEET ENERGIAMARKKINAVIRASTO 1 ENERGIMARKNADSVERKET

Transkriptio

1 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 1 Liite 1 Menetelmät sähkön alueverkkotoiminnan tuoton määrittämiseksi alkavalla ja päättyvällä valvontajaksolla 1 YLEISTÄ Energiamarkkinavirasto soveltaa alla selostettuja menetelmiä verkonhaltijan verkkotoiminnan tuoton ja siirtopalvelusta perittävien maksujen määrittämiseksi alkavan ja päättyvän valvontajakson hinnoittelun valvonnassa. Alla selostettavat menetelmät ovat olennaisin osin samat kuin mitä Energiamarkkinaviraston päivätyssä julkaisussa Sähkön alueverkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden arvioinnin suuntaviivat vuosille (Dnro 155/422/2007) on esitetty. Valvontajakson päätyttyä Energiamarkkinavirasto vahvistaa sähkömarkkinalain 38 c :n nojalla annettavalla päätöksellä, kuinka suurella euromäärällä valvontajakson aikana kertynyt tuotto ylittää tai alittaa kohtuullisena pidetyn tuottotason (valvontapäätös). Päätöksessä Energiamarkkinavirasto laskee valvontajakson eri vuosina kertyneet tuotot yhteen ja vähentää summasta vastaavina vuosina kohtuullisena pidettävien tuottojen summan. Valvontapäätökseen liittyvissä laskelmissa Energiamarkkinavirasto soveltaa menetelmiä verkonhaltijan verkkotoiminnan tuoton ja siirtopalvelusta perittävien maksujen määrittämiseksi. Energiamarkkinavirasto ottaa valvontapäätöksessä huomioon alkaneelta ja päättyneeltä valvontajaksolta verkonhaltijalle vahvistetun verkkotoiminnan tuoton yli- tai alijäämän. 2 VERKKOTOIMINTAAN SITOUTUNEEN PÄÄOMAN ARVOSTUSPERIAATTEET Sähköverkonhaltijan verkkotoiminnan tuoton kohtuullisuutta koskevien vuosittaisten laskelmien perustana Energiamarkkinavirasto käyttää sähköverkonhaltijan vahvistettua sähköverkkotoiminnan tilinpäätöstä. Sähkömarkkinoilla toimivan yrityksen on sähkömarkkinalain 28 :n momentin mukaan eriytettävä sähköverkkotoiminta muista sähköliiketoiminnoista. Eriyttämisellä tarkoitetaan lain 29 :n mukaan sitä, että eriytettäville sähköliiketoiminnoille on tilikausittain laadittava tuloslaskelma ja tase. Verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman arvostamisessa lähtökohtana on eriytetyn tilinpäätöksen mukainen sähköverkkotoiminnan tase, jota oikaistaan tässä luvussa esitetyillä menetelmillä. Luvussa 2.1 esitetyillä menetelmillä oikaistaan taseen vastaavaa-puolta, jolloin oikaistun taseen loppusummana saadaan vuosittaisissa sähköverkonhaltijan verkkotoiminnan tuoton kohtuullisuutta koskevissa laskelmissa käytettävän verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman määrä. Luvussa 2.2 esitetyillä menetelmillä oikaistaan taseen vastattavaa-puolta, jolloin tuloksena saadaan selville vuosittaisissa sähköverkonhaltijan verkkotoiminnan tuoton

2 2 ENERGIAMARKKINAVIRASTO kohtuullisuutta koskevissa laskelmissa käytettävän verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman määrän jakautuminen omaan pääomaan sekä korolliseen ja korottomaan vieraaseen pääomaan. 2.1 Verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman arvostusperiaatteet Verkkoliiketoimintaan sitoutuneen pääoman arvo määritetään vuosittain kaikille verkonhaltijoille. Tässä yhteydessä verkonhaltijan eriytetyn verkkotoiminnan taseen vastaavaa-puolta oikaistaan seuraavissa luvuissa esitetyillä menetelmillä. Sähkömarkkinalain 3 :n 6 kohdan mukaan sähköverkkotoiminnalla tarkoitetaan sähköverkon asettamista vastiketta vastaan sähkönsiirtoa ja muita verkon palveluja tarvitsevien käyttöön. Sähköverkkotoimintaan kuuluvat saman lainkohdan mukaan myös sellainen sähköverkon suunnittelu, rakentaminen, ylläpito ja käyttö, asiakkaiden sähkölaitteiden liittäminen verkkoon, sähkön mittaus ja muut sellaiset sähkön siirtoon tarvittavat toimenpiteet, jotka ovat tarpeen sähkönsiirtoa ja muita verkon palveluja varten. Energiamarkkinaviraston suosituksen sähkö- ja maakaasuliiketoimintojen laskennallisesta eriyttämisestä 1 mukaan muiden yhtiöiden sähköverkkoihin kohdistuva verkon rakentaminen, suunnittelu, ylläpito ja käyttö ym. lasketaan kuuluvaksi yhtiön muuhun liiketoimintaan. Suosituksen mukaan sähköverkkotoimintaan kuuluvaksi varavoimaksi voidaan pääsääntöisesti katsoa ainoastaan pienet ns. siirrettävät generaattorit, joita käytetään sähköverkon korjaustöiden aikana. Lisäksi pienen kapasiteetin kiinteää varavoimaa voidaan sisällyttää sähköverkkotoimintaan, jos varavoimaa käytetään pääasiallisesti verkkotoimintaan liittyvien tehtävien hoitamiseen. Tällaisia tehtäviä ovat häiriökeskeytysten vähentäminen, keskeytysaikojen lyhentäminen, laadun ylläpitäminen, siirtorajoitusten hallinta, sähkön tuottaminen johdolle tehtävien korjaus- ja huoltotöiden aikana sekä varasyötön helpottaminen alueen sähköaseman korjaus- ja huoltotöiden aikana. Edelleen viestiverkkoon liittyvät toiminnot ovat verkkoliiketoimintaan luettavaa toimintaa, mikäli viestiverkko palvelee ainoastaan sähköverkkotoimintaa. Tuntirekisteröivien mittareiden myynti, vuokraaminen ja ohjelmointi kuuluvat sähköverkkotoimintaan Sähköverkon arvostusperiaatteet Sähköverkko on sähköverkkotoiminnan harjoittajan suurin yksittäinen, joskin useasta eri osasta koostuva käyttöomaisuuden osa. Sähkömarkkinalain 3 :n 1 kohdan mukaan sähköverkolla tarkoitetaan toisiinsa liitetyistä sähköjohdoista, sähköasemista sekä muista tarvittavista sähkölaitteista ja sähkölaitteistoista muodostettua kokonaisuutta, joka on tarkoitettu sähkön siirtoon tai jakeluun. Energiamarkkinavirasto ei sovella sähköverkonhaltijan verkkotoiminnan tuoton määrittämistä koskevissa laskentamenetelmissä verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman arvon määrittämisessä sähköverkon kirjanpitoarvoa, koska verkon kirjanpitoarvo ei välttämättä sen aiemman verosidonnaisuuden vuoksi kuvasta sähköverkkoon sitoutu- 1 Energiamarkkinaviraston suositus: Sähkö- ja maakaasuliiketoimintojen laskennallinen eriyttäminen (dnro 724/61/2004)

3 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 3 neen pääoman todellista markkina-arvoa. Sähköverkon arvo korjataan verkkotoiminnan tuottoa koskevissa laskentamenetelmissä vastaamaan paremmin sen markkinaarvoa siten, että kirjanpitoarvon asemesta käytetään sähköverkon nykykäyttöarvoa. Sähköverkon nykykäyttöarvo määritetään vuosittain, ja kunkin vuoden osalta verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman arvon laskennassa sähköverkon arvona käytetään sen nykykäyttöarvoa kyseisen vuoden tammikuun ensimmäisen päivän tilanteessa korjattuna tarkasteluvuoden rahanarvoon. Verkkotoimintaan sitoutunutta pääomaa määritettäessä verkonhaltijan hallinnassa olevaa sähköverkkoa käsitellään samalla tavoin riippumatta siitä, onko kyseinen verkko verkonhaltijan omistama vai vuokraama. Mikäli verkonhaltija on vuokrannut osittain tai kokonaan hallinnassaan olevan sähköverkon, niin verkkotoiminnan tuottoa koskevissa laskelmissa vuokrausjärjestely puretaan, jolloin vuokratut verkkokomponentit sisällytetään mukaan verkonhaltijan verkko-omaisuuteen ja edelleen verkkotoimintaan sitoutuneeseen pääomaan. Energiamarkkinavirasto on kehittänyt verkon jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvon määrittämistä ensimmäisellä valvontajaksolla saatujen kokemusten perusteella. Toiselle valvontajaksolle siirryttäessä on valvontamalliin lisätty muutama uusi komponenttiryhmä sekä lukuisia uusia komponentteja. Tämän lisäksi sähköasemien ja mittausten osalta on komponenttiryhmien sisäistä jaottelua selkeytetty. Toisella valvontajaksolla sähköverkon nykykäyttöarvon määrittämisessä otetaan huomioon jatkuvuus ensimmäiseltä valvontajaksolta sekä verkkokomponenttien ryhmittelyssä ja yksikköhinnoissa tapahtuneet muutokset. Toisen valvontajakson ensimmäisen vuoden eli vuoden 2008 sähköverkon nykykäyttöarvon laskenta perustuu sähköverkon jälleenhankinta-arvoon (jälleenhankintahintaan) vuoden 2008 alussa, ensimmäisen valvontajakson viimeisen vuoden 2007 alun sähköverkon nykykäyttöarvoprosenttiin (nykykäyttö- ja jälleenhankinta-arvojen suhteeseen) sekä vuoden 2007 aikana sähköverkkoon tehtyihin investointeihin ja vuoden 2008 alun sähköverkon jälleenhankintaarvosta laskettuun tasapoistoon. Vuoden 2008 alun sähköverkon nykykäyttöarvo on vuoden 2008 alun sähköverkon jälleenhankinta-arvosta vuoden 2007 alun sähköverkon nykykäyttöarvon ja jälleenhankinta-arvon suhteella kerrottuna laskettu korjaamaton nykykäyttöarvo, johon lisätään vuoden 2007 aikana verkkoon tehdyt investoinnit vuoden 2008 alun yksikköhinnoilla ja josta vähennetään sähköverkon teknistaloudellista pitoaikaa vastaavat vuoden 2008 alun jälleenhankinta-arvosta lasketut tasapoistot. Laskentatapa on kuvattu tarkemmin luvussa Toisen valvontajakson seuraavina vuosina (vuosina ) sähköverkon nykykäyttöarvo lasketaan edellisen vuoden alun sähköverkon nykykäyttöarvon, edellisen vuoden alun sähköverkon jälleenhankinta-arvosta määritellyn laskennallisen tasapoiston sekä edellisen vuoden aikana sähköverkkoon tehtyjen investointien perusteella. Vuosien alun sähköverkon nykykäyttöarvo määritetään aluksi vuoden 2008 rahanarvossa, ja se on edellisen vuoden alun sähköverkon nykykäyttöarvo, johon on lisätty edellisen vuoden aikana verkkoon tehdyt investoinnit vuoden 2008 alun yksikköhinnoilla ja josta on vähennetty sähköverkon teknistaloudellista pitoaikaa vastaavat vuoden 2008 alun yksikköhinnoilla lasketusta edellisen vuoden alun sähköverkon jälleenhankinta-arvosta lasketut tasapoistot. Määritettäessä verkkotoimintaan si-

4 4 ENERGIAMARKKINAVIRASTO toutuneen pääoman määrää Energiamarkkinavirasto korjaa vielä vuoden 2008 rahanarvossa lasketun verkon nykykäyttöarvon vastaamaan kyseisen vuoden rahanarvoa. Toisen valvontajakson aikana verkonhaltijan mahdollisesti tekemät sähköverkon nykykäyttöarvoon vaikuttavat investoinnit sekä sähköverkon nykykäyttöarvoa pienentävät tasapoistot otetaan valvontajakson aikana huomioon vuosittain. Kaaviokuva varsinaiseen sähköverkkoon sitoutuneen pääoman määrittämisprosessista on esitetty liitteessä A. Toisella valvontajaksolla eri verkkokomponenttiryhmille sovelletaan ensimmäisen valvontajakson aikana verkonhaltijan valitsemia ja Energiamarkkinavirastolle aikana ilmoittamia pitoaikoja, jotka ovat voineet vaihdella liitteessä B eri verkkokomponenttiryhmille esitettyjen pitoaikojen vaihteluvälien mukaisesti. Verkonhaltija voi toisella valvontajaksolla määrittää pitoajat ainoastaan niille komponenteille tai komponenttiryhmille, joille se ei ole valinnut pitoaikoja ensimmäisen valvontajakson aikana. Ensimmäisellä valvontajaksolla valittuja pitoaikoja voi verkonhaltija muuttaa ainoastaan poikkeustapauksessa toiselle valvontajaksolle. Tällöin verkonhaltijan tulee esittää perustelut aiemmin valitsemiensa pitoaikojen muuttamiselle. Eri verkkokomponenttiryhmille sovellettavat pitoaikavälit perustuvat pääsääntöisesti Energiamarkkinaviraston Lappeenrannan teknillisellä korkeakoululla teettämään selvitykseen 2 ja ovat käytännössä samat kuin ensimmäisellä valvontajaksolla käytetyt. Energiamarkkinavirasto laskee toisella valvontajaksolla vuosittain verkonhaltijoiden maaliskuun loppuun mennessä virastolle ilmoittamien tietojen perusteella verkonhaltijan hallinnassa olevan sähköverkon jälleenhankinta-arvon tammikuun ensimmäisen päivän tilanteessa käyttäen lähtökohtaisesti eri verkkokomponenteille liitteessä B määriteltyjä komponenttikohtaisia verkostokomponenttien yksikköhintoja. Perustelluista syistä voidaan sähköverkon jälleenhankinta-arvon laskennassa käytettävien liitteessä B määriteltyjen komponenttikohtaisten verkostokomponenttien yksikköhintojen sijasta ottaa huomioon yrityskohtaisia, alueellisista seikoista johtuvia kustannuksia. Tällaisilla yrityskohtaisilla alueellisista seikoista johtuvilla kustannuksilla tarkoitetaan hyvin poikkeuksellisista olosuhteista aiheutuneita rakenteiden lisäkustannuksia, kuten sähköasemarakenteet suurten kaupunkien keskusta-alueella. Halutessaan esittää käytettäväksi liitteessä B määritellyistä komponenttikohtaisista verkostokomponenttien yksikköhinnoista poikkeavia yrityskohtaisia kustannuksia verkonhaltijan tulee toimittaa toisen valvontakauden alussa, mennessä, Energiamarkkinavirastolle ehdotus poikkeavista yksikköhintatiedoista ja toteutuneisiin kustannuksiin perustuvat erilliset selvitykset verkonhaltijan haluamille muutoksille. Verkonhaltijan tulee pystyä tarvittaessa todentamaan ehdottamansa liitteessä B määriteltyjen komponenttikohtaisten verkostokomponenttien yksikköhinnoista poikkeava kustannustasonsa esimerkiksi riittävän luotettavan kustannusseurannan avulla. Energiamarkkinavirasto arvioi verkonhaltijoilta saamansa esitykset poikkeuksellisista olosuhteista aiheutuneista lisäkustannuksista sekä niiden perustelut erikseen. 2 Partanen Jarmo, Lassila Jukka, Viljainen Satu (2002): Investoinnit sähkön siirron hinnoittelussa. Energiamarkkinaviraston julkaisuja 1/2002.

5 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 5 Sähköverkon arvonmäärityksessä käytettävä vuosittainen sähköverkkoon tehtyjen investointien euromäärä lasketaan verkonhaltijan maaliskuun loppuun mennessä ilmoittamien edellisen vuoden aikana verkkoon investoitujen ja verkosta poistettujen komponenttien määrätietojen pohjalta käyttäen liitteessä B määriteltyjen komponenttikohtaisten verkostokomponenttien yksikköhintoja. Sähköverkonhaltijoiden tulee toisen valvontajakson aikana ilmoittaa Energiamarkkinavirastolle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä viraston määrittämän eri verkkokomponenttiryhmiin perustuvan jaottelun (liite B) mukaisesti hallinnassaan olevaan sähköverkkoon kuuluvien ja tosiasiallisessa käytössä olevien komponenttien määrätiedot kyseisen vuoden ensimmäisen päivän tilannetta vastaavana sekä verkkoon investoitujen ja verkosta poistettujen komponenttien määrätiedot kyseistä vuotta edeltävän vuoden ajalta. Tiedot tulee toimittaa Energiamarkkinavirastoon sähköisen valvontatietojärjestelmän kautta. Sähköverkon arvonmäärityksessä käytettävät liitteessä B määritellyt komponenttikohtaiset verkostokomponenttien yksikköhinnat perustuvat pääosin Energiateollisuus ry:n verkostosuosituksessa KA 2:06 3 esitettyihin yksikköhintoihin ja niiltä osin kuin sähköverkon arvonmäärityksessä käytettävät komponenttiryhmät eivät sisälly edellä mainittuun kustannusluetteloon, kustannukset perustuvat Energiamarkkinaviraston Empower Oy:ltä tilaamaan kyseisiä komponenttiryhmiä koskevaan yksikköhintaselvitykseen 4. Liitteen B yksikköhinnat on korjattu vuoden 2008 tasolle käyttäen Tilastokeskuksen julkaisemaa rakennuskustannusindeksiä (1995=100). Käytettävän indeksin valintaa on käsitelty tarkemmin luvussa Sähköverkon jälleenhankinta-arvo, nykykäyttöarvo sekä jälleenhankinta-arvosta määritelty laskennallinen tasapoisto lasketaan toisen valvontajakson kaikkina vuosina vuoden 2008 alun rahanarvossa. Toisen valvontajakson eri vuosina verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman määrittämisessä edellä määritellyllä menetelmällä laskettu tarkasteluvuoden alun sähköverkon nykykäyttöarvo vuoden 2008 alun rahanarvossa otetaan huomioon korjaamalla se vastaamaan tarkasteluvuoden alun rahanarvoa. Nykykäyttöarvon korjaus tehdään rakennuskustannusindeksin (1995=100) muutoksen perusteella siten, että vuotta 2008 vastaavana indeksinä käytetään rakennuskustannusindeksin vuoden 2007 huhti-kesäkuun keskiarvoa ja valvontajakson muiden vuosien indeksinä käytetään kyseistä vuotta edeltävän vuoden huhti-kesäkuun keskiarvoa. Jos Energiamarkkinavirasto on hyväksynyt verkonhaltijan ehdotuksen käyttää standardikustannusten sijasta yrityskohtaisia alueellisista seikoista johtuvia kustannuksia, näille kustannuksille Energiamarkkinavirasto ei tee indeksikorjausta vuodelle Sähköverkon jälleenhankinta-arvon laskeminen Sähköverkon nykykäyttöarvon laskemiseksi tilanteessa tarvitaan tieto sähköverkon jälleenhankinta-arvosta vastaavana ajankohtana. Lisäksi valvontajakson jokai- 3 Energiateollisuus ry (2007): Verkostotöiden kustannusluettelo, Verkostosuositus KA 2:06. 4 Empower Oy (2007): Eräiden verkkokomponenttien yksikköhintojen määrittely. Empower Oy (saatavilla

6 6 ENERGIAMARKKINAVIRASTO sena vuonna sähköverkolle määritetään laskennallinen tasapoisto kyseisen vuoden alun verkon jälleenhankinta-arvon perusteella. Sähköverkon jälleenhankinta-arvo lasketaan toisen valvontajakson kaikille vuosille kyseisen vuoden alun tilanteessa lähtökohtaisesti verkonhaltijan ilmoittamien hallinnassaan olevan sähköverkon eri komponenttien määrätietojen ja liitteen B mukaisten komponenttien yksikköhintatietojen perusteella kertomalla ilmoitetut määrätiedot vastaavilla hintatiedoilla ja laskemalla näin saadut komponenttiryhmäkohtaiset jälleenhankinta-arvot yhteen. Perustelluista syistä voidaan sähköverkon jälleenhankintaarvon laskennassa käyttää liitteen B mukaisten komponenttien yksikköhintojen sijasta yrityskohtaisia yksikköhintoja. Niille komponenteille, joille käytetään edellisestä poikkeava arvonmääritystapaa (20 ja 0,4 kv maakaapelit, järjestelmät, viestiverkko, 110 kv kentät ja 20 kv kojeistot), lasketaan komponenttien arvot tässä asiakirjassa myöhemmin esitettyjen periaatteiden mukaan. Sähköverkon jälleenhankinta-arvoa määritettäessä käytetään verkostosuosituksen KA 2:06 yksikköhintoja sellaisenaan seuraavien komponenttiryhmien kohdalla: muuntamot muuntajat 20 kv ilmajohdot 0,4 kv ilmajohdot jakokaapit ja jonovarokekytkimet 20 kv erottimet ja katkasijat energiamittauslaitteet Seuraavien komponenttiryhmien osalta sähköverkon jälleenhankinta-arvon määrityksessä käytettävät yksikköhinnat ja laskentamenetelmät perustuvat Empower Oy:n tekemään yksikköhintaselvitykseen: sähköasemat (tontit, rakennukset, muuntajat, 110 kv kentät, 20 kv kojeistot) kevyet sähköasemat 45 kv, 110 kv ja 400 kv johdot sekä erotinasemat 45 kv sähköasemarakenteet järjestelmät (käytönvalvonta-, verkkotieto- ja asiakastietojärjestelmä) käytönvalvontajärjestelmän viestiverkot

7 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 7 Sähköasemien 110 kv ilmaeristeisten ja kaasueristeisten kenttien ja 20 kv kojeistojen jälleenhankinta-arvot lasketaan lisäämällä kojeiston perushintaan (sisältää yhden 110 kv kentän) lisäkenttien lukumäärällä kerrottu kenttäkohtainen hinta sekä 20 kv kojeistojen osalta mahdollisten maasulun sammutuslaitteistojen, kuristimien ja kondensaattoriparistojen hinta. 110 kv kenttien jälleenhankinta-arvoon lasketaan mukaan myös muuntajaperustus sähköasema liityntöineen kertomalla muuntajaperustusten yksikköhinta muuntajien lukumäärällä. Järjestelmät jaetaan käytönvalvonta-, verkko- ja asiakastietojärjestelmiin. Käytönvalvontajärjestelmän jälleenhankinta-arvo lasketaan lisäämällä järjestelmän perushintaan 110 kv sähköasemien lukumäärillä ja kauko-ohjattujen erotinasemien lukumäärillä kerrottu sähköasemakohtainen sekä erotinasemakohtainen lisähinta. Käytönvalvontajärjestelmän viestiverkon jälleenhankinta-arvo lasketaan vastaavasti lisäämällä viestijärjestelmän perushintaan 110 kv sähköasemien sekä 20 kv puisto- ja kiinteistömuuntamoiden lukumäärällä kerrottu asemakohtainen lisähinta. Verkko- ja asiakastietojärjestelmien jälleenhankinta-arvot lasketaan lisäämällä järjestelmäkohtaisiin perushintoihin sähköverkkotoiminnan asiakasmäärillä kerrotut lisähinnat. 20 kv ja 0,4 kv maakaapeleiden jälleenhankinta-arvoon vaikuttaa se, sijaitsevatko kaapelit kaupunki-, taajama- vai haja-asutusalueilla. Keskijänniteverkossa kaupunkialueeksi (vaikea) on verkonarvoa määritettäessä määritelty sellainen alue, jossa yhteisosuus (suhde kaapelia/kaapelioja) on vähintään 1,3. Taajamaksi (tavallinen) on määritelty alue, jossa yhteisosuus on vähintään 1,2 ja haja-asutusalueeksi (helppo) alue, jossa yhteisosuus on vähintään 1,1. Vastaavasti pienjänniteverkossa kaupunkialueeksi on määritelty alue, jossa yhteisosuus on vähintään 2, taajamaksi alue, jossa yhteisosuus on vähintään 1,75 ja haja-asutusalueeksi alue, jossa yhteisosuus on vähintään 1,5. Yhteiskäyttöosuus (maakaapelipituus/kaapeliojapituus) 20 kv:n verkko 0,4 kv:n verkko Kaupunkialue 1,3 2 Taajama-alue 1,2 1,75 Haja-asutusalue 1,1 1,5 Taulukko 1. Maakaapeleiden yhteisosuus erityyppisillä alueilla. Energiamarkkinavirasto on kerännyt ensimmäisellä valvontajaksolla verkonhaltijoilta prosenttimäärinä tiedot verkonhaltijan kaivuasteesta (verkonhaltijan hallinnassa olevan kaapeliverkon jakautuminen kaupunki-, taajama- ja haja-asutusalueilla oleviin verkkoihin). Ensimmäisellä valvontajaksolla määriteltyjä kaivuasteen prosenttimääriä sovelletaan myös toisella valvontajaksolla. Verkonhaltija voi muuttaa niitä ainoastaan poikkeustapauksessa toiselle valvontajaksolle. Tällöin verkonhaltijan on esitettävä perustelut muutokselle. Energiamarkkinavirasto ei kerää verkonhaltijoilta tietoja kaapeliojien pituuksista. Tämän takia eri alueilla olevien maakaapeliverkkojen jälleenhankinta-arvoja laskettaessa liitteessä B esitettyä verkostosuosituksen KA 2:06 mukaista kaivutyön kustannusta

8 8 ENERGIAMARKKINAVIRASTO (kaivutyön kustannus, kun suhde kaapelia/kaapelioja =1) korjataan jakamalla se aluekohtaisella yhteiskäyttöosuutta kuvaavalla kertoimella (Taulukko 1). Kaapelin materiaalikustannus ja asennuskustannus otetaan huomioon verkostosuosituksen KA2:06 mukaisena liitteessä B esitettynä yksikköhintana Sähköverkon nykykäyttöarvon laskeminen Siirryttäessä toiselle valvontajaksolle verkkokomponenttien ryhmittelyssä ja yksikköhinnoissa tapahtuu muutoksia. Eri verkkokomponenteilla yksikköhintojen muutokset ovat erilaisia. Siirryttäessä ensimmäiseltä valvontajaksolta toiselle pyritään säilyttämään sähköverkon nykykäyttöarvon jatkuvuus siten, että verkon nykykäyttöarvoprosentti (nykykäyttö- ja jälleenhankinta-arvojen välinen suhde) säilyisi verkkokomponenttien ryhmittelyssä ja yksikköhinnoissa tapahtuvista muutoksista huolimatta mahdollisimman ennallaan. Toisaalta verkonhaltijoilta kerättävien tietojen määrä ja laskenta pyritään samalla pitämään mahdollisimman yksinkertaisena. Toisen valvontajakson ensimmäisenä vuonna eli vuonna 2008 sähköverkon nykykäyttöarvo (NKA 2008 ) lasketaan käyttäen hyväksi ensimmäisen valvontajakson viimeisen vuoden eli vuoden 2007 nykykäyttöarvon ja jälleenhankinta-arvon suhteella laskettavaa nykykäyttöarvoprosenttia (NKA% 2007 ) sekä toisen valvontajakson ensimmäisen vuoden jälleenhankinta-arvoa (JHA 2008 ). Lisäksi nykykäyttöarvon laskennassa otetaan huomioon vuoden 2007 aikana sähköverkkoon tehdyt investoinnit (INV 2007 ) sekä vuoden 2008 alun sähköverkon jälleenhankinta-arvosta määritelty laskennallinen tasapoisto (TP 2008 ). Yhden komponentin tai komponenttiryhmän i osalta nykykäyttöarvo vuonna 2008 (NKA 2008,i ) lasketaan seuraavasti: NKA 2008, i = ( JHA2008, i NKA% 2007, i ) + INV2007, i TP2008, i missä NKA 2008,i = Komponentin tai komponenttiryhmän i nykykäyttöarvo vuonna JHA 2008,i = Komponentin tai komponenttiryhmän i verkkokomponenttien jälleenhankinta-arvo vuonna Jälleenhankinta-arvolla tarkoitetaan sitä kustannusta, jonka kyseiseen komponentin tai komponenttiryhmään kuuluvien verkkokomponenttien rakentaminen vuoden 2008 kustannustasolla aiheuttaisi. NKA % 2007,i = Komponentin tai komponenttiryhmän i nykykäyttöarvoprosentti vuonna Nykykäyttöarvoprosentilla tarkoitetaan ensimmäisen valvontajakson viimeisen vuoden (2007) komponentti- tai komponenttiryhmäkohtaisen nykykäyttöarvon suhdetta vastaavaan jälleenhankinta-arvoon. INV 2007,i = Komponenttiin tai komponenttiryhmään i kohdistuneet investoinnit vuonna 2007 vuoden 2008 rahanarvossa. Investoinneilla tar-

9 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 9 koitetaan vuoden 2007 aikana komponenttiryhmään tehtyjä korvaus- ja laajennusinvestointeja laskettuna vuoden 2008 yksikköhinnoilla. TP 2008,i = Komponentin tai komponenttiryhmän i jälleenhankinta-arvosta määritelty laskennallinen tasapoisto laskentatilanteessa Koko sähköverkon vuoden 2008 nykykäyttöarvo saadaan laskemalla yhteen edellä esitetyllä tavalla lasketut komponenttikohtaiset nykykäyttöarvot. NKA n [ ( JHA2008, i NKA 2007, i ) + INV2007, i TP2008, i ] 2008 = % i= 1 Jos verkonhaltijalla on toisen valvontajakson alkaessa käytössä sellaisia komponentteja, joita ei ensimmäisellä valvontajaksolla ole verkonarvoa selvitettäessä erillisinä komponentteina esitetty, on verkonhaltijalla mahdollisuus tällöin ilmoittaa Energiamarkkinaviraston valvontatietojärjestelmään kyseisen komponentin pitoaika. Verkonhaltijan valitsemasta pitoajasta riippumatta käytetään kyseisen komponentin nykykäyttöarvon laskennassa 50 %:ia sen jälleenhankinta-arvosta. Komponentteja joiden pitoaikoja verkonhaltija voi järjestelmään ilmoittaa ovat pylväskatkaisijat, 20 kv katkaisija-, kytkin- ja säätöasemat, kaapeloidut erotinasemat, muuntamon kaukoohjauslaitteet, 1000 V suojalaitteet, 110 kv johtoerottimet, 45 kv erotinasemat, käytönvalvontajärjestelmän viestiverkot, energiamittauslaitteet, sähköasemarakennukset, 110 kv kevyet sähköasemat, muuntajaperustukset ja liitynnät sekä suojaus- ja automaatio kaasu- että ilmaeristeisillä asemilla. Muiden komponenttien osalta pitoaikojen muuttaminen verkonhaltijan toimesta on mahdollista ainoastaan erittäin painavista syistä. Valvontajakson seuraavina vuosina sähköverkon nykykäyttöarvo (NKA t ) vuoden 2008 rahanarvossa lasketaan edellisen vuoden nykykäyttöarvon, verkko-omaisuudesta tehtävien edellisen vuoden laskennallisten tasapoistojen ja edellisen vuoden aikana standardihintoihin perustuvien verkonhaltijan ilmoittamien verkkoinvestointien perusteella seuraavasti: NKA t = n ( NKA + t ) 1, i TPt 1, i INVt 1, i i= 1 missä NKA t 1, i = Komponentin tai komponenttiryhmän i nykykäyttöarvo vuonna t- 1 vuoden 2008 rahanarvossa. TP t 1, i = Komponentin tai komponenttiryhmän i jälleenhankinta-arvosta laskettu tasapoisto vuonna t-1 vuoden 2008 rahanarvossa.

10 10 ENERGIAMARKKINAVIRASTO INV t 1, i = Komponenttiin tai komponenttiryhmään i tehdyt korvaus- ja laajennusinvestoinnit vuonna t-1 vuoden 2008 yksikköhinnoilla laskettuna. Verkosta vuosittain tehtävien komponenttikohtaisesti jälleenhankinta-arvosta laskettujen tasapoistojen laskentamenetelmä on esitetty tarkemmin luvussa Verkkoinvestoinneilla tarkoitetaan tässä sekä korvaus- että laajennusinvestointeja yhteenlaskettuina. Verkkoinvestoinnit ilmoitetaan Energiamarkkinaviraston valvontatietojärjestelmään kappale- tai metrimääräisenä (määrätietoina) ja annetuista tiedoista lasketaan liitteen B mukaisia verkkokomponenttien yksikköhintoja käyttäen euromääräinen investointikustannus. Energiamarkkinavirasto ilmoittaa toisen valvontajakson aikana vuosittain verkonhaltijoille edellä kuvatun menetelmän perusteella lasketut tammikuun alun tilanteen mukaiset sähköverkkojen nykykäyttöarvot kyseisen vuoden loppuun mennessä Valvontajakson aikana ostetut sähköverkot Jos valvontajakson aikana verkonhaltijan sähköverkon laajuus muuttuu olennaisesti esimerkiksi yrityskaupan seurauksena, määritetään yrityskaupan kohteena olevan sähköverkon jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvot koko toisen valvontajakson ajan vuosittain kuten tehtäisiin ilman yrityskauppaa. Yrityskaupassa, jossa vain osa kaupan osapuolena olevan verkkoyhtiön verkkoomaisuudesta siirtyy uudelle omistajalle, muodostetaan näin syntyneen sähköverkon jälleenhankinta-arvo verkkojen komponenttiryhmäkohtaisiin jälleenhankinta-arvoihin perustuen käyttäen liitteen B mukaisia komponenttikohtaisia yksikköhintoja tai valvontajakson ensimmäisenä vuonna mahdollisesti hyväksyttyjä yrityskohtaisia yksikkökustannuksia. Yrityskaupan kohteena olleen sähköverkon nykykäyttöarvo lasketaan verkon jälleenhankinta-arvosta verkonhaltijan ilmoittamien komponenttiryhmäkohtaisten pitoaika- ja keski-ikätietojen perusteella. Ostetun sähköverkon nykykäyttöarvo saadaan laskemalla komponenttiryhmäkohtaiset nykykäyttöarvot yhteen. Yhden komponenttiryhmän tai komponentin i osalta nykykäyttöarvo (NKA i ) vuoden 2008 rahanarvossa lasketaan seuraavasti, kun tiedetään komponenttiryhmän tai komponentin jälleenhankinta-arvo (JHA i ) vuoden 2008 rahanarvossa: keski ikä i NKA i = 1 pitoaikai JHA i missä NKA i JHA i = Komponentin tai komponenttiryhmän i nykykäyttöarvo vuoden 2008 rahanarvossa. = Komponentin tai komponenttiryhmän i kaikkien verkkokomponenttien yhteenlaskettu jälleenhankinta-arvo vuoden 2008 ra-

11 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 11 hanarvossa. Jälleenhankinta-arvolla tarkoitetaan sitä kustannusta, jonka kyseiseen komponentin tai komponenttiryhmään kuuluvien verkkokomponenttien rakentaminen nykyisellä kustannustasolla aiheuttaisi. pitoaika i = Komponentin tai komponenttiryhmän i verkkokomponenttien pitoaika. Pitoajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jonka verkkokomponentti todellisuudessa on toiminnallisessa käytössä ennen sen uusimista (teknistaloudellinen pitoaika). keski ikä i = Komponentin tai komponenttiryhmän i verkkokomponenttien keski-ikä. Keski-iällä tarkoitetaan komponenttiryhmän verkkokomponenttien ikätietojen jälleenhankinta-arvoilla painotettua keskiarvoa. Yksittäisen verkkokomponentin kohdalla keski-ikä lasketaan keskiarvona. Jos verkonhaltija ei kykene ilmoittamaan Energiamarkkinavirastolle kaikkia ostetun verkon komponenttiryhmien keski-ikätietoja, käytetään nykykäyttöarvona laskennassa kaikille ostetun verkon komponenttiryhmille 50 % vastaavasta komponenttiryhmän jälleenhankinta-arvosta. Energiamarkkinavirasto ilmoittaa verkonhaltijalle yrityskaupassa siirtyneen verkon jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvon yrityskauppaa seuraavan vuoden loppuun mennessä. Muutoksista verkko-omaisuudessa on ilmoitettava Energiamarkkinavirastolle yrityskauppaa seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä Sähköverkon arvo verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman arvostuksessa Energiamarkkinavirasto käyttää sähköverkonhaltijan verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman määrän laskennassa vuosittain sähköverkon arvona taseeseen kirjatun sähköverkon arvon sijasta tarkasteluvuoden rahanarvoon korjattua sähköverkon nykykäyttöarvoa tarkasteluvuoden alun tilanteessa. Luvussa kuvatulla menetelmällä laskettu verkon nykykäyttöarvo tarkasteluvuoden alun tilanteessa on aina vuoden 2008 rahanarvossa. Sähköverkonhaltijan verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman määrän laskentaa varten vuosina Energiamarkkinavirasto korjaa vuoden 2008 rahanarvossa lasketun tarkasteluvuoden alun tilanteen mukaisen verkon nykykäyttöarvon rahanarvonmuutosta vastaavasti kyseisen vuoden alun rahanarvoon. Korjaus tehdään rakennuskustannusindeksin (1995=100) perusteella siten, että vuoden 2008 rahanarvoa vastaavana indeksinä käytetään rakennuskustannusindeksin vuoden 2007 huhti-kesäkuun keskiarvoa ja valvontajakson muiden vuosien rahanarvoa vastaavana indeksinä käytetään kyseistä vuotta edeltävän vuoden huhti-kesäkuun keskiarvoa. Käytettävän indeksin valintaa on käsitelty tarkemmin luvussa Toisella valvontajaksolla vuosina vuoden 2008 rahanarvossa laskettu vuoden t alun tilannetta vastaava verkon nykykäyttöarvo korjataan vastaamaan vuoden t rahanarvoa seuraavalla kaavalla:

12 12 ENERGIAMARKKINAVIRASTO RKI t 1 NKA t, korjattu = RKI t 2 NKA t missä NKA t, korjattu = Vuoden t alun tilannetta vastaava verkon nykykäyttöarvo korjattuna vuoden t rahanarvoon RKI t = Rakennuskustannusindeksin (1995=100) huhti-kesäkuun indeksilukujen keskiarvo vuonna t. NKA t = Vuoden t alun tilannetta vastaava verkon nykykäyttöarvo laskettuna vuoden 2008 rahanarvossa Vuosittain ilmoitettavat tiedot Energiamarkkinavirasto kerää toisella valvontajaksolla sähköverkon jälleenhankintaja nykykäyttöarvojen määrittämiseen tarvittavat tiedot vuosittain. Toisen valvontajakson aikana verkonhaltijoiden on sähköverkon jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvojen määrittämistä varten ilmoitettava Energiamarkkinavirastolle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä sähköisen valvontatietojärjestelmän kautta liitteen B mukaisesti jaoteltuina hallinnassaan olevaan sähköverkkoon kuuluvien ja tosiasiallisessa käytössä olevien verkkokomponenttien määrätiedot kyseisen vuoden tammikuun ensimmäisen päivän tilannetta vastaavana sekä verkkoon investoitujen ja verkosta poistettujen komponenttien määrätiedot kyseistä vuotta edeltävän vuoden ajalta. Jos verkonhaltija on vuokrannut osittain tai kokonaan hallinnassaan olevan verkon, niin hinnoittelun kohtuullisuuslaskelmissa vuokrausjärjestely puretaan, joten verkonhaltijan tulee ilmoittaa Energiamarkkinavirastolle vuosittain vastaavat tiedot myös vuokraamiensa verkkokomponenttien osalta Muiden pysyvien vastaavien arvostusperiaatteet Muiden pysyvien vastaavien hyödykkeiden osalta Energiamarkkinavirasto ei hinnoittelun kohtuullisuuden valvonnan yhteydessä pääsääntöisesti oikaise tase-erien kirjanpitoarvoa nykykäyttöarvoon. Mikäli sähköverkon arvonmääritykseen sisältyviä omaisuuseriä on taseen muissa hyödykkeissä kuin sähköverkon hyödykkeissä, eliminoidaan ne pois sähköverkkoliiketoiminnan taseesta verkkotoimintaan sitoutunutta pääomaa määritettäessä ja ne korvataan sähköverkon nykykäyttöarvolla siten kuin edellä on esitetty. Talousvaliokunnan mietinnössä 56/1994 hallituksen esityksestä sähkömarkkinalaiksi otetaan kantaa yrityskauppoihin, joissa sähköliiketoiminnoista maksetaan omaisuuden käypää arvoa enemmän. Talousvaliokunnan näkemyksen mukaan liiketaloudellinen ajattelu sähköalalla ei saa merkitä sitä, että sähkönkäyttäjiltä vaaditaan toistamiseen korvausta ennestään olemassa olevan sähköverkon pääomakuluista. Valiokunta piti

13 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 13 lausunnossaan tärkeänä, että sähkömarkkinalain mukainen hinnoittelun kohtuullisuusvalvonta perustuu yritysten käyttöomaisuuden todellisiin markkina-arvoihin eikä mahdollisesti keinottelunomaisesti paisuteltuihin arvopaperiarvoihin. Edellä olevan perusteella Energiamarkkinavirasto katsoo, että yrityskaupan yhteydessä syntynyt yrityksen goodwill-arvo, eli taseessa liikearvo, kuvaa sellaista aineetonta arvoa, jota ei ole pystytty kohdistamaan muille omaisuuserille. Energiamarkkinavirasto oikaisee yritysten kirjanpidollisen verkko-omaisuuden nykykäyttöarvoon, joka kuvaa yhtiön verkko-omaisuuden markkina-arvoa hinnoittelun kohtuullisuusvalvonnassa. Tästä syystä Energiamarkkinavirasto eliminoi hinnoittelun kohtuullisuuslaskelmissa taseista kohdistamattoman liikearvon. Vastaavasti Energiamarkkinavirasto eliminoi verkonhaltijan verkkotoiminnan toteutuneen oikaistua tulosta koskevissa laskelmissa myös tuloslaskelmasta liikearvosta tehdyt poistot (asiasta luvussa 5.4). Energiamarkkinavirasto eliminoi taseesta pysyvien vastaavien sijoitukset. Pysyvien vastaavien sijoituksiin kuuluu mm. sijoituksia, joilla tavoitellaan voittoa tai liiketoiminnan laajentamista. Tällaisia sijoituksia ei voida pitää varsinaisen sähköverkkotoiminnan harjoittamisen kannalta välttämättöminä, minkä vuoksi niitä ei myöskään ole perusteltua lukea miltään osin siihen verkkotoimintaan sitoutuneeseen pääomaan, jolle Energiamarkkinavirasto laskee sallitun kohtuullisen tuoton. Tällä perusteella ja valvontamallin selkeyden vuoksi Energiamarkkinavirasto on päätynyt eliminoimaan kaikki sijoitukset verkonhaltijan taseessa. Vastaavasti Energiamarkkinavirasto eliminoi verkonhaltijan verkkotoiminnan toteutuneen oikaistua tulosta koskevissa laskelmissa myös sijoituksia vastaavat rahoitustuotot Vaihtuvien vastaavien arvostusperiaatteet Rahoitusomaisuus Kirjanpitolain (1336/1997) 4 luvun 4 :n mukaan rahoitusomaisuutta ovat rahat, saamiset sekä tilapäisesti muussa muodossa olevat rahoitusvarat. Rahoitusomaisuuden huomioon ottamisessa verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman arvostamisessa Energiamarkkinavirasto soveltaa toisella valvontajaksolla menetelmää, joka perustuu markkinaoikeuden antamiin päätöksiin ensimmäiselle valvontajaksolle annetuista vahvistuspäätöksistä tehtyihin valituksiin. 5 Markkinaoikeus on käsitellyt rahoitusomaisuuden eliminointia sähköverkonhaltijan verkkotoiminnan tuottoa koskevissa menetelmissä ja todennut päätöksissään, että rahoitusomaisuuden hallinta ei ole rahoitusteoreettisesti varsinaista sähköverkkotoimintaa eikä sitä ole perusteltua lukea miltään osin verkkotoiminnan sitoutuneeseen omaisuuteen, jolle lasketaan kohtuullinen tuotto. Energiamarkkinavirasto eliminoi kokonaisuudessaan taseeseen kirjatun rahoitusomaisuuden. Eliminoitavaan rahoitusomaisuuteen luetaan taseen vastaaviin kuuluvat erät Lyhyt- ja pitkäaikaiset saamiset, Rahoitusarvopaperit sekä Rahat ja pankkisaamiset sekä niihin rinnastettavissa olevat erät. Vastaavasti Energiamarkkinavirasto ei myöskään sisällytä rahoitustuottoja hinnoittelun kohtuullisuuslaskelmissa verkkotoiminnan 5 Markkinaoikeuden päätökset Nrot 270/2006 ja /2006.

14 14 ENERGIAMARKKINAVIRASTO oikaistuun tulokseen. Siten verkonhaltijan saamat rahoitustuotot eivät vaikuta hinnoittelun kohtuullisuuden arviointiin. Sähköverkkotoiminnan harjoittaminen edellyttää kuitenkin määrättyä rahoitusomaisuutta yhtäältä säännöllisten maksujen suorittamiseksi, kun yrityksen maksusuoritukset tapahtuvat väistämättä jossain määrin eriaikaisesti kassaan maksujen kanssa ja toisaalta ennalta arvaamattomiin menoihin varautumiseksi. Näin ollen verkkotoiminnan harjoittamisen turvaamiseksi välttämättömästä rahoitusomaisuudesta aiheutuva kustannus tulee ottaa jollakin tavoin huomioon arvioitaessa verkkotoiminnan tuoton ja siirtopalvelusta perittävien maksujen kohtuullisuutta. Energiamarkkinavirasto ottaa verkkotoiminnan harjoittamisen turvaamiseksi tarvittavasta rahoitusomaisuudesta aiheutuvan kustannuksen huomioon markkinaoikeuden päätöksissä vahvistettua tapaa vastaavalla menetelmällä, jolloin toteutunutta tulosta laskettaessa otetaan huomioon vähennyksenä verkkotoiminnan harjoittamisen turvaamiseksi tarvittavasta rahoitusomaisuudesta aiheutuva kustannus. Verkkotoiminnan harjoittamisen turvaamiseksi tarvittavana rahoitusomaisuutena otetaan huomioon taseeseen eriin Lyhyt- ja pitkäaikaiset saamiset, Rahoitusarvopaperit sekä Rahat ja pankkisaamiset kirjatusta rahoitusomaisuudesta enintään määrä, joka vastaa kahdeskymmenesosaa verkonhaltijan liikevaihdosta. Verkonhaltijan verkkotoiminnan harjoittamisen turvaamiseksi tarvittavasta rahoitusomaisuudesta aiheutuva kustannus lasketaan kertomalla em. osuus taseeseen kirjatusta rahoitusomaisuudesta pääoman painotetun keskikustannuksen laskennassa käytettävällä korollisen vieraan pääoman kustannuksella, joka on määritelty luvussa Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuuden osalta Energiamarkkinavirasto käyttää pääosin hinnoittelun kohtuullisuuslaskelmissa verkkotoimintaan sitoutunutta pääomaa määrittäessään varallisuuserien taseeseen kirjattuja arvoja. 2.2 Sitoutuneen pääoman jakaminen omaan ja vieraaseen pääomaan Sähköverkonhaltijan verkkotoiminnan oikaistun taseen vastattavaa -puoli määritetään jakamalla verkonhaltijan sähköverkkotoimintaan sitoutunut pääoma omaan pääomaan, korolliseen vieraaseen pääomaan ja korottomaan vieraaseen pääomaan. Laskelmassa otetaan huomioon seuraavissa luvuissa kuvatut korjaukset ja se laaditaan oikaistun taseen muotoon. Oikaistun taseen tasauseränä käytetään omaan pääomaan kirjattavaa taseen vastaavaa -puolelle tehtävien korjausten nettomäärää. Laskelman tulosta käytetään sekä verkonhaltijan verkkotoiminnan kohtuullisen tuoton laskennassa Koroton vieras pääoma Korottoman vieraan pääoman määrittämisen osalta Energiamarkkinavirasto soveltaa sähköverkonhaltijan verkkotoiminnan tuottoa koskevissa laskelmissa toisella valvontajaksolla samaa menetelmää kuin ensimmäisellä valvontajaksolla.

15 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 15 Kirjanpitolautakunnan päätöksen (1650/2001) mukaan sähköverkon liittymismaksuista ne, jotka ovat sekä siirto- että palautuskelpoisia, merkitään taseen vastattaviin vieraan pääoman ryhmään sisältyvään erään Muut velat. Tase-erän nimikkeenä suositellaan käytettäväksi Liittymismaksut ja muut velat. Liittymismaksujen erillinen esittäminen joko taseessa tai liitetiedoissa on perusteltua oikean ja riittävän kuvan antamiseksi ja tase-erien selventämiseksi. Liittymismaksut, jotka ovat siirtokelpoisia mutta eivät palautettavia, tulee kirjata tilinpäätöksessä tuotoiksi. Liittymismaksu tuloutetaan siinä vaiheessa, kun liittymissopimus on tullut voimaan ja johtanut sähköntoimituksen aloittamiseen. Korotettua liittymismaksua ja lisäliittymismaksua käsitellään kirjanpidollisesti samalla tavalla kuin varsinaista liittymismaksua. Kirjanpitolautakunnan kannanotto (1650/2001) on, että kyseessä on liittyjän osalta asiakassuhteeseen perustuva suoritus eikä omistussuhteeseen liittyvä pääomasuoritus. Muodollinenkin palautusehto tekee liittymismaksuista velan luonteisia, vaikka palautustapahtumat käytännössä ovat harvinaisia yksittäistapahtumia. Erotukseksi muista pitkäaikaisista veloista liittymismaksuilta on puuttunut korkoseuraamus, eli ne ovat luonteeltaan korotonta vierasta pääomaa. Edellä olevan perusteella Energiamarkkinavirasto käsittelee sähköverkonhaltijan verkkotoiminnan tuottoa koskevissa laskelmissa mennessä taseeseen kirjattujen palautuskelpoisten liittymismaksujen kertymää korottomana velkana. Vuoden 2005 alusta lähtien uudet palautuskelpoiset liittymismaksut eivät ole kasvattaneet sähköverkonhaltijan verkkotoiminnan tuottoa koskevissa laskelmissa taseen korotonta vierasta pääomaa, vaikka verkonhaltija kirjaisi ne taseeseen. Siten vuodesta 2005 lähtien taseen liittymismaksukertymän nettomuutosta vastaava verkonarvon muutos kirjautuu sähköverkonhaltijan verkkotoiminnan tuottoa koskevissa laskelmissa omaksi pääomaksi oikaistun taseen tasauserän kautta luvun mukaisesti. Vuoden 2005 alusta lähtien Energiamarkkinavirasto on käsitellyt taseeseen kirjattujen siirto- ja palautuskelpoisten liittymismaksujen vuotuista nettomuutosta (taseen liittymismaksujen lisäykset vähennettynä liittymismaksujen palautuksilla) sähköverkonhaltijan verkkotoiminnan toteutunutta oikaistua tulosta koskevissa laskelmissa kyseisen vuoden verkkotoiminnan tuloihin rinnastettavana eränä luvun 5.7 mukaisesti. Menettelyn perusteella verkonhaltijat ovat sähköverkonhaltijan verkkotoiminnan tuottoa koskevissa laskelmissa tasavertaisessa asemassa riippumatta siitä, kirjaavatko he liittymismaksut taseeseen palautuskelpoisiksi liittymismaksuiksi vai tuloslaskelmaan tuloksi. Tätä varten verkonhaltijoiden tulee raportoida Energiamarkkinavirastolle vuosittain taseeseen kirjattujen palautuskelpoisten liittymismaksujen lisäykset ja palautukset. Taseeseen merkitty lyhytaikainen vieras pääoma (esimerkiksi ostovelat, siirtovelat, muut lyhytaikaiset velat) on luonteensa mukaisesti korotonta vierasta pääomaa myös sähköverkonhaltijan verkkotoiminnan tuottoa koskevissa laskelmissa.

16 16 ENERGIAMARKKINAVIRASTO Korollinen vieras pääoma Oma pääoma Korollisen vieraan pääoman määrittämisen osalta Energiamarkkinavirasto soveltaa sähköverkonhaltijan verkkotoiminnan tuottoa koskevissa laskelmissa toisella valvontajaksolla samaa menetelmää kuin ensimmäisellä valvontajaksolla. Taseeseen merkitty korollinen vieras pääoma otetaan huomioon sellaisenaan sähköverkonhaltijan verkkotoiminnan tuottoa koskevissa laskelmissa. Korollisen vieraan pääoman eriä ovat mm. pitkäaikaiset pankki- ja eläke- ja muut lainat sekä näiden lyhennyserät, jotka on esitetty taseessa lyhytaikaisessa vieraassa pääomassa. Pääomalainalla tarkoitetaan sellaista lainaa, joka muistuttaa ehdoiltaan omaa pääomaa sekä takaisinmaksun että vastikkeen maksamisen edellytysten osalta. Rahoitusjärjestelyn perustarkoituksena on vahvistaa rahoitettavan yhteisön tasetta instrumentilla, joka kuitenkin on joustavampi kuin kiinteä oman pääoman sijoittaminen yhteisöön. Pääomalainoja voidaan käyttää myös normaaleina riskirahoitusinstrumentteina. Pääomalaina on ainoa vieraan pääomanehtoinen rahoitusmuoto, jota säännellään osakeyhtiölaissa. Osakeyhtiölain (624/2006) 12 luvun 1 :n 1 momentin mukaan pääomalaina on takasijainen yhtiön muihin velkoihin nähden. Edelleen osakeyhtiölain 12 luvun 2 :n 4 momentin mukaan pääomalainat tulee merkitä taseeseen erillisenä eränä. Energiamarkkinavirasto käsittelee sähköverkonhaltijan verkkotoiminnan tuottoa koskevissa laskelmissa pääomalainoja sekä omistajilta otettuja muita lainoja korollisena vieraana pääomana. Verkkotoimintaan sitoutuneen oman pääoman määrittämisen osalta Energiamarkkinavirasto soveltaa sähköverkonhaltijan verkkotoiminnan tuottoa koskevissa laskelmissa toisella valvontajaksolla pääosin samaa menetelmää kuin ensimmäisellä valvontajaksolla. Omaksi pääomaksi katsotaan tarkastelussa verkonhaltijan sähköverkkotoiminnan taseen mukainen oma pääoma sellaisenaan sekä tilinpäätössiirtojen kertymään, eli vapaaehtoisiin varauksiin sekä poistoeroon, sisältyvä oman pääoman osuus. Tilinpäätössiirtojen kertymän oman pääoman osuus lasketaan vähentämällä kertymästä laskennallinen verovelka tarkasteluhetkellä vallinneen yhteisöverokannan mukaan sellaisilta verkonhaltijoilta, jotka ovat yhteisöverovelvollisia. Omaksi pääomaksi katsotaan myös annettu konserniavustus, joka on voitonjaon luonteinen erä ja se kirjautuisi ilman konsernirakennetta toimivassa yhtiössä taseeseen Tilikauden voitto -kohtaan. Jotta konsernirakenteella ja ilman konsernirakennetta toimivia yrityksiä kohdeltaisiin tasapuolisesti muihin verkonhaltijoihin nähden, niin annetun konserniavustuksen oman pääoman osuus (vallinneen yhteisöverokannan mukaisella osuudella vähennetty määrä annetuista konserniavustuksista) palautetaan yhtiön omaan pääomaan ja vastaavasti samansuuruinen maksettujen konserniavustuksen oman pääoman osuus vähennetään yhtiön korottomista veloista.

17 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 17 Vastaavasti myös saatu konserniavustus on voitonjaon luonteinen erä, joka vähentää tilikauden tappiota. Ilman konsernirakennetta tappio kirjautuisi yhtiön taseeseen Tilikauden tappio -kohtaan. Jotta konsernirakenteella ja ilman konsernirakennetta toimivia yrityksiä kohdeltaisiin tasapuolisesti muihin verkonhaltijoihin nähden, niin saadut konserniavustukset vähennetään yhtiön omasta pääomasta ja vastaavasti saatujen konserniavustusten määrä vähennetään yhtiön saamisista. Saamiset eliminoidaan luvussa esitetyn mukaisesti ja eliminoinnissa otetaan huomioon saatujen konserniavustusten määrä. Lisäksi verkonhaltijan verkkotoiminnan oikaistuun omaan pääomaan lisätään ns. oman pääoman tasauserä oikaistun taseen vastaavaa ja vastattavaa -puolten tasaamiseksi Tilinpäätössiirrot ja pakolliset varaukset Taseeseen merkitty tilinpäätössiirtojen kertymä (kertynyt poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) jaetaan sähköverkonhaltijan verkkotoiminnan tuottoa koskevissa laskelmissa omaan pääomaan ja korottomaan vieraaseen pääomaan siten, että niihin sisältyvän laskennallisen verovelan osuus siirretään oikaistun taseen korottomaan vieraaseen pääomaan ja loppuosa omaan pääomaan. Laskennallisen verovelan osuudeksi tilinpäätössiirtojen kertymästä lasketaan tarkasteluvuonna vallinneen yhteisöveron mukainen määrä. Taseeseen merkityt pakolliset varaukset käsitellään kokonaisuudessaan korottomana vieraana pääomana. Pakollisiin varauksiin sisältyvä laskennallinen verosaaminen eliminoidaan rahoitusomaisuuteen kuuluvana eränä, mutta otetaan huomioon vähennyksenä verkkotoiminnan harjoittamisen turvaamiseksi tarvittavasta rahoitusomaisuudesta aiheutuvan kustannuksen laskennassa luvussa 5.8 esitetyn mukaisesti. Laskennallisena verosaamisena otetaan huomioon enintään tarkasteluajanjaksolla vallinneen yhteisöveron mukainen määrä. 2.3 Yhteenveto verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman arvostamisesta Seuraavassa taulukossa (Taulukko 2) on esitetty taselaskelman muodossa sähköverkonhaltijan verkkotoiminnan tuottoa koskevissa laskelmissa suoritettavan verkkotoiminnan taseen vastaavien oikaisun yksinkertaistettu periaate.

18 18 ENERGIAMARKKINAVIRASTO Vastaavaa Eriytetty tase Pysyvät vastaavat Sähköverkko Liikearvo Sijoitukset Muut pysyvät vastaavat Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Lyhyt- ja pitkäaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset Oikaistu tase Pysyvät vastaavat Sähköverkko nykykäyttöarvoonsa Muut pysyvät vastaavat tasearvoonsa Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus tasearvoonsa Vastaavaa yhteensä Oikaistun taseen loppusumma Taulukko 2. Taseen vastaavaa-puolen oikaisun yksinkertaistettu periaate. Seuraavassa taulukossa (Taulukko 3) on puolestaan esitetty taselaskelman muodossa sähköverkonhaltijan verkkotoiminnan tuottoa koskevissa laskelmissa suoritettavan verkkotoiminnan taseen vastattavaa-puolen oikaisun yksinkertaistettu periaate.

19 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 19 Vastattavaa Eriytetty tase Oikaistu tase Oma pääoma Oma pääoma Oma pääoma Oma pääoma tasearvoonsa Pääomalainat + Annettujen konserniavustusten oman pääoman osuus Poistoeron ja vapaaehtoisten varausten oman pääoman osuus - Saadut konserniavustukset Oikaistun taseen tasauserä Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero ja varaukset Pakolliset varaukset Pakolliset varaukset Vieras pääoma Korollinen Korolliset velat Koroton Korottomat velat Palautettavat liittymismaksut Vieras pääoma Korollinen Korolliset velat tasearvoonsa Pääomalainat tasearvoonsa Koroton Korottomat velat tasearvoonsa - Annettujen konserniavustusten oman pääoman osuus Liittymismaksut tasearvoonsa Pakolliset varaukset tasearvoonsa Poistoeroon ja vapaaehtoisiin varauksiin sisältyvä laskennallinen verovelka Vastattavaa yhteensä Oikaistun taseen loppusumma Taulukko 3. Taseen vastattavaa-puolen oikaisun yksinkertaistettu periaate.

20 20 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 3 VERKKOTOIMINTAAN SITOUTUNEELLE PÄÄOMALLE HYVÄKSYTTÄVÄN TUOTON MÄÄRITTÄMINEN 3.1 Yleiset perusteet Energiamarkkinavirasto on valinnut pääoman painotetun keskikustannusmallin (Weighted Average Cost of Capital, WACC) sähköverkkotoimintaan sitoutuneelle pääomalle hyväksyttävän tuoton määrittämisen perustaksi useiden asiantuntijalausuntojen perusteella. Energiamarkkinavirasto on soveltanut WACC-mallia sähköverkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden arvioinnissa vuodesta 1999 lähtien ja korkein hallinto-oikeus sekä markkinaoikeus ovat päätöksillään vahvistaneet viraston arviointimenetelmän olevan sähkömarkkinalain mukainen. WACC-mallin käyttöä puoltaa myös se seikka, että kyseistä menetelmää käytetään useiden muiden maiden valvontamenetelmän osana. Rahoitusteoriassa yritykseen sitoutuneen pääoman kohtuullista tuottoastetta tarkastellaan usein pääoman painotetun keskikustannusmallin avulla. Se ilmaisee yrityksen käyttämän pääoman keskimääräisen kustannuksen, jossa painoina ovat oman ja vieraan pääoman suhteelliset arvot. Lähestymistapa edellyttää oman ja vieraan pääoman kustannusten määrittämistä. Käytettäessä pääoman painotettua keskikustannusmallia oman ja vieraan pääoman kohtuullinen kustannus määritellään erikseen. Oman pääoman kustannuksen ja pääoman painotetun kustannukseen liittyvien parametrien käyttämisestä sähköverkkotoiminnassa on olemassa useita lausuntoja jo vuodesta 1998 alkaen. WACC-mallin soveltamisen perustelut ovat vakiintuneet Energiamarkkinaviraston hinnoittelun kohtuullisuuden valvonnassa, mutta mallin muuttujien ja parametrien tasosta on ollut erisuuntaisia näkemyksiä asiantuntijoiden selvityksissä. Energiamarkkinaviraston antamien sähkön alueverkonhaltijoita koskeneiden ensimmäisen valvontajakson vahvistuspäätösten perusteena olleiden asiantuntijoiden sekä päätöksistä valittaneiden asianosaisten käyttämien asiantuntijoiden lausuntoja on arvioitu perusteellisesti markkinaoikeuden antamissa päätöksissä (Nro 270/2006 ja Nrot /2006). Energiamarkkinavirasto on käyttänyt edellä mainittuja markkinaoikeuden ratkaisuja sekä asiantuntijalausuntoja 6 seuraavissa luvuissa esitettyjen WACC-mallin muuttujien valintojen perusteena. 3.2 Oman pääoman kustannus Oman pääoman kustannusta voidaan arvioida CAP-mallilla (Capital Asset Pricing Model), jonka mukaan sijoituskohteen tuoton odotusarvo muodostuu riskittömästä tuotosta ja riskilisästä, eli se kuvaa riskiä sisältävän osakkeen tuottovaatimuksen ja riskin välistä riippuvuutta. 6 FIM Corporate Finance Oy (2004), Lausunto pääoman keskimääräiskustannuksen määrittämisestä sähkö- ja maakaasuverkkotoiminnalle PricewaterhouseCoopers (2004), Lausunto koskien sähkön jakeluverkkotoiminnan pääoman keskikustannusta