Y L Ä N E E N T A A J A M A

PÖYTYÄN KUNTA Y L Ä N E E N T A A J A M A YLÄNEEN TAAJAMAN KOILLISOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS selostuksen liitteet 1. osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. luontoarvojen perusselvitys 3. Museoviraston kohdeinventointilomakkeet 4. havainnekuva 5. kooste luonnoksesta saadusta palautteesta 6. kooste ehdotuksesta saadusta palautteesta 7. asemakaavamerkinnät ja -määräykset 8. asemakaavan seurantalomake 9. ote asemakaavayhdistelmästä

PÖYTYÄN KUNTA Y L Ä N E E N T A A J A M A Yläneen taajaman koillisosan asemakaavan muutos ja laajennus MRL 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma SUUNNITTELUALUE Asemakaavoitettava alue sijaitsee Yläneen taajaman koillisosassa, Hovilanmäentien molemmin puolin. Alue rajoittuu pohjoisessa Oripääntiehen ja etelässä Hovirinnan asuntoalueeseen. Osittain jo asemakaavoitetun alueen pinta-ala on noin 68 hehtaaria. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, sivu 1

SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA ALUSTAVAT TAVOITTEET Lähes kokonaan toteutumattoman, teollisuustoimintoja painottaneen asemakaavan tavoitteista luovutaan, ja suunniteltava alue järjestellään uudelleen luontoarvot huomioiviksi asunto-, virkistys- ja teollisuusalueiksi. Pientalokortteleita sijoitetaan Hovilanmäentien molemmille puolille, myös vielä asemakaavoittamattomaan eteläosaan. Tavoitteena on kytkeä alue suunnitellusti Yläneen keskustan kunnallistekniikkaan ja rakentaa Hovilanmäentieltä uusi liittymä Oripääntielle. Tällä asemakaavahankkeella korvataan keskeytettynä ollut Nokkalan alueen asemakaavan muutos ja laajennus, minkä luonnosaineisto oli nähtävillä Yläneen kunnassa vuonna 2008. Asemakaavoituksen tavoitteet ovat edelleen samansuuntaiset, mutta suunnittelualuetta on laajennettu etelään Pöytyän kunnan vuonna 2014 ostamalle kiinteistölle. Aiempaa huomattavasti laajempi suunnittelualue mahdollistaa yhtenäisemmän suunnittelun ja samalla toiminnallisen tarkastelun koko taajaman tasolla. Ilmakuva alueelta (Suomen Ilmakuva Oy, 2016). ALUEEN NYKYTILA Suurin osa alueesta on kallioista, voimakkaasti polveilevaa metsäselännettä. Eteläosan maastossa sijaitsee alavampi kohta, jolla on Vihtasuonpelloksi nimetty peltopalsta. Läntisin metsikkö on Yläneen yhtenäiskoulun pihan jatkeena. Rakennuskanta on iältään vaihtelevaa. Rakennuksista useimmat ovat 1970-luvulla laadittua asemakaavaa vanhempia, mutta ne sijoittuvat kuitenkin selkeästi useamman kiinteistön muodostamiin ryhmiin. Alueen kautta kulkevan Hovilanmäentien ja siitä erkanevan Nikkarinkujan varrella on seitsemän asuntokiinteistöä (korttelit 43-49). Pikkuniityntien varrelle (korttelit 32, 42) rakennettiin ensimmäiset omakotitalot 1960-luvun lopulla. Alueella on viisi rakennuspaikkaa. Korttelissa 27 on neljä rakennettua kiinteistöä, josta kahdelle kuljetaan edelleen Hovilanmäentieltä. Näiden lisäksi muutosalueella on Lounais-Suomen Jätehuollon ylläpitämä Yläneen lajitteluasema, jolle kuljetaan Oripääntieltä. Hovilanmäentien itäpuolella Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, sivu 2

sijainneen Yläneen kunnan yleisen kaatopaikan käyttö loppui vuonna 2001. Aluetta halkoo 110 kv:n suurjännitelinja, jonka alusta pidetään avoimena. OSALLISET Alustavan tarkastelun perusteella osallisia ovat ainakin seuraavat. Maanomistajat, asukkaat ja yrittäjät - alueen maanomistajat, asukkaat ja yrittäjät - lähiympäristön maanomistajat ja asukkaat Pöytyän kunnan luottamuselimet ja hallintokunnat Yhdyskuntatekniikka - Pöytyän kunnan vesi- ja viemärilaitos - Pöytyän Lämpökeskus Oy - Caruna Oy - puhelinyhtiöt Viranomaiset - Kosken Tl kunnan Ympäristönsuojelu - Liedon ympäristöterveydenhuollon yksikkö - Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos - Varsinais-Suomen ELY-keskus (ympäristö ja liikenne) - Varsinais-Suomen liitto KAAVOITUSTILANNE ote maakuntakaavasta Maakuntakaava Loimaan seudun maakuntakaava vahvistettiin Ympäristöministeriössä 20.3.2013. Kaavassa suunnittelualue (punainen nuoli) sisältyy lähes kokonaan taajamatoimintojen alueeseen. Alueen kautta kulkee suurjännitelinja (z). Vesihuoltolinja (v) on alueen länsirajan läheisyydessä. Oripääntie on merkitty seututieksi, jonka yhteydessä kulkee ohjeellinen ulkoilureitti (o o o). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, sivu 3

ote osayleiskaavasta 1:10000 Yleiskaava Vahvistamattomassa Yläneen keskustan osayleiskaavassa (kv 25.4.1988) alueella on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP), yhdyskuntateknisen huollon aluetta (ET) lähivirkistysaluetta (VL), urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta (VU), teollisuuden aluetta (T), ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden aluetta (TY) sekä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Tiestö koostuu seudullisesta pääväylästä sekä kahdesta kokoojatiestä, joista länteen suuntautuva on rakentamaton. Suunnittelualueen länsi- ja etelärajan läheisyydessä kulkee lisäksi ulkoilureitti (o o o) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, sivu 4

24.9.1974 8.11.1983 8.4.1981 27.7.1993 ote voimassa olevasta asemakaavasta Asemakaava Suunnittelualueen pohjoisosa sisältyy 24.9.1974 vahvistettuun asemakaavaan (entiseen rakennuskaavaan), jossa on omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialuetta (AO), yhdistettyjen liike- ja asuntokerrostalojen korttelialuetta (ALK), teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (TTV), pienteollisuusrakennusten korttelialuetta (TP), teknillisten rakennusten ja laitosten korttelialuetta (YT), puistoaluetta (PL) sekä maa- ja metsätalousaluetta (M). Näiden lisäksi on katuja ja liikennealuetta (LT). Kapea lähivirkistysalue (VL) ja eteläosan puisto (VP) sisältyvät 8.11.1983 vahvistettuun asemakaavaan. Näistä erillään olevissa, 8.4.1981 vahvistelussa asemakaavassa on puistoa (PL) ja 27.7.1993 vahvistetussa asemakaavassa katua ja lähivirkistysaluetta (VL). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, sivu 5

MAANOMISTUS JA KIINTEISTÖREKISTERI Suunnittelualueen omistajia ovat Suomen valtio, Pöytyän kunta sekä yksityiset. Alue on Maanmittauslaitoksen ylläpitämässä kiinteistörekisterissä. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Yleinen tiedotus - kuulutukset hankkeen vireilletulosta - kuulutukset OAS:n ja kaavaluonnoksen nähtävilläolosta - kuulutukset asemakaavaehdotuksen nähtävilläolosta - muut asemakaavan käsittelyyn ja hyväksymiseen liittyvät kuulutukset Maanomistajat - osallistumis- ja arviointisuunnitelman postitus (sisältäen rajanaapurit) - asemakaavaluonnoksen postitus Pöytyän kunnan luottamuselimet ja hallintokunnat - osallistumis- ja arviointisuunnitelman lähetys - luonnosvaiheessa sisäinen vuorovaikutus - lausuntopyynnöt asemakaavan ehdotuksesta Yhdyskuntatekniikka - osallistumis- ja arviointisuunnitelman lähetys - luonnosvaiheessa tarvittaessa työneuvottelu ja / tai lausunnot - asemakaavan ehdotuksen postitus mahdollista lausuntoa varten Viranomaiset - ilmoitus hankkeen vireilletulosta postitse tai sähköpostilla - osallistumis- ja arviointisuunnitelman lähetys - aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66 ) järjestetään pyydettäessä - asemakaavaluonnoksen lähetys tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten - asemakaavaehdotuksen lähetys tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten - mahdollinen viranomaisneuvottelu Osallisilla on kaavaa valmisteltaessa mahdollisuus esittää mielipiteitään kaavaluonnoksesta sen ollessa julkisesti nähtävillä sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta koko kaavatyön ajan. Saadun palautteen pohjalta laadittu asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville ja siitä pyydetään tarvittavat lausunnot. Kuulutus julkaistaan paikallislehdessä ja ehdotus on nähtävillä Pöytyän kunnanviraston toimipisteissä kolmenkymmenen päivän ajan. Kaavaa koskevia muistutuksia voivat tehdä kuntalaiset ja muut osalliset (MRA 27 ). Kaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin laaditaan vastineet ja asemakaavaa tarvittaessa tarkistetaan. Pöytyän kunnanvaltuusto hyväksyy asemakaavan, minkä jälkeen kaavaan tyytymätön voi valittaa Turun hallinto-oikeuteen. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Ympäristövaikutukset Arvioidaan asemakaavoituksen vaikutuksia Yläneen taajaman yhdyskuntarakenteeseen ja taajamakuvaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, sivu 6

LAADITUT JA LAADITTAVAT SELVITYKSET Luontoselvitys Alueen eläimistöstä ja kasvistosta on kaavoitustyön aikana teetetty luontoarvojen perusselvitys. KAAVOITUSAIKATAULU syksy 2016 - kevät 2017 - ilmoitukset asemakaavamuutoksen vireilletulosta - osallistumis- ja arviointisuunnitelman laadinta - asemakaavan muutosluonnoksen laadinta ja asettaminen nähtäville - viranomaisneuvottelu, mikäli osalliset sitä esittävät kesä 2017 - syksy 2017 - asemakaavaluonnoksen kehittäminen asemakaavaehdotukseksi - asemakaavan muutoksen ehdotuksen nähtävilläolo - osallisten ja viranomaisten lausunnot ja muistutukset syksy 2017 - talvi 2018 - viranomaisneuvottelu tarvittaessa - vastineet asemakaavan muutoksen ehdotukseen - asemakaavaehdotuksen mahdollinen tarkistaminen - asemakaavamuutoksen hyväksyminen kunnanvaltuustossa Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täsmennetään ja täydennetään suunnittelun kuluessa tarpeen mukaan. LISÄTIEDOT Lisätietoja asemakaavatyöstä antaa Pöytyän kunnanjohtaja sekä kaavan laatijana toimiva aluearkkitehti. Kaavaa koskevat mielipiteet ja muistutukset osoitetaan Pöytyän kunnanhallitukselle. Postiosoitteena on Pöytyän kunta, Kehityksentie 6, 21800 KYRÖ. Sähköpostitse palaute lähetetään osoitteeseen kunta@poytya.fi. kunnanjohtaja Anu Helin Kehityksentie 6, 21800 KYRÖ puhelin 040 672 2900 sähköposti: anu.helin@poytya.fi aluearkkitehti Olli-Pekka Hannu Yläneentie 11 b, 21870 RIIHIKOSKI puhelin 040 198 0801 sähköposti: olli-pekka.hannu@poytya.fi 4.10.2016 / 20.2.2017 aluearkkitehti Olli-Pekka Hannu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, sivu 7

Suomen Luontotieto Oy YLÄNEEN TAAJAMAN KOILLISOSAN ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS 2016 Leppälintu pesi lohkon 1 alueella Suomen Luontotieto Oy 16/2016 Jyrki Matikainen

Suomen Luontotieto Oy YLÄNEEN TAAJAMAN KOILLISOSAN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS 2016 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset... 3 3.1 Alueen luontotyypit... 3 3.2 Alueen yleiskuvaus... 4 3.3 Pesimälinnustoselvitys... 6 3.3.1. Tulokset... 7 3.3.2 Alueella pesivät /havaitut Lintudirektiivin. (Council Directive 79/409/ETY) liitteen I pesimälajit... 7 3.3.3 Alueella pesivät /esiintyvät kansallisessa uhanalaisluokituksessa (Tiainen ym.2015) mainitut lintulajit... 8 3.4 Liito-oravaselvitys... 8 3.4.1 Johdanto... 8 3.4.2 Käytetty menetelmä... 8 3.4.3 Tulokset... 8 4. Yhteenveto... 9 5. Lähteet ja kirjallisuus... 10 6. Liitteet... 11 2

Suomen Luontotieto Oy YLÄNEEN TAAJAMAN KOILLISOSAN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS 2016 1.Johdanto Pöytyän kunta tilasi keväällä 2016 Suomen Luontotieto Oy:ltä Yläneen taajaman koillispuolella sijaitsevan asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvityksen. Selvitys liittyy hankkeen ympäristösuunnitteluun ja ympäristövaikutuksiin liittyviin perusselvityksiin. Tehtävän yhteyshenkilönä on tilaajan puolella toiminut aluearkkitehti Olli-Pekka Hannu ja Suomen Luontotieto Oy:ssä Jyrki Matikainen. 2. Aineisto ja menetelmät Tutkimusalueelta (karttaliite 1) selvitettiin Luonnonsuojelulain tarkoittamat suojeltavat luontotyypit (Luonnonsuojelulaki 1996/1096, 29 ), Metsälain tarkoittamat erityisen tärkeät elinympäristöt (1996/1093, 10 ) ja Vesilain (Vesilaki 587/2011) suojelemat pienvesikohteet, kuten lähteet ja purot. Inventointi toteutettiin Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohjeen (Pääkkönen 2000) mukaisesti. Luontotyyppiselvitys, jonka yhteydessä etsittiin myös uhanalaisia putkilokasvilajeja, tehtiin 11.5. 23.7.2016 välisenä aikana. Alueen pesimälinnusto selvitettiin mahdollisen uhanalaisen tai vaateliaan pesimälajiston havaitsemiseksi (kts. pesimälinnusto-osio). Alueen liitooravat selvitettiin jätöshavainnointimenetelmää käyttäen 18.3. 2016. (kts. liito-oravaosio). Selvityksen maastotöistä vastasi FM, biologi Jyrki Matikainen Suomen Luontotieto Oy:stä. Maastotöissä avusti Pihla Matikainen. Raportin taittoi Eija Rauhala (tmi Eija Rauhala). Selvityksessä käytetyn karttamateriaalin luovutti tilaaja käyttöömme. Ennen maastoinventointia selvitettiin onko alueelta olemassa aiemmin julkaistua luontotietoa. Kansallisessa uhanalaisrekisterissä ei ole havaintoja uhanalaisesta lajistosta tällä alueella. 3. Tulokset 3.1 Alueen luontotyypit Alueella ei ole Luonnonsuojelulain 29 tarkoittamia suojeltavia luontotyyppejä, eikä Metsälain 10 mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Myöskään Vesilain suojelemia kohteita, kuten luonnontilaisia puroja tai lähteitä ei alueella ole. Kaikki alueen metsät ovat talouskäytössä eikä vanhojen metsien kohteita ole alueella. Perinnemaisemia tai perinnebiotooppeja ei alueella ole, eikä esim. merkkejä vanhasta metsälaidunnuksesta ole enää näkyvissä. Luonnonsuojelulailla suojeltuja kohteita ei alueella eikä sen lähiympäristössä ole. 3

Suomen Luontotieto Oy YLÄNEEN TAAJAMAN KOILLISOSAN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS 2016 3.2 Alueen yleiskuvaus Suunniteltu asemakaava-alue jaettiin kuvauksen helpottamiseksi viiteen lohkoon, joista kustakin kuvattiin alueen maankäyttö ja mahdolliset luontoarvot. Lohkorajaus ei perustu kasvillisuustyyppien rajoihin. Lohkorajaus on esitetty karttaliitteessä 1. Lohko 1 Valtaosa suunnittelualueesta on kumpuilevaa, kallioista kangasmetsää, jossa puusto on harvaa. Puusto on lähes puhdasta männikköä (Pinus sylvetris) ja sekapuuna kasvaa niukasti kuusia (Picea abies) ja hieskoivuja (Betula pubescens). Niukka pensaskerros koostuu yksittäisistä katajista. Alueen kalliopaljastumat ovat pienialaisia ja poronjäkälien peittämiä. Kallioketoja ei alueella ole ja kallioiden niukka putkilokasvilajisto koostuu metsälauhasta (Deschampsia flexuosa) ja muutamasta ahosuolaheinäkasvustosta (Rumex acetosella). Osa alueesta on harvennettu, ja alueella on niukasti lahopuuta. Ainoastaan alueen itäpuolen kodan ympäristössä on hieman runsaammin tuulenkaatoja (mäntyä). Alueen itäreunassa voimalinjan läheisyydessä puustoon kuuluu hieman runsaammin kuusta ja täällä kasvaa myös yksittäisiä rauduskoivuja (Betula pendula) ja haapoja (Populus tremula). Täällä on myös yksi kolopuuhaapa. Metsätyyppi on alueella valtaosin puolukkatyypin kuivaa kangasta. Kuivimmilla kallioalueilla metsätyyppi on karumpaa kanervatyypin kangasta. Aluskasvillisuuden valtalajiston muodostavat puolukka (Vaccinium vitis-idaea), kanerva (Callina vulgaris), mustikka (Vaccinium myrtillus) ja metsälauha. Muutamissa paikoissa kasvaa hieman runsaammin metsäkastikkaa (Calamagrostis arundinacea). Vaateliaampaa putkilokasvilajistoa ei alueella kasva. Lohkon pesimälinnusto on niukkaa ja alueen ehdoton valtalaji on peippo. Alueen itäreunalla havaittiin Lintudirektiivin liitteen I lajeihin kuuluva pyy. Myös direktiivilajistoon kuuluvan palokärjen ruokailujälkiä havaittiin alueen kannoissa ja tuulenkaadoissa. Lounais-Suomessa vähälukuinen leppälintu pesi kodan ympäristössä. Lohkon alueella kulkee raivattuja ulkoilupolkuja ja alueella on kota tulisijoineen. Yleiskuva lohkon 1 alueelta 4

Suomen Luontotieto Oy YLÄNEEN TAAJAMAN KOILLISOSAN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS 2016 Lohko 2 Alueen eteläosassa kallioiden välisessä notkelmassa on varttunut kuusivaltainen metsäkuvio. Puusto on varttunutta ja paikoin myös melko tiheää. Ennen kohteen ojitusta alueella on ollut korpinotkelma. Edelleenkin alueella on kangas- ja korpirahkasammalvaltaista (Sphagnum capillifolium ja S. girgensohnii) kenttäkerrosta muutamissa paikoin. Maapohja on paikalla osittain savea ja aluskasvillisuuden lajistoon kuuluu mm. hiirenporras (Athyrium filix-femina) sekä metsänalvejuuri (Dryopteris carthusiana). Osa hiirenportaista oli hyvin kookkaita. Metsätyyppi vaihtelee alueella mustikkatyypin kankaasta oravanmarjatyypin kankaaseen. Alueelle on kaivettu syvä metsäoja. Ojan varrella kasvaa muutamissa kohdin hiirenporrasta sekä leskenlehteä (Tussilago farfara). Lohkon pohjoisreunassa on pieni kalliojyrkänne, joka ei kuitenkaan korkeutensa perusteella ole riittävän korkea Metsälakikohteeksi. Lohko 3 Lohkon alue käsittää alueen viljelyksessä olevan pellon sekä rakennetut tontit pihapiireineen. Peltoalueella viljeltiin kesällä 2016 kauraa. Pelto on pienialainen, eikä sillä tavattu peltolinnustoa, västäräkkiä lukuun ottamatta. Rakennettua aluetta tai pihapirejä ei systemaattisesti tutkittu. Muutamien kookkaampien tienvarsi- ja pihapuiden tyvet tutkittiin mahdollisten liitooravan jätösten havaitsemiseksi. Pihojen linnusto oli tavanomaista pihalajistoa. Lohko 4 Kumpuilevaa ja osin kallioista mäntykangasta, jossa puusto on keski-ikäistä ja melko harvaa. Metsätyyppi valtaosin puolukkatyypin kuivaa kangasta, mutta muutamissa painanteissa on hieman laajempia mustikkatyypinkangas laikkuja. Pensaskerroksessa kasvaa jonkin verran katajaa ja muutamia virpapajuja (Salix aurita). Aluskasvillisuuden valtalajiston koostuu puolukasta, mustikasta, kanervasta ja metsälauhasta. Alueen pohjoisreunalla kasvoi pieni mäntykukkakasvusto (Monotropa hypopitys). Lohkon 2 varttunutta kuusikkoa 5

Suomen Luontotieto Oy YLÄNEEN TAAJAMAN KOILLISOSAN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS 2016 Lohko 5 Lohko on ympäristöltään ja maankäytöltään hyvin vaihtelevaa. Alueella on vanha louhoskenttä, varastokenttiä ja alue rajautuu entiseen maisemoituun kaatopaikkaan. Alueen poikki kulkee voimalinja. Alueen rakentamattomat osat ovat kallioista mäntykangasta. Voimalinjan itäpuolella on kuitenkin kuusta, mäntyä ja rauduskoivua kasvava kapea sekametsälohko, jossa metsätyyppi on mustikkatyypin kangasta. Voimalinjan alla kasvaa katajikko ja alueella on useita näyttäviä pylväskatajia. Tällä alueella pesimälinnustoon kuuluu hernekerttu. Lohkon alueella kuultiin laulava kangaskiuru, joka pesii asemakaava-alueen ulkopuolella louhosalueen reunamalla. Alueelta löytyi juuri pesästä lähtenyt maastopoikue. Kangaskiurun reviiri on varpuslinnuksi laaja ja se ulottuu myös lohkon 5 alueelle. 3.3 Pesimälinnustoselvitys Suunnittelualueen pesimälinnusto selvitettiin kahta käyntikertaa käyttäen 11.5. ja 3.6. Maastotöistä vastasi ja raportin kirjoitti biologi FM. Jyrki Matikainen. Laskentakertojen säätila oli laskenta-aamuina erittäin hyvä eikä laskentaa jouduttu siirtämään lintujen hiljaisuuden vuoksi. Alueen pesimälinnusto selvitettiin sovellettua kartoituslaskentamenetelmää (Koskimies 1988) käyttäen, siten että laskennoissa etsittiin ensisijaisesti Lintudirektiivin liitteen I pesimälajeja sekä kansallisessa uhanalaisluokituksessa (Tiainen ym. 2015) mainittuja lintulajeja tutkimusalueelta. Peruslajistoa ei inventoitu. Koko alue kuljettiin kahteen kertaan systemaattisesti läpi. Laskenta suoritettiin aamuisin klo 4.00 6.30 välisenä aikana. Koska työn tarkoituksena oli löytää mahdolliset vaateliaat tai uhanalaiset pesimälajit käytettiin laskennassa myös atrappia vakioidun kartoituslaskentamenetelmän ohjeiden vastaisesti. Linnuston laskentamenetelmistä kartoituslaskenta on tarkin, mutta samalla työläin, mikäli laskentakertoja on useampi kuin yksi. Kartoituslaskentamenetelmää käytetään yleisesti maalinnuston selvitys- ja seurantamenetelmänä ja menetelmänä se on hyvin yksinkertainen ja helposti toteutettavissa. Kartoituslaskentamenetelmä perustuu tavallisesti useaan käyntikertaan tutkimusalueella. Kuten muutkin pesimälinnustoon kohdistuvat laskentamenetelmät sen pohjana on lintujen reviirikäyttäytyminen. Kullakin käyntikerralla merkitään kartalle kaikki pesivää paria osoittavat Alueen koillisnurkkaus kuuluu kangaskiurun laajaan reviiriin 6

Suomen Luontotieto Oy YLÄNEEN TAAJAMAN KOILLISOSAN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS 2016 havainnot. Useimmiten havainto on laulava koiras, mutta myös pesät, juuri pesästä lähteneet maastopoikaset sekä varoittelevat naaraat ovat pesivää paria osoittavia havaintoja. Havainnot merkitään käyntikartalle, jonka tulisi olla mahdollisimman tarkka. Käytännössä peitepiirros, johon voi merkitä omia karttamerkkejä, on usein paras vaihtoehto. Kartoitus on hidas, mutta hyvin tehokas laskentamenetelmä. Yhdellä käyntikerralla havaitaan metsämaastossa keskimäärin 60 % alueella pesivistä lintupareista ja kymmenellä jo 99,5 % (Enemar 1959). Avomaastossa, kuten suoympäristössä tai peltoaukeilla kartoituslaskentamenetelmä on hyvin toimiva. Kahden laskentakerran menetelmällä ei välttämättä havaita kaikkia alueella esiintyviä lintuja, niiden satunnaisen liikkumisen sekä muuttuvien ympäristöolosuhteiden vaikutusten takia. Kartoituslaskentamenetelmällä yhdellä käyntikerralla havaitaan metsämaastossa noin 60 % pesimälinnuista, mutta avomaastossa havaintotehokkuus voi olla jopa yli 80 %. Harvakasvuisissa metsissä yhdellä käyntikerralla voidaan olosuhteiden ollessa suotuisat havaita lähes kaikki alueella pesivät lintuparit, mikäli laskennan ajoitus osuu oikeaan aikaan (mm. Koskimies ja Väisänen 1988). Kattavamman ja yksityiskohtaisemman tiedon saamiseksi tulisi laskentakertoja olla mielellään enemmän kuin kaksi. 3.3.1. Tulokset Alueen pesimälinnusto on tyypillistä asutuksen reunametsien ja havumetsien peruslajistoa. Erityisesti lohkon 1 alueen linnusto oli tiheydeltään niukka. Alueen tiheä linnustoisimmat kohteet sijoittuvat peltoa reunustavalle reunavyöhykkeelle ja lohkon 2 varttuneeseen kuusikkoon. 3.3.2 Alueella pesivät /havaitut Lintudirektiivin (Council Directive 79/409/ETY) liitteen I pesimälajit Pyy (Bonasa bonasia) 1 pari Lohkon 1 koillisosassa lähellä tutkimusalueen rajaa havaittiin aikuinen pyy, joka tulkittiin alueella pesiväksi. Pyy suosii kosteapohjaisia kuusikoita, joissa aluspuustoon kuuluu lehtipuita ja erityisesti harmaaleppää. Lajille sopivaa ympäristöä on tutkimusalueella niukasti. Pyy on Varsinais-Suomen alueen kuusimetsien peruslajeja, ja se kuuluu myös metsästettäviin riistalintuihin. Pyy kuuluu alueen pesimälinnustoon 7

Suomen Luontotieto Oy YLÄNEEN TAAJAMAN KOILLISOSAN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS 2016 Palokärki (Dryocopus martius) 1 pari Tutkimusalueella havaittiin ääntelevä palokärki lohkon 4 alueella liito-oravaselvityksen yhteydessä. Mitään pesintään viittaavaa havaintoa ei lajista kuitenkaan tehty, ja lajin todennäköinen pesimäpaikka sijaitsee alueen ulkopuolella. Palokärjen reviiri on usean neliökilometrin laajuinen ja lajin ruokailulennot voivat ulottua kilometrienkin päähän pesältä. Lajin ruokailujälkiä näkyi koko tutkimusalueella ja alue saattaa kuulua useamman palokärkiparin elinpiiriin varsinkin talviaikaan, jolloin parien ruokailualueet menevät usein päällekkäin Kangaskiuru (Lullula arborea) 1 pari Lohkon 5 alueella kuultiin kangaskiurun laulua toisella laskentakerralla ja asemakaava-alueen ulkopuolelta löytyi kangaskiurun maastopoikue. Laji oli aloittamassa jo toista pesintäkierrosta. Harvapuustoinen kalliomaasto on lajin alkupäistä elinympäristöä Suomessa, mutta nykyisin iso osa pareista pesii ihmisen muokkaamissa ympäristöissä kuten soranottoalueilla. 3.3.3 Alueella pesivät /esiintyvät kansallisessa uhanalaisluokituksessa (Tiainen ym.2015) mainitut lintulajit Töyhtötiainen (Lophophanes cristatus) 1 pari (VU= vaarantunut) Töyhtötiainen on mäntyvaltaisten, vanhojen kalliometsien harvalukuisia peruslajeja, joka vaatii myös lahopuupökkelöitä pesäpaikakseen. Laji havaittiin lohkon 1 alueella lähellä kotarakennusta. 3.4 Liito-oravaselvitys 3.4.1 Johdanto Liito-orava (Pteromys volans) kuuluu EU:n Luontodirektiivin liitteen IV lajeihin ja on siten erityisesti suojeltu laji koko EU:n alueella. Kansallisessa uhanalaisluokituksessa (Rassi ym. 2010) laji kuuluu luokkaan vaarantuneet (VU). Suomen liito-oravapopulaation kokoa on vaikea tarkasti selvittää, mutta seurantatutkimusten perusteella laji näyttää taantuneen viimeisen vuosikymmenen aikana jopa 30 %. Liito-oravan suojelustatus on vahva, sillä Luontodirektiivin 12 artiklan I kohta edellyttää, että lajin lisääntymis- tai levähdyspaikkoja ei hävitetä eikä heikennetä. Alueellinen ympäristökeskus voi kuitenkin myöntää poikkeusluvan, mikäli lajin suojelutaso säilyy suotuisana. 3.4.2 Käytetty menetelmä Tutkimusalueella tehty liito-oravaselvitys toteutettiin jätöshavainnointimenetelmää käyttäen. Inventoinnissa liito-oravan keltaisia jätöksiä haettiin lajin mahdollisten oleskelu- ja ruokailupuiden tyviltä ja oksien alta 18.3. Samalla alueelta haettiin mahdollisia pesä- ja päivälepokoloja. Alueelta tutkittiin kaikkien suurikokoisempien puiden tyvet liito-oravan jätösten löytämiseksi. Talvijätösten lisäksi inventointialueelta haettiin liito-oravan jättämiä virtsamerkkejä, jotka värjäävät erityisesti haapojen epifyyttisammaleet keltaisiksi ja tuoksuvat voimakkaasti läheltä nuuhkaistessa. Lisäksi alueelta etsittiin liito-oravan jättämiä syönnöksiä ja muita ruokailujälkiä. Lajin suosimien ruokailupuiden alta löytyy silmuja ja oksankärkiä ja kesäaikana myös pureskeltuja lehtiä, joita kertyy joskus runsaastikin puiden alle. 3.4.3 Tulokset Alueelta ei löytynyt merkkejä liito-oravan esiintymisestä, eikä alueella ole lajille optimaalista elinympäristöä. Suurin osa inventointialueesta on kuivaa mäntykangasta, eikä alueella ole lainkaan liito-oravalle optimaalisia haapa-kuusi sekametsäkuvioita. Ainoastaan lohkon 3 pellon reunamilla on kapea lehtipuuvaltainen reunus, jossa liito-orava saattaisi esiintyä ainakin tilapäisesti. Alueella on kuitenkin niukasti haapoja ja pinta-alaltaan reunus on hyvin pieni. Myös kolopuut puuttuvat alueelta. 8

Suomen Luontotieto Oy YLÄNEEN TAAJAMAN KOILLISOSAN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS 2016 4. Yhteenveto Tutkitulla asemakaava-alueella ei ole Luonnonsuojelulain 29 mukaisia suojeltavia luontotyyppejä eikä Metsälain 10 tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Vesilain (Vesilaki 587/2011) tarkoittamia suojeltavia pienvesiä ei alueella ole. Alueella ei ole perinnemaisemakohteita eikä perinnebiotooppeja. Vanhaan asutukseen viittaavia arkeofyyttejä eli muinaistulokkaita ei alueella havaittu. Alueen pesimälinnusto on tavanomaista havumetsien ja asutuksen reunametsien lajistoa. Alueella havaittiin kolme Lintudirektiivin liitteen I lajia, joista ainoastaan pyy mahdollisesti pesi asemakaava-alueen sisäpuolella. Kansallisessa uhanalaisluokituksessa vaarantuneeksi luokiteltu töyhtötiainen pesii lohkon 1 alueella. Alueen putkilokasvilajistoon ei kuulu vaateliaampia tai uhanalaisia lajeja. Muista uhanalaisista tai vaateliaista lajeista alueella esiintynee ainakin pohjanlepakko ja mahdollisesti muita lepakkolajeja. Alue on virkistyskäytössä Alueen kalliopaljastumat ovat pienialaisia 9

Suomen Luontotieto Oy YLÄNEEN TAAJAMAN KOILLISOSAN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS 2016 5. Lähteet ja kirjallisuus Airaksinen, O. & Karttunen, K. 2001: Natura 2000 -luontotyyppiopas. Ympäristöopas 46, 2. korj. painos, Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Arnold.E.N & Burton J.A. 1978: A Field Guide to the reptiles and Amphibians of Britain and Europe. Enemar, A. 1959: On the determination of size and composition of a passerine bird population season. A methodologigal study. Vår Fågelvärld suppl. 2:1-114. Hanski Ilpo K,1998: Home ranges and habitat use in the declining flying squirrel, Pteromys volans, in managed forests. Wildlife biology 4: 33-46. Hanski Ilpo K, 2001: Liito-oravan biologia ja suojelu Suomessa s 13. Suomen Ympäristö 459. Heikkinen, R., Husa, J.1995. Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Turun ja Porin läänissä. Vesi - ja ympäristöhallituksen julkaisuja. Sarja A 210. 317 s. Koskimies, P. & Väisänen, R.A. 1988: Linnustonseurannan havainnointiohjeet (2. painos). Helsingin yliopiston eläinmuseo, Helsinki. Koskimies, P. &Väisänen 1991: Monitoring bird populations in Finland. A manual of methods applied in Finland. Finnish Museum of Natural History.Helsinki 145 s. Lappalainen, M. 2002: Lepakot. Salaperäiset nahkasiivet. Tammi Leivo, M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E., Lampolahti, J., Mikkola-Roos, M. & Virolainen, E. 2002: Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. BirdLife Suomen julkaisuja (No 4). 142 s. BirdLife Suomi. Suomen ympäristökeskus Meriluoto, M. & Soininen, T. 1998: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehtikustannus. Tapio. Hämeenlinna. Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005: Suuri pohjolan kasvio. Tammi. Helsinki. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim./eds.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Ryttäri, T. & Kettunen, T. 1997: Uhanalaiset kasvimme. Suomen Ympäristökeskus. Kirjayhtymä Oy. Helsinki. Ryttäri,T, Kalliovirta. M, & Lampinen.R. 2012 (toim). Suomen uhanalaiset kasvit. Tammi, Helsinki Saario, Tapio 1998: Varsinais-Suomen ja Satakunnan luontoselvitykset. Bibliografia. Lounais- Suomen ympäristökeskus. 96 s. Silkkilä, O. & Koskinen, A. 1990. Lounais-Suomen kulttuurikasvistoa. - Serioffset Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA -menettelyssä ja Natura -arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Tiainen, Juha; Mikkola-Roos, Markku; Below, Antti; Jukarainen, Aili; Lehikoinen, Aleksi; Lehtiniemi, Teemu; Pessa, Jorma; Rajasärkkä, Ari; Rintala, Jukka; Sirkiä, Päivi; Valkama, Jari 2015 : Suomen Lintujen uhanalaisuus 2015: Ympäristöministeriö. 978-952-11-4552-0 Tucker, G. & Heath, M. 1995: Birds in Europe- Their conservation status. BirdLife Conservation Series No. 3. 600p Valkama, Jari, Vepsäläinen, Ville & Lehikoinen, Aleksi 2011: Suomen III Lintuatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. http://atlas3.lintuatlas.fi. ISBN 978-952-10-6918-5. Sähköinen versio. Väisänen, R.A., Lammi, E., Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. Otavan Kirjapaino, Keuruu. ISBN 951-1-12663-6. Valtion ympäristöhallinnon ympäristötietojärjestelmä. www.karttapaikka.fi www.ymparisto.fi. 10

Suomen Luontotieto Oy YLÄNEEN TAAJAMAN KOILLISOSAN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS 2016 6. Liitteet Karttaliite 1. Tutkimusalue ja lohkorajaus 11

Suomen Luontotieto Oy YLÄNEEN TAAJAMAN KOILLISOSAN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS 2016 Karttaliite 2. Uhanalaisen tai vaateliaan linnuston havaintopaikat 12

Risti merkinnän päällä osoittaa merkinnän poistamista. asemakaavoitettava alue PÖYTYÄN KUNTA Yläneen taajaman koillisosan asemakaava ja asemakaavan muutos 0m 100 m 200 m ASEMAKAAVAYHDISTELMÄ