Miksi julkisten palvelujen tuottavuutta kannattaa tutkia? - Valtion kysyntä ja VATT:n tarjonta

Samankaltaiset tiedostot
Mihin pilotti koneen ohjaa?

eapr -ryhmittely: prosessijohtamista tukeva perusterveydenhuollon tuotteistus

Insert Firstname Lastname via > Home > FCG > Header/Footer > Footer Page 1

Mitä on tehty ja saavutettu? Seurantaseminaari

Diabeteksen hoidon vertailu APR:n avulla. Outi Elonheimo Dosentti, LKT APR-benchmarking-seminaari Kouvola

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa Klas Winell

Avohoidon potilasryhmitys (APR) Terveyskeskuksen avotoiminnan tuotteistus ja hoitoprosessin kuvaus Outi Elonheimo Dosentti, LKT

Terveyskeskusten tuottavuus - Kuinka sitä tulee tutkia ja miksi se tarjoaa edellytykset tehokkaampaan tuotantoon?

Miksi tutkia terveyskeskusten tuottavuutta? Tavoitteet ja toimintasuunnitelma

Mitä tiedämme terveyskeskusten potilastyön sisällöstä?

Tervetuloa Hämeenlinnaan DRG-käyttäjäpäivät Hanna Narsakka Projektipäällikkö, Kehittämisyksikkö

Hiiden terveyskeskusten seurantatiedot

Terveyskeskusten tuottavuuden mittaus. Juho Aaltonen , Helsinki

Kirjaaminen hoitajien työssä Leena Mänttäri TtM, johtava ylihoitaja Kouvolan terveyskeskus

Koulutuksen tuottavuustutkimukset Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa

Avohoidon potilasryhmitys, Perusterveydenhuollon avotoiminnan tuotteistuksen sisältömääritykset

Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita?

Kuntien kestävyysvaje, taloudellisuus ja tuottavuusmittaus. Tuloksellisuuskampanjan asiantuntijaseminaari Kuntatalo 17.8.

VATT TUTKIMUKSET. 160 Vaikuttavuuden huomioon ottava tuottavuus vanhuspalveluissa

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Tutkimukset 160. Vaikuttavuuden huomioon ottava tuottavuus vanhuspalveluissa

Tuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan?

Käytännön tie tuotteistukseen

Miksi kestävyysvajelaskelmat eroavat toisistaan? Mallien, oletusten ja parametrisointidatan vertailu. Jan Klavus (VATT) Jenni Pääkkönen (VATT)

Toimiiko suuruuden ekonomia sosiaali- ja terveyspalveluissa? Tutkimusnäkökulma

Tuottavuus ja kuntatalouden kestävyysongelma

KUNTIEN TUOTTAVUUSKEHITTÄMINEN MAHDOLLISUUDET JA SUDENKUOPAT

Tuottavuus ja kuntatalouden kestävyysongelma

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Rakenteellinen muutos ei riitä, tarvitaan toiminnan muutosta ja johtamisen instrumentteja Jorma Lauharanta professori

Ajankohtaista sotetuottavuusmittauksesta. Kuntamarkkinat,

Mitä tarkoitetaan kuntatalouden tuottavuudella? Mikko Mehtonen

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Miten tietoja voi hyödyntää johtamisessa? Tuotteistamisesta apua. Outi Elonheimo Dosentti, LKT Helsingin yliopisto Avo-HILMO-koulutus

Tuloksellisuustyö kunnissa -20 suurimman kaupungin tilanne. Kauko Aronen Kunta-alan pääsopijajärjestöjen seminaari

Kuntien tuottavuuden mittaaminen. KEHTO-FOORUMI Kauko Aronen

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuottavuuden ja tuloksellisuuden mittaaminen. Kauko Aronen

Asiakas- ja potilasryhmitykset

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset

Talouskriisi ja kuntatalouden tulopohja

Sosiaalipalveluiden tuottavuuden. case päivähoito

Tuottavuus ja sen mittaaminen. Petri Suomala, TTY

Tuottavuuden seurantaan tarvitaan asiakaskirjon tuntemusta

Tiedot potilaista ja palveluista pohja työn suunnitteluun ja potilastyön kehittämiseen

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Toimintakyky vaikuttavuuden mittarina

Terveyskeskusten kustannustehokkuus ja palvelujen laatu. Kalevi Luoma Kustannusvaikuttavuus seminaari Kuopio

Talouden tila ja rakennemuutosten tarve

Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät

Pääekonomisti vinkkaa

Tuottavuus ja tuloksellisuustyö kunnissa 20 suurimman kaupungin tuottavuusyhteistyön tuloksia

Ambulatory and Primary Care Related Patient Groups (APR)

Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteet. Versio

LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISHOITAJAT MUUTOKSEN MAHDOLLISTAJINA

Julkisten palvelujen tuottavuus mittaamisen ja seurannan

HUS:N TUOTTAVUUDEN MITTAUS JA TUOTTAVUUSKEHITYS. Laskentapäällikkö Taru Lehtonen Yhtymähallinto, talousryhmä

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010

Hallituksen talouspolitiikasta

TUOTTEISTUKSELLA JA TULOKSELLISUUDEN MITTAAMISELLA LISÄÄ VAIKUTTAVUUTTA PALVELUTUOTANTOON

Suomen talous ja työehtosopimusneuvottelut opetus- ja tutkimusala. Sivistystyönantajat

Tulo- ja kustannuskehitys

Työpaikkakoulutus koulutuspalveluna

Tuottavuus ja kuntatalouden kestävyysongelma

Sosiaalialan osaamisen ajankohtaispäivä Toimintaympäristö, tulevaisuus, haasteet Jukka Lindberg, tilaajajohtaja

Kuntien talouden ja terveydenhuollon näkymät talouskriisin jälkeen. Sitran Kuntatalousseminaari Toimitusjohtaja Aki Lindén, HUS

Mistä voisimme vielä säästää tai miten parantaa tuottavuutta miten saada kuntien rahat riittämään Kanta Hämeessä ja Suomessa?

Talouspolitiikan arviointineuvoston lausunto julkisen talouden suunnitelmasta vuosille

HO sotehy palvelutuotannon ja uudistumisen näkökulmasta. alustavia pohdintoja

Vaikuttavuutta ja tuottavuutta kustannustehokkaasti. Timo Haikonen Terveydenhuollon Atk-päivät

Palvelutuotannon tuottavuuden mittaaminen ja kehittäminen. Antti Lönnqvist Tampereen teknillinen yliopisto

Julkisista hankinnoista innovatiivisiin hankintoihin STM /

Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella

Julkisen sektorin tehokkuus

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Pth avohoidon APR-episodiryhmittelijästä. alueellisten hoitokokonaisuuksien EPRepisodiryhmittelijän

Kuntamarkkinat - Julkisen talouden tasapaino ja velkaantuminen - Tausta - Kolme uutta kunta-asiaa Martti MarttHete i Het mäki emäki

Taloudellinen katsaus

Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.

Kohti laaja alaista tuottavuusajattelua kuntataloudessa

Talous ja työllisyys

Kunnittaiset sote:n kustannuserot: ylihoitoa vai tehottomuutta? Miika Linna Kuntaliitto

Pääekonomisti vinkkaa

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Kommenttipuheenvuoro - julkinen talous, sote-uudistus

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja

Kuntatilastot valtiovarainministeriön hallinnonalalla

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Sote -keskusten asiakaskirjo läpinäkyväksi kohti tuottavuusloikkaa

Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi Toimitusjohtaja Risto Parjanne

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tila

Kuntien tuottavuustyö välineitä palvelujen kehittämiseen

Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon vahvistaminen

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto

Transkriptio:

Miksi julkisten palvelujen tuottavuutta kannattaa tutkia? - Valtion kysyntä ja VATT:n tarjonta Ylijohtaja Aki Kangasharju GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT) FORS-seminaari, Tieteiden talo, Helsinki, 8.6.2011 Julkisten palvelujen resursointi, tehokkuus ja vaikuttavuus

Miljoona syytä! Hyvinvointi Mitä jos kaikki työpaikat olisivat julkisella sektorilla? (Baumol) In the long run productivity is almost everything Verotuksen ylärajat Lafferin käyrä Vrt. yksityisen sektorin kilpailukyky Syyt vaihdelleet: 1930-, 1960-,1990- Globalisaatio Eriarvoisuus Eriarvoisuus julkisissa palveluissa (palvelujen sisältö) Output allocation and profit efficiency Kestävyysvaje 2

Julkisen talouden näkymät, 7.4.2011 (Vakausohjelman tarkistus) 3

VM:n näkemys Jos mitään ei tehdä, valtiontalouden alijäämä vuonna 2015 on 3,7% / bkt. Viereinen sopeutus tuottaa myös alijäämän vuodelle 2015: 1% / bkt Rakenteellisilla uudistuksilla kurotaan 1 %-yksikkö 2015 mennessä (valtiontalous tasapainoon) ja 1 %-yksikkö tämän jälkeen Jolloin kestävyysvaje =0, koska muu julkinen sektori on ylijäämäinen 3 % / bkt. 4

Julkisen sektorin tuottavuus on tehokas lääke vajeeseen VM 2010: Julkisen talouden valinnat 5

Herkkyyslaskelmia 6

Kuntasektori on 40 % julkisista menoista ja kuntatalous vastaa puolesta kestävyysvajeesta 7

Tämän vuoksi VATT on keskittynyt kuntapalveluihin... Education Upper secondary schooling (Kirjavainen 2009) Polytechnics (Räty, Aaltonen, Kirjavainen 2008; Pääkkönen 2010) Universities (Räty 2008) Primary and lower secondary schooling (Aaltonen, Kirjavainen, Moisio 2006) Vocational schooling (Ollikainen 2006) Health and welfare services Elderly care (Kangasharju, Mikkola, Mänttäri, Tyni, Valta 2010) Basic health care (Aaltonen 2009; Järviö, Aaltonen, Luoma 2009; Aaltonen 2008) Child daycare (Kangasharju & Aaltonen 2006) Other Central government productivity programme (Kangasharju & Pääkkönen 2010) Efficiency of the Courts of Appeal (Kirjavainen, Kangasharju & Aaltonen (2009)

Uusimmat viritykset... 9

Tuottavuuden taso Tuottavuus Tuotosten määrä Panosten määrä prosessi Suoritteet ja palvelukokonaisuudet Vaikuttavuus Palvelutuotannon tuottavuus Hyvinvointituottavuus 10

Suoritteisiin perustuva tuottavuuden mittaus Laatu otetaan huomioon eri hoitomuotojen kustannusrakenteella Esim. painotetaan hoitomuotoja niiden kustannusosuuksilla Vaikuttavuutta ei oteta huomioon Palvelu on syntynyt kun se on tuotettu riippumatta tarpeesta tai vaikutuksesta Painotetaanko oikeita asioita? Kustannuspainot vs. vaikuttavuuspainot Mitä jos hoidon laiminlyönnin seurauksena vaativampaa hoitoa tarvitsevien vanhusten osuus kasvaa? Tulevana vuonna hoidon aloittavat vanhukset ovat erilaisia? 11

Kouvolan terveyskeskuksen top30 APR-tuotteet ja tuotanto 1.6.2009-31.5.2010 EpisodiAPR Potilaiden lkm Km. resurssit (APR-pist.) Kokonaisres. käyttö (APR-pist.) Kokonaisres. tunteina % resursseista Terve 19 655 141,0 2 771 688 46 195 23,66 Helppohoitoiset infektiot 9 755 140,2 1 367 985 22 800 11,68 Määräaikaistarkastuksissa havaitut sairaudet 5 058 197,0 996 633 16 611 8,51 Diabetes ja elinkomplikaatiot 1 425 453,3 646 021 10 767 5,51 Diabetes 1 680 269,4 452 619 7 544 3,86 Rasva-aineenvaihdunnan häiriö liitännäissairauksineen 1 672 264,4 442 051 7 368 3,77 Lievä vamma 3 958 82,9 328 198 5 470 2,80 Oireet tai tarkemmin määrittelemättömät tilat 2 554 127,3 325 151 5 419 2,78 Selkä- ja kaularangan sairaudet 1 507 210,3 316 864 5 281 2,70 Tuki- ja liikuntaelinsairaus 1 502 182,8 274 578 4 576 2,34 Ihosairaus 2 151 109,3 235 149 3 919 2,01 Vakava vamma tai myrkytys 1 078 207,4 223 600 3 727 1,91 Verenpainetauti 1 343 163,0 218 943 3 649 1,87 Helppohoitoinen infektio, allergia ja jälkitaudit 1 161 185,3 215 176 3 586 1,84 Vamma tai myrkytys jälkitiloineen 1 547 127,8 197 755 3 296 1,69 Normaali raskaus 1 013 193,8 196 290 3 271 1,68 Lievät vatsavaivat 1 498 112,6 168 646 2 811 1,44 Endokrinologinen sairaus 1 485 94,6 140 429 2 340 1,20 Selkä- ja kaularangan sairaudet sekä lisäsairaudet 566 219,0 123 941 2 066 1,06 Nivelrikko 543 207,6 112 726 1 879 0,96 Lapsen tai nuoren psyyken tai kehityksen häiriöt 1 042 101,2 105 501 1 758 0,90 Muu psyyken sairaus 591 172,7 102 073 1 701 0,87 Virtsatieinfektio tai munuaistulehdus 1 018 91,6 93 271 1 555 0,80 Korva-, nenä- ja kurkkutauti komplikaatioineen 986 87,1 85 852 1 431 0,73 Neurologinen sairaus lisäsairauksineen 454 188,9 85 749 1 429 0,73 Krooninen keuhkosairaus 462 179,8 83 063 1 384 0,71 Verenpainetauti ja valtimotautikomplikaatiot 307 259,4 79 624 1 327 0,68 Miehen virtsa- ja sukupuolielinsairaus komplikaatioineen 765 98,1 75 057 1 251 0,64 Kaikki yhteensä 48 197 243,0 11 714 224 195 237 100,00 POTILASKIRJO Source: Kati Myllymäki 2011

Tuotokset, panokset, tuottavuus vanhuspalveluissa 2008-2009 kaikki Kunnalliset Yksityiset Koti PaTa PaTe VaKo HoSa Tuotokset Painotetut suoritteet 1,2 % 0,0 % 3,6 % 9,3 % 0,5 % 8,2 % -10,9 % -6,4 % Vaikuttavuuden huomioonottavat suoritteet 1,8 % 1,0 % 3,4 % 17,0 % 6,7 % 7,9 % -13,4 % -7,8 % Panokset Nimelliset menot 3,1 % 2,3 % 4,7 % 9,6 % -0,8 % 11,1 % -4,6 % -10,2 % Reaaliset menot 0,7 % -0,5 % 3,2 % 7,0 % -3,0 % 8,5 % -6,8 % -12,2 % Nimellisenä Palvelutuotannon tuottavuus -1,8 % -2,3 % -1,0 % -0,3 % 1,3 % -2,6 % -6,7 % 4,2 % Hyvinvointituottavuus -1,3 % -1,3 % -1,2 % 6,9 % 7,7 % -2,9 % -9,2 % 2,7 % Reaalisena Palvelutuotannon tuottavuus 0,5 % 0,5 % 0,4 % 2,0 % 3,7 % -0,3 % -4,5 % 6,6 % Hyvinvointituottavuus 1,0 % 1,5 % 0,1 % 9,4 % 10,2 % -0,6 % -7,1 % 5,2 % Pl. Espoo ja Helsinki Palvelutuotannon tuottavuus 0,3 % 0,8 % -5,1 % Hyvinvointituottavuus 1,6 % 1,9 % -2,0 % 13