Hyvinvoiva kasvuyhteisö varhaiskasvatuksessa KT, Lto yliopistolehtori Taina Kyrönlampí taina.kyronlampi@oulu.fi
Lapsi hyvinvoinnin subjektina varhaiskasvatuksessa Having, loving, being (Allardt 1976) Lapsen oikeuksien yleissopimus (1989): hoito & suojelu, osallisuus & osallistuminen ja oikeus yhteiskunnallisiin voimavaroihin Varhaiskasvatuslaki (2015) ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2016)
Mitä varhaiskasvatuslaki edellyttää toiminnan tavoitteista? 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksenmukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä ja hyvinvointia 2) tukea lapsen oppimisen edellytyksiä 3) toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa 4) Varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, tervellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö 5) Turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä 6) Antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet 7) Tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve 8) Kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja 9) Varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa 10) Toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä
Arvoperusta Lapsuuden itseisarvo (YK:n Lapsen oikeuksien sopimus 1991) Ihmisenä kasvaminen (Varhaiskasvatus laki 2015) Yhdenvertaisuus, tasa- arvo ja moninaisuus Perheiden moninaisuus Terveellinen ja kestävä elämäntapa Lapsen oikeudet
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2016) Opetus Kasvatus Hoito Painottuu erityisesti pedagogiikka ja lastentarhanopettajan rooli (Varhaiskasvatuslaki 1 580/2015)
Vasu 2016 keskeisimmät kärjet Oppimiskäsitys Leikin merkitys Lapsen ja huoltajan osallisuuden lisääminen Vuorovaikutus Lapsen hyvinvointi Lapsen kokemus yhteisöön kuulumisesta Lasten kokemukset ja mielenkiinnon kohteet Yhdenvertaisuus ja elinikäinen oppiminen 11.10.2017 Taina Kyrönlampi 6 Oulun yliopisto
Varhaiskasvatussuunnitelma Vasu Vasu Vasu Valtakunnallinen taso Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Paikallinen taso Paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat Lapsikohtainen/ryhmätaso Lasten henkilökohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat
Miksi? Lapsen oikeus saada suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Lapsen aloitettaessa päiväkodissa tai perhepäivähoidossa Yhteistyössä huoltajan ja henkilöstön kanssa sekä lapsen mielipide selvitettävä (tarkistaminen väh. kerran vuodessa) * Päiväkodissa laadinnasta vastaa lastentarhanopettaja (varhaiskasvatuslaki 7 a ) sekä perhepäivähoidossa lto:n asiantuntijuutta käytetään (varhaiskasvatuslaki 7a )
Lasten kasvuympäristöt Lasten mielenkiinnon Kohteet ja tarpeet Varhaiskasvatuksen pedagoginen viitekehys Kielen rikas maailma Ajattelu ja oppiminen Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Itsensä huolehtiminen ja arjen taidot Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Osallistuminen ja vaikuttaminen Ilmaisun monet muodot KUULLUKSI TULEMINEN Opettelen Koen Toimin Osallistun Varhaiskasvatuksen pedagoginen toiminta OPPIVA JA HYVINVOIVA LAPSI Kasvatus, opetus ja hoito Leikin Liikun Tutkin Ilmaisen Oppimisen alueet Minä ja meidän yhteisömme Tutkin ja toimin ympäristössäni Kasvan, liikun ja kehityn Toimintakulttuuri Oppimisympäristöt Työtavat - Yhteistyö Pedagoginen dokumentointi - arviointi ja kehittäminen Arvoperusta - Oppimiskäsitys Oulun yliopisto
Varhaiskasvatus mahdollistaa lapselle hyvinvoinnin näkökulmasta 1) Vuorovaikutuksen aikuisten ja lasten välillä vertaissuhteet 2) Leikin ilon MIETIN VAIN AJATUSTA
Yhteys lapsen ja aikuisen välillä Kohtaaminen (Buber 2002, Bollnow 2008; Levinas 1996) Sensitiivisyys Herkkyys ja halu kuunnella lasta Vanhemmat ja varhaiskasvatuksen henkilöstö eivät ole välttämättä tietoisia lapsen tuntemuksista päivähoitopäivän aikana. Lapsena olemiseen sisältyy lupa olla riippuvainen aikuisten valinnoista ja kypsyä vähitellen valintojen tekemiseen. (Kalliala 2008; Kyrönlampi 2007; Kyrönlampi 2011; Vygotsky 1978; Kipinä syttyy (ks. Heidegger 1991; Levinas 1996)
Näkee toisen...yhteistyön merkitys lapselle ja perheelle Pedagogisen siirtymäprosessin merkitys lapselle (Bronfenbrenner 1979; 1988; Pyhältö, Karila & Lipponen 2013) Myönteinen merkitys lapsen kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle (Karikoski & Tiilikka 2017; Kyrönlampi & Karikoski 2017; Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, 2016, Kreider et al, 2007) Perheen kulttuurin ja elämäntavan kunnioittaminen lapsen edun ja hyvinvoinnin näkökulmasta.(varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016)
Lasten perheidentiteettiä ja perhesuhteita tuetaan siten, että jokainen lapsi voi kokea oman perheensä arvokkaaksi. (Vasu 2017)
Kiire ja ajan puute voivat haitata selkeästi pienen lapsen ja varhaiskasvatushenkilöstön sekä lapsen ja vanhemman välistä suhdetta. (esim. Hoschild 2001; Kyrönlampi 2012;2010; Puroila, Estola, Juutinen & Viljamaa 2017) Oikeuttaako?
Vertaissuhteet ilo oppiminen kehittyminen sosiaalisen identiteetin rakentuminen emotionaalisesti merkittäviä vaikuttaa lapsen jokapäiväiseen käyttäytymiseen (Corsaro 1997; Kalliala 2008; Koivula 2010; Kyrönlampi 2007; 2010; 2014; Littleton & Miell 2004; Murphy 1999; Mäkelä & Sajaniemi 2013; Vygotsky 1976)
Leikin merkitys lapsen hyvinvoinnille No ku rakentaa kaikennäköisiä asseita ja me tutkitaan niitä koita ja niitä. Täällä on se koimies katoppa me monesti kurkataan niihin kaappeihin, niin me nähtiin just tänä päivänä niin minä kurkistin niin siinä edessä oli justiinsa muumio. No ku minä ja Aapo ollaan semmoisia yllytyshulluja niin uskalletaan mennä sinne kaappiin niin valot kiinni ja ovi kiinni. Sitten yhtäkkiä joku otti olkapäästä kiinni niin mä heti säikähin heti ja lähin ovelasti sieltä juoksemaan karkaamaan Poika 6 vuotta
Lapsen omaa aikaa Lapsen luonnollinen tapa ilmaista itseään, ajatuksiaan, kokemuksiaan ja tunteita Lapsen oikeus omatahtiseen leikkiin VASU: Lapsilla ja henkilöstöllä on mahdollisuus kokea yhdessä tekemisen ja leikin iloa.
Lapsen maailma on leikin maailma H: Mistä sää luulet, että äiti ja isä eivät leiki? L: Varmaan siitä ku ne ei viitti ku ne on aikuisia. Meillä on niin paljon naapureita, että ehkä siksi. Ku ne vaan huomaa, että ne leikkii, niin sitten varmaan hävettää. Tyttö 7 vuotta
Pedagogisia näkökulmia lapsen hyvinvointiin Leikki kutsuun vastaaminen (Kalliala 2008; Levinas 1996) Sosiaalisen turvan merkit (Sajamaa 2017) Läsnäoleva ja tietoinen kasvattaja (Levinas 1996; van Manen 1992) Lattia- ja/tai nojatuolipedagogiikka (Puroila, Estola, Juutinen & Viljamaa 2017) Dialogia (Buber 2013) Aikuisen herkkyys ymmärtää lapsen tunteita ja tarpeita rohkaiseva ilmapiiri Yhteistyö vanhempien ja moniammatillisten työryhmien ja työntekijöiden kanssa Lapsen tahtinen arki varhaiskasvatuksessa
Mitä lapsen varhaiskasvatuksen arjessa tapahtuu? Onko arjessa lapsentahtinen rytmi? Millaista vuorovaikutus on lasten kesken? Kykenevätkö aikuiset kohtaamaan lapsen herkästi, kuunnellen ja yksilölliset tarpeet huomioiden? Millaiset mahdollisuudet lapsella on osallistua ja vaikuttaa varhaiskasvatuksen arkeen? Millaiset mahdollisuudet varhaiskasvatusympäristö tarjoaa leikkiin, liikkumiseen, toimintaan, tutkimiseen, kokeilemiseen ja itsensä ilmaisemiseen?
Lapsen oikeus on, että hänen olemassaolostaan iloitaan sekä kotona että varhaiskasvatuksessa.
KIITOS!