Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Kolkka-Taneli

Transkriptio

1 Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Kolkka-Taneli

2 TERVETULOA VY KOLKKA-TANELIIN! Päiväkodit Kolkka ja Taneli ovat toimineet yhdessä varhaiskasvatusyksikkönä alkaen. Kolkassa on lapsia n.125 ja Tanelissa n. 80. Kolkassa on 8 lapsiryhmää, Tanelissa 4. Henkilökuntaa yksikössä on 40. Molemmat päiväkotimme ovat monikulttuurisia. Meillä puhutaan kymmeniä eri kieliä. Vanhemmat ovat osallistuneet tämän suunnitelman tekemiseen osallistumalla toiminnallisiin vanhempainiltoihin syyskuussa Myöskin ne vanhemmat, jotka eivät päässeet vanhempainiltaan, ovat saaneet kommentoida vanhempainillan aiheita. 2

3 Tavoitteet toimintakaudelle Helsingin yhteiset tavoitteet: Varhaiskasvatus on mukana Suomi 100 Suuri Lukuseikkailu hankkeessa tiiviissä yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa. Jokaisessa päiväkodissa on järjestetty lapsille ja perheille 1-2-tapahtumaa vuoden 2017 aikana. Asiakkaiden osallisuus on vahvistunut. Lapset ja perheet saavat mahdollisuuden osallistua varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelmien tekemiseen kaikissa toimipisteissä, joissa toimintasuunnitelma tehdään. Yksikkömme tavoitteena tällä toimintakaudella on luoda yhteisiä rakenteita sekä toimintakulttuuria. 3

4 Toimintakulttuuri Toimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutunut tapa toimia, joka muovautuu yhteisön vuorovaikutuksessa. Varhaiskasvatustyön tavoitteita tukeva toimintakulttuuri luo suotuisat olosuhteet lasten kehitykselle, oppimiselle, osallisuudelle, turvallisuudelle, hyvinvoinnille sekä kestävälle elämäntavalle

5 Toimintakulttuuri Luomme kunnioittavan ilmapiirin ja pyrimme toiminnassamme avoimuuteen ja luottamuksellisuuteen. Toimimme mahdollisimman paljon pienissä ryhmissä kiireettömästi. Kunnioitamme lasten ja kasvattajien välisiä herkkiä vuorovaikutustilanteita. Olemme lapsille kielellisiä malleja ja käytämme selkeää ja rikasta kieltä ja kiinnitämme huomiota myös tapaamme puhua: äänensävyyn, ilmeisiin ja eleisiin. Kohtelemme kaikkia lapsia samanarvoisesti ottaen huomioon lapsen yksilöllisyys, temperamentti sekä erityiset tarpeet. Kannustamme lapsia luottamaan omiin kykyihinsä arkipäivän tilanteissa ja vahvistamme uskallusta kokeilla uusiakin asioita. Vältämme kieltoja kieltojen vuoksi: kasvattajina luomme mahdollisuuksia lasten toiminnalle. Ravitsemme lasten itsetuntoa: annamme positiivista palautetta, otamme lasten vahvuudet huomioon, turvaamme lasten liittymisen toisiin, mitoitamme oppimisen haasteet sopiviksi ja annamme lapsille apua ja tukea, kun he sitä tarvitsevat. 5

6 Oppimisympäristö Varhaiskasvatuksessa tavoitteena on varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö. Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja, paikkoja, yhteisöjä, käytäntöjä, välineitä ja tarvikkeita, jotka tukevat lasten kehitystä, oppimista ja vuorovaikutusta.

7 Oppimisympäristö Päiväkodit sijaitsevat Pitäjänmäellä, joka on ympäristönä moninainen ja mahdollistaa erilaiset toiminnat lasten omassa lähiympäristössä, esim. kirjasto, leikkipuistot, urheilukenttä, lähimetsät. Ryhmät tekevät retkiä, mikä mahdollistaa oppimisympäristön laajenemisen ja monipuolistaa mahdollisuuksia tutkimiseen ja leikkimiseen myös luonnossa. Muokkaamme päiväkodin tilat siten, että lapsi pystyy toimimaan niissä suomen kielen taidostaan riippumatta käyttäen apuna kuvia. Huolehdimme, että oppimisympäristö on leikkimiseen, tutkimiseen, liikkumiseen ja taiteilemiseen kannustava ja toimintavälineet ehjiä. Tavarat ovat helposti lasten saatavilla. Ohjaamme lapsia laittamaan tavarat takaisin omille paikoilleen näyttämällä itse mallia. Huolehdimme ulko- ja sisätilojen turvallisuudesta mm. ilmoittamalla puutteista heti isännöitsijälle ja tekemällä säännöllisesti turvallisuuskierroksia. 7

8 Lapsen osallisuus Varhaiskasvatuksessa lapset otetaan mukaan toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Osallisuutta vahvistaa lasten sensitiivinen kohtaaminen ja myönteinen kokemus kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta.

9 Lapsen osallisuus Lapset osallistuvat ja heitä kannustetaan omatoimisuuteen kaikissa arjen tilanteissa omien valmiuksiensa mukaan. Tällä toimintakaudella tavoitteenamme on lisätä lasten osallisuutta erityisesti ruokailutilanteissa. Tiedostamme, että lapsen osallisuus mahdollistuu parhaiten tutussa ja turvallisessa ryhmässä ja siksi panostamme ryhmäytymiseen toimintakauden alussa. Huomioimme ryhmien toiminnan suunnittelussa lasten vahvuudet, ideat ja mielenkiinnon kohteet. Huolehdimme, että lapsi tulee nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi. Rohkaisemme lapsia esittämään kysymyksiä, ratkaisemaan ongelmia sekä etsimään tietoa yksin tai yhdessä toisten kanssa. Käytämme MiniVerso-vertaissovittelu menetelmää, jossa lapset osallistuvat aikuisen tuella omien ristiriitatilanteidensa selvittämiseen. 9

10 Leikki Leikkiin kannustavassa toimintakulttuurissa tunnustetaan leikin merkitys lapsen hyvinvoinnille ja oppimiselle. Henkilöstö tunnistaa leikkiä rajoittavia tekijöitä ja kehittää leikkiä edistäviä toimintatapoja ja oppimisympäristöjä. Lapsilla ja henkilöstöllä on mahdollisuus kokea yhdessä tekemisen ja leikin iloa.

11 Leikki Leikki on tärkeä osa päiväkodin arkea. Opettelemme vuorovaikutusta, kieltä ja erilaisia taitoja lasten kanssa leikin kautta. Lapset saavat usein itse valita leikkitaulujen avulla mieleisensä leikin. Aikuinen kuitenkin huolehtii, että kaikilla on kaveri ja leikit ovat monipuolisia. Osallistumme lasten leikkeihin havainnoiden lasten vuorovaikutustaitoja ja ohjaten lapsia pitkäkestoisiin leikkeihin ja ystävyyssuhteiden solmimiseen. Kunnioitamme leikkihetkiä ja annamme myös aikuiselle rauhan olla leikissä mukana. Leikkejä rikastuttamaan käytämme mm. satuja, draamaa ja kiinnostavia leikkimateriaaleja. 11

12 Yhteistyö vanhempien kanssa Yhteistyöllä tuetaan lapsen varhaiskasvatuksen järjestämistä siten, että jokainen lapsi saa oman kehityksensä ja tarpeidensa mukaista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Vastuu yhteistyön toteutumisesta ja suunnitelmallisuudesta on varhaiskasvatuksen järjestäjillä. He vastaavat myös siitä, että yhteistyötä toteutetaan monialaisesti.

13 Yhteistyö vanhempien kanssa Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma/esiopetuksen oppimissuunnitelma laaditaan toimintakausittain yhdessä vanhempien kanssa. Päiväkotiin tullessaan lapset saavat henkilökohtaisen huomion ja sylin tarvittaessa. Kotiin lähdettäessä päivän kuulumiset ovat nimetyn työntekijän tiedossa ja ne kerrotaan hakijalle. Kerromme vanhemmille lapsen iloisista oppimiskokemuksista ja huolta herättävistä havainnoista avoimesti ja mahdollisimman pian. Toimivan ja arvostavan yhteistyön tueksi hankimme tarvittaessa tulkin. Otamme saamamme palautteen huomioon, kun arvioimme ja kehitämme toimintaamme. Ryhmät tiedottavat toiminnastaan vanhemmille kirjallisesti vähintään muutaman kerran vuodessa. Kolkassa toimii vanhempaintoimikunta ja Tanelissa vanhempainyhdistys. 13

14 Toiminnan arviointi ja kehittäminen Pedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Toiminnan arvioinnin on oltava systemaattista ja säännöllistä, ja sitä pitää tehdä niin toimipiste- kuin ryhmätasollakin. Arvioinnin tulee perustua dokumentoituihin tosiasioihin ja arviointia tulee tehdä suhteessa varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteisiin sekä toimipisteen toimintasuunnitelmaan.

15 Toiminnan arviointi ja kehittäminen Arvioinnin keskiössä on lasten hyvinvointi ja etu. Vanhempien, lasten ja kasvattajien tekemä arviointi on suunnittelun ja toiminnan kehittämisen lähtökohta. Kasvattajina arvioimme työtämme lapsen varhaiskasvatussuunnitelman kautta itsearviointina päivittäin ja tiimipalavereissa viikoittain. Arvioinnin välineenä toimii ryhmän lasten varhaiskasvatussuunnitelmat ja tiimin sekä yksikön toimintasuunnitelma. Meillä on käytössä myös pysyviä toiminnan arvioinnin välineitä kuten asiakaskyselyt ja Kunta10. 15