Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010

Transkriptio

1 Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1

2 BKT ja kysyntäerät Tavaroiden ja palveluiden vienti Kiinteät bruttoinvestoinnit Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Bruttokansantuote BKT vuonna Indeksi, 2000 = Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 2

3 Kysyntäerien vaikutus kasvuun Nettovienti Julkinen kysyntä Varastojen muutos ja tilastollinen ero Yksityinen kulutus Yksityiset investoinnit BKT, määrän prosenttimuutos 10 Prosenttiyksikköä Kuvio on suuntaa antava. Kunkin kysyntäerän vaikutus BKT:n kasvuun on laskettu sen määrän kasvun ja edellisen vuoden arvo-osuuden perusteella. Vuosien luvut ovat ennusteita. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 3

4 Kysyntä ja tarjonta e 2011e 2012e Käyvin hinnoin, mrd. euroa Määrän prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote 171,0 1,2-7,8 1,6 1,8 2,2 Tuonti 57,2 6,6-22,3 6,9 5,9 5,2 Vienti 61,9 6,5-24,3 3,1 3,4 4,9 Yksityinen kulutus 94,5 1,7-2,1 1,6 1,1 1,9 Julkinen kulutus 42,9 2,7 0,7 1,7 1,2 1,0 Yksityiset investoinnit 29,1-0,2-15,7-1,9 4,5 6,8 Julkiset investoinnit 4,7-0,7 4,0-1,1-3,6-4,3 4

5 Työttömyys ja työlliset Työlliset (vasen asteikko) Työttömyysaste (oikea asteikko) henkeä % Suomen Pankin kausipuhdistamat luvut. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 4 5

6 Työvoimapotentiaalin nettolisäys: vuotiaat miinus vuotiaat henkeä Lähde: Tilastokeskus. 6

7 Kotitalouksien* käytettävissä olevat tulot, kulutus ja säästäminen 6 % Säästämisaste Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot** Yksityinen kulutus** * Kotitaloudet ja kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt. ** Prosenttimuutos edellisestä vuodesta. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 7

8 Investointiaste 20 Yksityiset investoinnit yhteensä Asuinrakennukset Yksityiset investoinnit pl. asuinrakennukset Julkiset investoinnit % BKT:stä Investointiasteet on laskettu nimellisistä luvuista. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 8

9 Suomen vienti, vientimarkkinat ja maailmankauppa Tavaroiden ja palveluiden vienti Suomen vientimarkkinat Maailmankauppa 120 Indeksi, 2007 = Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 9

10 Tavaroiden ja palveluiden tase ja vaihtotase Tavaroiden ja palveluiden tase Vaihtotase 15 Mrd. euroa kk:n liukuva summa. Lähde: Suomen Pankki. 10

11 Yksikkötyökustannukset, palkansaajakorvaukset palkansaajaa kohti ja tuottavuus Palkansaajakorvaukset palkansaajaa kohti Yksikkötyökustannukset Tuottavuus työllistä kohti 8 Prosenttimuutos edellisestä vuodesta Vuosien luvut ovat ennusteita. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 11

12 Kuluttajahinnat Suomessa Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi Kansallinen kuluttajahintaindeksi 6 Prosenttimuutos edellisestä vuodesta Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 12

13 Julkisen sektorin rahoitusjäämä % BKT:stä Julkisyhteisöt Valtio Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 13

14 Julkinen talous % BKT:stä e 2011e 2012e Julkisen sektorin nettoluotonanto (EDP) 4,2-2,2-3,9-3,5-3,3 Julkisen sektorin nettoluotonanto (ESA95) 4,1-2,4-3,9-3,5-3,3 Valtio 0,5-5,1-6,0-5,5-5,1 Kunnat -0,4-0,4-0,4-0,4-0,4 Sosiaaliturvarahastot 4,0 3,1 2,5 2,4 2,1 Julkisen sektorin perusjäämä 5,6-1,0-2,5-1,9-1,6 Julkisyhteisöjen velka 34,2 44,0 51,3 56,2 60,1 Valtionvelka 29,5 37,6 44,6 49,3 53,1 Kokonaisveroaste 43,1 42,9 42,6 43,1 43,2 14

15 Julkisyhteisöjen velka Julkisyhteisöjen EMU-velka Valtion ja kuntien velka 90 % BKT:stä Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 15

16 Kolme mahdollista kehityskulkua tulevina vuosina 16

17 BKT:n vaihtoehtoisia kehityskulkuja Aiempi kehitysura Perusura Viitevuoden 2000 hinnoin, milj. euroa Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 17

18 BKT:n vaihtoehtoisia kehityskulkuja Aiempi kehitysura Perusura Hiipuva Suomi Viitevuoden 2000 hinnoin, milj. euroa Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 18

19 Hiipuva Suomi Talouden rakenteita ei uudisteta Työurat eivät pitene nykyisestä Julkisten peruspalvelujen tuottavuuskehitys pysyy heikkona Julkisen talouden kestävyydestä ei huolehdita Velkaantuminen jatkuu ja vakauttamiseen joudutaan pakkoraossa Kilpailukyky jatkaa rapautumistaan Palkanmuodostus ei ota huomioon talouden tilaa ja toimintaympäristöä Tuottavuuden kasvu hidastuu, työvoima supistuu: talous erkaantuu yhä kauemmas aiemmasta kasvuurasta 19

20 BKT:n vaihtoehtoisia kehityskulkuja Aiempi kehitysura Hiipuva Suomi Perusura Sinnittelevä Suomi Viitevuoden 2000 hinnoin, milj. euroa Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 20

21 Sinnittelevä Suomi Rakenneuudistukset jäävät vaatimattomiksi Työurien piteneminen jää tavoitteesta Julkista taloutta ohjataan kestävälle pohjalle Vakauttaminen tehdään veronkorotuksin ja menoleikkauksin ilman merkittäviä rakenneuudistuksia Kilpailukykyä yritetään ylläpitää Palkkojen nousu jatkuu kilpailijamaiden vauhtia Kilpailukykymenetyksiä ei saada takaisin Talous kasvaa varovaisesti, mutta taantuman menetykset jäävät pysyviksi 21

22 BKT:n vaihtoehtoisia kehityskulkuja Aiempi kehitysura Perusura Hiipuva Suomi Sinnittelevä Suomi Uudistuva Suomi Viitevuoden 2000 hinnoin, milj. euroa Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 22

23 Uudistuva Suomi Talouden rakenteita uudistetaan ennakkoluulottomasti Työuria pidennetään alusta ja lopusta ja haetaan ratkaisuja työurien keskeytymiseen. Riittävästä kilpailusta pidetään huolta eri markkinoilla Julkinen talous määrätietoisesti kestävälle pohjalle uudistuksilla nostetaan peruspalvelujen tuottavuutta Kilpailukyvyn ylläpitäminen yhteinen tavoite Yhteinen palkka-ankkuri ja paikallinen sopiminen palkanmuodostuksen lähtökohtina Tuotantomenetykset kurotaan umpeen 23