SEPÄNTIE 215 OSA, 217 OSA, 219 JA 220 ASEMAKAAVA MUUTOS

2 MÄNTSÄLÄ SEPÄNTIE 215 OSA, 217 OSA, 219 JA 220 ASEMAKAAVA MUUTOS KAAVATUNNUS 210 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 3. päivänä marraskuuta 2010 päivättyä asemakaavakarttaa. Alueen määrittely: Asemakaavan muutos koskee Mäntsälän kunnan kirkonkylän kortteleita 215 osa, 217 osa, 219 ja 220, sekä puisto- ja katualueita. Asemakaavan muutoksella muodostuvat Mäntsälän kunnan kirkonkylän korttelit 215 osa, 217 osa, 219 ja 220, sekä puisto- ja katualueita.. 1.2 Kaava-alueen sijainti Mäntsälän keskustassa. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Nimi Sepäntien asemakaavan muutos Tarkoitus Asemakaavalla suunnitellaan kerrostalokorttelit Hurmelanpuiston ympärille muuttaen Mäntsälän sähkön teollisuuskortteli asumiskäyttöön. Lisäksi parannetaan liikenneturvallisuutta siirtämällä Sepäntien risteys ja varaudutaan Lahdentien kevyen liikenteen alikulun rakentamiseen. ASEMAKAAVAN MUUTOS

3 MÄNTSÄLÄ SEPÄNTIE 215 OSA, 217 OSA, 219 JA 220 ASEMAKAAVA MUUTOS KAAVATUNNUS 210 2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2 1.1 Tunnistetiedot 2 1.2 Kaava-alueen sijainti 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 2 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 4 1 Asemakaavan seurantalomake 4 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4 2. TIIVISTELMÄ 5 2.1 Käsittelyvaiheet 5 2.2 Asemakaava 5 2.3 Asemakaavan aluevaraukset 5 2.4 Toteutus 5 3. LÄHTÖKOHDAT 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 6 3.1.2 Yhdyskuntarakenne 10 3.1.3 Rakennukset 11 3.1.4 Kasvillisuus 16 3.1.5 Liikenne 17 3.2 Suunnittelutilanne 19 3.2.1 Maakuntakaava 19 3.2.2 Yleiskaava 20 3.2.3 Asemakaava, rakennusjärjestys ja -kiellot 21

4 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 22 4.1 Osallisten tavoitteet 22 4.1 Kunnan tavoitteet 22 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 22 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 22 4.4. Vaihtoehtojen vertailu ja valitun ratkaisun perusteet 24 4.4. Vaihtoehtojen vertailu ja valitun ratkaisun perusteet 24 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 27 5.1 Yleiskuvaus 27 5.2 Mitoitus 27 5.3 Palvelut 27 5.4 Tavoitteiden toteutuminen 27 5.4.1 Osallisten tavoitteet 27 5.4.2 Kunnan tavoitteet 27 5.4.2 Työn aikana muodostuneiden tavoitteiden toteutuminen 28 6 ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET 29 6.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 29 6.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 29 6.3 Yhdyskuntarakenne ja taloudelliset näkökohdat 29 6.4 Ympäristön häiriötekijät 29 6.5 Kaavamerkinnät ja määräykset 30 6.6 Nimistö 30 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liitteet: 1 Havainnekuva 2 Asemakaavan seurantalomake 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

5 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Käsittelyvaiheet Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus 18.11.2009 / 183 vireille 30.11.2009 / 393 vireille Maankäyttölautakunta 31.03.2010 / 56 OAS ja luonnos nähtävillä 29.4. - 28.5.2010 Maankäyttölautakunta X Kunnanhallitus X ehdotus nähtäville 2.2 Asemakaava Asemakaavalla suunnitellaan kerrostalokorttelit Hurmelanpuiston ympärille muuttaen Mäntsälän sähkön teollisuuskortteli asumiskäyttöön. Lisäksi parannetaan liikenneturvallisuutta siirtämällä Sepäntien risteys ja varaudutaan Lahdentien kevyen liikenteen alikulun rakentamiseen 2.3 Asemakaavan aluevaraukset 2.4 Toteutus Alue toteutuu vaiheittain: - Kortteli 220 tontit 1 ja 2 n. 3v kuluessa. - Kortteli 217 tontit 1 ja 2 n. 5v kuluessa. - Sepäntien risteyksen siirto n. 5v kuluessa, kunnallistekniikka on rakennettu. - Kortteli 219 n. 10v kuluessa. - Kortteli 215 tontti 13 n. 15v kuluessa. - Kortteli 217 tontit 3 6 ja 220 tontti 3 n. 20v kuluessa.

6 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kuva 1. Kivistöntien ja Karhulantie risteys kuvattu pohjoiseen.. Kuva 2. Korttelit 215 ja 219 Lahden- ja Kivistöntien risteyksestä (lähde Google street wiev).

7 Kuva 3. Sepäntieltä näkymä Kartanonraitin ja Kivistöntien risteyksiin. Kuva 4. Sepäntie 3, Mäntsälän sähkön toimitilat. Kuva 5. Sepäntie pohjoiseen ja Mäntsälän Sähkö Oy:n kerrostalo.

8 Kuva 6. Voimassa oleva asemakaava ilmakuvalla. MAANKÄYTTÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, 04600 MÄNTSÄLÄ

9 Kuva 7. Koulutie näkymä Kartanonraitin ja Koulutien risteykseen itään. Kuva 8. Koulutien puoleinen Mäntsälän sähkön portti. Kuva 9. Kartanonraitin näkymä Koulutieltä pohjoiseen.

10 Asemakaavan muutosalue on rakennettu ja sen läpi johtaa historiallinen pääraitti Mäntsälän kartanon sisäänkäynniltä Kivistöntielle. Kivistöntie on vanhin reitti Porvoosta Hollolaan ja Lahteen, ns. keskiaikainen Meritie. Nykyinen mt 140 Lahdentie rakennettiin 1960-l alussa. Kuva 10. Kivistöntien ja Sepäntien risteys sijoittuu lähelle Mt 140 risteystä, on näkemiltään huono, ryhmittymisaluetta ei ole ja Sepäntietie on kapea. Kuva 11. Kartanonraitti toimii kevyen liikenteen pääreittinä keskustan läpi koulujen välillä. Kartanonraitilta pyöräillään viistosti Kivistöntielle. 3.1.2 Yhdyskuntarakenne Alue sijaitsee lähellä kävelyetäisyydellä kaikista keskustan palveluista ja sen täydennysrakentaminen eheyttää yhdyskuntarakennetta. Korttelit ovat yhdyskuntateknisten verkostojen piirissä.

11 3.1.3 Rakennukset Asemakaavamuutosalueen vanhimmat rakennukset: Kuva 11: Sepän paja (siirretty nykyiseen paikkaansa) Sepäntien varressa. 1) Railon paja Ote Mäntsälä-kirja 10 sivu 252: Kartano myi Lahteen johtavan maantien varrelta tontin pajaa ja asuntoa varten n. 1920. Nelostie rakennettiin 1950-luvulla suoraan peltojen poikki Mäntsälän sivuitse (Mt 140 Lahdentie). Oskun vastaus Minä olen Heikille luvannu. että saa tehrä töitä niinku omass pajassaas ja sanani pirän. Ensimmäisenä olen tähän pellolle tullu ja nyt olen kaikkien tiellä. Tietä tehtiin kahden puolen ja liikenne kulki puolen tien osalla, kolarikin nurkalla tuli. Kerran kun Heikin poraama rauta oli luukusta ulkona pituutensa vuoksi, odotti auto kunnes pääsi pajan ohi. Kunta oli ostanut lisää tonttia ja olisi rakentanut uuden 9m:n päähän asuinrakennuksesta, sitä taas ei Railo hyväksynyt ja TVH ei antanut lupaa liian lähelle tietä. Toimittaja Niilo Tarvajärvi kävi tekemässä ohjelman radioon ja sen jälkeen asioihin tuli luistoa. Kunta osti toisen palan maata ja niin paja rakennettiin siihen paikkaan missä se nytkin seisoo. Marraskuussa 1954 siihen tapahtui muutto. Työnteko jatkui ja töitä riitti. Railon paja ansaitsisi tulla huomioiduksi Mäntsäläläisen kaikkia auktoriteetteja kumartamattoman itsellisyyden muistomerkkinä.

12 Kuva 12. Edessä Hurmela II ja taustalla Nurmela II Kivistöntie 2 2) Hurmela II Kivistöntien varressa oleva Hurmela on rakennettu 1910-luvulla. Rakennus on viimeinen tilattomien asuinrakennuksista keskustassa. Hirsirunko on nurkkakivien varassa ja osittain luonnonkiviperustalla. Yksinäistupa jota on jatkettu poikkipäädyllä. Vanhemmassa osassa ulkovuoraus on vaaka- ja pystylautaa nirkkolistoin, poikkipäädyssä pystylautaa peiterimoin. Ulkoväreinä ovat keltaiset seinäpinnat ruskein listoin. Vanhemman osan ikkunat ovat puitejaoltaan 6-ruutuiset, myöhemmässä jatkeessa kaksiruutuiset. Hirsirunkoinen rakennus voidaan siirtää sellaisenaan esim. viereiseen puistoon. Kuva 13. Nurmela II, Kivistöntie 2. 3) Nurmela II Juseliuksen päärakennuksen pihapiirissä myymäläksi rakennettu huonekaluliike mainitaan 1949 Mäntsälän elinkeinoelämän osana. Rakennus on betoniperustainen ja harjakattoinen. Pääjulkisivulla on kookkaat näyteikkunat, joiden yläpuolella ullakkokerroksessa on haukanikkunat. Takasivulla on kaksoisovet tavaroiden kuljettamista varten. Ulkovuoraus on vaakaponttilautaa, väreinä vaaleat seinäpinnat, joita jäsentävät vihreät listat.

13 Kuva 14. Hurmela Kivistöntie 2. 4) Hurmela Hurmela on kaksikerroksinen liike- asuinrakennus. Rakennettu 1940-luvun lopulla. Rakennus on betoniperustainen, tiilirunkoinen, rapattu ja loivaharjakattoinen. Katon kummallakin lappeella on frontoni. Ikkunat ovat alkuperäiset ja puitejaoltaan rakentamisajan tyyppiä. Pihajulkisivulla on pilareiden koristama avokuisti, josta sisäänkäynti asuintiloihin tapahtuu. Kuva 15. Kivistö Kartanonraitin varrella. 5) Kivistö Kartanon torppa (its. 1920-luvulla), nykyinen asuinrakennus 1952 puolitoistakerroksinen puutalo, lautarunko.

14 Kuva 16. Kuusivaara Koulutie 6 Kartanonraitin varrella. 6) Kuusivaara Kuusivaara on erotettu Mäntsälän kartanon maista. Päärakennus on vanhimmilta osiltaan v. 1903, jolloin, kartanon työnjohtaja Juho valpas pystytti rakennuksen perheelleen. Pohjakaava oli tupa ja kamari jota laajennettiin ja korotettiin 1920-luvulla. Hirsirunkoinen rakennus on luonnonkiviperustalla Katto ja ikkunat (6-ruutuiset) on sittemmin uusittu. Sijaintikartta Sepäntien asemakaavan vanhimmista rakennuksista

15 Uudemmat rakennukset: Kuva 17. Mäntsälän Sähkö Oy:n toimisto, Sepäntie 4. Mäntsälän Sähkö Oy sijoittuu keskelle asutusta. Rakennuksia on korjattu ja laajennettu toiminnan kehittymi9sen myötä. Tilat ovat osittain epätarkoituksenmukaisia aiheuttaen kustannuksia, eivätkä kaikki toiminnot eivät mahdu tontille. Taloudellisesti olisi järkevää keskittää Mäntsälän Sähkön toiminnat verkostojen ja energianjakelun kannalta edullisimpaan paikkaan. Puiston vieressä alue sopii paremmin asumiseen. Kuva 18. Asuin-liiketalo Sepäntie 3 vastapäätä Mäntsälän Sähkö Oy:tä. Mäntsälän Sähkö Oy:n elementtivuorattu loivaharjakattoinen liikeasuinrakennus. Lahdentien melu häiritsee pihaa, rakennus on huonokuntoinen.

16 Kuva 19. Mäntsälän Sähkö Oy:n vuokratalo Sepäntie 8. Mäntsälän Sähkö Oy:n kahitiilinen peltikattoinen rakennus esitetään korotettavaksi yhdellä kerroksella ja lisäksi pihapiiriin ehdotetaan rakennettavaksi pienimuotoisempi toinen asuinvuokrahuoneistoja sisältävä talo. 3.1.4 Kasvillisuus Kasvillisuus on vanhoja kuusia ja mäntyjä sekä puutarhakasvillisuutta kuten omenapuita. Kivistöntien varrella on haapoja ja koivuja, Sepäntien varressa koivuja. Maasto kohoaa loivasti Kivistöntietä kaakkoon siirryttäessä korkeimman kohdan ollessa Koulutien risteyksessä. Korkeus vaihtelee +71 (pohjoisessa ja +78 (etelässä) välillä. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa pientaloihin, idässä koulukiinteistöön ja rivitaloon, etelässä virastokortteleihin ja pientaloihin ja lännessä Lahdentiehen. Kuva 20. Kävelytiellä alueen keskellä on maan pintana silokallio.

17 3.1.5 Liikenne Maantie 140 on pääkatu Lahden suuntaan. Mäntsälän keskustan meluselvitys / Insinööritoimisto Heikki Heilimäki 2006: Mt 140 keskustasta etelään v. 2006 6480 ajoneuvoa/vrk v. 2020 8850 - - Kivistöntiellä v. 2006 4800 - - v. 2020 5900 - - Melu korttelialueilla em. selvitystä soveltaen on päivällä 55 60dB ja rakennusten ulkokuoren eritysvaatimus uusille rakennuksille on 32 db. Yöllä melua ei ole arvioitu. Pihoilla melu ylittää suojauksesta huolimatta valtioneuvoston suositukset. Taulukko 1 Valtioneuvoston ohjearvot ulkomelutasoista. A-painotettu keskiäänitaso enintään Ohjearvot ulkona Päivällä Yöllä Asumiseen käytettävät vanhat alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoitolaitoksia palvelevat alueet 55 db 50 db Meluselvityksen äänitasojen perusteella riittävä julkisivujen äänieristys on 30dB, Rakennukset sijoittuvat pääkatujen varteen, rakennuksien elinkaari on 50v. On tarkoituksenmukaista toteuttaa äänieristystaso 35dB uusissa kerrostaloissa. Piha-alueilla Mäntsälän pääkatuihin rajautuvilla tonteilla todettiin kaikkialla riittäväksi 3m korkea melueste. Kuva 21. Liikennemelusta on lisäksi selvitys Mt 140 vastapuolelta / Ramboll 2005.

18 3.1.6 Maanomistus Kunta omistaa kartassa viivoitetut alueet, kunnan konserniyhtiöt pääosan korttelialueista (punaisella), muut ovat yksityisessä omistuksessa. Kuva 22. Maanomistuskartta / 210 Sepäntien asemakaavan muutosalue.

19 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Maakuntakaava Liite 1 Ote maakuntakaavasta Uudenmaan maakuntakaavassa alue on varattu keskustatoiminnoille, vahvistettu 8.11.2006.

20 3.2.2 Yleiskaava Kirkonkylän oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa 2020 kv. hyv. 14.6.2004 ja lainvoimainen. Alue on merkitty: - Kivistöntien varsi keskustatoimintojen alueeksi (C). - Muut alueet asuinpientalojen alueeksi (AP). - Kivistöntien lähialue kuuluu pohjavesialueeseen pv-3

21 3.2.3 Asemakaava, rakennusjärjestys ja -kiellot POISTUVA ASEMAKAAVA Rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 1.12.2008. Rakennuskieltoja ei ole voimassa alueella.

22 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Osallisten tavoitteet Rakentaa tiivistä asumista keskustaan. 4.1 Kunnan tavoitteet Rakentaa tiivistä asumista keskustaan. Huomioida Kivistöntien vastapuolen tuleva rakentaminen (valtion virastotalo ETEVA) ja sovittaa sisääntulomiljöö keskustaan Kivistöntietä saavuttaessa ko. rakennuksen kanssa tyylillisesti yhteen. Suojata asumispihat mahdollisimman hyvin ympäröivältä keskustan yleiseltä katselulta ja melulta. Liikenneturvallisuuden parantaminen / mahdollisimman hyvänä suunnitteleminen. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus 18.11.2009 / 183 vireille 30.11.2009 / 393 vireille Maankäyttölautakunta 31.03.2010 / 56 OAS ja luonnos nähtävillä 29.4. - 28.5.2010 Maankäyttölautakunta X Kunnanhallitus X ehdotus nähtäville X ehdotus nähtävillä 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Luonnosvaiheen lausunnot mielipiteet: Keski-Uudenmaan Ympäristökeskus - KL-kortteli (voimassa oleva kaava) ehdotetaan muutettavaksi asuinkäyttöön ja erityisesti huomioitava melun torjunta 30dB => 32-34dB. =A> Muutokset tehtiin. - Kivistöntien rakentamisessa oleskelupihat ja korvausilma-aukot tulee suunnata suojaiselle sivulle itäpuolelle. => Lisättiin kaavamerkintä. Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus ELY - Puisto- (VP) ja leikkipuistoalueille (VK) on osoitettu rakennusalat joita ei ole selostettu. Merkintöjen määräyksiä tulee tarkentaa. => lisätään suositus määräyksiin ko. rakennusaloja koskien. - Kaavamerkintöjä ja määräyksiä tulee tarkentaa.

23 Mäntsälän Sähkö Oy - Korttelia 217 koskevat seikat jäävät huomiotta käyttötarkoituksen muuttuessa. - Tontti 215 / 13 esitettiin muutettavaksi osittain liiketilakäyttöön (AK => AL). => Muutos ei ole tarkoituksenmukainen, koska liiketoimintojen lisääminen erillisinä MT 140 varteen asumisen keskelle aiheuttaa liikenneturvallisuuden heikkenemistä sepäntiellä ja Kartanonraitilla. - Kaapeloinnille ja putkituksille pyydettiin varausmerkintöjä puistoalueelle korttelien 215 ja 219 välissä. => Todetaan että putket voidaan sijoittaa kaavasta riippumatta puistoon. - Merkintää kaukolämpöverkkoon liittymisestä. => Lisättiin kaavamääräys. Tekninen lautakunta - Toteaa ettei varoja Mt 140 kevyen liikenteen alikulun toteuttamiseen ole. - Toteaa että Railon pajan ja Hurmelan (Rauhalan) talojen siirtäminen nykyisellä määrärahatasolla on täysin mahdotonta. - Sepäntien ja Kivistöntien risteyksen edelleen siirtäminen 20m etelään Kartanonraitin kohdalle tulisi tutkia. Mikä mahdollistaisi pihapiirin säilymisen ja ajoradan rakentamisen kevyen liikenteen reitin kanssa samaan käytävään. => Kartanonraitti on luonnonmukainen viihtyisä kevyen liikenteen yhteys, Sepäntieksi muutettaessa sen luonne oleellisesti muuttuisi. Sepäntien ja Kartanonraitin välinen kapea puisto on näkymien kannalta vihreyttä ja viihtyisyyttä lisäävä pääjalankulkureitin suoja. Vaikka pihapiiri jäisi suuremmaksi, on Kivistöntien varsi varattu asuinkerrostaloille (AK), joten nyt avoin piha-alue kuitenkin rakennetaan eikä ole mahdollista säilyttää pieniä alle 30k-m2 rakennuksia ko. tonteilla.

24 4.4. Vaihtoehtojen vertailu ja valitun ratkaisun perusteet VE1 Pohjana oli nähtävillä ollut asemakaavaluonnos 16.3.2010: Asuntorakentamista n. 8800 k-m2 Työ- / toimisto- / liiketiloja n. 5900 k-m2 Puistoa n. 2350 m2 (sama kuin voimassa olevassa asemakaavassa) + Vaihtoehto parantaa liikenneturvallisuutta, mahdollistaa toimisto- ja liiketilojen täydennysrakentamisen sekä pääteiden varren asuinrakentamisen. Korttelin 217 keskelle sijoittuu ympäristöön sopiva II½ kerroksinen asuinrakennus. - Työ- ja toimistotilat eivät pitkällä tähtäimellä ole optimaalisesti sijoittuneet ja aiheuttavat häiriöitä ja liikenneongelmia asumisen keskellä. Puiston käyttö jää vähemmäksi kuin asumisen ympäröimänä.

25 VE 2 Keskuspuisto 18.10.2010: Asuntorakentamista n. 13400 k-m2 Työ- / toimisto- / liiketiloja n. 400 k-m2 Puistoa n. 2500 m2 + Vaihtoehto toteuttaa liikenneturvallisuuden parantamisen, mahdollistaa toimisto- ja liiketilojen muuttamisen (K) asumiseen vaiheittain sekä pääteiden varren asuinrakentamisen. Korttelin 217 keskelle sijoittuu IV-kerroksisia asuinrakennuksia. Puiston muoto paranee ja se palvelee hyvin asumista ja kevyttä liikennettä. Asuinkerrostaloille on erilliset toimivat tontit. - Sepäntien siirto toteutuu vasta kun liike- ja toimistorakennusten korttelin toiminta muuttuu. Autoliikenne sijoittuu kortteleiden keskelle aiheuttaen häiriöitä. Pienkerrostalot ovat melko korkeita jäävään pientaloasutukseen nähden, välittävä vyöhyke puuttuu.

26 VE 3 Keskuspuisto 18.10.2010: Asuntorakentamista n. 13200 k-m2 Työ- / toimisto- / liiketiloja n. 400 k-m2 Puistoa n. 2800 m2 + Vaihtoehto toteuttaa liikenneturvallisuuden parantamisen, mahdollistaa toimisto- ja liiketilojen muuttamisen (K) asumiseen vaiheittain sekä pääteiden varren asuinrakentamisen. Korttelin 217 Sepäntien puolelle sijoittuu IV-kerroksisia asuinrakennuksia ja pientaloasumisen puolelle II½ kerroksisia luhtitaloja. Kevyt liikenne kootaan korttelin keskusraitille josta yhteys puistoon. Autopaikat kootaan asumista suojaavaksi vyöhykkeeksi Sepäntien varteen. Puiston muoto edelleen paranee ja se palvelee hyvin asumista ja erityisesti kevyttä liikennettä. Sepäntien siirto voidaan toteuttaa heti. - Kerrostaloalue tulisi toteuttaa melko lyhyellä jaksolla, jotta yhteinen autopaikoitus, johdostot, alueen huolto ja kevyt liikenne saadaan toimiviksi. Asuminen muodostaa naapuritonteista riippuvan miljöön jolloin rakentamisessa tulee tonteittain huomioida kokonaisuuden muodostuminen esim. leikki- ja oleskelutilojen, aitojen, huoltotilojen, istutusten ja valaistuksen sijoittelussa. MAANKÄYTTÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, 04600 MÄNTSÄLÄ

27 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Yleiskuvaus Kaavamuutos laadittiin tavoitteiden mukaisena. 5.2 Mitoitus 5.3 Palvelut Keskustassa lähellä ovat kaikki peruspalvelut kävelyetäisyydellä 0,5 km: koulut: peruskoulu ala-aste, peruskoulu yläaste ja lukio kaupat: päivittäistavarakaupat, erikoisliikkeet, korjaamot, huoltoasemat, baarit ja ravintola kunnalliset palvelut: terveyskeskus, kirjasto, kunnanvirasto, päiväkoti ja nuorisotalo urheilupalvelut: urheilukenttä, uimahalli, kuntosali, valaistut pururadat ja hiihtoladut kuljetuspalvelut: rautatie- ja linja-autoasema sekä posti harrastukset: kerhot, toimintapiirit ja järjestöjen yhteistilat Alueella ovat valmiina kunnalliset verkostot. 5.4 Tavoitteiden toteutuminen 5.4.1 Osallisten tavoitteet Osallisten tavoitteet toteutuivat. 5.4.2 Kunnan tavoitteet Kunnan tavoitteet toteutuivat.

28 5.4.2 Työn aikana muodostuneiden tavoitteiden toteutuminen Rakennuksista kiintoisimpia ovat Railon paja ja Hurmela II. Kummallekin varattiin kaavassa uusi paikka nykyisen läheltä siten että ne myös muistuttavat historiallisesta rakentamisperusteesta ja käytöstä. Railon pajalle varattiin paikka pääteiden risteyksen puistossa kävelyreittien varrelta 100k-m2. Paikka on n. 30m pajasta luoteeseen Mt140 varrella. Rakennus soveltuisi yleiseen käyttöön tai infopisteeksi pääjalankulkureitillä. Tämä Railon puisto pehmentää samalla risteyksen näkymiä vehreänä puustokeitaana. Tonttialueena saapumisesta Kivistöntielle tulisi karu. Lisäksi puisto mahdollistaa jalankulun alikulun rakentamisen vastakkaissektoriin ristiin yli MT 140:n, jossa se liittyy koululle johtavaan ajoneuvoliikenteestä erikseen rakennettuun suoraan kevyen liikenteen reittiin. Hurmela II:lle varattiin paikka läheisestä Hurmelan puistosta 80k-m2. Paikka on 60m nykyisestä itään, sijoittuen kerrostaloalueelta tulevan jalankulkuakselin varteen ja rajaten puiston keskiosaa. Rakennus soveltuisi osaksi puistotoimintoja päiväleikkipaikan osaksi tai asuinalueen sisäiseen yhdistysten harrastetoimintaan.

29 6 Asemakaavan vaikutukset 6.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kivistöntien näkymä keskustaan saavuttaessa hahmottuu tyyliltään yhtenäisenä. Virastotalo (ETEVA) kuvassa oikealla ja asemakaavan muutosalueen uudet rakennukset vasemmalla. Rakennusten pintamateriaali on kivi tai kaakeli ja väreinä kaupungintalon mukaisesti hyvin vaaleat sävyt tummin ikkunoin. Rakennuksia jäsennellään pysty- ja vaaka-aihein sekä maastonmukaisesti harjakorkeutta murtamalla. Kivistöntiehen nähden rakennuksien julkisivulinjat polveilevat rytmikkäästi, täysin suoraa linjausta ja suuntausta vältetään. Paikoitus on viety maan alle ja istutetut etupihat on erotettu matalalla muurilla katutilasta. Kuva 23. Tavoitteellinen näkymä Kivistöntietä keskustaan saapumisesta. Korttelissa 217 kerrostalot sijoittuvat kävelyraitin yhteyteen ja ovat pientaloasutuksen puolelta matalia II½-kerroksisia, Koulutien viihtyisyys säilytetään rakentamalla sinne rivitaloja. Uudisrakentaminen ei aiheuta oleellisia muutoksia nykyiseen asumisen miljööseen, koska muuttuva alue on yhtenäinen ja rakennukset ovat kohtuullisen pieniä. 6.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Ei aiheuta muutoksia. 6.3 Yhdyskuntarakenne ja taloudelliset näkökohdat Asemakaavan muutos parantaa Mäntsälän toimivuutta tuodessaan uutta asumista keskustaan. Verkostot ovat valmiina eikä kunnallisia investointeja tarvita. 6.4 Ympäristön häiriötekijät MT 140 melua vältetään autokatoksin ja rakennuksien melueristävyydellä 34dBA. Sepäntien varteen sijoitettiin asuinympäristön suojaksi korttelin tonttien yhteinen yleinen pysäköintialue LPA, jolloin korttelisyvyydessä vähennetään liikenteen häiriöitä ja Mt 140 suunnasta tulevaa melua. Kivistöntien varren pihat sijoittuvat rakennusten itäpuolelle. Ympäristöhäiriöitä vähennetään myös ohjaamalla pääosa kortteleiden jalan liikkumisesta keskusjalankulkuraitille, joka johtaa keskeiseen Kartanonraitin varteen sijoittuvaan Hurmelan puistoon. Kartanonraitti ohjataan erikseen Kivistöntien ja Mt 140 risteykseen, josta on mahdollista rakentaa koilliskulmasta ristiin lounaissektoriin koulujen jalankulkureitille jalankulun alikulku. Mäntsälän keskustan pääjalankulkureitti

30 kouluille sijoittuu Hurmelan puiston sivuitse kulkevaan lähes luonnonmukaiseen säilyvälle Kartanonraitille. 6.5 Kaavamerkinnät ja määräykset 6.6 Nimistö Säilytettävä silokallio. Kallio tulee säilyttää kevyen liikenteen reitin näkyvänä pintana. Sitä ei saa rikkoa upottamalla siihen johtoja tai muita teknisiä rakenteita. Peruste: Kartanonraitti on mahdollista säilyttää alkuperäisenä sisältäen reunojen vanhoja mäntyjä ja luonnon yksityiskohtia. Silokallio voi olla tulevaisuudessa vastoin turvallisuusmääräyksiä tai ympärille rakentuvien talojen tarpeisiin saattaa ilman suojelumääräystä rakentua johtokanavia tme. jolloin silokallio rikottaisiin. Kalliot ovat muotoutuneet jääkausien kuluttaessa kalliota ja keskustoissa jäljellä olevat luonnonelementit, jotka kestävät kulutusta eivätkä estä alueiden käyttöä tulisi säilyttää. Suojeltava puu. Peruste: Kartanonraitin varressa on muutama hitaasti kasvanut yksinäismänty ja koulukatua rajaa hyväkuntoisia kuusia ja mäntyjä. Nämä ovat puistopuiksi sopivia koska ne ovat hitaasti kasvaneita ja vihreitä myös alaosiltaan. Tällaisia näkösuojaa ja viihtyisyyttä antavia puita tulisi suojella uudisrakentamisen yhteydessä, sillä niiden k0orvaaminen istuttamalla esim. lehtipuita ei johda yhtä hyvään lopputulokseen vuodenajat huomioiden. Korttelialueille rakennettavat autopaikat on ympäröitävä puu- tai pensasistutuksin. Peruste: Autopaikat on koottu, mutta varattu reunalle tilaa esim. Sepäntien varteen viihtyisyyttä lisääville istutuksille. Pakollisina ne toteutuvat. Jos autopaikkoja rakennetaan 15 m lähemmäksi asuinrakennuksen ikkunasivua, on näiden autopaikkojen ylimmän tasokorkeuden oltava vähintään metrin alempana, kuin asunnon lattiakorkeus. Peruste: Koska kerrostalot ovat pieniä, pääosassa piha-alueiden yhdellä sivulla on pihaa suojaava autopaikoitus, on vaarana että osalla asunnoista viihtyisyys laskee autopaikoituksen takia. Näihin 1-kerroksen tiloihin voi sijoittaa väestösuojan tai varasto- ja huoltotiloja ellei tasojärjestelyllä paranneta asuttavuutta. Rakennuslupa-asiakirjoihin tulee liittää miljöö- ja vihersuunnitelma sisältäen: - Jalankulkureitit, autopaikoitus ja ajotiet tontilla sekä liittymä ja näkemäalueet. - Pihan osa-alueiden käyttötarkoitus ja tilallinen jäsentely (kulkureitit, oleskelu) jätehuolto laajalle näkyvä, rajattu, yleinen, yksityinen). - Maan pintamateriaali, kasvillisuus (kiveys, laatoitus, asfaltti, sora, ja nurmi sekä istutukset ja hoitotapa (puut, pensaat, niitty, metsä). - Aidat ja rajaavat rakenteet (korkeus, materiaalit ja tyyppikuva). - Valaistus sisältäen kokonaissuunnitelman, turvallisuuden huomioimisen ja kohdevalaistuksen. Peruste: Tiivistä asuinaluetta toteutettaessa tulee kiinnittää alusta asti erityistä huomiota viihtyisyystekijöihin eri ajankohtina so. vuoden- ja vuorokaudenaikoina. Käytettiin alueen vanhimpien tilojen nimiä täydennyksenä. Mäntsälässä 3. päivänä marraskuuta 2010 Tapio Sillfors, dipl. ins, arkkit yo, SNIL, n:o 259