Miten ilmastokysymyksillä on merkitystä viljelijöiden arkeen

Transkriptio

1 Ilmastnmuuts ja maaseutu hankkeen lppuseminaari Miten ilmastkysymyksillä n merkitystä viljelijöiden arkeen Maanviljelijä Markus Eerla Markus Eerla

2 Maanviljelys taustatiedt Markus Eerla Kulutus Maatilatekninen kulu ja Maanviljeliäpist Taiteen lisensiaatti Maataluden työkkemus Työskentelyä ktitilalla, ensimmäiset mat vukramaat 1986 (16 ha) Maatalusyhtymän sakas 1992 Tilan isäntä 1998 Kkpäivätiminen maatalusyrittäjä Markus Eerla 2

3 Maatalutta ja maaseutua tarvitaan! Maailma huutaa rukaa tutanta lisättävä vimakkaasti - Väkiluku kasvaa ja kulutustttumukset muuttuvat. - Ruka tulee kallistumaan. Maailma tarvitsee uusiutuvaa energiaa - Maaseutu pursuaa energian raaka-aineita. - Vihreä kasvu antaa merkittäviä mahdllisuuksia maaseudun timialille Vastuullinen tutant - Ilmastnmuuts lisää mavaraisuuden ja hultvarmuuden merkitystä. - Ruan- ja energiantutannilla yhteinen ilmastvaikutus Markus Eerla

4 Ruantutannn haasteet Väestö kasvaa, rukavali muuttuu mrd mrd mrd mrd 2050 tarvitaan % enemmän rukaa kuin tänään! 80 % lisätarpeesta pitää tuttaa pellilla jtka vat j nyt tutannssa Lähde: YK, Wrld Ppulatin prspects, the 2010 revisin Markus Eerla

5 ILMASTONMUUTOS TUO LISÄHAASTEITA RUOANTUOTANNOLLE Arviidut ilmastnmuutksen vaikutukset sateenvaraisen viljan tutantptentiaaliin eri alueilla (FAO, vertailussa vudet ja 2050) Markus Eerla

6 Ilmastnmuutksen vaikutuksia maataluteen Tulvariski Kuumat ja kuivat kesät Merenpinta Kasvitaudit, tuhlaiset Sattas Eläinterveys, hyvinvinti Kesän sademäärä Myrskyt, tulvat Kasvukauden pituus, sattast Viljelykelpinen maatalusmaa Kasvitaudit, tuhlaiset Talvisateet, tulvat Kesäsateet Kuivuus Ersi Sattast, viljelylajikkeet Veden saatavuus Kuivuuden riski, kuumuus Ersin riski Kasvukausi, sattast viljelysmaan määrä

7 Kuka kantaa ilmastvastuun Rukaketjussa? Rukakejun suudet vat muuttuneet Pellervn talustutkimus, PTT Markus Eerla

8 Selkeä yhteinen tahttila Ilmastelementti n pystyttävä rakentamaan sisään elintarvikeketjuun Kansallinen päätöksentek EU plitiikka Maailman talus Markus Eerla

9 Miten ilmastkysymyksillä n merkitystä viljelijöiden arkeen Maataluden kannattavuuskehitys surkea Lähde: MTT Talustutkimus - Talusthtri

10 1/2000 2/2000 3/2000 4/2000 1/2001 2/2001 3/2001 4/2001 1/2002 2/2002 3/2002 4/2002 1/2003 2/2003 3/2003 4/2003 1/2004 2/2004 3/2004 4/2004 1/2005 2/2005 3/2005 4/2005 1/2006 2/2006 3/2006 4/2006 1/2007 2/2007 3/2007 4/2007 1/2008 2/2008 3/2008 4/2008 1/2009 2/2009 3/2009 4/2009 1/2010 2/2010 3/2010 4/2010 1/2011 2/2011 3/2011 4/2011 1/2012 2/2012 3/2012 Maataluden stpansten hinnat nusevat maatalustutteiden tuttajahintja enemmän Panshinnat Tuttajahinnat Tuttajahintjen suhde panshintihin Vusi 2000=100, tarkastelu vusineljänneksittäin. Lähde: Tilastkeskus

11 EU:n surien tukien (tilatuki) kehitys vusina ja arviitu tas vusina (milj. eura) Nimellinen Reaalinen Lähteet: MTT Talustutkimus ( ), Valtin talusarvi ( ), vudet arviitu Eurppa-neuvstn päätöksen phjalta

12 Maataluden vutuinen investintitarve Investintitarve milj. Ktieläintutant Maidntutant 120 Naudanlihantutant 30 Sikatalus 58 Siipikarjatalus 12 Yhteensä 220 Tilanpidn alittaminen 151 Puutarhatalus Avmaantutant 16 Kasvihunetutant 47 Yhteensä 63 Muut khteet Kuivurit, lämpök. ym. 40 Salajitus 15 Muut 35 Muut khteet yhteensä 90 Kaikki yhteensä 524 Markus Eerla

13 Alkututannn heikk kannattavuus n riski timinnan jatkuvuudelle Alhaiset markkinatutt ja reilujen markkiniden puute Kustannukset nusevat markkinahintja npeammin Tukiriippuvuus tukien aleneminen Rakenne ja tuttavuuskehityksen rahitus Kuluttajat vaikuttavat milla valinnillaan Markus Eerla

14 Miten ilmastkysymyksillä n merkitystä viljelijöiden arkeen Elinkeinlla ei le ylimääräisiä resursseja perustimintjen ylläpitämisen lisäksi Ruanraaka-aineen ja energian tuttamisessa tulevaisuudessa yhä enemmän haasteita Markus Eerla

15 Tilakhtaisia timenpiteitä Maan hyvä rakenne auttaa speutumaan muutksiin Elperäista ainesta (hiiltä) pyritään sitmaan peltn Kasvivurttelu, valkuaiskasvit Syväjuuriset kasvit, syysviljat, bienergiakasvit Mukkausmenetelmät Kuivatus Täsmäviljely Markus Eerla

16 Bihiilen levitystä RaHa/K.Kppelmäkii

17 Tilakhtaisia timenpiteitä Maan hyvä rakenne auttaa speutumaan muutksiin Elperäista ainesta (hiiltä) pyritään sitmaan peltn Kasvivurttelu, valkuaiskasvit Syväjuuriset kasvit, syysviljat, bienergiakasvit Mukkausmenetelmät Kuivatus Täsmäviljely Markus Eerla

18 Kasvivurttelu, valkuaiskasvit Valkuaiskasvit, palkviljat Syväjuurisia Krvataan keinlannitteita Valkuaismavaraisuus HÄRKÄPAPUA Kerääjäkasvit

19 Kasvivurttelu, valkuaiskasvit Valkuaiskasvit, palkviljat Syväjuurisia Krvataan keinlannitteita Valkuaismavaraisuus HÄRKÄPAPUA Herne-kaura -kasvust Kerääjäkasvit

20 Tilakhtaisia timenpiteitä Maan hyvä rakenne auttaa speutumaan muutksiin Elperäista ainesta (hiiltä) pyritään sitmaan peltn Kasvivurttelu, valkuaiskasvit, bienergiakasvit Syväjuuriset kasvit, syysviljat Mukkausmenetelmät Kuivatus Täsmäviljely Markus Eerla

21 Syväjuuriset kasvit, syysviljat RaHa/Markus Gustafssn

22 Tilakhtaisia timenpiteitä Maan hyvä rakenne auttaa speutumaan muutksiin Elperäista ainesta (hiiltä) pyritään sitmaan peltn Kasvivurttelu, valkuaiskasvit Syväjuuriset kasvit, syysviljat, bienergiakasvit Mukkausmenetelmät Kuivatus Täsmäviljylely Markus Eerla

23 Mukkausmenetelmät Kevätmukkaus Markus Eerla

24 Mukkausmenetelmät Syysmukkaus Markus Eerla

25 Tilakhtaisia timenpiteitä Maan hyvä rakenne auttaa speutumaan muutksiin Elperäista ainesta (hiiltä) pyritään sitmaan peltn Kasvivurttelu, valkuaiskasvit Syväjuuriset kasvit, syysviljat, bienergiakasvit Mukkausmenetelmät Kuivatus Täsmäviljylely Markus Eerla

26 TÄSMÄVILJELYN ERI SOVELLUTUKSET OVAT TULEVAISUUTTA Markus Eerla

27 Miten ilmastkysymyksillä n merkitystä viljelijöiden arkeen Ruantutant/energiantutant bienergian tutant typensitjakasveilla bihiilen tutant hakkeen kaasutuksen avulla Elinkeinn mnipulistaminen yhä tärkeämpää Markus Eerla

28 Miten ilmastkysymyksillä n merkitystä viljelijöiden arkeen Maan hyvä rakenne auttaa speutumaan muutksiin Kasvinjalstus avainasemassa muutksissa Tutkimuksen ja neuvnnan yhteistyötä tarvitaan Avin yhteiskunnallinen keskustelu n välttämätöntä Markus Eerla

29 Kiits! Markus Eerla