(Verkko)pedagogiset mallit yhteisöllisen oppimisen edistäjinä



Samankaltaiset tiedostot
ADAPTIIVISESTI: MIKSI JA MITEN YLIOPISTO KOULUTTAA ASIANTUNTIJOITA TYÖELÄMÄÄN?

Pedagogisia näkökulmia tieto-ja viestintätekniikan soveltamiseen (6op)

Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa

ColLab Uudet yhteisölliset teknologiat oppimisen tukena

Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä

Verkkokurssin suunnitteluprosessi

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Koulutusteknologia muuttuvassa yhteiskunnassa

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa

Oppimisen teoriasta opettamisen malleihin Prof. Sanna Järvelä

Tieto- ja viestintätekniikka ymmärtävän oppimisen tukena. Prof. Sanna Järvelä

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä

Oppiminen ja sen tukeminen

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta

Yhteisöllisen oppimisen työpaja Reflektori 2010 Tulokset

CampusOnline Opiskelijapalaute syksy 2018

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Tervetuloa opiskelemaan. koulutusteknologiaa!

Hyvinvointia opiskelijoille

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

HELSINGIN YLIOPISTO Opetustaidon arviointi

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Projektiopiskelu (6op) Projektitöiden aiheita

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Teknologian pedagoginen käyttö eilen, tänään ja huomenna

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

eamk-verkkototeutusten laatukriteerit: toteutus

Verkkoympäristöt aikuisen oppimista tukemassa

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

YHTEISÖJEN JA ORGAANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi

Pedagogiset mallit. Sanna Ruhalahti

Osaamisen ja opettajuuden kehittäminen yliopistopedagogisen koulutuksen tuella -henkilöstön toiveet ja tarpeet

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Hyvän ohjauksen kriteerityö

yhteisöllinen opettajuus Asiantuntijuus ja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö Luento Niina Impiö

Johdatus historiatieteeseen

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009

KESÄYLIOPISTOJEN TIETOSTRATEGIAHANKE IV

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Korkeakouluoppiminen muutoksessa Tule ja Parasta seminaari HAAGA-HELIA opetusneuvos Aija Töytäri

Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden

Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa

Yhteistoiminnalliset menetelmät

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa

Kokemuksista strategiaan digitaalisuus opettajien ja opiskelijoiden silmin

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

lineitä oppimisen tueksi

Sulautuva, aktivoiva opetus

TIEDON OMAKSUMINEN. Kirjojen ja artikkelien lukeminen. Luentojen kuuntelu lähiopetuksena. Demonstraatioiden seuraaminen

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

eeducation karnevaalit Vertaisarviointitaitoja oppimassa verkossa

Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy )

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

Ketterän korkeakouluoppimisen malli HAMK/YAMK

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

Opetuksen johtamisen jatkuva kehittäminen case Itä-Suomen yliopisto

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia

Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Arviointi ymmärtävän oppimisen tukena. Designing e-learning Essi Vuopala

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä. Tuutoritapaaminen KIELOT 4.0

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Laadukas verkkototeutus - valmennus

IHME TEKEE EIHMEITÄ DIGITAALISIA TYÖVÄLINEITÄ JA SULAUTUVAA PEDAGOGIIKKAA TUTKIMUSMENETELMÄOPETUKSEEN

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

POP- Paremman Oppimisen Puolesta

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Mitä opittiin, kun suurten opiskelijamäärien opetus ja ohjaus sulautettiin verkkoon?

Näkökulmia koulupedagogiikkaan professori Leena Krokfors Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Transkriptio:

(Verkko)pedagogiset mallit yhteisöllisen oppimisen edistäjinä Essi Vuopala Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö (LET)

Luennon sisältö Pedagogisista malleista pedagogisiin skripteihin Yhteisöllisen oppimisen mallit (caseesimerkkejä) 1. Jigsaw 2. Vastavuoroinen opettaminen 3. Verkkovierailu ja ankkuroitu opetus 4. Toiminnallisten roolien hyödyntäminen 5. Ongelmanratkaisutyöskentely Johtopäätöksiä

Pedagoginen malli Pedagogisella mallilla viitataan oppimisteoriaan pohjautuvaan käytännön malliin, jonka mukaisesti opetus toteutetaan tai viitekehykseen oppimisprosessin etenemisen vaiheista sekä siitä, kuinka oppiminen tulisi järjestää (Bransford, Brown & Cocking, 1999). Pedagoginen malli on teoriaperustainen työväline teknologiatuetun opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Pedagogisten mallien taustalla vaikuttaa tämän hetkinen ymmärrys oppimisen luonteesta. Pedagoginen malli: kurssin toteutus tai yksittäisen opetustilanteet/ kurssin palasen toteutus

Pedagoginen strukturointi Pedagoginen strukturointi viittaa lähestymistapaan, jonka perusideana on kuvata oppimisprosessin rakenne (struktuuri), jossa määritellään oppimisprosessiin liittyviä osaalueita, oppimisen tukena hyödynnettävät työkalut ja vuorovaikutusvälineet, oppimistehtävän luonne ja oppimisprosessia tukeva käsikirjoitus (skripti). (esim. Dillenbourg 2004; Jermann 2004)

Pedagogiset skriptit Skripti (käsikirjoitus) = kokoelma ohjeita, jotka määrittävät, kuinka ryhmän jäsenet työskentelevät yhteisöllisesti ratkaistakseen jonkin ongelman tai oppimistehtävän. Skriptit tukevat, jäsentävät ja ohjaavat oppijoiden kognitiivisia prosesseja ja ryhmän vuorovaikutusta. Skriptit integroidaan oppimisympäristöön.

ELI oppimisen teoria pedagoginen malli pedagoginen strukturointi pedagoginen skripti

Case esimerkkejä yhteisöllisen oppimisen malleista 1. Jigsaw 2. Vastavuoroinen opettaminen 3. Verkkovierailu ja ankkuroitu opetus 4. Toiminnallisten roolien hyödyntäminen 5. Ongelmanratkaisutyöskentely

Millaista oppimista tuetaan Yhteisöllinen oppiminen: Opiskelumuoto, jossa kaikilla ryhmän jäsenillä on yhteinen tehtävä ja tavoite ja jossa pyritään jaettujen merkitysten ja yhteisen ymmärryksen rakentamiseen vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa (Crook, 2000; Dillenbourg, 2002)

Case 1 Jigsaw työskentelyä Jigsaw mallin mukaisen opiskelun tavoitteena on pyrkiä pitkäjänteisellä työskentelyllä asiasisällön syvempään ymmärtämiseen ja jäsentämiseen neuvottelemalla, keskustelemalla ja perustelemalla omia näkemyksiä. Keskeistä mallissa on ryhmän jäsenten välinen riippuvuus ja henkilökohtainen vastuu (Aronson, E., & Patnoe, S).

Case 1: Jigsaw -työskentelyä VAIHE 1 VAIHE 2 VAIHE 3

Jigsaw vaihe I: Kotiryhmätyöskentelyä wikissä Osittain avoin wikiympäristö (http://koutek-0910.wikispaces.com)

Jigsaw vaihe II: Eksperttiryhmätyöskentelyä Qaikussa

Jigsaw vaihe III: Mindmapin koonti ja julkaiseminen wikissä

Oman oppimisen reflektointi opiskelijan henkilökohtaisessa blogissa

Opiskelijapalautetta 63 % opiskelijoista piti virtuaalista jigsaw - työskentelyä mielekkäänä. Virtuaalisen jigsaw työskentelyn koettiin vaativan aikaa. Qaikun käyttö koettiin osittain epätarkoituksenmukaiseksi reaaliaikaisessa viestinnässä. Lisäksi koettiin, että Qaikun käyttöä on harjoiteltava. 58 % opiskelijoista koki wiki-ympäristö soveltuneen hyvin kurssin opiskeluympäristöksi.

Case 2: Vastavuoroinen opetus (Reciprocal teaching, Brown & Palincsar, 1992) Opiskelijat toimivat pienissä ryhmissä vuorotellen keskustelun johtajina Strategiset toiminnat 1. kysyminen (questioning) 2. selkeyttäminen (clarifying) 3. yhteenvetäminen (summarizing) 4. ennustaminen (predicting) Korkeatasoisten kognitiivisten (tiedollisten) käytäntöjen muuttaminen ulkoisiksi Päällekkäisten lähikehitysten vyöhykkeiden luominen Yhteisöllinen vastuu tuloksista Esim. artikkelikeskustelut, lukupiirit

Case2: Vastavuoroinen opetus Oppimateriaalin yhteisöllinen tuottaminen verkkokurssilla Skype, chat, verkkoympäristö, wiki Pienryhmä työstää kappaleen tenttikirjaan Verkkoympäristö, videoneuvottelu Asiantuntijaluento Esittäminen, selittäminen Verkkoympäristö, wiki Pienryhmä päivittää kirjan kappaletta Selittäminen, yhteen vetäminen Verkkoympäristö, wiki Muu ryhmä arvioi/kommentoi Kysyminen

Case3: Verkkovierailu ja ankkuroitu opetus Verkkovierailu: hyödynnetään asiantuntijaresursseja ryhmän oppimisen tukena opittavana olevan aihepiirin asiantuntija kommentoi oppijaryhmän verkkokeskustelua/ tuotosta tuoden esiin omaa asiantuntijuuttaan tavoitteena välittää oppijoille syvällistä sekä teoreettiseen tietämykseen että käytännön kokemuksen kautta hankittua asiantuntijatietoa toteuttaa ekspertti - noviisi-vuorovaikutuksen ideoita oppimisessa

Case3: Verkkovierailu ja ankkuroitu opetus Ankkuroitu opetus: sidotaan oppiminen ja siihen liittyvä työskentely informatiiviseen ja todellisen elämän tilanteita muistuttavaan kehyskertomukseen ongelmakeskeinen työskentelytapa oppijoiden tehtävänä on hahmottaa ongelma ja koota sen ratkaisemiseksi tarvittava informaatio esim. projektisuunnitelman laatiminen annetun lähtötilanteen pohjalta

Esimerkki kehyskertomuksesta Tuppuran kaupunki on myöntänyt lukuvuodelle 06-07 käytettäväksi 50 000 euroa esi- ja alkuopetuksessa sekä peruskoulun 1-2 luokkien opetuksessa toimivan opetushenkilökunnan (400 henkilöä) kouluttamiseen. Toiveena on, että koulutuksen toteutuksessa huomioidaan myös keskeiset sidosryhmät (vanhemmat, sosiaalitoimi, terveystoimi yms.). Teidät on nimetty projektiryhmään, jonka tehtävänä on määritellä tarkemmin koulutuksen aihe, tavoite ja kohderyhmä sekä laatia koulutukselle projektisuunnitelma. Aikaa projektiryhmänne työskentelylle on 8 viikkoa, minkä jälkeen ulkopuoliset arvioijat antavat palautetta suunnitelmasta viikolla 32 (7.-13.8). Projektisuunnitelma esitellään kaupungin johtoryhmälle 16.8. pidettävässä päätöstapaamisessa. Projektiryhmä aloittaa työskentelynsä aloituspalaverilla, jossa tulee keskustella ja päättää oheisessa asialistassa mainituista asioista.

Case 4: Toiminnallisten roolien hyödyntäminen Toiminnallisten roolien tarkoituksena aktivoida yhteisölliseen työskentelyyn, asiantuntemuksen jakamiseen ja perspektiivin ottoon (esim. Beebe & Masterson, 2003). Jokaiselle oppijalle annetaan tietty rooli, josta käsin hän osallistuu yhteisölliseen työskentelyyn.

Case 4: Toiminnallisten roolien hyödyntäminen Esimerkkejä toiminnallisista rooleista: aloitteentekijä/ keskustelun edistäjä, tiedon hakija, tiedon antaja, tarkentaja, koordinaattori sekä arvioija-kriitikko.

Case 4: Toiminnallisten roolien hyödyntäminen Tehtävänanto (työskentely Optima - verkkoympäristössä): Pienryhmän jäsenille oli etukäteen annettu tietty toiminnallinen rooli, josta käsin hänen oli osallistuttava työskentelyyn. Kunkin roolin kuvaus annettiin opiskelijoille työskentelyn aluksi. Opiskelijat katsoivat verkkoympäristössä olleen videoleikkeen sekä lukivat videoleikkeeseen liittyvän artikkelin. Tämän jälkeen heille annettiin materiaaliin liittyvä teema, josta heidän tuli keskustella annettujen roolien näkökulmasta.

Case 4: Toiminnallisten roolien hyödyntäminen Opiskelijoiden kokemuksia: Toiminnalliset roolit sekä edistivät että vaikeuttivat yhteisöllistä oppimista: Roolien hyödyntäminen antoi selvät suuntaviivat työskentelylle, vei keskustelua eteenpäin ja aktivoi työskentelyä. Haasteelliseksi koettiin tilanne, jossa rooli ei tuntunut omalta.

Case 5: Strukturoitu yhteisöllinen ongelmanratkaisutyöskentely Työskentelyn 6 vaihetta (Hyvönen & Impiö, 2009) Kotiryhmien muodostaminen Tarpeen tunnistaminen Ongelman nimeäminen ja tavoitteen asettaminen Kontekstin ymmärtäminen ja kuvaaminen Tiedon etsiminen Ratkaisun rakentaminen ja uusien toimintamallien määrittäminen Tulosten esittäminen

Case 5: Strukturoitu yhteisöllinen ongelmanratkaisutyöskentely Koulutusteknologian perusopinnot, Projektiopinnot (6 op) Opintojaksolla: Opiskelija perehtyy projektityöskentelyn ja projektihallinnan teoriaan ja käytännön toteutukseen. Projektin sovellusalueena ovat koulutusteknologiaan alaan liittyvät kehityshaasteet. Projektissa hyödynnetään uusia teknologisia sovelluksia sekä arvioidaan ja kehitetään niiden käyttöä oppimisen välineinä. Opitaan työelämässä tarvittavia projektityöskentelyn (käytännöt, projektin hallinnointi) ja tiimityöskentelyn taitoja.

Case 5: Strukturoitu yhteisöllinen ongelmanratkaisutyöskentely Lähtökohtana aidot työelämän haasteet Projektitöiden tilaajina yritykset ja oppilaitokset Projekti toteutetaan lukuvuoden aikana 3-4 hlö:n organisoiduissa projektiryhmissä (+ sisällön ohjaaja ja työn tilaajan edustajat) Projektityöskentelyn aikana projektiryhmä tuottaa projektisuunnitelman,väliraportin, loppuraportin sekä tiivistää projektin tulokset posteriin. Projektia arvioidaan lisäksi säännöllisissä ohjausryhmän tapaamisissa. Jatkuvuus projektin jälkeen!

Projekti 1: Muuttuvan opettajuuden käsikirja Tilaajana Kymenlaakson ammattikorkeakoulu: tarve päivittää ammattikorkeakouluopettajien tietoja uusista oppimisen teorioista, opetusmenetelmistä ja teknologian hyödyntämisestä oppimisen tukena. Koulutusteknologian opiskelijat osallistuivat monitieteisen amktiimin kanssa Muuttuvan opettajuuden käsikirjan laatimiseen ja tuottamiseen.

Case 2. Suomen kielen verkkokurssi Tilaajana kielikoulutusta tarjoava oululainen yritys: tarve tarjota kansainvälinen verkkokurssi suomen kielen alkeista. Opiskelijat osallistuivat yrityksen edustajien kanssa suomen kielen verkkokoulutuksen kehittämiseen ja verkkoympäristön toteutukseen (Moodlessa).

OPISKELIJAPALAUTETTA Suurin osa opiskelijoita (85%) koki ongelmanratkaisutyöskentelyn ja työelämäyhteistyön mielekkääksi ja omaa asiantuntijuutta kehittäväksi. Erittäin hyvä kokonaisuus. Hienoa oli se, että projektit olivat todellisia ja siksi niitä oli mielekästä tehdä. Ei ollut keksimällä keksittyjä ;) Kokonaisuutena kurssi oli mukava ja opimme paljon projektinhallintataitoja. Lisäksi olemme nyt myös paljon vahvempia ottamaan vastaan kritiikkiä ja reagoimaan yllättäviin tilanteisiin. Kurssi oli todella hyvä, mielekäs ja monipuolinen. Opin todella paljon uutta ja hyödyllistä. Juuri tällaisia kursseja tulee olla, koska ne antavat opiskelijalle paljon uutta tietoa ja taitoa, jota varmasti tulevaisuudessa tarvitsee.

Lopuksi Yhtä ainoaa, joka tilanteeseen sopivaa, ja joka tilanteessa toimivaa pedagogista mallia ei ole. Olennaista eri mallien soveltuvien osien perusteltu hyödyntäminen valintaan vaikuttavat mm. osallistujien aikaisempi opiskelu/työhistoria, aikaisemmat tiedot ja taidot, kurssin tavoitteet, sisällöt, käytössä olevat resurssit (sisällölliset, tekniset, hallinnolliset), aikataulu

Teknologiatuetussa opetuksessa hyödynnettävät pedagogiset mallit perustuvat ajatukselle miten laadukasta ja ymmärtävää oppimista tuetaan tieto- ja viestintätekniikan avulla. Opetusteknologian sovelluksissa (esimerkiksi verkkooppimisalustoissa) on oppimisteoreettisesta näkökulmasta tarkasteltuna suuria eroja. Teknologiset ympäristöt voivat sisältää vaihdellen työvälineitä ajattelun tukemiseen, tiedon rakenteluun sekä sosiaaliseen vuorovaikutukseen riippuen ympäristön taustalla vaikuttavista oppimiskäsityksistä ja ympäristön alkuperäisestä käyttötarkoituksesta.

Kiitos!