Koulutuksen tuottavuustutkimukset Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa

Transkriptio

1 Koulutuksen tuottavuustutkimukset Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa Tanja Kirjavainen, VATT Koulutussuunnittelu ja ekonomia symposium, Kasvatustieteen päivät , Vaasa

2 Vähän hyvinvointipalvelujen taloudellista tutkimusta, vaikka Suuri panostus julkinen hyvinvointipalvelujen kulutus 24 mrd. euroa Yksityinen yli 7 mrd. euroa Suuri vaikutus terveys! koulutus panoksena talouskasvussa Suuret tulevaisuuden haasteet terveys- ja hoivapalveluissa yhtä suuret menojen kasvupaineet kuin eläkkeissä

3 Julkisten ja yksityisten hyvinvointipalveluiden työlliset* ja kaikki työlliset ja skenaario** pelkästään ikärakenteen muuttuessa tuhatta Työlliset Suomessa ja muuttumattomin työllisyysastein vuoteen Muiden alojen työlliset Hyvinvointipalvelujen työlliset *Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon mukaan. ** Ikärakenne muuttuu Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan. Palvelurakenne ja työllisyysasteet säilyvät vuoden 2006 mukaise Lähde: VATT-vuosikirja 2007

4 Tuottavuus on yksi unohdettu aihe Se on vain yksi tekijä ikääntymiseen varautumisessa Hinnat: työvoimakustannukset Kysyntä: terveydentila, kysynnän tulojousto, yksin asuminen, Tarjonta: syntyvyys, maahanmuutto, tuottavuus muualla taloudessa Toisaalta onnistuessaan vaikutus on voimakas Prosentin tuottavuuden kasvu poistaisi lisätyövoimatarpeen Muualla taloudessa totuttu yli 2 prosentin tuottavuuden kasvuun

5 tuhatta 800 Julkisten ja yksityisten hyvinvointipalveluiden työlliset* ja skenaario eri tuottavuusoletuksilla Työlliset Ei tuottavuuden muutosta Tuottavuus kohoaa 1 % vuodessa *Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon mukaan. Lähde: VATT-vuosikirja 2007

6 Perusopetus Joten koulutuksenkin tuottavuuden tutkiminen tärkeää Aaltonen-Kirjavainen-Moisio (2005): Kuntien perusopetuksen tehokkuuserot ja tuottavuus VATT-keskustelualoitteita 374. Aaltonen-Kirjavainen-Moisio (2006): Efficiency and Producitivity in Finnish Comprehensive Schooling VATTtutkimuksia 127. Nuorten lukiokoulutus Kirjavainen (2007): Nuorten lukiokoulutuksen tehokkuus VATT-tutkimuksia 131. Kirjavainen (2007): Efficiency of Finnish Upper Secondary Schools: An Application of Stochastic Frontier Analysis with Panel Data. VATT-keskustelualoitteita 428 Lehtonen (2007): Lukioiden tehokkuus: Yksilöpohjaisen DEA-mallin sovellus. VATT-keskustelualoitteita (tulossa). Ammatillinen peruskoulutus Ollikainen (2007): Ammatillisen peruskoulutuksen kustannustehokkuus VATT-tutkimuksia 132. Yliopistojen tuottavuus (käynnissä) Räty, T. (2007) Korkeakoulujen tuottavuuden kehitys Teoksessa Hyvinvointipalvelujen tuottavuus: Tuloksia opintien varrelta. Räty, T. - Kivistö, J. (2006) Mitattavissa oleva tuottavuus Suomen yliopistoissa. VATT-tutkimuksia 124. Ammattikorkeakoulujen tuottavuus ja tehokkuus (käynnissä) Kangasharju, A. (toim.) (2007): Hyvinvointipalvelujen tuottavuus: Tuloksia opintien varrelta. VATT-julkaisuja 46. Koulutuspalvelujen tuottavuuden ja tehokkuuden tutkimushanke Aaltonen-Kirjavainen-Moisio-Ollikainen (2007): Perusopetuksen, lukioiden ja ammatillisen peruskoulutuksen tuottavuus ja tehokkuus loppuraportti. VATT-tutkimuksia 135.

7 TUOTTAVUUS TUOTOS/PANOS Tehokkuus ja tuottavuus TEHOKKUUS YKSIKÖN TUOTTAVUUS/MAKSIMITUOTTAVUUS ELI SUHDELUKU, JOKA ILMAISEE YKSIKÖN TUOTTAVUUDEN SUHTEESSA VERTAILUJOUKON PARHAIMPAAN/PARHAIMPIIN YKSIKÖIHIN

8 Tuottavuuden muutos vuosittain, % Kuntasektorin kokonaistuottavuus: (TK) - Koulutuspalvelut - Terveydenhuoltopalvelut - Sosiaalipalvelut Perusopetus (VATT) Lukiot (VATT) Ammatillinen koulutus (VATT) Yliopistot (VATT) Päivähoito (VATT) Terveyskeskukset (VATT) Erikoissairaanhoito(CHESS) Vanhusten laitoshoito (CHESS) ,1-2,0-1,4-1,0 1,0-1,4-1,3-1,1-1,4-0,6 1,0-0,5-3,2-2,8-1,8-1,4 1,6-1,8-5,3-1,9-0,5-0,8 0,1-2,0-2,8-0,6-2,4-1,2-0,2-4,2-2,3-2,7-1,9 + 2 / vuosi, ,5 / vuosi, ,1 0,2-0,8-3,2-3,4-2,7-1,9-0,7-2,2 0,1-0,3-1,6-0,8-6,4-0,5-0,5-2,1

9 Kustannustehottomuuserot,% v Keskiarvo Minimi Maksimi Perusopetus 8,0 1,0 39,0 Lukiot 4,0 1,0 20,2 Ammatillinen peruskoulutus (v. 2003) 13,0 (27,0)

10 Tehottomuuserot, % Keskiarvo Minimi Maksimi Perusopetus (v PISA) 3,0 1,0 9,1 Lukiot (v. 2004) 6,0 2,0 13,4

11 Käyttömenojen ja koulujen keskikoon välinen yhteys perusopetuksessa menot/oppilas koulukoko (logaritminen asteikko)

12 Opetuksen menojen ja lukioiden keskikoon sekä opiskelija-opettaja suhteen välinen yhteys (mallin ennuste, muut tekijät kontrolloitu) Opetuksen menot (eur)/opiskelija Opetuksen menot (eur)/opiskelija Lukioiden keskikoko Opiskelijoita/Opettajat ja rehtorit

13 Tehokkuuden ja oppilaitoksen koon välinen yhteys ammatillisessa perusopetuksessa Tehokkuus 0,50 0,55 0,60 0,65 0,70 M a lli A M a lli B O pis ke lija m ää rä

14 Lopuksi Tuottavuus laskenut osassa koulutuspalveluja Tuottavuus kuitenkin korkea kansainvälisesti vertailtuna (OECD) Tehokkuuseroja löytyy, mutta ne ovat suhteellisen pieniä, joten tuottavuuden parantumista haettava koko järjestelmää kehittämällä ennemmin kuin parhaimpia käytänteitä levittämällä Tuottavuustutkimuskin vaatii kehittämistä erityisesti aineistojen osalta Puutteelliset aineistot vaikeuttavat tarkastelua ja aiheuttavat epätarkkuutta tuloksiin

15 KIITOS!