Suomen talous ja työehtosopimusneuvottelut opetus- ja tutkimusala. Sivistystyönantajat

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen talous ja työehtosopimusneuvottelut opetus- ja tutkimusala. Sivistystyönantajat"

Yrjö Lahtinen
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Suomen talous ja työehtosopimusneuvottelut opetus- ja tutkimusala Sivistystyönantajat

2 Suomen talous

3 BKT:n pudotus trendiltä Lähde: Tilastokeskus 3

4 Keskeisiä ennusteita Lähde: Mediaanit 10 ennusteesta, syksy

5 Tavaraviennin kehitys Lähde: VM 5

6 Tuottavuuden muutos Lähde: Tilastokeskus 6

7 Työllisyysaste Lähde: VM 7

8 Potentiaalinen tuotanto ja osatekijät Lähde: VM 8

9 Työmarkkinoiden polarisaatio Lähde: VATT 9

10 Talous tiukassa kilpailussa BKT tipahtanut trendiltään: BKT per capita vajonnut länsimaiselle keskitasolle Työllisyyskehitys heikkoa: virta pitkäaikaistyöttömiin ollut suuri Käänne onneksi tapahtunut Pitkäaikaistyöttömyys kuitenkin korkea Tuottavuuskehityskin tipahtanut trendiltään Globaalikilpailu haastanut etenkin keskipalkatut työpaikat ei pelkästään viennin osalta: jatkossa haastaa palvelut ja yksittäiset työtehtävätkin 10

11 Viennin merkitys taloudelle

12 Kustannuskilpailukyvyn ja yksityisen sektorin työtuntien määrän kehitys Lähde: ETLA 12

13 BKT vs. julkinen sektori Lähde: Tilastokeskus 13

14 Palkansaajat sektoreittain Lähde: Tilastokeskus 14

15 Kustannuskilpailukyvyllä on väliä Ei valuuttakurssipolitiikkaa käytössä Työvoimakustannusten on sopeuduttava tuottavuuskehitykseen <-> jos ei, näkyy työllisyydessä ja edelleen julkisen talouden ongelmina <-> jos kyllä, kilpailukyky säilyy, työllisyys korkea, reaalipalkkojen kehitys hyvää, hyvinvointi kasvaa kaikilla sektoreilla ja aloilla 15

16 Julkinen talous

17 Julkisen talouden raami 17

18 Elatussuhde 1,6 1,4 1,2 1 0,8 Työllisyysaste 69 % vuonna 2025 Työllisyysaste 74 % vuonna 2025 (perusura) Työllisyysaste 79 % vuonna 2025 Lähde: STM 18

19 Julkisten menojen kehitys % BKT:sta Lähde: STM 19

20 Julkinen velka Lähde: VM 20

21 Kestävyysvaje %, jäämä/bkt Lähde: VM 21

22 Työllisyysaste julkisen talouden tasapaino Lähde: Hetemäki 22

23 Julkiset ja julkisesti rahoitetut palvelut haasteissa Nykyisen tiedon valossa tuottavuuden ja työllisyyden kasvu eivät riitä rahoittamaan lakisääteisiä julkisia palveluita ja etuuksia. -> Tarvitaan ratkaisuja, joilla tuottavimman toiminnan vienti saadaan vetämään -> Kertaantuu positiivisena työllisyytenä -> Julkinen talous saadaan kuntoon 23

24 Hallituksen puoliväliriihi ja budjetti 2018 Pieniä panostuksia moneen suuntaan: koulutuksen järjestäjien suora rahoitus kuitenkin laskee yhä Tekes (kasvumoottorit): pääomitus 60 milj. euroa ja määrärahakorotus 35 milj. euroa Suomen Akatemia (huippututkimuksen lippulaivat): pääomitus 60 milj. euroa ja määrärahakorotus 25 milj. euroa Innovaatioseteli: määrärahakorotus 5 milj. euroa AMK TKI-toiminta: 5 milj. euroa Ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjä ja -välineitä omistava ja ylläpitävä osaamiskeskus: pääomitus 80 milj. euroa Ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanon tuki: 15 milj. euroa & uuden koulutuspolut: 9,4 milj. euroa Suurteholaskennan kehittäminen: 8,25 milj. euroa Peruskoulujen tasa-arvo: 25 milj. euroa Varhaiskasvatuksen henkilöstörakenne: 5 milj. euroa 24

25 Koulutuksen järjestäjien talous

26 Julkisten koulutusmenojen rakenne, % koulutuksen kokonaismenosta

27 Julkiset nimelliset koulutusmenot sektoreittain

28 Julkiset koulutusmenot, % BKT:stä

29 Julkiset koulutusmenot, % kok.menoista

30 Koulutuksen reaaliset käyttömenot käyttökohteittain

31 Reaaliset käyttömenot opiskelijaa kohden koulutusmuodoittain

32 Yliopistojen valtionrahoitus päämomentilla Momentti Lähde: Valtionbudjetti

33 Yliopistojen reaalinen kokonaisrahoitus

34 Yliopistojen varsinaisen toiminnan tulos

35 Yliopistojen henkilöstön kehitys HY LTY TTY ÅA JY OY TaY TY LY SibA TeaK VY KuvA Aalto Hanken ISY Taide Yhteensä

36 Yliopistojen menojen kehitys Lähde: Sivistystyönantajat 36

37 Yliopistojen menojen osuus kokonaismenoista Lähde: Sivistystyönantajat 37

38 Ammattikorkeakoulut: nettotulos-% 2015 ja 2016 Lähde: Vipunen

39 Ammatilliset oppilaitokset AMKE:n jäsentiedustelun mukaan (kevät 2017): alijäämä 85 miljoonaa euroa Henkilöstön lomautukset ja vähentämiset käynnissä ja tulossa? Lähde: AMKE

40 Oppilaitosten opetushenkilöstön kehitys

41 Oppilaitosten hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön kehitys

42 Koulutuksen järjestäjien talous tiukoilla Koulutuksen ja tutkimuksen julkista rahoitusta leikattu nykyisen hallituksen toimesta yli 800 milj. euroa: jo edelliset hallitukset tehneet merkittäviä leikkauksia -> leikkaukset realisoituvat koko loppuvuosikymmenen Reaalisesti puhutaan lähes 1,5 mrd. euron leikkauksista koulutuksessa kuluvalla vuosikymmenellä Näkynyt ja näkyy volyymin laskuna (opintosuoritukset, seinät, laitteet ja työpaikat) 42

43 Ansiotason ja ostovoiman kehitys

44 Opettajien ansioiden kehitys: yksityinen opetusala Lähde: Sivistystyönantajat 44

45 HTP:n ansioiden kehitys: yksityinen opetusala Lähde: Sivistystyönantajat 45

46 Opetushenkilöstön ansioiden kehitys: ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset Lähde: Sivistystyönantajat 46

47 Opetus- ja tutkimushenkilöstön ansioiden kehitys: yliopistot Lähde: Sivistystyönantajat 47

48 Muun henkilöstön ansioiden kehitys: yliopistot Lähde: Sivistystyönantajat 48

49 Opettajien ansioiden kehitys: harjoittelukoulut Lähde: Sivistystyönantajat 49

50 Henkilöstön ansiokehitys keskimäärin 2010/ Lähde: Sivistystyönantajat 50

51 Ansiokehitys ja inflaatio: yliopistot Lähde: Sivistystyönantajat 51

52 Ansiokehitys ja inflaatio: yksityinen opetusala ja aikuiskoulutuskeskukset Lähde: Sivistystyönantajat 52

53 Ansio- ja työllisyyskehitys: opetus- ja tutkimushenkilöstö yliopistoissa Lähde: Sivistystyönantajat 53

54 Ansio- ja työllisyyskehitys: muu henkilöstö yliopistoissa Lähde: Sivistystyönantajat 54

55 Erityiskysymyksiä

56 Koulutus- ja tutkimusalan erityiskysymyksiä Rahoituksen/tulojen eri syklisyys (muun) yksityisen sektorin kanssa: talouden kasvu -> verokertymän kasvu -> mahdollinen (sote-paine väestön ikääntymisestä) rahoituksen kasvu Palkkataso kilpailukykyinen: erityisesti, kun otetaan huomioon työn muut edut Yksilöiden palkkaerot pieniä (pl. korkeakoulut, joissa keskitasoa) Pitäisikö palkkojen olla yksilöllisempiä tuloksista ja henkilökohtaisesta suoriutumisesta selkeämpi palkkio? 56

57 Naisten ja miesten palkkaerot: neuro on 83 senttiä, mutta koulutuksessa Naisten euro yks. oppilaitoksissa: Opetus (67 % naisia): 94 senttiä Hallinto- ja tukipalvelu (71 % naisia): 94 senttiä Naisten euro ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa: Opetus (51 % naisia): 99 senttiä Hallinto- ja tukipalvelu (66 % naisia): 84 senttiä Naisten euro yliopistoissa: Opetus- ja tutkimus (44 % naisia): 91 senttiä Muu henkilöstö (67 % naisia): 95 senttiä Jos otettaisiin huomioon ammattirakenne, kokemus, vastuut, jne. havaittavaa merkittävää eroa tuskin olisi 57

58 Opettajien palkkahajonta: Yksityinen ja kunta Lähde: Tilastokeskus 58

59 Opettajien palkkataso: palkka suhteessa korkeakoulutettujen keskipalkkaan, kokoaikaiset Lähde: OECD 59

60 Opettajien palkkataso: Yksityinen ja kunta Lähde: Tilastokeskus 60

61 Ansiotason kehitys sektoreittain Lähde: Tilastokeskus 61

62 Ansioiden muutos sektoreittain Lähde: Tilastokeskus 62

63 Sopimuskorotukset ja palkkaliukumat: yksityinen Lähde: Tilastokeskus 63

64 Sopimuskorotukset ja palkkaliukumat: kunnat Lähde: Tilastokeskus 64

65 Sopimuskorotukset ja palkkaliukumat: valtio Lähde: Tilastokeskus 65

66 Julkisen ja yksityisen sektorin palkkaero Lähde: Maczulskij 66

67 Julkisen ja yksityisen sektorin palkkaero sama pätevyys Lähde: Maczulskij 67

68 Työttömyys vs. sektoreiden palkkaero Lähde: Maczulskij 68

69 Kiitos!

Samankaltaiset tiedostot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2018 2021 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 12.5.2017 Taloudellinen katsaus, kevät 2017 28.04.2017 Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit 2015 2016 2017 2018 2019