Erityispedagoginen tukiverkosto Haapaveden - Siikalatvan seutukunnassa 2014 Oman alueellisen tukiverkoston mallin muokkaaminen, täydentäminen ja kehittäminen 14.10.2014 klo 13-16 Haapavesi Jokihelmen opisto
Iltapäivän rakenne Erko-ohjausryhmän terveiset Yhteenvetoa vierailukäynneistä mitä opimme? Yhteistyön periaatteet ja käytännöt tukiverkoston hyödyntäminen draamakokemuksen perusteella Verkoston roolit ja vastuut, ryhmätyöskentely
Ohjausryhmän terveiset/sirpa Kova Ohryn kokous 6.10. Hankkeen hallinnolliset asiat ja osallistujien kysymykset Ohjeet konsultaatiokäytänteisiin Myllymallin hallinnoija? Alueen johdon sitoutuminen; ohryllä vahva tahtotila tukiverkoston ja ohjausmallin hyödyntämiseen, jokainen osallistuja käy konsultaatiotyöstä neuvonpitoa oman esimiehen kanssa Esimerkkinä A. Willman kertoi Oulun konsultaatiotyön järjestymisestä
Esimies suunnittelee konsultaatiotyötä tekevän kanssa käytännön toteutuksen ja resurssin, miten aika sijoittuu tuntikehykseen jne. Konsultaatiotyötä tekevä voi olla esim. samanaikaisopetuksessa, josta käsin irrottautumalla konsultaatiotyö voi tapahtua Konsultaatiotyön käynnistymisvaiheessa tulee oman työn järjestely uudella tavalla esille Konsultaatiotyötunti tarkoittaa käytännössä 1,5 tuntia työtä, mikä on opettajan palkan maksun peruste Ratkaistava vielä tuen kohdennuksen tapa, konsultaatiotyö kohdistuu suurempaan joukkoon
Erityisopettaja ei ole konsultaatiotyötä tehdessään pois töistä ja jätä oppilaita heitteille, vaan on antamassa suuremmalle oppilasjoukolle tukea ja apua Tässä ajassa oppilaat ovat meidän koulun oppilaita Konsultaatiotyö on yksinäistä. Toiminnan läpinäkyvyyden vuoksi konsultaatiotyötä tekevän on syytä kirjata konsultaatiotyöhön käyttämänsä resurssi. Koulunpidossa tukeudutaan vielä vanhoihin mielikuviin, joiden muuttamiseksi on tehtävä töitä. Konsultaatiotyölle etsitään seutukunnallinen koordinaattori tavoite saada henkilö sovittua lokakuun loppuun mennessä 2014.
Konsultaatiotyön hoitaminen eri kouluilla eri tavoin, voi aiheuttaa hämmennystä, josta kannattaa keskustella
Tutustumiskohteet 9.10. Mitä voimme hyödyntää omassa verkostossa? Pohjolan ja Nuorten Ystävien koulut www.nuortenystavat.fi/palvelut/ opetuspalvelut Valtakunnallinen Yksityinen, ylläpitäjänä Nuorten Ystävät ry Sairaalakoulu www.ouka.fi/oulu/sairaalakoulu Oulun kaupungin Kajaanintullin koulun yksikkö Oppilaat Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueelta Erityispiirteet? Moniammatilliset verkostot?
Mitä opimme vierailukäynneistä Pohjolan koulu: Toiminta tuttua, valotti muistoja! Huumori ja leppoisa fiilis toiminta varmasti tarkkaa Tekevät kovasti töitä lasten ja nuorten eteen Avasi silmiä tutustua toimintaan äärimmäisen mielenkiintoinen Antoi pohdittavaa miten ennakoivasti voisi tukea lasta ja nuorta pärjäämään elämässä, jotta kierrettä ei tulisi? Selkeät rajat lapsille ja nuorille Toiminta tiivistä tiivis yhteisö ja yhteisöllisyys tuli esiin, vapaa-aika ohjelmoitu Ohjaajilla sellainen ote, että pystyvät löytämään jokaisesta jotain arvokasta (esim. enkelitaulu) Ilmapiiriä leppoistettiin tietoisesti, rento vaikutelma, ei koulumainen Kerho toiminta tukee vahvasti toimintaa, toiminnan kautta tulee kontrolli
Mitä opimme vierailukäynneistä Nuorten ystävien koulu: Kiinnipitotilanteita useita, varmasti haastavaa olla töissä Koulussa toimitaan hyvin oppilaslähtöisesti, kukin oppilas tuo mukanaan oman verkostonsa, koulussa toimitaan oppilaan mukana tuoman verkoston kanssa organisaatiorakenteet hyvin joustavat, ei tule tilannetta, että oppilas ei soveltuisi ko. kouluun Moniammatillisuus: opettajan ja ohjaajan yhteistyö hyvin saumatonta, toimitaan joustavasti Lapsista ja nuorista puhutaan arvostaen, ilmapiiri loistava Yhteisö tukee yksittäistä työntekijää Lasten ja nuorten asiat rankkoja
Mitä opimme vierailukäynneistä Sairaalakoulu / Oulun kaupunki, Kajaanintulli: Odotukset laskivat lapsen ja nuoren kuntoutumisen suhteen, kun hän palaa kotikouluun sairaalakoulusta saa edelleen tukea kuntoutumisvaiheessa 1 3 kertaa, lasku menee kotikunnan terveystoimen puolelle, oppilaan lähiopettaja tekee konsultaation Jos ei ole koulukuntoinen, lapsi ja nuori voi käydä koulua Kajaanintullissa (koskee pientä määrää), osasto on ottamassa vastaan lapset ja nuoret, jotka eivät voi käydä koulu, pelisäännöt samat kaikille Sopeutuminen, laitostuminen ja kuntoutuminen? Puolikuntoisena laitetaan lapsia ja nuoria pois, jotta eivät laitostuisi Koululla käytetään vertaistukea kuntoutusmuotona, oppilaat eri vaiheessa Aukipuhumisen kulttuuri: lapsen ja nuoren luvalla, sairaalakoulusta tulee henkilö, joka käsittelee siirtymävaihetta koulussa, luokan ja / tai kavereiden kanssa Sairaalamaailma hierarkkinen (toimivat osastojen kanssa, jotka toimivat erilailla), koulu joutuu sopeuttamaan toimintansa erilaisten osastojen kanssa
Mitä opimme vierailukäynneistä Yleisiä ajatuksia kehittämisen paikoista: Keskusteltiin, että suurimmalle osalle saadaan jatkokoulutuspaikka, näytti, että pitkäntähtäimen seuranta puuttuu, mihin nuoret sijoittuvat? Sijoittuuko työelämään vai minne? Varhaisen puuttumisen tarve tuli esille joka paikassa, kuinka varhain pystytään puuttumaan lasten ja nuorten tilanteisiin? Mitkä ovat sellaisia merkkejä, jolloin puututtava? Keille viesti tulee? Moniammatillinen yhteistyö / Monitoimijuus-käsite tulossa uutena (tämä käsite pitää sisällään vahvemmin vanhemmatkin) Kolme sääntöä sairaalakoulussa: kielenkäyttö, toisen työtä ei saa häiritä, mittään tekemättä ei saa olla
Ohjaus kolmiportaisessa tuessa ERITYINEN TUKI Edellä mainittujen vahvistaminen tiiviissä yhteistyössä oppilashuollon ja moniammatillisten toimijoiden kanssa TEHOSTETTU TUKI Suunnitelmallinen tuki opiskelutapojen, taitojen ja yhteistyötilanteiden hallinnan vahvistamisessa YLEINEN TUKI Oppilaan ohjaaminen koulunkäynnissä ja eri oppiaineiden opiskelussa
Tämän verkoston avaintekijät? Vertaa esimerkiksi oheista verkostotoimintasuunnitelmaa suhteessa käsitykseenne tämän verkoston avaintekijöistä http://verkostojohtaminen.fi/wpcontent/uploads/2011/04/verkostotoimintasuunnitelma.jpg