RAAHEN KYLIEN MAASEUTUSUUNNITELMA

1 RAAHEN KYLIEN MAASEUTUSUUNNITELMA Elävä maaseutu - Mnipulisten elinkeinjen ja viihtyisän asuinympäristön maaseutu päivitetty 8.5.2012 Suunnitelman päivitystä jatketaan syksyllä 2012

2 Sisällys MAASEUTUSUUNNITELMAN TAUSTA... 3 RAAHEN MAASEUDUN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS... 4 SUUNNITELMA-ALUEEN NELIKENTTÄANALYYSI... 11 VISIO RAAHEN MAASEUDUSTA VUONNA 2020... 12 STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT, TAVOITTEET JA TOIMENPITEET... 13 1. Maa- ja metsätaluden ja niiden liitännäiselinkeinjen turvaaminen... 14 2. Mnipulinen ja kilpailukykyinen elinkeinelämä... 16 3. Laadukkaiden palveluiden turvaaminen... 19 4. Viihtyisä, turvallinen ja vetvimainen asuinympäristö... 22 5. Aktiivinen kylätiminta... 24 6. Timiva lähidemkratia ja vurvaikutus... 26 KYLIEN RAKENNUS- JA TOIMINTAKOHTEET 2012-2016... 27 KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT JA ARVIOINTIKRITEERIT... 29 TOIMEENPANO JA SEURANTA... 30 Työryhmä Anni Mathlin, maaseutuasiamies Elsi Pyhtilä, maaseututimen timistsihteeri Sari Pekkala, maaseutu- ja aluelautakunnan puheenjhtaja Matti Sevnkari, Raahen Kylät ry:n puheenjhtaja Paav Silvla, Haapajki-Arkkukari Kyläyhdistys ry Paav Kkk, Olkijen Kyläyhdistys ry Rist Kärkinen, Olkijen Kyläyhdistys ry Markku Siuvatti, Piehingin Kyläyhdistys ry Arja Tervnen, Pattijen Ktiseutuyhdistys ry Kari Pietilä, Mattilanperän Kyläyhdistys ry Nina Kurunlahti, Nuseva Rannikkseutu ry:n Yhteisöhautm-hanke Suunnitelman valkuvat Kari Pietilä Elsi Pyhtilä Jani Suurnen Pekka Leinnen Nina Kurunlahti Paav Silvla

3 MAASEUTUSUUNNITELMAN TAUSTA Maaseutupliittiset tavitteet Raahen kaupungin keskustaajaman ulkpulisille alueille Raahen kaupunginhallitus päätti 25.10.2004 valtuutettu Kari Pietilän 28.1.2004 jättämän valtuustalitteen phjalta esittää maaseutulautakunnalle, että lautakunnan tulee luda maaseutupliittiset tavitteet saksi kaupungin kknaisstrategiaa. Maaseutulautakunta perusti työryhmän laatimaan Raahen keskustaajaman ympärillä sijaitseville kylille yhteiset maaseutupliittiset tavitteet liitettäväksi saksi kaupungin kknaisstrategiaa. Ensimmäinen Raahen kylien maaseutusuunnitelma tehtiin vusille 2004 2011. Syksyllä 2011 maaseutu- ja aluelautakunta perusti työryhmän päivittämään Raahen kylien maaseutusuunnitelman vusille 2012 2016. Työryhmän kllekutsujaksi ja jäseneksi valittiin maaseutuasiamies Anni Mathlin. 26.3.2012 maaseutu- ja aluelautakunta teki päätöksen tehdä maaseutusuunnitelmasta aluksi www-versin ja dttaa mahdllisten kuntaliitsten vaikutus suunnitelman sisältöön. Raahen kaupunki saksi Kalajen kaupungin hallinnimaa maaseutuhallinta vuden 2011 alusta Maaseutuhallinnn uudistuksen myötä maaseutuhallint ktaan alueiksi, jilla timii vähintään 800 tukihakemuksen tehnyttä maatalusyrittäjää. Raahen kaupunki n allekirjittanut 5.10.2011 spimuksen yhteistiminta-alueesta Kalajen kaupungin kanssa. Raahen ja Kalajen hella uuteen maaseutuhallinnn alueeseen kuuluvat Alavieska, Merijärvi, Pyhäjki ja Siikajki. Maaseutuhallinnn uudistuksen tavitteena n mm. turvata maaseutuhallinnn palveluiden saatavuus sekä parantaa maaseutuhankkeiden ja kyläasiiden saamista. Tarkitus: Raahen kylien maaseutusuunnitelmassa määritellään maaseutumaisten alueiden ja kylien kehittämisen päämäärät, tavitteet ja timenpiteet. Erityishumi kiinnitetään lähidemkratian turvaamiseen, laajentuvien maaseutualueiden tasaarvisuuteen, maaseudun mnipuliseen kehitykseen ja maataluden perusedellytysten säilymiseen. Tarkituksena n luda puitteet maaseudun ja kylien suunnitelmalliselle ja pitkäjänteiselle kehittämiselle. Lähtökhdat: Raahen kaupungin visi ja strategiset päämäärät Maaseutuhallinnn uudistus ja sen tavitteisiin vastaaminen Timintaympäristön muutkset Maaseututimijiden näkökulmien laaja-alainen humiiminen Maaseutupalvelut Maaseutu- ja aluelautakunnan tehtävänä n hulehtia pikkihallinnllisesti maaseudun elinkeinjen, elinlsuhteiden ja palvelujen kehittämisestä. Lautakunnan rli vahvistuu mahdllisten kuntaliitsten myötä. Raahen maaseutu- ja aluelautakunta päättää: 1)maaseudun ja kylien sekä kaupunginsien kehittämiseen varattujen määrärahjen jasta 2) mnijäsenisen maaseutuelinkeinviranmaisen ratkaistavaksi määrätyistä asiista. Muilta sin maaseutuelinkeinviranmaisena timii maaseutusihteeri

4 RAAHEN MAASEUDUN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Maaseutu ja kylät muuttuvassa yhteiskunnassa Sumi n muuttunut npeasti, muutamassa vusikymmenessä maatalusyhteiskunnasta palvelu- ja infrmaatiyhteiskunnaksi. Maaseudulla väestömäärä kasvi stien jälkeen parikymmentä vutta, mutta n sen jälkeen laskenut tasaisesti. Ns. suuren muutn aikana 1960-luvun lpulla varsinkin syrjäisiltä seuduilta lähti paljn väestöä etelän kasvukeskuksiin sekä Rutsiin. Seuraavina vusikymmeninä väestöpak tasaantui hieman, mutta suuntaus pysyi samana. 1990-luvun taludellisen laman ja sitä seuranneen kasvukauden seurauksena muuttvauhti maaseudulta työtä tarjaviin kasvukeskuksiin kiihtyi uudelleen, mitä saltaan vahvistivat maataluden timintaympäristössä EU-jäsenyyden seurauksena tapahtuneet suuret muutkset. Nykyään maaseudulla asuu enää alle viidennes sumalaisista. Tutkimusten mukaan kaupungeissa asuu suuri jukk ihmisiä, jtka vat valmiita jk muuttamaan kknaan maalle tai ainakin asumaan siellä humattavan san vudesta. Kaupungin läheinen maaseutu nkin lisännyt 2000- luvulla vetvimaansa asuinpaikkana, jsta käydään työssä kaupunkikeskuksessa. Maaseudulle hukuttelevia tekijöitä vat lunnnläheisyys, asumisen väljyys ja rauhallinen elinympäristö. Maaseudulla n mnia lupaavia mahdllisuuksia, jtka tulisi hyödyntää täysimääräisesti. Maaseudun perusyhteisö n kylä. Kylä vidaan tulkita rajatulla maantieteellisellä alueella sijaitsevaksi ihmisten yhteenliittymäksi, jnka rajat mudstuvat esimerkiksi maarekisterin, kulupiirin, äänestysalueen, kinkeripiirin, metsän, vesistön tai jnkin muun erttavan tekijän perusteella. Käytettävä rajaus riippuu kullisestakin asiayhteydestä. Kylä vi sijaita kahden tai useammankin kunnan alueella ja yhdellä kylällä vi lla asukkaita jpa tuhansia. Paikin entisistä kuntakeskuksistakin n tullut kyliä. Kylien väestö- ja ammattirakenne n mnipulistunut ja laajentunut viime vusikymmenien aikana. Kylälle n tyypillistä, että se ei le syntynyt hetkessä. Kylällä n yleensä pitkät perinteet ja histria, myös yhteenkuuluvuutta sittava kylähenki. Maaseutu n viime vusina khdannut mnia npeita ja sin ennakimattmiakin muutksia, jihin speutuminen tu mat haasteensa maaseudun timijille. Raahen seudulla Laivakankaan kaivstiminta, päätös rakentaa ydinvimala Pyhäjen Hanhikivelle sekä suunnitellut tuulipuistalueet vat merkittäviä asiita alueen kehitykselle. Ne vat alueen kannalta mahdllisuuksia, mutta niihin liittyy myös mnia uhkatekijöitä. Uudet timinnat tuvat alueelle uusia timijita ja vaikuttavat työllisyyteen, palveluiden kysyntään ja infrastruktuurin rakenteeseen sekä vaikuttavat maankäyttöön ja rakentamiseen. Uuden asutuksen ja timintjen svittaminen j lemassa levaan timintaan ja asutukseen sekä ympäristöön vaatii npeita timia. Maaseudun ja kylien asema, tulevaisuuden kuvat ja mahdllisuudet reagida timintaympäristön npeisiinkin muutksiin vaihtelevat maan eri sissa ja alueilla. Maaseudun kunnat jaetaan yleisesti klmeen ryhmään: kaupunkien läheinen maaseutu, ydinmaaseutu ja harvaan asuttu maaseutu. Tämän lukittelun phjalta Raahen kaupunki kuuluu vahvimmassa asemassa levaan kaupunkien läheiseen maaseutuun, jnka elinkeinrakenne n mnipulinen ja jka tarjaa viihtyisän asuinympäristön taajamissa työssäkäyville. Maaseudun kehittäminen vetvimaisena asuinympäristönä n tärkeää sekä kaupunkien läheisellä maaseudulla että kauempana keskuksista levilla alueilla. Maaseutualueiden vetvimatekijöitä vat lunnnläheinen ympäristö, maaseutumainen elämäntapa ja sen muvaama kulttuurimaisema. Maaseutu tarjaa mnipulisen, lunnnläheisen, justavan ja yksilöllisen asumismudn erilaisille elämäntyyleille. Maaseudulle muuttajat vat usein elämänvaihemuuttajia, jtka arvstavat enemmän asuinympäristön viihtyisyyttä kuin palvelujen läheisyyttä.

5 Maantieteellinen sijainti Suunnitelma-alueeseen kuuluu Raahen kaupungin keskustaajaman ympärillä levat maaseutumaiset kylät ja asuinalueet: Pattijki, Salinen, Olkijki, Palnkylä, Jkela, Ylipää - Lasikangas, Kpsa, Mattilanperä, Hnganpal, Tarpi, Lapalut, Varvi, Arkkukari, Haapajki ja Piehinki. Alue rajittuu Siikajen, Vihannin ja Pyhäjen kuntiin.

6 Kaavitustilanne ja kaavasuunnitelmat

7 Väestörakenne 0-14 -vutiaat 31.12.2010 (1.1.2011) sa-alueittain Ikäryhmät 0v 1v 2v 3v 4v 5v 6v 7v 8v 9v 10v 11v 12v 13v 14v yht. KYLÄT Haapajki- 19 19 20 28 17 18 25 19 26 16 23 11 22 14 17 294 Arkkukari Hnganpal- 22 24 18 25 24 27 23 19 24 26 28 23 22 18 25 348 Tarpi- Salinen Jkelankylä 12 14 8 9 9 6 7 9 7 6 7 11 6 8 9 128 Kpsa 4 3 2 1 5 2 2 5 2 1 4 1 4 2 2 40 Lapalut 2 1 0 1 2 0 1 2 1 0 1 4 1 1 1 18 Lasikangas- 4 3 4 1 1 5 7 5 2 2 2 3 4 2 4 49 Ylipää Mattilanperä 2 3 0 4 5 7 2 7 4 2 9 4 3 7 1 60 Olkijki 5 3 5 5 3 8 4 2 9 6 11 3 5 7 3 79 Palnkylä 15 10 17 9 11 7 13 3 8 14 7 7 5 12 11 149 Piehinki 9 6 12 10 9 7 11 10 10 10 15 10 10 8 19 156 Pattijki kk 88 91 79 105 88 89 110 98 83 91 87 96 104 99 79 1387 Raahe keskusta 119 119 114 121 93 125 104 98 91 107 111 117 119 111 109 1658 301 296 279 319 267 301 309 277 267 281 305 290 305 289 280 4366 Raahe 0-14 vutiaiden suus kk väestöstä 19,4% 31.12.2010 15-64 vutiaiden suus väestöstä 65,2 % 31.12.2010 65 vutta täyttäneiden suus väestöstä 15,4% 31.12.2010 Työssäkäyvien henkilöiden suus 18-74-vutiaista 31.12.2009 54,8% Eläkkeellä levien suus väestöstä 31.12.2009 23,1%

Perinteiset maatilat ja mnialaisten maatiljen harjittama muu yritystiminta 9 8 Vunna 2011 viljelty pinta-ala li Raahen maaseutualueella 4 922 hehtaaria. Viljanviljelyä harjitti n. 59 tilaa ja perunanviljelyä 2 tilaa. Maidntutanta harjitti 9 tilaa ja lihantutanta 9 tilaa. Hevstilja li 17 ja muuta maataluteen liittyvää timintaa harjitti yli 11 tilaa. Mnialaisella maatilalla tarkitetaan sellaista maatilaa, jka maa- ja metsätaluden lisäksi harjittaa myös muun timialan yritystimintaa. Kk maa humin ttaen lähes jka klmas maatila harjittaa muuta yritystimintaa. Raahen maaseutualueella luku n vielä krkeampi n. 39 % kaikista maatilista harjittaa jtain muuta yritystimintaa, kuten kneurakintia, puun jatkjalstusta. Muu yritys- ja elinkeintiminta Raahen kyliltä löytyy paljn erialjen pk-yrityksiä, kuten kneurakintia, metsätalus- ja puunjalstusta, luntaistute- ja hyvinvintipalveluita sekä elintarvikkeiden valmistusta ja jatkjalstusta. Raahen alueella (kattaa myös kantakaupungin alueen) n yrityksiä yhteensä 871, jista (lähde: Raahen seudun yrityspalvelut, www.rsyp.fi, 4.5.2012) tellisuus 108 (metalli, puuala, elektrniikka, tekstiili ja sisustus, elintarvikkeiden jalstus) rakentaminen 95 tukku- ja vähittäiskauppa 193 kuljetus ja varastinti 68 majitus ja ravitsemus 42 infrmaati ja viestintä 26 rahitus ja vakuutus 18 kiinteistöala 17 ammatillinen, tieteellinen tai tekninen timinta 85 hallint- ja tukipalvelut 39 (siivus, turva, rekrytinti) kulutus 9 terveys ja ssiaalipalvelut 35 taiteet, viihde ja virkistys 19 muu palvelutiminta 74 (parturit jne.) muut 43

9 Kylien järjestäytyminen Kylien yhteistimintajärjestönä timii Raahen Kylät ry. Yhdistys n perustettu 7.5.2003 ja rekisteröity 3.10.2003. Yhdistyksen tehtävänä n timia ideita kkavana ja krdinivana järjestönä sekä linkkinä jäsenten ja päättäjien välillä. Raahen kaupungin kylät vat harjittaneet pitkäjänteistä yhteistimintaa. Kylät vat järjestäytyneet kyläkhtaisesti. Jkaisella 18 kylä- ja asuinalueella n ma kylä-, asukas- tai pienkiinteistöyhdistys tai ktiseutuyhdistys, jtka vastaavat alueensa kehittämisestä ja järjestävät paljn erilaisia tapahtumia ja timintaa alueillaan. Muita merkittäviä timijita kyläyhdistysten hella vat esimerkiksi kalastussuuskunnat, metsästysseurat, martat, maa- ja ktitalusnaiset, jakkunnat, urheiluseurat, eläkeläisjärjestöt. Raahessa timivien eri yhdistysten yhteystietja löytyy www.kylat.net ja www.raahe.fi Suunnitelma-alueella timivat kyläyhdistykset: Haapajki- Arkkukarin kyläyhdistys ry Hnganpaln pienkiinteistöyhdistys ry Jkela-Pattijki kyläseura ry Kantakaupungin asukasyhdistys ry Kaupunginmetsän asukasyhdistys ry Kpsan kyläseura ry Kummatin asukasyhdistys ry Lapaludn kyläyhdistys ry Lasikankaan kyläyhdistys ry Mattilanperän kyläyhdistys ry Mestauskallin pienkiinteistöyhdistys ry Olkijen kyläyhdistys ry Ollinsaaren asukasyhdistys ry Palnkylän asukasyhdistys ry Pattijen ktiseutuyhdistys ry Piehingin kyläyhdistys ry Salisten kylän asukasyhdistys ry Varvi- Välikylän kyläyhdistys ry Nähtävyydet ja tapahtumat Raahen maaseutualueelta löytyy useita valtakunnallisesti merkittäviä muinaismuistkhteita, jista merkittävimmät vat Kastellin linnanraunit ja Kettukankaan muinaisalue. Alueella n useita kulttuurihistriallisesti merkittäviä khteita ja rakennuksia, kuten vanha puu-raahe, Olkijen Rauhanpirtti ja Haapajen vanha kulu. Raahen kirkt ja erilaiset muset vat tutustumisen arvisia khteita. Lunnnnähtävyyksistä Haapajärven tekallas, meri ja rannikn saaret, alueen jet ja Pattijkisuun lintualue vat alueelle maleimaisia. Oman lisän nähtävään tuvat muun muassa Särkän Perennataimistn esittelyalueet ja Arkkukarin siirtlapuutarha. Vapaa-ajan- ja virkistystiminta n alueella vilkasta. Erilaisten kylä-, kulttuuri- ja urheilutapahtumien tarjnta n mnipulista. Esimerkkinä ismmista vusittaisista tapahtumista vidaan mainita Annan Päivät, Pattijki päivät, Pekan Päivät sekä Raahen kylien tri, jtka kkavat kävijöitä laajalta alueelta yli kuntarajjen. Lisätieta nähtävyyksistä, matkailukhteista ja tapahtumista: www.raahe.fi ja www.kylat.net sekä www.muinaisplut.fi

Esimerkkejä tteutuneista hankkeista vusina 2005 2011 10 Olkijki, Kpsa, Jkela, Mattilanperä, Piehinki ja Varvi: linja-autkatksia, pstilaatikktelineitä ja jäte/kierrätyskatksia Haapajki Arkkukari: Järvelänjärven kyläpirtti/pellekahvila, Alatien katuvalaistus ja Palvelukeskus Salnkartann remntti Varvi: Pki-kyläkta, uimarannan ja ranta-alueen siistiminen ja kunnstaminen Olkijki: Olkijen kulun mnitimiliikuntakenttä Kpsa: kuivaamn krjaus varast- ja paperinkeräystilaksi, jssa n myös muita jätteenkeräyspisteitä Mattilanperän vanhan kulun riukuaita Yksityisteiden perusparannuksia ja pinnituksia eri pulilla suunnitelma-aluetta

11 SUUNNITELMA-ALUEEN NELIKENTTÄANALYYSI Vahvuudet Nykyisyys: myönteiset sisäiset tekijät Lunt ja lunnnvarat Haapajärven tekallas ja merellisyys Maaseutumainen ympäristö On tilaa asua, harrastaa ja liikkua Asumisen edullisuus ja viihtyvyys Lapsille turvallinen ja virikkeellinen kasvuympäristö Yhteisöllisyys Mnipulinen ammatillinen jakauma Kaupungin keskusta palveluineen khtuullisen matkan päässä Mahdllisuudet Tulevaisuus: myönteiset ulkiset tekijät Heikkudet Nykyisyys: kielteiset sisäiset tekijät Tiestön kunt ja kevyenliikenteen väylien puuttuminen Maiseman hitamattmuus Heikk työllistämismahdllisuus Aktiivisten kylätimijiden vähyys Yhteistyön puute Palvelujen, julkisen liikenteen ja harrastusmahdllisuuksien puute Merkittyjen ulkilureittien vähyys Lähiliikuntapaikkjen puuttuminen tai hitamattmuus Ktiseutumuseiden hitamattmuus Uhat Tulevaisuus: kielteiset ulkiset tekijät Kyläyrittäjyys ja -palvelut Lunnnvarjen jatkjalstus Uuden tekniikan hyödyntäminen Maisemanhidlla viihtyvyyttä Tuulivima ja kaivstiminta Ydinvimala Bienergia Meri, järvet, jet ja Haapajärven tekallas Maaseudun arvstuksen kasvu Vapaa-ajan timinta Ssiaalinen tukiverkk Ikäihmisten vimavarat kylien kehittämisessä Uudet asukkaat Kunnallinen kyläverkst Erilaiset rahitusvaihtehdt Muinaismuistalueet Kuntien yhdistyminen ja lähidemkratian kehittäminen Maatalusplitiikan muutkset Taluden heikkeneminen Kuntien yhdistyminen - palvelujen littneminen kyliltä Infrastruktuurin rappeutuminen Elinympäristön kielteiset muutkset: maiseman umpeen kasvaminen, vesistöjen saastuminen, ilmastnmuutkset Tuulivima ja kaivstiminta Ydinvima Väestön vanheneminen Jätteenkäsittelyyn liittyvät säädökset Syrjäytyminen ja eriarvisuuden lisääntyminen Ihmisten vieraantuminen maaseudusta Kulttuurihistriallisesti arvkkaat khteet ja rakennukset jäävät rappeutumaan Taajamapaintteinen päätöksentek

12 VISIO RAAHEN MAASEUDUSTA VUONNA 2020 Elävä maaseutu - Mnipulisten elinkeinjen ja viihtyisän asuinympäristön maaseutu Raahen maaseudun taludellinen perusta n laajentunut ja vahvistunut. Maaseutu n mnipulisten ja kilpailukykyisten elinkeinjen aluetta, jka tarjaa mahdllisuuksia perinteiselle maataludelle ja sen rinnakkaiselinkeinille sekä mnialaiselle maaseutuyrittämiselle ja - matkailulle. Laadukkaat lähipalvelut ja turvalliset liikkumisen mahdllisuudet luvat puitteet viihtyisälle ja vetvimaiselle asuinympäristölle, jssa n tilaa mnimutiselle asumiselle ja vapaa-ajan timinnille. Maaseutu-kaupunki vurvaikutus n vilkasta ja mnipulista. Maaseudun timijat vat verkstituneet alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Asukkaiden, yhdistysten ja maaseutuyrittäjien vaikuttamismahdllisuudet n turvattu. Maaseutuvaikutusten arviinti n sa kaikkea päätöksenteka. Maaseutu- ja aluelautakunnalla n vahvistava rli lähidemkratian tteuttamisessa. Maaseutualueiden ja kehittämistarpeiden muutksiin reagidaan npeasti.

13 STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT, TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 1. Maa- ja metsätaluden ja niiden liitännäiselinkeinjen säilyttäminen sukuplvenvaihdkset lmitus-, neuvnta- ja kulutuspalvelut lämpö-, energia- ja metsäalan yrittäjyys jatkjalstus 2. Mnipulinen ja kilpailukykyinen elinkeinelämä yrittäjäkasvatus ja kulutus lähi- ja lumuruka paikallinen saaminen maaseutumatkailu muinaismuistkhteiden hyödyntäminen 3. Laadukkaiden palveluiden turvaaminen peruspalvelut lähikulut uudet palveluratkaisut mnipalvelupisteet lähiliikuntapaikat, leikkikentät ja virkistysalueet spimuksellisuus 4. Viihtyisä, turvallinen ja vetvimainen asuinympäristö kaavitus ja rakentamisen hjaus maaseutuvaikutusten arviinti liikenneturvallisuus ja tieisännöinti tietliikenneyhteydet maiseman- ja ympäristönhit markkininti 5. Aktiivinen kylätiminta vireät ja saavat timijat kyläsuunnitelmat sähköinen viestintä ja ssiaalinen media verkstituminen ja yhteistyö psitiivinen kyläkateus 6. Timiva lähidemkratia ja vurvaikutus kyläasiamies kylien neuvst/parlamentti maaseutu- ja aluelautakunnan timinta avin tiednvälitys Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Raahen kaupungin strategiset päämäärät lähivusille Raahen kaupungin kehittymisen turvaaminen Elinvima ja kilpailukyky Kaupunkirakenne ja ympäristö Vetvima Kuntalaisten hyvinvinti Aktiivinen kulutus- ja sivistyskaupunki Kulttuuri-identiteetin vahvistaminen Terveyden edistäminen Av- ja ktihitlähtöiset palvelut Kuntalaisten kannustaminen aktiiviseen ja matimiseen itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään hulehtimiseen Palvelujen hyvän laadun säilyttäminen Laadukas jhtaminen Jhtamisjärjestelmän uudistaminen Laatujärjestelmän käyttööntt, jatkuva parantaminen Hyvä hallinttapa Henkilöstön hyvinvinti Terve talus Taluden tasapain Palveluiden ja investintien svittaminen taludellisiin vimavarihin Käyttötaluden hallinta Omistajahjauksen tehstaminen Kaikki strategiset päämäärät läpäiseviä ja timintaa hjaavia yleisiä periaatteita vat Maaseutuvaikutusten arviinti vaikutusten arviinti päätöksentessa, erityisesti kaavituksessa ja rakentamisen hjauksessa Spimuksellisuus yhteistyöspimukset kaupungin ja 3. sektrin timijiden kesken palveluiden turvaamiseksi

1. Maa- ja metsätaluden ja niiden liitännäiselinkeinjen turvaaminen 14 Perinteistä alkututanta kehitetään siten, että Raahen maaseutualueella vidaan tuttaa kilpailukykyistä ja laadukasta elintarvikkeiden raaka-ainetta. Tavitteena n aktiivisten, elinkelpisten tiljen säilyminen tutannssa. Maaseudun tutantrakenteen mnipulistamisella ja jalstusastetta nstamalla pyritään vahvistamaan maaseudun taludellista perustaa. Maataluden ja maaseutuyritysten kehittämistimissa tulee entistä enemmän kiinnittää humita markkinintiin, laatuajatteluun ja yrittäjien jaksamiseen. Raahen seudulla maidn tutant n merkittävin tutantsuunta. Tutantteknlgian kehittyminen ja maatalustutannn kannattavuuden heikkeneminen luvat maataludessa paineita yrityskn kasvattamiseen. Maatiljen määrä n viimeisten kahden vusikymmen aikana laskenut tasaisesti, mutta tutantmäärät vat vastaavasti nusseet. Maataluden erikiskasvitutant, avmaanvihannesten ja marjatutant sekä hevstalus kehittyvät myös vimakkaasti. Vaihtehtna yksikkökn kasvattamiselle n hankkia lisätulja tutteiden jatkjalstuksen tai muun yritystiminnan kautta, parantaa tutteista saatavaa hintaa tutantmenetelmään tai jakelukanavaan perustuvan erilaistamisen kautta tai lupua tutannsta ja suunnata vapautuvat resurssit kknaan uudelle timinnan alalle. Elintarvikejalstustutannn säilyminen ja kehittyminen maakunnassa riippuu raaka-aineen saatavuudesta. Tämä tavite edellyttää kuntien kannustavaa, pitkäjännitteistä panstusta yrittäjien tulevaisuudenuskn ja kehittämispalvelujen saatavuuteen. Merkittävä sa Raahen maaseutualueesta n metsää. Metsätalus ja puun jatkjalstus vat merkittävä työllistäjä. Metsäsektrin työllisyyden kasvun mahdllisuudet perustuvat jatkjalstukseen ja uusiin innvatiivisiin tutteisiin sekä matkailuun ja energiantutantn. Rakennemuuts metsien mistuksessa lu kysyntää uudentyyppisille metsäpalveluille, kuten metsäisännöinnille.

15 Timenpiteet maa- ja metsätaluden ja niiden liitännäiselinkeinjen turvaamiseksi: Asutusta hjataan kaavituksella niin, ettei perusmaataluden harjittaminen vaarannu. Neuvntapalvelu sukuplven vaihdksiin (PrAgria, Maatalusyrittäjien eläkelaits MELA). Tarjtaan laatuneuvntaa ja kulutusta maatalusyrittäjille yhteistyössä eri tahjen kanssa. Edistetään yrittäjien verkstitumista ja markkinintitimenpiteitä (Yrityspalvelukeskus, Yritysryhmähankkeet). Lmituspalveluiden turvaaminen (MELA). Tiedn lisääminen alueella timivista maa- ja metsätalus- ja niiden liitännäiselinkeinjen harjittajista (Raahen seudun kehittämiskeskus). Yrittäjien jaksamisesta hulehtiminen muun muassa helpttamalla tiednsaantia maataluteen ja maaseutuyrittämiseen liittyvissä asiissa (MTK:n tukihenkilöverkst). Tiljen välinen yhteistyö, urakintipalvelut ja energiantutant (MTK). Metsänhitkulutusta sukuplvenvaihdsten yhteydessä ja uusille metsänmistajille (Metsänhityhdistykset, ppilaitkset). Tieta ja neuvntaa elintarvike- ja puun jatkjalstusyritysten käynnistämiseen ja tutannn laajentamiseen liittyvistä asiista (Raahen seudun kehittämiskeskus, Leadertimintaryhmä). Lämpöyrittäjyyden timintaedellytyksiä edistetään sallistumalla muun muassa energiapuun krjuutekniikkaa edistäviin timiin sekä tehtävillä energiaratkaisuilla. Maaseutuelinkeinjen kehittämisen kannalta merkittävä rli n maatiljen, maaseutuyritysten, kulutuksen, tutkimuksen ja neuvnnan verkttumisella sekä näiden tahjen yhteistyöllä. Raahen kaupungilla n tärkeä rli näiden verkttajana. (pilttihankkeet).

2. Mnipulinen ja kilpailukykyinen elinkeinelämä 16 Raahen maaseutualueen elinkeinelämän kehittämisessä tavitteena n pienyritystiminnan säilyminen ja pienyritysinvestintien kasvu. Teknlgian ja perinteisten tellisuuden aljen hella uusia mahdllisuuksia haetaan matkailusta ja lunnsta. Timivien yritysten tukemisella ja maaseudun elinkeinrakenteen mnipulistamisella vahvistamaan maaseudun taludellista perustaa perusmaataluden rinnalla. Maaseutuyrittäjyyden tukeminen, palveluiden markkininti, laatuajattelu ja yrittäjien jaksaminen sekä paikallisuus vat kehittämisen keskiössä. Raahen maaseutualueilla n kaupunginläheisenä maaseutuna hyvät mahdllisuudet mnenlaisen pienyritystiminnan harjittamiseen. Tämä näkyy Raahen maaseutualueella lukuisina pienyritysinvestinteina. Vimakkaimmin investinnit vat kasvamassa kneurakintia ja rakentamista harjittavissa yrityksissä. Palvelututannssa n laajentuvia mahdllisuuksia maaseutualueelle. Tällaisia alja vat erityisesti maaseutu- ja luntmatkailu, yksityisten hyvinvinti- ja hivapalvelujen kehittyminen sekä yrityspalvelut etätyön laajentumisen kautta. Maaseudun taludellisen perustan vahvistamiseen haetaan lisäarva alueen lunt- ja kulttuuriarvihin, lunnnvarihin sekä väestön saamiseen phjautuvan uuden yritystiminnan kautta. Painalina krstuvat metsät (puunjalstus, bienergia), lunt-, maaseutu- ja kalastusmatkailu sekä maaseudulla timivat palveluyritykset. Maaseudun elinkeinelämän kehitys riippuu hyvin merkittävästi siitä, miten pystytään kansallisesti vastaamaan glbaalin työnjan muutspaineisiin. Osaamisen ja teknlgian tasn jatkuva nstaminen n välttämätöntä. Krkean saamisen työpaikat eivät saa mudstua työllisyyden rungksi, vaan tulee säilyttää myös tellisuuden kyky ylläpitää tellisia työpaikkja. Yksityisiä palvelualja tulee kehittää maaseudulla luntaisten ja uusien ptentiaalien mukaisesti. Julkisessa edistämistiminnassa palvelualat tulee saattaa tasavertaiseen asemaan muun yritystiminnan kanssa. Maaseudun ihmisillä n myönteinen perusasenne yrittäjyyteen ja itselliseen työntekn. Kuitenkin uskallus yrittäjyyteen n alhainen ja epännistumisen pelk ilmeinen. Sutuisa timintaympäristö vahvistaa yrittäjähenkeä ja edistää yrittäjähalukkuuden kasvua.

17 Timenpiteet elinkeinelämän mnipulistamisen ja kilpailukyvyn edistämiseksi: Maaseutuyritysten sukuplvenvaihdksia edistetään, työvimapulaan pyritään vaikuttamaan aktiivisesti yhdessä muiden maaseudun timijiden kanssa mm. kehittämällä kulutusta yrityselämän tarpeita vastaavaksi sekä rekrytintijärjestelmiä kehittämällä. Tuetaan maaseutuyrittämistä ja maaseutuyrittämistä edistäviä hankkeita (Raahen seudun kehittämiskeskus, yritysryhmähankkeet). Elinkeinplitiikalla tulee tukea tellisuuden dynaamista uudistumista. Yrittäjäkasvatuksen tulee lla lennainen sa julkista petusta ja yrittäjäkasvattaminen tulee lla myös keskeinen sa maaseudun järjestöjen ja timijiden timintaa. Yrittäjyyskasvatuksella tudaan esille erilaisia tapja timia yrittäjänä ja lievennetään epännistumisen pelkja. Hulehditaan, että terve kilpailu tavariden ja palvelujen tuttamisessa säilyy, mutta hankintapäätöksillä saadaan aikaan myönteistä aluetaludellista vaikutusta (Raahen kaupunki ja yritykset). Yrittäjyyttä susivassa timintaympäristössä n alueen tarpeista lähtevä, kattava kulutusjärjestelmä, jlla varmistetaan laadukas yleissivistävä ja ammatillinen perus ja jatkkulutus yrittäjäksi aikville, yrittäjille ja yritysten tarvitsemalle työvimalle. Kaupunki n keskeisessä rlissa määriteltäessä yrittämiselle sutuisaa timintaympäristöä. Kaupungin tulee tukeutua missa palvelutiminnissaan lähialueen raaka-aineiden ja tutteiden käyttöön sekä luda edellytyksiä lähialueen tuttamien stpalveluiden käyttämiselle. Kaupungin tulee saltaan hulehtia, että infrastruktuuri ja palvelutarjnta tukevat lemassa levia yrityksiä ja hukuttelevat uusia yrityksiä alueelle. Kaupungin tulee saltaan hulehtia, että alueella n käytettävissä kattava valikima yritystiminnan käynnistys-, kehittämis-, rahitus ja investintitukia sekä neuvnta- ja tukipalveluissa n tarpeita vastaavaa saamista ja että palveluiden käytön byrkratia n alhaista. Maaseudun kehittämistimenpiteillä tähdätään erityisesti uuden, innvatiivisen yritystiminnan aikaansaamiseen ja lemassa levien yritysten timintatapjen uudistamiseen ja kannattavuuden parantamiseen. Kulutuspaikkjen turvaaminen Raahen seutukunnassa. Energiapuun käytön tehstaminen ja bienergia-alan kulutuksen lisääminen (pilttihankkeet, Raahen seudun yrityspalvelut, yritysryhmähankkeet, alueen ppilaitkset).

18 Timenpiteet maaseutumatkailun kehittämiseksi: Edistetään myyntirganisaatiiden kehittämistä, tutteistamista sekä yrittäjien verkstitumista (Raahen kaupunki, yritysryhmähankkeet). Matkailupasteiden ajantasaistaminen. Alueen matkailutimijiden, majituspalveluiden ja yritysten valmius timinnan kehittämiseen kartitetaan (Raahen seudun kehittämiskeskus, yrittäjät, ppilaitkset). Arvkaljen istutuksella tuetaan kalastus- ja matkailuyrittäjyyttä (Kalastusseurat, ELYkeskus, Leader-timintaryhmä). Vene- ja kalasatamien kehittäminen. Reitistöjen ja virkistysalueiden kehittäminen ja hyödyntäminen kk seutukunnan taslla (mttrikelkka-, ratsastus-, pyöräily-, hiiht- ja vaellusreitit) (Yhdistykset, leader-timintaryhmä, kunnat). Kartitetaan kulttuurihistriallisesti tärkeiden khteiden kunnstamistarpeet ja matkailullisen hyödyntämisen mahdllisuudet (Musevirast). Muinaismuistalueiden kehittäminen tutustumis- ja matkailukhteina (Musevirast, ELY-keskus, yhdistykset, hankkeet). Haapajärven tekaltaan ympäristön matkailullinen hyödyntäminen (ELY-keskus, Raahen kaupunki, yhdistykset). Kylätapahtumien tutteistaminen ja markkininnin tehstaminen, jtta kylien perinteet vat entistä tiiviimpi sa alueen elinkeinelämää ja matkailua (yhdistykset, hankkeet). Timenpiteet muun elinkeinelämän edistämiseksi: Metallialan alihankinnan, ympäristöyrittämisen ja kneurakinnin markkininnin, verkttumisen ja yrittäjävalmiuksien kehittäminen (Raahen seudun yrityspalvelut, yritysryhmähankkeet). Sijais- ja hivaktien kulutus- ja pastustiminnan kehittäminen. Lumu- ja lähiruan käytön lisääminen. Green care eli luntn ja maaseutuympäristöön tukeutuvan timinta-ajattelun kehittäminen ihmisten hyvinvintia ja elämänlaatua edistämään (ssiaali-, terveys-, kasvatus- ja kuntutuspalvelut, 3. sektri). Käsityöyrittäjyyden edistäminen (hankkeet, yritysryhmät)

19 3. Laadukkaiden palveluiden turvaaminen Raahen maaseutualueilla laadukkaiden palveluiden tuttamiseen ja kehittämiseen panstetaan siten, että palveluiden saavutettavuus turvataan. Palveluita kehitetään eri väestöryhmien tarpeista käsin ja yhteistyössä eri tahjen kanssa haetaan uusia timintamalleja ja ratkaisuja palveluiden tuttamiseen. Palveluiden tuttamisessa kiinnitetään humita julkisten ja yksityisten palveluiden tuttajien sekä klmannen sektrin entistä tiiviimpään yhteistyöhön. Asiakaslähtöisyys n palveluiden kehittämisessä avainasemassa. Palveluiden järjestämistä n suunniteltava ja tteutettava yhteistyössä eri palveluntuttajien välillä. Eri rganisaatiiden väliset rajat eivät saa rajittaa palveluiden tuttamista. Verkstimalla julkinen ja yksityinen sektri yhdessä klmannen sektrin palvelun tuttajien kanssa pystytään tarjamaan laadukkaita ja tisiaan täydentäviä palvelukknaisuuksia (spimuksellisuus). Maaseudun palveluiden tuttamisen haasteet liittyvät usein epäedullisten ikärakenteiden hella riittävien peruspalveluiden ylläpitn. Palveluiden keskittämisen sijaan palveluita n pyrittävä sijittamaan alueen eri siin siten, että palveluiden saavutettavuus vidaan turvata. Kaupungin spimusjärjestelmää n kehitettävä mahdllistamaan kunnallisten palveluiden säilyttämisen maaseudulla. Henkilökhtaisten palveluiden hella erilaisten sähköisten palveluiden kehittäminen n tärkeää saavutettavuuden turvaamisen kannalta. Sähköisillä palveluilla tavitetaan erityisesti nuret ja lapsiperheet. Palveluiden kehittämisessä n tärkeää humiida asiakkaiden muuttuvat tarpeet. Ajantasainen tiet palveluiden kysynnästä ja tarjnnasta helpttaa palveluiden kehittämistä. Asiakaslähtöisen kehittämisen hella maaseudun palvelurakenteen tehstamisessa tarvitaan luvaa ajattelua ja rhkeutta uusien timintamallien kkeilemiseen ja käyttöönttn. Kylien elinvimaisuutta ja palvelutarjntaa n mahdllista turvata mnipalvelupisteillä. Näiden pisteiden kehittäminen vaatii kaupungin, yhdistysten, asukkaiden ja yritysten justavaa ja ennakkluultnta yhteistyötä. Mnipalvelupisteissä vi lla esimerkiksi kaupan, pankin, pienyrittäjien, tietpalveluiden ja kunnallisten palveluiden tarjntaa. Myös liikkuvia palveluita n mahdllista kehittää rinnan mnipalvelupisteiden kanssa, ja niillä vidaan jpa krvata saksi kiinteitä mnipalvelupisteitä. Raahen maaseutualueiden palveluiden järjestämisen periaatteet vat seuraavat: Ssiaali- ja terveyspalvelut Päivähit ja lasten iltapäivähit: Esipetus n Raahessa järjestetty varhaiskasvatuspalvelujen ja peruspetuksen yhteistyönä. Esipetusta annetaan päiväktien sapäivä- ja kkpäivä-ryhmissä sekä kulujen yhteydessä tarpeen mukaan. Esipetusta stetaan myös yksityisiltä päiväkdeilta ja Raahen seurakunnalta. Ktipalvelut ja vanhustenpalvelut: Ktiin annettavia palveluita vat ktihit (ktipalvelu ja ktisairaanhit) sekä muita ktna selviytymisen tueksi tarjttavia tukipalveluja. Terveyspalvelut ja vanhustenhult: Raahen seudun kuntien terveys- ja vanhuspalveluiden järjestämisvastuu n siirtynyt vuden 2011 alusta Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymälle. Ssiaalipalvelut: Raahen kaupungin ssiaalitimen palvelut siirtyivät vuden 2011 alusta Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymän järjestettäväksi. www.ras.fi Peruspetuspalvelut Lähikulut vat tärkeitä kylien elinvimaisuuden ja vetvimaisuuden säilyttämiseksi.

Kuljetuspalvelut Jukk- ja lähiliikennepalveluiden saatavuus ja timivuus n tärkeää maaseutuasumisen kannalta. 20 Kulttuuripalvelut Kaupungin kulttuuripalvelut vat alueellinen vimavara, jnka saavutettavuus n tärkeää. Kulttuurilaitsten tiljen n ltava timinnallisesti esteettömiä ja palveluiden kaikkien asiakkaiden saavutettavissa. Saavutettavuutta palveleva kulttuuridemkratia tteutuu siten, että kulttuuripalveluita tuetaan julkisin varin. Kirjast- ja tietpalvelut: Kunnan tehtävänä n laissa tarkitettujen kirjast- ja tietpalvelujen järjestäminen. Kunta vi järjestää kirjast- ja tietpalvelut itse taikka sittain tai kknaan yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai muulla tavin. Vapaa-aikapalvelut Raahea markkinidaan nykyaikaisena ja elinvimaisena kaupunkina. Palveluja n kehitettävä ja tehtyjä investinteja n hyödynnettävä tehkkaasti. Myös terveellisestä ja viihtyisästä ympäristöstä n hulehdittava. Tämän lisäksi matkailun, kulutuksen ja uuden hyvinvintivastuun alueen tavitteilla n yhteyksiä liikunnan ja virkistyksen alueelle. Matkailu-, liikunta- ja virkistyspalvelut vat lunnllinen kknaisuus ja niille asetetut tavitteet tukevat tisiaan. Raahen alueen kehittäminen mnipuliseksi vapaa-ajan alueeksi tehdään yhdistysten ja kaupungin yhteistyönä. Keskeisiä periaatteita vapaa-aikapalvelujen ylläpidssa vat hitspimukset yhdistysten kanssa, jtka sisältävät ulkilu- ja retkeilyreitit, laavut ja kdat, ladut, pururadat, mttrikelkkareitit, vesistöjen virkistyskäytön sekä urheilukentät ja salit. Maaseutualuilla n myös tila- ja surituspaikkja asukkaiden käytettävissä (mm. leikkipuistt, leirikeskukset, seurantalt ja vastaavat sekä lähiliikuntapaikat). www.raahe.fi/liikunta

21 Timenpiteet palveluiden turvaamiseksi: Maaseudun palvelujen kehittämistiminnassa humiidaan spimuksellisuusperiaate eli palveluiden järjestämistä tteutetaan tiiviissä yhteistyössä seudun kuntien, yrittäjien, ppilaitsten, yhdistysten, seurakunnan ja muiden timijiden kanssa. Palvelujen järjestämisessä kuntarajat eivät hjaa timintaa. Käynnistetään selvitystyö, jssa selvitetään nykyiset palvelujen tarjajat, millaisille palveluille ja missä määrin n kysyntää, millaista kulutusta ja neuvntaa palveluyrittäjät tarvitsevat sekä lainsäädäntö palveluyrittäjyyteen. Jatktyössä etsitään spiva rganisintitapa ja kehitetään palveluyrittäjien yrittäjävalmiuksia. Kylä- ja järjestötimintaa aktividaan ja resursidaan elinympäristön ja elinkeinjen kehittämistyöhön ja timimaan palvelujen tuttajana (esimerkiksi virkistys- ja vapaaajan palvelut, kylätalkkaripalvelut). Sähköisten palveluiden ja uusien timintavälineiden kehittäminen (esimerkiksi palvelusetelit). Kyläkauppakulutus ja kyläkauppainvestintien tukeminen. Selvitetään, nk alueella tarvetta kiertävälle yhteispalveluautlle, jsta löytyisi esimerkiksi terveydenhulln, kirjastn, kaupan, kelan ja pliisin palveluita. Kylien yhteiset teeman mukaiset hankkeet, esimerkiksi kylätaljen timinnallinen kehittäminen mnipalvelu- ja timintapisteinä (yhdistykset, leader-timintaryhmä, kaupunki). Kuljetus- ja jukkliikennepalveluiden kehittäminen. Lähiliikuntapaikkjen sekä leikkikenttien ja puistjen kehittäminen ja kunnssapit. Ktna asumisen turvaaminen mahdllisimman pitkään (esimerkiksi kyläavustaja, päiväpalvelut). Lähikulujen turvaaminen ja etäpiskelumahdllisuuden kehittäminen. Nurten palveluiden kehittäminen yli kuntarajjen (kunnat, seurakunta, yhdistykset). Virkistysalueiden kehittäminen ja verkttaminen seutukunnallisesti. Neuvnta- ja hanketiminnassa edistetään maaseudun palveluyrittäjyyttä.

4. Viihtyisä, turvallinen ja vetvimainen asuinympäristö 22 Raahen maaseutualueiden viihtyisyyttä ja vetvimaisuutta tuetaan aktiivisilla timilla eri tahjen yhteistyönä. Asumisviihtyvyyden lähtökhtana n nykyisten asukkaiden hyvinvinti, mutta viihtyvyyttä parantamalla vaikutetaan merkittävästi alueen vetvimaisuuteen myös muuttajien näkökulmasta. Asutuksen sijittumista hjataan keskustaajaman hella perinteisiin maaseutukyliin. Kaavituksella ja rakentamisen hjeistuksella sekä tietliikenneyhteyksien, vesi- ja viemäröintiverkstjen sekä jätehulln pitkäjänteisellä suunnittelulla varmistetaan eri timintjen hallittu yhteensvittaminen. Kylärakenteen säilymisen kannalta n tärkeä hjata rakentaminen levien palvelujen ympärille. Maaseutu n tärkeä imagtekijä Raahen kaupungin vetvimalle. Maaseutu n hukutteleva, viihtyisä ja turvallinen vaihteht asumiselle. Maaseudun asema Raahessa n varsin hyvä, sillä etäisyydet vat khtuulliset. Yleiskaavitusta käynnistettäessä asumisen suunnittelun lähtökhdaksi tettiin nykyisen kylä- ja palvelurakenteen vahvistaminen. Kylät vat jatkssakin maaseutuasumisen perusrakenteita, jiden säilyminen n turvattava lisärakentamisella. Asuinympäristön viihtyisyys ja turvallisuus kstuu alueen fyysisistä rakenteista ja ssiaalisesta ympäristöstä. Palveluiden hella alueen tiestön kunt ja kevyenliikenteen väylät sekä nnistunut kaavitus ja rakentamisen hjaus vat tekijöitä, jilla n suuri merkitys viihtyisän maaseudun syntymisessä. Kaavituksella ja rakentamisen hjauksella turvataan uuden ja vanhan asutuksen sekä mahdllisesti keskenään ristiriidassa levien eri timintjen hallittu rinnakkaisel. Tietliikenneyhteydet vat ratkaisevia tekijöitä sillin, kun yrittäjä ja hänen perheensä valitsevat asuinpaikkaa. Myös tnttiklla, kyläraitin ja ympäristön yleisilmeellä sekä psitiivisella ilmapiirillä n suuri vaikutus asumisviihtyvyyteen. Erilaiset maisemanhittimet ja maisemarakentaminen tarjavat myös varainhankinta- ja työllistymismahdllisuuksia. Se mielikuva, mikä nurilla n Raahen kaupungista ja sen kylistä, vaikuttaa tulevaisuuteen merkittävästi. Jtta Raahen seutu lisi varteentettava vaihteht asumiselle tai piskelun takia muualle siirtyneen nuren paluumuutlle, kaupunkialueen kehittymisestä n hulehdittava sekä keskustaajamassa että kylillä. Mnet nuret perheet arvstavat maaseutumaista asumista ja lunnnläheisyyttä, tällaista vaihtehta vitaisiin Raahen alueella tarjta humattavasti nykyistä enemmän. Selvitysten mukaan juuri maaseudulta ktisin levat nuret suunnittelevat palaavansa jssain elämänsä vaiheessa takaisin maalle.

23 Timenpiteet asuinympäristön kehittämiseksi: Päätösten seuraamukset maaseudun ihmisille, yrityksille ja rganisaatiille tulee ttaa humin kaikessa päätöksentessa ja erityisesti kaavituksessa. Vanhjen sayleiskaavjen päivittäminen vastaamaan nykyistä ja tulevaa tarvetta. Osayleiskaavat tulee päivittää 10 vuden välein. Kaavitus tapahtuu yhteistyössä maanmistajien ja kyläyhteisöjen kanssa. Kyläalueiden ympäristönhitsuunnitelmat vat sa kaavitusta. Rakentamisen lupaharkinnassa n tarkasteltava rakennuspaikan kka ja sveltuvuutta aittuun rakentamiseen, vesihulln järjestämismahdllisuutta sekä rakentamisen speutumista maisemaan (rakennusvalvnta). Raahen seudun vesihultsuunnitelmilla n tuettava asutuksen sijittumista myös perinteisille kyläalueille. Tavitteena n tiekuntien entistä aktiivisempi timinta man tiensä hyväksi. Tiekuntalaisten hallinnintitimiin n tavitteena saada palveluja tieisännöinnin mudssa. Tavitteena Raahen alueella n alittaa tieisännöintitiminta, jka tuttaa tiekunnille palveluja mm. paperitöissä, yksiköinneissä, laskutuksissa ja tiekunnan hallinnllisissa timissa. Jkaiselle kylälle n turvattava tie- ja tietliikenneyhteydet. Tienvarsien ja puistjen raivaus tulee tteuttaa niin, että kaupunkiin tai kylään saapuessa humaa tulleensa maaseutumaisemastaan hulehtivien ihmisten viihtyisään asuinympäristöön. Klmannen sektrin timijita kannustetaan erilaisiin maisemanhittöihin ja pienimutiseen maisema- ja ympäristörakentamiseen, esimerkiksi linja-autn dtuskatsten rakentaminen. Maaseutualueiden psitiivinen mielikuvamarkkininti (esimerkiksi tnttipörssit, tapahtumat, palvelut).

24 5. Aktiivinen kylätiminta Raahen alueella timii kaikilla kylillä kyläyhdistys ja useita muita järjestöjä, jtka vat perinteisesti talkilla tteuttaneet erilaisia tapahtumia ja lleet mukana mnissa kehittämishankkeissa. Kylä- ja järjestötimijat vat ttaneet paljn vastuuta esimerkiksi ympäristön viihtyvyyteen, kylätaljen krjauksiin sekä harrastus- ja virkistystimintaan liittyvissä hankkeissa. Kylätiminnan puitteiden ja resurssien kehittämiseen sekä kylätimijiden aktivintiin, saamisen lisäämiseen ja jaksamisesta hulehtimiseen kiinnitetään jatkuvasti humita. Kylät elävät npeiden muutsten puristuksessa ja timinta n paikin vaarassa lamaantua tai kasaantua vain muutaman aktiivin harteille. Kyläläisten tietämys hanketiminnan ja kunnallisten palvelujen mahdllisuuksista vaihtelee suuresti. Kylissä vallitseva paikallisidentiteetti n saattanut hidastaa maaseutualueiden kknaisvaltaisempaa kehitystä. Kyläkhtaisesta kehittämisestä n päästävä khti kylien yhteistä kehittämistä, mikä n tulevaisuuden kylätiminnan kulmakiviä. Yhteistyö tulee ulttaa yli kuntarajjen. Myös hanketiminnan tulee lla nykyistä enemmän usean kylän yhteistimintaa. Kaupungin tehtävänä n lla mukana lumassa tähän mahdllistavia timintatapja yhdessä muiden timijiden kanssa. Kylätiminta tuttaa ssiaalista päämaa, saamista ja virkistystä. Kyläyhdistykset vat keskeisessä rlissa lähiympäristön kehittämisessä ja asukkaiden hyvinvintipalvelujen tuttamisessa. Kylien yhteiskunnallinen tehtäväkenttä, rli ja arvstus kasvavat mnipulistuneiden, yhä paremmin asukkaiden ja yhteiskunnan tarpeisiin vastaavien timintamutjen myötä. Kylätiminta palvelee tulevaisuudessa kylien asukkaita mnissa käytännön asiissa. Kyläyhdistykset välittävät myös kesämökkiläisille ja lma-asujille kaupungin infrmintia ja järjestävät näille tapahtumia.

25 Timenpiteet kylätiminnan aktivimiseksi: Kylien paikallisen, alueellisen ja valtakunnallisen yhteistyön edistämistä tuetaan yhteistyössä eri yhdistysten ja järjestöjen kanssa timilla, jilla ktaan saamisverkstja kylien käyttöön. Ludaan timintatapja, jiden avulla tuetaan kylien suunnitelmallista ja pitkäjännitteistä kehittämistä sekä hyödynnetään valmiita malleja ja hyviä käytäntöjä. Kylien alueellisen, maakunnallisen ja valtakunnallisen yhteistyön kehittäminen, alueellisen hjelmatyön ja hankkeiden hyödyntäminen (Raahen Kylät ry, Phjis-Phjanmaan Kylät ry, Sumen Kylätiminta ry SYTY, leader-timintaryhmä, Maaseutuverkst). Hulehditaan kyläsuunnitelmien päivittämisestä riittävän usein. Kylä- ja asukasyhdistykset pitää saada sähköisen viestinnän piiriin (mm. pstituslistat, ajantasaiset ktisivut) (Raahen Kylät ry, yhdistykset). Psitiivisen kyläkateuden synnyttäminen yhteisen timinnan ja yhteisten hankkeiden kautta. Kylä- ja maaseutuseminaarien järjestäminen yhdessä tutkimus- ja ppilaitsten kanssa. Uusien timijiden aktiivinen etsiminen yhdistyksiin. Erityisesti nurten situttaminen timintaan (esim. kerht, palkitseminen). Kyläkiertkävelyiden ja pyöräilyjen tteuttaminen. Mielikuvakampanjat kylien ja kylätiminnan vetviman lisäämiseksi (uudet timijat). Ssiaalisen median hyödyntäminen timijiden aktivinnissa ja kylätiminnan markkininnissa.

6. Timiva lähidemkratia ja vurvaikutus 26 Kuntalaisilla n kunnan kaikilla alueilla ltava mahdllisuus sallistua ja aidsti vaikuttaa maa elinympäristöään kskeviin asiihin. Lähidemkratia n knkreettisimmillaan sitä, että kuntalaiset vivat sallistua mien lähipalvelujen, maankäytön ja asumisen suunnitteluun, niitä kskevaan päätöksentekn ja timeenpann. Maaseudun ihmisiä, kylä- ja järjestötimijita sekä lma-asukkaita n kannustettava ja rhkaistava kehittämään elinympäristöään. Kkemusten mukaan ihmisillä n mtivaatita sallistua asiiden käsittelyyn, jtka vat heitä itseään lähellä. Päätöksentekn ja timeenpann sallistuminen tu vastuuta ja situtumista. Alueen asukkailla n paras paikallinen asiantuntemus man alueensa palvelu- ja kehittämistarpeista. Lähidemkratia lisää asukkaiden yhteisöllisyyttä ja hyvinvintia. Lähidemkratian tteutuessa kaupungin imag ja vetvima asuin-, lmailu- ja yrityskuntana kasvaa. Avin tiednvälitys n tärkeää kaikessa kehittämisessä. Se tarkittaa sekä kunnassa käsiteltävien asiiden saattamista kuntalaisten tietn mahdllisemman varhaisessa vaiheessa, että mahdllisuutta antaa palautetta mnella eri tavalla. Kaupungin tiedtusta n parannettava tumalla tieta kkuksissa käsiteltävistä asiista ja pöytäkirjista myös www-sivuille niin, että ne vat entistä paremmin ja helpmmin löydettävissä. Varsinkin nuret ja muualla asuvat luvat tätä kautta kuvaa kaupungista, sen kehittämistavista ja vetvimaisuudesta. Avin tiednvälitys mahdllistaa paremman yhteydenpidn kuntalaisten, viranhaltijiden ja luttamushenkilöiden välillä. Timenpiteet lähidemkratian ja vurvaikutuksen lisäämiseksi: Kunnallisen kyläasiita hitavan asiamiehen viran perustaminen kehittämisideiden keräämiseen, hankkeiden tteuttamiseen ja timinnan aktivintiin (yhteistyössä Kalajen maaseutuhallinnn maaseutuasiamiehen kanssa). Kylien neuvstn/parlamentin perustaminen, jssa vat edustettuina kaikki kylät ja jnka kkuksissa (1-2 /vusi) n mukana myös kaupungin viranhaltijita ja luttamushenkilöitä. Kylien neuvstn tehtävä n tuda tiedksi kylien ajankhtaiset kehittämiskhteet ja kaupungin suunnitelmat sekä kaupungin ja muiden timijiden mahdllisuudet asiiden tteuttamiseen. Kylien tasapulinen khtelu kaupungin päätöksentessa. Maaseutu- ja aluelautakunnan timinnan ja vastuun vahvistaminen. Ktitaluksiin ja lma-asukkaille jaettava tiedte/lehti 1-2 kertaa vudessa.

27 KYLIEN RAKENNUS- JA TOIMINTAKOHTEET 2012-2016 Kylätimijiden ja asukkaiden maaseutu Raahen kylä- ja asuinalueilla tteutettiin talvella 2011 2012 kyselyitä lmakkein ja kyläkartin maaseutualueiden kehittämisestä. Tärkeimpinä kehitettävinä sa-alueina pidettiin: kaupallisten palveluiden kehittämistä tiestön ja liikenneturvallisuuden parantamista lähiliikuntapaikkjen ja leikkikenttien kehittämistä ja kunnssapita sekä histriallisten khteiden hyödyntämistä Lähiliikuntapaikista esille nusivat etenkin leikkikenttien ja puistjen kunnstaminen, uimapaikkjen parantaminen ja skeittiparkkien rakentaminen sekä kulujen yhteydessä levien liikuntapaikkjen kunnstaminen ja laajentaminen. Myös luntplku- ja mttrikelkkareitistöjen laajentamista tivttiin paljn. Kyläkartista ja kyselyistä pimittua Tiestö ja turvallisuus seuraavien khteiden valaiseminen: Lapaludntie (tie 8102) välillä Varvitie Rautaruukintie, Kantatie 88 välillä Jkelantie Kastellintie ja Kastellintie sekä katuvalaistuksen jatkaminen Kpsasta Rellettiin ja Mattilanperälle päin Mattilanperäntien päällystäminen Mattilanperälle asti Mattilanperäntien suussa leva Pattijen ylittävä silta kunnstetaan Martikkalantien peruskrjaus Ketunperäntien kunnstus Pyörätien jatkaminen Siikajen rajalle n. 5 km srapintaisena Kevyen liikenteen väylä tai 60 km/h npeusrajitus ja tievalaistus välille Olkijki- Siikajki Ktirannalle pyörätie ja katuvalt Pyörätie suraan Ktirannantieltä Pattasten kululle Pattijen yli Ktirannantie npeusrajituksen muuttaminen 50km/h Jkelankylän pyörätie Kamutanmäeltä Kantatielle 88 asti Pyörätie Kantatie 88:lle Salinen Kpsa Hunkuntisten pyöräteiden kunnstus ja uudelleen päällystäminen Yksityisteille ja metsäautteille yhteistimintaa/yhteinen tietimikunta, yhteiset kunnstuskneet tai urakitsija Kylien nimikyltit Virkistys- ja vapaa-aikakhteet Aluelatuverkstn suunnittelu ja rakentaminen Jylhän-reitin lisäksi myös muita ulkilureittejä (esim. ratsastus- ja pyöräilyreitit) Mttrikelkkareitistöjä, jtka yhdistyvät seutukunnan reitistöihin Kyliä yhdistäviä vaellus ja latureitistöjä Huilamäen, hiihtmajan ja Jylhän alueiden kehittäminen Hummastinvaaran alueen kehittäminen Ulkilualueiden laavut, kdat, puuceet Hiihtlatu Olkijen kylän ympäristöön Olkijen uimarannan ja Inakarin kalasataman palvelujen kehittäminen

28 Rmuperän maauimalan ja ympäristön kehittäminen Skeittirampit Histrialliset khteet Kastellin linnanraunit Kettukankaan muinaisalue Tervakankaan prnssikautisen kalmist Olkijen Rauhanpirtin kunnstaminen Muut Miknkarin ja Multarannan karavaanarialueet Pattijen lentkenttä Mattilanperän vanhan kulun kunnstuksen ja käytön suunnittelu Lintutrni Olkijelle tai Yrjänänniemelle Tekaltaalle/Altaankdalle vene/nkilaituri Kirapuistt ja harrastepaikat, kuten agilitykentät Hevsharrastuspaikat

29 KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT JA ARVIOINTIKRITEERIT Asiat, missä n nnistuttava strategisten päämäärien tteuttamiseksi 1. Maaseudun kehittämistä tarkastellaan sana talusarvi- ja strategiaprsessia 2. Maaseudun kehittäminen n jatkuva prsessi timijiden välisenä vurpuheluna 3. Maaseutuvaikutukset humiidaan päätöksentessa ja kaavituksessa 4. Spimuksellisuutta edistetään palveluiden järjestämisessä 5. Asukkaiden aktiivisuus ja sallisuus 6. Kaupungin situtuminen 7. Kyläyhdyshenkilö/lähidemkratian kehittyminen Kriittiset menestystekijät ja arviintikriteerit Yhteiskunnallisen ja asiakasvaikuttavuuden kannalta Elinkeinelämän mnipulistaminen ja elinkeinjen kilpailukyky Arviintikriteerit: uudet yritykset ja työpaikat tutannlliset investinnit saavan työviman saatavuus yrittäjien jaksaminen maatiljen säilyminen uudet tutteet Laadukkaat palvelut Arviintikriteerit: palvelujen saatavuus viranmais- ja kehittämispalvelujen asiantuntemus teiden kunt, mukaan lukien yksityistiet vapaa-ajan palvelut (reitistöt) vesihult tietliikenteen saatavuus jätehult asiakaspalaute ja käyttäjämäärät Viihtyisä asuinympäristö Arviintikriteerit: maaseudun vapaa-ajan timintamahdllisuuksien kehittyminen asukasluvun kehitys maaseutualueella ympäristön tila kauneusarvt ja viihtyvyys tteutetut hankkeet Prsessien ja rakenteiden kannalta Palvelujen arviinti ja tutanttapjen uudistaminen Arviintikriteerit: seudulliset ja vaihtehtiset palvelut Asukkaiden sallistuminen: Arviintikriteerit: maehtisen timinnan aktiivisuus suunnitelmien tteutuminen kylien/asukkaiden tahdn tteutuminen Resurssien kannalta Onnistunut maankäyttö ja hjaus Arviintikriteerit: palvelujen säilyminen Timinnan tehkkuus ja taludellisuus Arviintikriteerit: valitusten ja muistutusten määrä vähäinen Osaamisen ja uudistamisen kannalta Osaava ammattihenkilöstö Arviintikriteerit: henkilöstön vaihtuvuus vähäistä Jatkuva vurvaikutusprsessi timijiden ja yhteistyökumppaneiden välillä Arviintikriteerit: yhteistyökumppaneiden määrä kntaktien määrä