PELTOLANTIE 400 OSA, 402 JA 403 OSA ASEMAKAAVA MUUTOS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT. Alueen määrittely:

Transkriptio

1

2 2 MÄNTSÄLÄ PELTOLANTIE 400 OSA, 402 JA 403 OSA ASEMAKAAVA MUUTOS KAAVATUNNUS PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 8. päivänä joulukuuta 2010 päivättyä ja pohjakartan osalta täydennettyä asemakaavakarttaa. Alueen määrittely: Asemakaavan muutos koskee Mäntsälän kunnan kirkonkylän kortteleita 400 osa, 402 ja 403 osa, sekä katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuvat Mäntsälän kunnan kirkonkylän korttelit 400 osa ja 403 osa, sekä katualuetta. 1.2 Kaava-alueen sijainti Mäntsälän keskustassa. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Nimi Peltolantien asemakaavan muutos Tarkoitus Asemakaavan muutoksella korotetaan kerroslukua kortteleissa 400 ja 403 ja poistetaan kortteli 402. ASEMAKAAVAN MUUTOS

3 3 MÄNTSÄLÄ PELTOLANTIE 400 OSA, 402 JA 403 OSA ASEMAKAAVA MUUTOS KAAVATUNNUS PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus 2 2. TIIVISTELMÄ Käsittelyvaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen Toteutus 5 3. LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Yhdyskuntarakenne Rakennukset Liikenne Kunnallistekniikka Luonnonympäristö Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava, rakennusjärjestys ja -kiellot 14 14

4 4 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Osallisten tavoitteet Kunnan tavoitteet Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleiskuvaus Mitoitus Palvelut Tavoitteiden toteutuminen Osallisten tavoitteet Kunnan tavoitteet 17 6 ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Yhdyskuntarakenne ja taloudelliset näkökohdat Ympäristön häiriötekijät Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liitteet: 1 Asemakaavan seurantalomake 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

5 5 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Käsittelyvaiheet Maankäyttölautakunta vireille Maankäyttölautakunta OAS hyväksytty OAS nähtävillä Maankäyttölautakunta luonnos nähtäville luonnos nähtävillä Maankäyttölautakunta ehdotus nähtäville Kunnanhallitus ehdotus nähtäville ehdotus nähtävillä Viranomaisneuvottelu Kunnanhallitus 2.2 Asemakaava Kirkonkylän oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa 2020 alue on merkitty kerrostaloille (AK). Peltolantien asemakaava-alue luo keskustan pääristeykseen sisääntulon ja erottaa Meijerinpellon omakotitaloalueen keskustasta. Lahdentien varren kerrostalojen värit ja suuntaus sovitettiin toisiinsa. Omakotitaloalueeseen kerrostalot sovitettiin sijoittamalla ne mahdollisimman lähelle Lahdentietä, suuntaamalla pääkatselusuunta mahdollisimman vähän häiritseväksi, sijoittaen autokatokset rajaamaan Meijeritietä, ohjaten autoliikenne läheltä Peltolantien liittymää ja istutuksin Meijeritien varressa. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Kaava-alueen pinta-alatiedot ja rakennusoikeudet Aluevarausmerkint ä pinta-ala m2 tehokkuu s rakennusoikeus k-m2 AK AK AO K katualueita 1354 yht k-m2 Korttelit on liitetty kunnallistekniikkaan, eikä ratkaisu edellytä uusien katualueiden rakentamista. 2.4 Toteutus Alue toteutuu 5v kuluessa.

6 6 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kuva 1. Peltolantie 2-4 ja Lahdentie risteys Peltolantien asemakaava-alue rajautuu Mäntsälän pääsisääntuloteihin, Lahdentie (mt 140) eli vanha valtatie Helsinki - Lahti ja Peltolantie (mt 1471) seututie Mäntsälän rautatieasemalle, Sälinkään kylään ja edelleen Oittiin. Risteyksen vastapuolella ovat linja-autoasema ja kaupat ja julkiset palvelut. Peltolantien asemakaava-alue on taajamakuvallisesti luomassa keskustaan saapumisen. Peltolantien vastapuolella on kerrostaloja sekä supermarket ja Lahdentien vastapuolella kerrostaloja. Näkymistä tärkein on saapuminen keskustaan Lahdentietä etelästä, jonka tulisi olla yhtenäinen kokonaisuus. Peltolantien varsi on rakennettu punatiilisin kerrostaloin, mikä kaavassa todetaan. Meijeritien omakotitalot on yhtä lukuun ottamatta purettu ja jäljelle jäänyt rintamamiestalo Papanapolun varressa on käytännössä tuhoutunut. Kirkonkylän oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa 2020 alue on merkitty kerrostaloille (AK). Meijeritien ja Papanapolun länsi- ja eteläpuolinen Meijerinpelto on suurille yli 2000m2 omakotitalotonteille l rakennettujen pienten jyrkkäharjakattoisten puutalojen lähes yhtenäinen kokonaisuus. Mäntsälän rakennusinventoinnissa 2002 alueelta ovat mainitut: - Linnalan talo - on purettu. - Aunolan talo - on purettu. Kaava-alue rajautuu yleiskaavan Meijerinpellon taajamakuvallisesti arvokkaaseen alueeseen (sk-3).

7 7 Kuva 2. Kuva 3.

8 8 Kuva 4. Kuva 5.

9 9 Kuva 6 Peltolantie 6a Kuva 7. Peltolantie 6b Kuva 8. Peltolantie 8

10 10 PURETTU PURETTU PURETTU Kuva 9. Voimassa oleva asemakaava ja pohjakartta ilmakuvalla..

11 Yhdyskuntarakenne Alue sijaitsee lähellä palveluja ja sen täydennysrakentaminen eheyttää yhdyskuntarakennetta. Kortteli on yhdyskuntateknisten verkostojen piirissä Rakennukset Liikenne Alue on kerrostaloin saneerautuvalta osalta rakennettu luvuilla ja pohjoinen säilyvä pientalo on rakennettu 1960-luvulla. Maantie 140 on pääkatu Helsingin suuntaan ja Peltolantie seututie keskustasta rautatieasemalle ja edelleen Sälinkäälle. Mäntsälän keskustan meluselvitys / Insinööritoimisto Heikki Heilimäki 2006: Mt 140 keskustasta etelään v ajoneuvoa/vrk v Peltolantiellä liikennemäärät n ajoneuvoa/vrk Melu korttelialueilla em. selvitystä soveltaen on päivällä 60 65dB ja rakennusten ulkokuoren eritysvaatimus uusille rakennuksille on db. Yöllä melua ei ole arvioitu. Pihoilla melu ylittää suojauksesta huolimatta valtioneuvoston suositukset. Taulukko 1 Valtioneuvoston ohjearvot ulkomelutasoista. A-painotettu keskiäänitaso enintään Ohjearvot ulkona Päivällä Yöllä Asumiseen käytettävät vanhat alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoitolaitoksia palvelevat alueet 55 db 50 db Meluselvityksen äänitasojen perusteella riittävä julkisivujen äänieristys on 30dB, Rakennukset sijoittuvat pääkatujen varteen, rakennuksien elinkaari on 50v.On tarkoituksenmukaista toteuttaa äänieristystaso 35dB uusissa kerrostaloissa. Piha-alueilla Mäntsälän pääkatuihin rajautuvilla tonteilla todettiin kaikkialla riittäväksi 3m korkea melueste Kunnallistekniikka Kunnallistekniset verkostot ovat valmiina Luonnonympäristö Kasvillisuus Pihat ovat hoidettuja puutarhoja Maanomistus Alue on pääosin yksityisten omistama. Kunta omistaa osan korttelista 400.

12 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa alue on keskustatoiminnoille, vahvistettu

13 Yleiskaava Kirkonkylän oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa 2020 alue on merkitty Asuinkerrostaloalueeksi (AK) kv. hyv , lainvoimainen. AK sk-3 Kerrostalovaltainen asuntoalue. Alue varataan pääasiassa kerrostalovaltaiseen rakentamiseen. Alue sisältää myös asumiselle tarpeelliset palvelut ja alueen käyttöön liittyvät virkistys-, pysäköinti- ja yhdyskuntateknisen huollon alueet sekä liikenneväylät. Taajamakuvallisesti arvokas alue. Merkinnällä on osoitettu paikallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on kiinnitettävä huomiota alueen taajamakuvallisten arvojen ja vanhan rakennuskannan säilymiseen. Alueen rakennuskannan suojelukysymykset ratkaistaan asemakaavassa. Aluetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto.

14 Asemakaava, rakennusjärjestys ja -kiellot POISTUVA ASEMAKAAVA: Meijerin pellon alue asemakaavan muutos Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa.

15 15 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Osallisten tavoitteet Rakentaa kerrostaloja keskustaan (rakentaja). Säilyttää alue pientaloalueena ja säilyttää kirkonkylän maaseudun taajaman tunnelma (nykyiset asukkaat). 4.1 Kunnan tavoitteet Yleiset tavoitteet Rakentaa tiivistä asumista keskustaan. Suojata asumispihat ja ympäristön asumisen alueet mahdollisimman hyvin keskustan yleiseltä katselulta ja melulta. Liikenneturvallisuuden parantaminen / mahdollisimman hyvänä suunnitteleminen. Jalankulun alikululle varataan tila Peltolan- ja Lahdentien risteykseen. Kirkonkylään kuuluvan vihreyden huomiointi. Miljöötavoitteet Tärkein näkymä on saapuminen keskustaan Lahdentietä etelästä, jolloin alueen tulisi muodostaa vastapuolen kerrostalorakentamisen kanssa visuaalisesti yhtenäinen kokonaisuus. Lahdentietä keskustaan saavuttaessa sisääntulonäkymän säilyminen vihreänä ja avarana ja kuitenkin kertoen keskustaan saapumisesta. Lahdentien molemmin puolin sijoittuvien kerrostalojen muodot ja värit sekä suuntaus tulee sovittaa toisiinsa. Meijeritien kerrostalojen ja rintamamiestalojen miljöötä tulee sovittaa huomioimalla jalankulkijan kokema Meijeritie ja pyrkien vähentämään aiheutuvia häiriöitä. Kerrostalojen aiheuttamien häiriöiden esim. katselu ja liikenne minimointi. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Maankäyttölautakunta vireille Maankäyttölautakunta OAS hyväksytty OAS nähtävillä Maankäyttölautakunta luonnos nähtäville luonnos nähtävillä Maankäyttölautakunta ehdotus nähtäville Kunnanhallitus ehdotus nähtäville ehdotus nähtävillä Viranomaisneuvottelu Kunnanhallitus

16 16 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Yleiskuvaus 5.2 Mitoitus Asemakaavallinen rakenne: Peltolantien asemakaava-alue luo keskustan pääristeykseen sisääntulon. Teiden risteyksen miljöö on kerrostalojen ja palvelujen hallitsema. Samalla kerrostalot ja niiden väliset meluaidat rajaavat Meijerinpellon omakotitalot erilleen keskustasta. Meijeri- ja Lahdentien välinen kortteli 400: Meijeritien kerrostalot sovitettiin Lahdentien näkymään. Melusuojaus toteutettiin kerrostalojen välisillä rakenteilla ja autokatoksella risteyksen suuntaan. Meluvallia ei rakenneta vaan katupuiden ja istutusten vyöhyke säilytetään. Sisääntulo Lahdentiellä säilyy vihreänä ja avarana. Rakennuksien muodot ja värit sekä suuntaus sovitettiin toisiinsa. Kerrostalot toteutetaan erillisinä toisistaan riippumattomina yhtiöinä, jolloin kummallakin on erillinen piha ja autopaikoitus. Leikki- ja oleskelualueelle kulku tapahtuu ilman risteävää ajoneuvoliikennettä, jalankulku keskitettiin samaa liittymää käyttäen. Kerrostalot eivät häiritse toisiaan, näkymät ikkunoista ovat suojaiset. Kaikki liikenne tapahtuu mahdollisimman läheltä Peltolantietä. Autokatokset sijoittuvat Meijeritien ja kukkatalon rajoille, jolloin autopaikoitusalueita voidaan käyttää myös esim. jääkiekkopelialueina (Mäntsälän keskustassa viereisillä kerrostaloilla autopaikoista osa on jäänyt tyhjiksi toistaiseksi, koska kaikilla talouksilla ei ole autoa). Kulttuurihistoriallisesti arvokas Meijeripellon alue huomioitiin: Sijoittamalla kerrostalot mahdollisimman lähelle Lahdentietä. Kerrostalot suunnattiin niin, että niiden pääjulkisivujen ikkunat suuntautuvat pois omakotitaloista. Meijeritien katunäkymä ja istutukset pientaloalueen henkeen sopiviksi. Meijeritien varren autokatokset erottavat kerrostalot pientaloalueesta ja toimivat pieninä miljööeroja sovittavina rakennuksina. Meijeritien varteen varattiin tila istutuksille. Liikenne kerrostalojen autopaikoitukseen ohjattiin mahdollisimman läheltä Peltolantien liittymää häiriöiden minimoimiseksi. Kaava-alueen pinta-alatiedot ja rakennusoikeudet Aluevarausmerkintä pinta-ala m2 tehokkuus rakennusoikeus k-m2 AK AK AO K katualueita 1354 yht k-m2

17 Palvelut Keskustassa lähellä ovat kaikki peruspalvelut etäisyydellä 1 km: koulut: peruskoulu ala-aste, peruskoulu yläaste ja lukio kaupat: päivittäistavarakaupat, erikoisliikkeet, korjaamot, huoltoasemat, baarit ja ravintola kunnalliset palvelut: terveyskeskus, kirjasto, kunnanvirasto, päiväkoti ja nuorisotalo urheilupalvelut: urheilukenttä, kuntosali, valaistut pururadat ja hiihtoladut kuljetuspalvelut: rautatie- ja linja-autoasema sekä posti harrastukset: kerhot, toimintapiirit ja järjestöjen yhteistilat Alueella ovat valmiina kunnalliset verkostot. 5.4 Tavoitteiden toteutuminen Osallisten tavoitteet Rakentajan tavoitteet toteutuivat. Meijerintien pientalojen asukkaat eivät halua kerrostaloja lähelleen Kunnan tavoitteet Kunnan tavoitteet toteutuivat.

18 18 6 Asemakaavan vaikutukset 6.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Sisääntulo Mäntsälään hahmottuu yhtenäisenä mt 140 vastapuolen asuinkerrostalojen kanssa. Korttelin 400 talot sijoitettiin samoin kulmittain vastaavilla mittasuhteilla ja korkeudella sekä etäisyydellä mt 140 sisääntulotiehen nähden. Kuva 10. Tavoitteellinen näkymä Mäntsälään saapumisesta, uusi kortteli 400 vasemmalla Ei aiheuta oleellisia muutoksia lähimiljööseen, koska muuttuva alue on yhtenäinen ja rakennukset ovat massoittelultaan kohtuullisen pieniä ja matalia läheisiin keskustan alueisiin verrattaessa. 6.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Ei aiheuta muutoksia. 6.3 Yhdyskuntarakenne ja taloudelliset näkökohdat Asemakaavan muutos parantaa Mäntsälän toimivuutta lisätessään rakentamista ja tuo uutta asuntotuotantoa keskustaan. Verkostot ovat valmiina eikä kunnallisia investointeja tarvita. 6.4 Ympäristön häiriötekijät Melua rajoitettiin sijoittamalla autokatokset suojaamaan pihaa, sekä määräämällä rakennettavaksi yhtenäinen meluaita Mt 140 suuntaa. Rakennuksien ulkokuoren eristävyyden tulee olla vähintään 35dBA ja asuntokohtaisten ulko-oleskelutilojen tulee olla lasitettuja. Mäntsälässä 8. päivänä joulukuuta 2010 Selostuksen täydennys 4. päivänä helmikuuta 2011 Tapio Sillfors, dipl. ins, arkkit yo, SNIL, n:o 259