Kasvatus- ja opetuslautakunta Liite Kasvatus- ja opetuslautakunta Toimintakertomus 2016

Kasvatus- ja opetuslautakunta 23.2.2017 Liite 1 18 1 Kasvatus- ja opetuslautakunta Toimintakertomus 2016

2 Kasvatus- ja opetuslautakunta Lautakunta vastaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen järjestämisestä ja tuottamisesta. Lautakunta luo edellytyksiä ja toteuttaa laadukasta varhaiskasvatusta ja perusopetusta lapsille ja nuorille. Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatkoopintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi lautakunta vastaa kansalaisopistotoiminnassaan yleissivistävästä koulutuksesta, jonka painopistealueina ovat taide- ja taitoaineet, tietotekniikka, kielet sekä elämänhallintaa ja terveyttä edistävät aineet. Lautakunta tukee lasten, nuorten ja aikuisten edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen sekä henkiseen että myös fyysiseen hyvinvointiin. Palvelusuunnitelma Lautakunnan palvelut ovat pääasiassa lähipalveluja, joiden järjestäminen maantieteellisesti laajalla alueella yhä niukkenevilla resursseilla on vaikeaa. Tavoitteena on turvata laadukkaat, tasavertaiset ja pedagogisesti toimivat sekä kohtuullisesti saavutettavissa olevat kasvatus- ja opetuspalvelut ja terveelliset ja turvalliset uusien opetussuunnitelmien edellyttämät oppimisympäristöt koko kaupungin alueella. Lautakunnan alaisen toiminnan merkitystä ja vaikuttavuutta asukkaiden hyvinvointiin, sen synnyttämiseen, ylläpitämiseen ja kehittämiseen, tullaan korostamaan. Palvelusuunnitelman toteutuminen Johtamisen tukipalvelujen toimintatapoja ja organisointia on kehitetty yhteistyössä hallintopalvelukeskuksen toiminnan rakentamisen ja käynnistämisen yhteydessä. On osallistuttu aktiivisesti opetussuunnitelmatyöhön sekä oppimisen ja opiskelun tuen ja opiskeluhuollon kehittämiseen ja ohjaamiseen. Tulosalueelle sijoittunut kansalaistoimijalähtöinen "Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä"-hanke on käynnistynyt ja vuoden 2016 lopussa oli käynnissä 10 erillistä tuensiirtohanketta (toimijoina ESLI ry, MAHL ry, Digimi ry, Pelastakaa Lapset ry, ESTERY, MiKV, Mikkelin Työttömät ry, Mimosa ry, DeSavo ry, Mikkelin valokuvataide ry). Varhaiskasvatus ja perusopetus kehittivät ja kehittävät edelleen yhteistyössä mahdollisimman ehjää ja yhdensuuntaista kasvun ja oppimisen jatkumoa. Varhaiskasvatuksessa aloitti vuoden 2016 alussa toimintansa Naisvuoren päiväkoti, jolloin poistuivat Nuijan ja Kaarinan päiväkodit sekä Onnimanni-, Lilliputti-, Vara-Matti- ja Naperotupa-ryhmäperhepäiväkodit. Varhaiskasvatuslaki muuttui 1.8.2016 alkaen siten, että kasvatushenkilöstön suhdeluku 1/7 muuttui 1/8. Tämä tarkoittaa sitä, että neliö- ja sisäilmamääriltään riittäviin yksiköihin ja joihinkin lapsiryhmiin voidaan sijoittaa lisää lapsia. Varhaiskasvatukseen otettiin käyttöön palveluseteli 1.8.2016 alkaen, jonka avulla perhe voi hankkia päivähoitopalvelun yksityiseltä palveluntuottajalta. Mikkelissä toimii kolme lukiota: Mikkelin lukio, Ristiinan yhtenäiskoulun Ristiinan lukio ja Mikkelin etä- ja aikuislukio. Lisäksi lukiokoulutusta annetaan Otavan Opistossa. Mikkelin lukiokoulutuksen visiona on toimia maakunnan kärkenä lukiokoulutuksessa. Kehittämisstrategian avulla luodaan ja turvataan Mikkelin lukiokoulutukselle toimintaedellytykset ja oppimisympäristöt. Lukiokoulutuksen opetussuunnitelmat ovat valmistuneet, on uusittu lukioiden ict-kalustoa ja varustettu Päämajakoulun iso liikuntasali sähköisten yo-kirjoitusten edellyttämällä ict-infralla. Mikkelin lukio valittiin kahteen opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämään kehittämishankkeeseen: Nuorten lukiokoulutuksen tuntijakokokeiluohjelma ja Valtakunnallinen lukiokoulutuksen kehittämisverkosto. Tässä jälkimmäisessä kehittämisverkostossa on mukana myös Otavan Opiston nettilukio. Vuoden 2016 aikana oli tavoite valmistella Mikkelin lukiokoulutukselle uusi organisaatio- ja johtamisjärjestelmä, joka oli tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2017 alussa. Tätä ei kuitenkaan ole tehty, koska kaupunki koulutuksenjärjestäjänä odottaa opetus- ja kulttuuriministeriön linjausta nettilukion rahoitusperusteeksi. Kansalaisopiston toiminta on seudullista ja perustuu paitsi tiiviiseen yhteistyöhön sivistystoimen muiden tulosalueiden ja kaupungin muiden toimialojen kanssa myös erilaisiin kumppanuuksiin muiden vapaan sivistystyön oppilaitosten, kolmannen sektorin toimijoiden ja muiden potentiaalisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Opisto toimii sivistystehtävänsä ohella merkittävänä hyvinvoinnin lisääjänä ja edistäjänä alueella. Vapaan sivistystyön koulutustehtävän ohella opisto harjoittaa myös palvelumyyntiä. Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat Talousarviomuutokset kasvattivat lautakunnan alaisen toiminnan toimintakatetta 1 561 000 euroa. Lautakunnan alkuperäiseen talousarvioon tehtiin seuraavat muutokset: henkilöstökuluihin lisättiin 2 405 000 euroa, palveluiden ostoista vähennettiin 774 000 euroa, aineet, tavarat, tarvikkeet-kustannuspaikalta vähennettiin 20 000 euroa ja muista toimintakuluista 50 000 euroa. Lautakunnan toimintatuotot ylittyivät 665 000 euroa. Myyntituotot ylittyivät 423 000 euroa, maksutuotot 270 000 euroa ja muut toimintatuotot 64 000 euroa vuokratuotot alittuivat 2 500 euroa tuet ja avustukset 90 000 euroa. Toimintakulut alittivat muutetun talousarvion 579 000 euroa. Henkilöstökulut alittuivat 182 000 euroa, aineet, tavarat, tarvikkeet 267 000 euroa, muut toimintakulut 248 000 euroa ja avustukset 12 000 euroa. Palvelujen ostot ylittivät talousarvion 130 000 euroa. Lautakunnan alaisen toiminnan toimintakate muodostui muutettuun talousarvioon nähden 1 244 000 euroa paremmaksi. Johtamisen tukipalvelujen alkuperäisen talousarvion henkilöstömenoista siirrettiin 24 600 euroa konsernipalveluihin, koska markkinointisihteerin tehtävä henkilöstökuluineen siirrettiin kaupungin viestintätiimiin sivistystoimen markkinointisihteerin eläköidyttyä keväällä 2016. Tästä huolimatta tulosalueen toimintakate alittui lähes 52 000 eurolla. Toimintatuotot alittuivat 41 000 euroa ja toimintakulut alittuivat noin 93 000 euroa. Tulosalueelle sijoittuu kansalaistoimijalähtöinen kehittämishanke Hyvinvoinninvirtaa Mikkelissä. Hanke on kolmivuotinen ESR-rahoitteinen hanke, jonka kokonaisbudjetti on 1 080 000 euroa. Rahoituksesta 80 prosenttia

3 katetaan ESR-rahoituksella, kaupunki on sitoutunut 15 prosentin rahoitusosuuteen ja 5 prosenttia katetaan hankkeeseen osallistuvien kolmannen sektorin toimijoiden taholta. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tulosalueen tulopuolella tapahtui myönteistä kehitystä. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä saatiin 227 000 euron avustus opetusryhmien pienentämiseen/erityisoppilaiden tukemiseen/tasa-arvon edistämiseen lukuvuotena 2016 2017. Myös muuta hankerahoitusta saatiin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kehittämiseen. Lapsimäärä lisääntyi varhaiskasvatuksessa, mikä näkyi paitsi menoina myös tulojen lisääntymisenä päivähoitomaksuissa. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimintatuotot ylittyivät 624 000 euroa. Myyntitulot ylittyivät 398 000 euroa, maksutuotot 291 000 euroa ja muut toimintatuotot 18 000 euroa tuet ja avustukset alittuivat 79 000 euroa ja vuokratuotot noin 4 000 euroa. Esi- ja perusopetuksessa on siirrytty 1.8.2016 alkaen uuteen opetussuunnitelmaan, mikä on edellyttänyt lisäresurssointia oppimateriaaleihin ja tietotekniikkaan. Vuoden 2016 henkilöstömäärärahaa karsittiin laskennallisesti mm. eläköitymisiin perustuen. Eläköitymisistä ei saatu edellytettyä säästöä (noin miljoonan vajaus palkkakuluissa). Joulukuussa saadun lisämäärärahan jälkeen (1,5 milj. euroa) toimintakulut alittuivat 321 000 euroa. Henkilöstökulut 126 000 euroa, aineet, tavarat, tarvikkeet 203 000 euroa ja avustukset 200 000 euroa. Palvelujen ostot ylittyivät 206 000 euroa ja muut toimintakulut ylittyivät 2 000 euroa. Toimintakate oli 945 000 euroa talousarviota parempi. Lukiokoulutuksen toimintakate alittui noin 187 000 euroa. Toimintatuotot ylittyivät noin 24 000 euroa: maksutuotot alittuivat noin 7 000 euroa, tuet ja avustukset ylittyivät lähes 3 000 euroa ja muut toimintatuotot ylittyivät 28 000 euroa. Toimintakulut alittuivat noin 163 000 euroa: henkilöstömenot alittuivat noin 23 000 euroa, palvelujen ostot alittuivat noin 53 000 euroa, aineet, tavarat, tarvikkeet alittuivat 41 000 euroa ja muut toimintakulut alittuivat noin 51 000 euroa. Avustukset ylittyivät noin 5 000 euroa. Kansalaisopiston toimintakate oli kertomusvuonna noin 60 000 euroa budjetoitua pienempi. Myönteiseen tulokseen vaikuttivat ennen kaikkea budjetoitua paremmat toimintatuotot. Vaikka kurssimaksutuotoissa jäätiin alle talousarvion, kehittyivät muut tuotot talousarviota paremmin. Toimintamenot olivat kokonaisuutena jotakuinkin budjetin mukaiset, hieman budjetoitua alhaisemmat. Selkeä poikkeama suhteessa budjettiin tapahtui palveluiden ostoissa kohdassa opetus- ja kulttuuripalveluiden ostot. Tähän oli budjetoitu 30 000 euroa, mutta menot olivat hieman yli kaksinkertaiset. Ylitys johtuu siitä, että tuntiopettajissa on yhä enemmän sellaisia, jotka haluavat tehdä työtä yritystoiminnan kautta. Kokonaisuutena palveluiden ostot olivat melko tarkalleen talousarvion mukaiset samoin kuin vuokrakustannukset. Henkilöstökuluissa oli pientä ylitystä. Jostain syystä vakinaisen henkilökunnan palkkamenot olivat hieman arvioitua suuremmat. Tasapainoisen kasvu ja talouden ohjelman toteutuminen Lautakunnalle vuodelle 2016 osoitetuista toimenpiteistä ja niiden säästövaikutuksista osa on toteutettu jo syksyllä 2015 ja näin toimenpiteet vaikuttivat säästävästi koko tilinpäätösvuoden 2016 ajan: Harjumaan koulu on yhdistetty Vanhalan kouluun, Pellosniemen koulu on yhdistetty Ristiinan yhtenäiskouluun ja kaupungin keskusta-alueelle on valmistunut uusi päiväkoti, Naisvuoren päiväkoti. Varhaiskasvatuksessa on hyväksytty ja otettu käyttöön ryhmäkokomuutos ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen 1.8.2016 alkaen. Hankinnoissa on käytetty ja käytetään kriittistä harkintaa eikä suunnittelemattomia hankintoja tehdä. Kasvatus- ja opetuspuolella uudet opetussuunnitelmat edellyttävät uusien opetusmateriaalien ja ict-kaluston hankintaa, lukiokoulutuksessa on turvattava sähköisten yo-kirjoitusten onnistuminen. Henkilöstön rekrytoinneissa, avautuvien tehtävien täyttämisessä on käytetty ja käytetään edelleen perusteellista harkintaa. Tehtäviä on uudelleenjärjestelty ja jaettu kaikkia avautuvia tehtäviä ei ole täytetty. Hallintopalvelukeskukseen siirtyvien henkilöiden tehtäväkuvaukset on tehty ja uudessa sisäisessä asiakkuudessa ja palvelujen tuottamisessa on edelleen hiomista. Varhaiskasvatuksessa on turvattava asetuksen mukainen henkilöstömitoitus. Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisilla tulosalueilla noudatetaan sivistystoimen toimintasääntöä ja kaupungin hallintosääntöä. Ne ohjaavat lautakunnan alaista toimintaa ja päätöksen tekoa. Sivistystoimiala jakaantuu seitsemään tulosalueeseen, joilla kaikilla on vastuullinen johtaja. Sivistystoimenjohtajan apuna johtamisessa ja kehittämisessä on johtoryhmä, johon kuuluvat tulosalueiden päälliköt, talouspäällikkö, kehittämispäällikkö, palvelussuhdepäällikkö, johdon sihteeri sekä kaksi henkilöstön edustajaa. Tavoitteiden toteutumista on seurattu kaupunginhallituksen asettaman seuranta-aikataulun mukaisesti. Varojen käytön valvontaa on suoritettu lautakuntatasolla kuukausittain järjestetyn seurannan avulla. Yksikköjen varojen käytön valvontaa ovat suorittaneet tulosaluepäälliköt, jotka raportoivat kuukausittain tilanteesta seurannan yhteydessä. Yksiköiden päätösvallassa olevista määrärahoista on koottu seuranta kaksi kertaa vuoden aikana. Yksiköt voivat seurata ko. määrärahojen käyttöä yksikkökohtaisista raporteista. Talouspäällikkö on kaksi kertaa vuodessa tehnyt vertailun peruskoulujen ja lukioiden määrärahojen riittävyydestä. Toimialan johto tekee seurannan yhteydessä tilanneanalyysin ja tarvittavat toimenpide-ehdotukset, jotta talous pysyy annetuissa raameissa. Päätösten oikeaa täytäntöönpanoa on valvottu erityisesti palkanlaskennan yhteydessä yksiköiden päätöksenteko-osaamisen kehittämiseksi henkilöstöasioissa. Riskien hallintaan liittyvät alitilityskassojen tarkistukset on tehty kassanhoito- ja alitilitysohjeen mukaisesti. Tukipalveluiden sisäinen valvonta on järjestyksessä ja talouspäällikkö vastaa alitilityskassojen tarkastuksista. Käteisen rahan vastaanottoa on vähennetty/poistettu niissä työpisteissä, joissa se on mahdollista. Hyväksymiskäytännöt on vahvistettu käyttösuunnitelmien yhteydessä ja asiatarkastus- ja hyväksymisketju on talousohjeen mukainen. Riskienhallinta-analyysiin ei ole erityistä

4 järjestelmää, analyysejä on tehty tapauskohtaisesti. Omaisuuden hankinnasta, luovutuksesta ja hoidosta on ohjeistettu käyttösuunnitelmien yhteydessä. Hankinnat on kilpailutettu hankintasäännön mukaisesti. Hankintapalvelujen kilpailuttamia sopimustoimittajia on hyödynnetty palvelu- ja tavarahankinnoissa. Hanketoiminta on laajentunut merkittäväksi. Merkittävä osa on ollut seudullisia ja muita yhteistyöhankkeita. Hankkeiden talousseuranta on vahvistunut henkilöstöjärjestelyillä. Hankkeet ovat toteutuneet tavoitteen mukaisesti ja ne ovat tukeneet koulujen toimintaa. Hankerahoituksella on mm. kouluille hankittu uutta tietotekniikan laitteistoa. Päätösten oikeellisuutta seurataan kaupunginhallituksen ohjeen mukaan ja mm. otto-oikeuden toteutumiseksi tehtävän ilmoitusmenettelyn avulla niin viranhaltija- kuin lautakunnan tasolla. Seudullisia palvelutuotantosopimuksia on tarkistettu tarpeen mukaan. Sopimusten toteuttamisesta on käyty palvelusopimusneuvottelut ja palautekeskustelut ennen talousarvion valmistelua, missä yhteydessä käsitellään palaute edelliseltä sopimuskaudelta, tulevan kauden ostopalvelujen laajuus, laatu ja määrä sekä vaikutukset kustannuksiin. Sopimukset on koottu yhteen sähköiseen tiedostoon. ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuma Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, %- osuus: tavoite 7,5 Ei yhtään läheistä ystävää, %- osuus: tavoite: 8-9 lk:t 6,5 tavoite: ammattikoululaiset 5,8 tavoite: lukiolaiset 5 Tajua Mut! toimintamallin vakiinnuttaminen. Perusopetuksen ja toisen asteen toimijoiden yhteistyön vahvistaminen: uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisen toiminnan vakiinnuttaminen, jokaiselle peruskoulun päättävälle taataan opiskelupaikka toisen asteen koulutuksessa Varhaiskasvatuksessa lasta kuullaan ja osallisuutta lisätään. Henkilöstöä täydennyskoulutetaan lapsen osallisuuden lisäämiseksi. Koulun toiminnan ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen oppilaan hyväksi - koulun toimintakulttuuri - neuvottelukunta osallistuu aktiivisesti koulun yhteisöllisen oppilashuollon suunnitteluun ja arviointiin - kummiluokka-, oppilaskunta- ja tukioppilastoiminnan vahvistaminen edelleen, - oppilaiden ideoiden hyödyntäminen opiskelussa ja koulun toiminnassa Liikkuva koulu- sekä Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä/Liikkumisen unelmavuosi hanke. Opiskelijakuntatoiminnan kehittäminen ja aktivaattoriopiskelijat lukioissa. Osallisuuden kehittäminen huomioidaan meneillään olevassa opetussuunnitelmatyössä. Sivistystoimenjohtaja, kasvatus- ja opetusjohtaja, varhaiskasvatusjohtaja, kehittämispäällikkö, rehtorit, oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmä, etsivä nuorisotyö Kasvatus- ja opetusjohtaja, oppilashuollon henkilöstö, rehtorit, varhaiskasvatusjohtaja, varhaiskasvatuksen henkilöstö, opiskelijakunta, aktivaattoritoiminnasta vastaavat opettajat lukiossa, nuorisotoimi/olkkari Etsivä nuorisotyö on jalkautunut Mikkelin ja Ristiinan lukioihin. Tajua Mut!-toimintamalli on vakiintunut osaksi lukioiden toimintaa. Koulujen kerhotoiminnan järjestämiseen on edelleen saatu hankerahoitusta ja sen avulla tuetaan oppilaiden mahdollisuutta osallistua ohjattuun ja yhteisölliseen toimintaan myös koulupäivän jälkeen. Oppilaskunta-, tukioppilastoiminta on kouluilla vakiintunutta toimintaa. Yhteisölliset oppilashuoltoryhmät suunnittelevat ja arvioivat koulun yhteisöllisyyttä ja varhaista tukea edistävää toimintaa. Kaikki koulut ovat mukana KiVa-koulu-työskentelyssä ja yläkoulut tekevät yhteistyötä Olkkarin kanssa syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä. Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä -hankkeen ja sen toimintojen aktiivinen markkinointi eri tulosalueille ja koko kaupungissa osallistuttu hankkeen jalkauttamiseen varhaiskasvatukseen ja opetukseen.

5 Vanhemmuuden puutetta %- osuus: tavoite: 8-9 lk:t 19 tavoite: ammattikoululaiset 24 tavoite: lukiolaiset 5 Koulukiusatut, tavoite: nollatoleranssi Päihteiden käytön vähentäminen terveitä valintoja ja elämänarvoja vahvistamalla (alkoholin käyttö, humalajuominen, tupakointi, laittomat huumeet - %-osuus) Harrastustoiminnan mahdollistaminen ja kehittäminen kouluilla: koulukerhot, oppilaskunta- ja tukioppilastoiminta, KAMU-toiminta (KAveriksi MUlle yhdessä Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa). Yhteisöllinen oppilashuolto. Yläkoulujen ja lukion Olkkariyhteistyö. KiVa koulu työskentely (Kiusaamisen Vastainen toimenpideohjelma). Kasvatuskeskustelut vanhempien kanssa ja moniammatillinen yhteistyö, varhainen puuttuminen sekä huolen ilmaisu/ puheeksi otto. Avoimen varhaiskasvatuksen laajentaminen. Vanhemmuutta tukevat vanhempainillat. Vuosittaiset henkilökohtaiset huoltajatapaamiset (luokanopettaja/-ohjaaja vanhemmat) Neuvottelukuntatoiminta. Lapset puheeksi -toimintamalli ym. koulutusta henkilöstölle. Suunnitelmat lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä ovat ajan tasalla koko tulosalueella. Lasten vuorovaikutussuhteiden sensitiivinen havainnointi ja välitön puuttuminen. Kiusaamiskyselyt. KiVa-koulutoiminta Tunnetaitoihin liittyvää täydennyskoulutusta esi- ja alkuopettajille. My space, not yours hanke (seksuaalista ja fyysistä väkivaltaa ehkäisevä hanke). Opiskelijakuntatoiminnan kehittäminen. Henkilöstön valppaus, SOME, yhteistyö nettipoliisin kanssa - puuttuminen varhaisessa vaiheessa. Aikuisten esimerkki ja ohjaus. Varhainen puuttuminen ja huolen puheeksi otto. Nollatoleranssi koulujen arjessa. Kasvatus- ja opetushenkilöstö Kasvatus- ja opetusjohtaja, rehtorit Sivistystoimenjohtaja, kasvatus- ja opetusjohtaja, oppilasja opiskelijahuoltoryhmä, rehtorit, opettajat Lukiot ovat osallistuneet hyvinvointia ja osallisuutta edistävään hanketoimintaan, mm. Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä ja My Space, Not Yours. Henkilöstöä on koulutettu Lapset puheeksi-menetelmän käyttöä varten. Perusopetuksessa 4 koulutusta, yhteensä 55 henkilöä, lisäksi muutamille päiväkodeille Avointa varhaiskasvatusta ei ole laajennettu vuoden 2016 aikana. Suunnitelmat lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä ovat ajan tasalla koko tulosalueella. Varhaiskasvatuksessa on järjestetty Tunnetaitokasvatus koulutusta helmikuussa 2016. Oppilaita ja henkilöstöä koulutettu vertaissovitteluun Kaikki koulut ovat mukana KiVa-koulu-toimintamallissa. My Space, not yours-hankkeessa on päätoiminen työtekijä suunnittelemassa ja kouluttamassa henkilöstöä väkivallan ennaltaehkäisemiseksi. Lukioissa toimii opiskelijakunnat. Syksyisin on järjestetty ryhmäyttämistilaisuuksia. Opiskeluhuoltosuunnitelman osana on suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi välivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Teemavanhempainillat (Örebro-malli) yläkouluilla toteutumassa.

6 Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttö: Kirjaston käyttö tavoite 500.000 Museoiden kävijät tavoite 30.000 Orkesterin kuulijamäärä tavoite 17.000 Uimahallikäynnit tavoite 230.000 Teatterin kävijämäärät tavoite 55.000 Selvästi Paras-tapahtuma kaikille kuudesluokkalaisille. Teemavanhempainillat (Örebro-malli). Oppiaineiden sisällä tapahtuva päihdekasvatus/terveyskasvatus. Verkostoituminen ja aktiivinen yhteistyö poliisin, nuorisotoimen, kouluterveydenhuollon, Olkkarin ja huoltajien kanssa. Mahdollistetaan lasten ja nuorten osallistuminen monipuoliseen kulttuuritoimintaan: KulttuuriKameli varhaiskasvatuksessa ja Kulttuuripolku perusopetuksessa, Liikkuva koulu ja Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä hankkeet. Kansalaisopiston monipuolinen kurssitarjonta. Sivistystoimenjohtaja, ko. tulosaluejohtajat, rehtorit Selvästi Paras-tapahtuma järjestetty kaikille kuudesluokkalaisille. Kävijämäärät 2016: kirjastot 570 224 museot 36 311 orkesteri 15 243 omat ja yhteistyössä järjestetyt tapahtumat 42 819 kohdeavustetut tapahtumat 12 013 säännöllistä kulttuuriavustusta saavat 9 512 uimahallit 153 896 (Rantakeidas 118 505, Naisvuori 35391) Mikkelin teatteri 43 163 Pääkirjaston yläaulassa on järjestetty yhteistyössä Mikke ry:n, Mikkelin Setlementti ry:n ja kansalaisopiston kanssa asukastupatoimintaa torstaisin. Ohjelmassa on ollut erilaisia teemoja hyvinvoinnin ja kulttuurin alalta. Keväällä pääkirjastossa kokoontui Novellikoukku, jossa yhdistyvät käsitöiden tekeminen, yhteisöllisyys ja kirjallisuus. Novellikoukkua on vetänyt kirjaston asiakas. Lukupiirit ovat jatkuneet. Naisvuoren uimahallin hankesuunnitelma valmistunut ja halliremontti alkaa elokuussa. Esteettömyys huomioidaan, joten uimahalli on jatkossa entistä useampien tavoitettavissa. Urheilupuiston pukuhuonetilojen remontti valmistunut. Urheilupuiston ympäri tehtävä liikuntareitti valmistunut, valaistus rakennetaan vielä tänä vuonna. Yleiset kulttuuripalvelut: K9-kulttuurikortti kehitetty sähköiseksi (kortti jaetaan ensimmäisen kerran syksyllä

7 2016 sähköisenä), tiedotuksessa ja markkinoinnissa hyödynnetty kattavasti erilaisia sähköisiä kanavia. Samoin sähköistä avustusten hakua kehitetty eteenpäin. Nettisivuja kehitetty tapahtumien osalta (hulivili, kulttuurijoulukauppa). Kulttuuripolkua ja kulttuurikamelia kehitetty edelleen eteenpäin yhteistyössä koulujen ja päivähoidon sekä eri taidelaitosten ja yksittäisten taiteilijoiden kanssa. Terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen Riittävä ja monipuolinen ruoka, uni ja liikunta. Toiminnassa kulttuurin ja liikunnan sisällöt vahvasti mukana arjessa. Liikkuva lapsuus -pilotointi varhaiskasvatuksessa, Liikkuva koulu- ja Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä hankkeet. Tunnetaitokasvatusmenetelmien käytön laajentaminen. Kulttuurikameli ja kulttuuripolku. Päiväkotien ja koulujen pihat kiinnostaviksi ja virikkeellisiksi. Koulujen turvallisuussuunnittelusta tehdään opinnäytetyö. Kansalaisopisto/kulttuuri- ja harrastustoiminta on tärkeä hyvinvoinnin lisääjä. Kasvatus- ja opetushenkilöstö, kansalaisopisto, koko sivistystoimi Suunnittelu ja toteutus yhteistyössä teknisen toimen kanssa. Hyvinvoinnin virtaa-hanke sivistystoimessa. Varhaiskasvatuksessa Liikkuva päiväkoti toiminnan piirissä on käynnistetty eri liikuntaseurojen ja päiväkotien kanssa kummitoimintaa. Liikkuva Koulu-hankkeessa toimitaan aktiivisesti liikunnan edistämiseksi. Tunnetaitokasvatuksen oppaan laatiminen aloitettu. Kulttuurikameli ja polku suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä kulttuuripalvelujen kanssa. Hyvinvoinnin virtaa-hanke sivistystoimessa. Rakennushankkeiden yhteydessä päiväkotien ja koulujen pihoja on peruskorjattu ja suunniteltu toiminnallisiksi ja turvallisiksi. Urheilupuiston koulun pihan korjaus on edennyt. Edelleen on pihoja, jotka odottavat korjausta. Koulujen turvallisuussuunnittelua koskeva opinnäytetyö on valmistunut ja turvallisuussuunnittelu jatkuu yhteistyössä Etelä-Savon pelastuslaitoksen kanssa. Hyvinvointia ja osallisuutta edistävän hanketoiminnan koordinointi ja ohjaus, mm. My Space, Not Yours (yläkoulut ja toinen aste), esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittäminen sekä muut perusopetuksen avustukset ja hankkeet. Terveyden ja hyvinvoinnin lisäämisen näkökulma on taustalla kaikessa kansalaisopiston kurssi- ja muussa toiminnassa.

8 ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuma Mikkelin mainekuvan kehitys: tavoite imagotutkimuksessa 4.sija tavoite Yleinen yritysilmasto 3,5 Varhaiskasvatusjohtaja, kasvatus- ja opetusjohtaja, sivistystoimenjohtaja, koko henkilöstö Asukkaiden koulutustaso, tutkinnon suorittaneiden %- osuus: tavoite 75 Kärkialueiden liike- ja kehittämistoiminnan kasvu LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Positiivinen palveluasenne ja hyvin toimivat palvelut; pätevä ja monipuolisesti osaava henkilöstö. Terve ja turvallinen toimintaja oppimisympäristö. ICTlaitteet, järjestelmät ja verkot ajan tasalle (Digitaalinen Mikkeli, sähköisen oppimisympäristön turvaaminen). Osallisuuden painotus toimintakulttuurien ja opetussuunnitelman eri osa-alueilla. Rekrytointiprosessi houkuttelevat työpaikkailmoitukset - > kelpoisuusehdot täyttävä työvoima, tavoite 100 %. Oman yrittäjyyskasvatushankkeen kehittäminen ja toteuttaminen 6. luokkalaisille. TET-harjoittelun kehittäminen osana opetussuunnitelmatyötä. Lapsen ja nuoren osallisuuden lisääminen. Varhaiskasvatusjohtaja, kasvatus- ja opetusjohtaja, sivistystoimenjohtaja Kasvatus- ja opetusjohtaja, kehittämispäällikkö Kelpoista henkilöstöä on edelleen saatu. Peruskorjaus- ja rakennushankkeet ovat edenneet, mutta edelleen joissakin yksiköissä on sisäilmaongelmia. Myös kansalaisopisto on tehnyt sopimuksen valtakunnallisen Pedanet-oppimisympäristön käyttämisestä ja Pedanettiin on opiston aloitteesta perustettu Avoin kansalaisopisto niminen osio. MiniMikkeli-tapahtuma järjestettiin kaikille kuudesluokkalaisille yhteistyössä ammattikorkeakoulun, Pienyrityskeskuksen ja Esedun kanssa. Toimintaa on tarkoitus jatkaa myös ensi vuonna. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuma Koululaisten luontopäivien määrä/koululainen/vuosi: tavoite 3,5 Luonnossa liikkuminen, toimiminen ja luontoretket. Lähiliikuntapaikkojen rakentaminen koulujen yhteyteen ja niiden hyödyntäminen. Kasvatus- ja opetushenkilöstö Tavoite on toteutunut. Ekologinen jalanjälki: tavoite 5,5 Kaatopaikalle penkkaan loppusijoitetun jätteen määrä asukasta kohde laskettuna: tavoite 75 Sisäilmaongelmaisten rakennusten määrä vähenee 20 %:iin. Kestävä kehitys toimintatapana. Sähköiset oppimateriaalit. Turvataan terveet, turvalliset, toimivat ja tarkoituksenmukaiset oppimisympäristöt. Omavalvonta käytössä varhaiskasvatuksessa. Sivistystoimenjohtaja, kasvatus- ja opetusjohtaja, varhaiskasvatusjohtaja, rehtorit, päiväkotien johtajat Varhaiskasvatusjohtaja, kasvatus- ja opetusjohtaja, sivistystoimenjohtaja Sähköiset kokoukset sekä kasvatus- ja opetus- että kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnassa. Sähköisen kalenterin ja Lyncin käyttöä on tehostettu. Lisätty sähköisen materiaalin käyttöä opetuksessa. Sisäilmapalautteen tiedottaminen/välittäminen Tilakeskukselle on edelleen ajankohtaista. Virastotalon työhuoneissa on tehty korjaustoimenpiteitä (mm. osa vanhoista muovimatoista on vaihdettu). Sisäilmaongelmia on edelleen joissakin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tiloissa. Varhaiskasvatusyksiköiden pihat tarkastetaan

9 Talous Tp 2015 Ta 2016 Ta 2016 + lmr Tp 2016 Toteutuma % Toimintatuotot 5 680 324 5 369 100 5 369 100 6 034 438 112,4 % Toimintakulut 88 161 439 87 302 812 88 863 782 88 284 601 99,3 % Toimintakate 82 481 115 81 933 712 83 494 682 82 250 163 98,5 % aamuisin ennen ulos menoa turvallisuuden takaamiseksi. Mikkelin lukion sähköisten yo-kirjoitusten pilottitilan (Päämajatalon yläkerta) sisäilma-ongelmien selvittäminen jatkuu tästä huolimatta yksittäiset henkilöt ovat raportoineet ongelmista. Mikkelin lukion sisäliikuntatiloissa /Runebergin aukion urheilutalossa on parannettu tilojen toimintaedellytyksiä. Parantamisesta huolimatta tiloja ei voida pitää erityisen hyvinä lukion tarpeisiin.

10 Kasvatus- ja opetuslautakunta tulosalueittain tp 2016 Toimintatuotot Tp 2015 Ta 2016 Ta 2016 + Tp 2016 Poikkeama Toteuma % lmr Johtamisen tukipalvelut 5 476 330 700 330 700 289 820-40 880 87,6 % Lukiokoulutus 236 075 120 600 120 600 144 679 24 079 120,0 % Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalv. 4 911 899 4 417 100 4 417 100 5 041 575 624 475 114,1 % Kansalaisopisto 526 874 500 700 500 700 558 364 57 664 111,5 % Yhteensä 5 680 324 5 369 100 5 369 100 6 034 438 665 338 112,4 % Toimintamenot Tp 2015 Ta 2016 Ta 2016 + Tp 2016 Poikkeama Toteuma % lmr Johtamisen tukipalvelut 495 454 841 016 816 416 723 794-92 622 88,7 % Lukiokoulutus 6 358 265 6 172 265 6 198 264 6 035 658-162 606 97,4 % Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalv. 79 245 492 78 272 728 79 832 299 79 511 664-320 635 99,6 % Kansalaisopisto 2 062 228 2 016 803 2 016 803 2 013 486-3 317 99,8 % Yhteensä 88 161 439 87 302 812 88 863 782 88 284 601-579 181 99,3 % Toimintakate Tp 2015 Ta 2016 Ta 2016 + Tp 2016 Poikkeama Toteuma % lmr Johtamisen tukipalvelut -489 978-510 316-485 716-433 974 51 742 89,3 % Lukiokoulutus -6 122 190-6 051 665-6 077 664-5 890 979 186 685 96,9 % Varhaiskasvatus- ja perusopetus -74 333 593-73 855 628-75 415 198-74 470 089 945 109 98,7 % Kansalaisopisto -1 535 354-1 516 103-1 516 103-1 455 122 60 981 96,0 % Yhteensä -82 481 115-81 933 712-83 494 681-82 250 163 1 244 518 98,5 %

11 Kansalaisopisto Kasvatus- ja opetuslautakunta, toimintatuotot tulosalueittain 558 364 500 700 500 700 526 874 Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelut 5 041 575 4 417 100 4 417 100 4 911 899 Lukiokoulutus Johtamisen tukipalvelut 144 679 120 600 120 600 236 075 289 820 330 700 330 700 5 476 Tp 2016 Ta 2016 + lmr Ta 2016 Tp 2015 0 1 000 000 2 000 000 3 000 000 4 000 000 5 000 000 6 000 000

12 Kasvatus- ja opetuslautakunta, toimintakulut tulosalueittain Kansalaisopisto 2 013 486 2 016 803 2 016 803 2 062 228 Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelut 79 832 299 79 511 664 78 272 728 79 245 492 Lukiokoulutus Johtamisen tukipalvelut 6 035 658 6 198 264 6 172 265 6 358 265 723 794 816 416 841 016 495 454 Tp 2016 Ta 2016 +mrs Ta 2016 Tp 2015 0 10 000 000 20 000 000 30 000 000 40 000 000 50 000 000 60 000 000 70 000 000 80 000 000 90 000 000

13 Kasvatus- ja opetuslautakunta, toimintakate tulosalueittain Kansalaisopisto 1 455 122 1 516 103 1 516 103 1 535 354 Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelut 74 470 089 75 415 198 73 855 628 74 333 593 Lukiokoulutus Johtamisen tukipalvelut 5 890 979 6 077 664 6 051 665 6 122 190 433 974 485 716 510 316 489 978 Tp 2016 Ta 2016 +mrs Ta 2016 Tp 2015 0 10 000 000 20 000 000 30 000 000 40 000 000 50 000 000 60 000 000 70 000 000 80 000 000

14 Kasvatus- ja opetuslautakunta Toteutuma ja johdon ennuste 12/ 2016, ulkoiset ja sisäiset erät TULOSLASKELMA JA TP 2015 TA Joulukuu Joulukuu TP TP 2016/ TP 2016/ Käyttö % Muutos % Jäljellä TOTEUTUMISENNUSTE 2016 yhteensä 2016 2015 2016 2016 TA 2016 TP 2015 15/16 31.12. Toimintatuotot Myyntituotot 1 376 131 1 031 100 1 376 131 1 454 112 1 454 112 141,0 % 105,7 % 141,03 5,67-423 012 Maksutuotot 2 895 848 2 771 100 2 895 848 3 041 426 3 041 426 109,8 % 105,0 % 109,76 5,03-270 326 Tuet ja avustukset 1 323 228 1 505 500 1 323 228 1 415 682 1 415 682 94,0 % 107,0 % 94,03 6,99 89 818 Muut toimintatuotot 85 117 61 400 85 117 123 217 123 217 200,7 % 144,8 % 200,68 44,76-61 817 Toimintatuotot yhteensä 5 680 324 5 369 100 5 680 324 6 034 438 6 034 438 112,4 % 106,2 % 112,39 6,23-665 338 Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Toimintakulut Henkilöstömenot 50 455 416 50 304 347 50 455 416 50 122 127 50 122 127 99,6 % 99,3 % 99,64-0,66 182 221 Palkat ja palkkiot 39 350 781 39 407 051 39 350 781 39 126 489 39 126 489 99,3 % 99,4 % 99,29-0,57 280 561 Henkilöstösivukulut 11 104 635 10 897 297 11 104 635 10 995 637 10 995 637 100,9 % 99,0 % 100,90-0,98-98 341 Eläkekulut 8 917 478 8 706 668 8 917 478 8 490 412 8 490 412 97,5 % 95,2 % 97,52-4,79 216 256 Muut henkilöstösivukulut 2 187 158 2 190 629 2 187 158 2 505 225 2 505 225 114,4 % 114,5 % 114,36 14,54-314 596 Palvelujen ostot 15 768 097 15 614 417 15 768 097 15 744 604 15 744 604 100,8 % 99,9 % 100,83-0,15-130 187 josta ulkoiset 7 664 695 7 525 288 7 664 695 7 669 186 7 669 186 101,9 % 100,1 % 101,91 0,06-143 898 josta sisäiset 8 103 402 8 089 129 8 103 402 8 075 417 8 075 417 99,8 % 99,7 % 99,83-0,35 13 712 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 655 637 1 880 605 1 655 637 1 613 463 1 613 463 85,8 % 97,5 % 85,79-2,55 267 142 Avustukset 5 337 927 5 480 600 5 337 927 5 468 343 5 468 343 99,8 % 102,4 % 99,78 2,44 12 257 Muut toimintakulut 14 944 362 15 583 812 14 944 362 15 336 065 15 336 065 98,4 % 102,6 % 98,41 2,62 247 747 Toimintakulut yhteensä 88 161 439 88 863 781 88 161 439 88 284 601 88 284 601 99,3 % 100,1 % 99,35 0,14 579 180 Toimintakate -82 481 115-83 494 681-82 481 115-82 250 163-82 250 163 98,5 % 99,7 % 98,51-0,28-1 244 518

15 NETTOENNUSTE TP 2015 TA 2016 Tot. 2015 Toteutuma 2016 Johdon ennuste Johdon Enn. - TA Toimintatuotot + omavalm. 5 680 324 5 369 100 5 680 324 6 034 438 6 034 438 665 338 Toimintakulut 88 161 439 88 863 781 88 161 439 88 284 601 88 284 601-579 180 Toimintakate -82 481 115-83 494 681-82 481 115-82 250 163-82 250 163 1 244 518 HENKILÖSTÖMENOJEN KASVU Toteuma 12/2015 Toteuma 12/2016 Tot. kasvu Euroina Tot.kasvu % TA 2016 Kasvu % Henkilöstömenot 50 455 416 50 122 127-333 290 99,34 % 99,70 % Palkat ja palkkiot 39 350 781 39 126 489-224 292 99,43 % 100,14 % Henkilöstösivukulut 11 104 635 10 995 637-108 998 99,02 % 98,13 % Eläkekulut 8 917 478 8 490 412-427 065 95,21 % 97,64 % Muut henkilöstösivukulut 2 187 158 2 505 225 318 067 114,54 % 100,16 % PALVELUJEN OSTOT, KASVU Toteuma 12/2015 Toteuma 12/2016 Tot. kasvu Euroina Tot.kasvu % TA 2016 Kasvu % Palvelujen ostot 15 768 097 15 744 604-23 493 99,85 % 99,03 % josta ulkoiset 7 664 695 7 669 186 4 491 100,06 % 98,18 % josta sisäiset 8 103 402 8 075 417-27 984 99,65 % 99,82 %

16 Johtamisen tukipalvelut Johtamisen tukipalvelut tarjoaa kehittämis-, hallinto-, toimisto-, talous- ja asiakaspalveluja tulosalueiden kehittämis- ja palvelutavoitteiden toteuttamiseksi koko toimialalle. Palvelusuunnitelman toteutuminen Johtamisen tukipalvelut tuotti palveluja kattavasti koko toimialansa tulosalueille. Johtamisen tukipalvelujen toimintatapoja ja organisointia on kehitetty yhteistyössä hallintopalvelukeskuksen toiminnan rakentamisen ja käynnistämisen yhteydessä. On osallistuttu aktiivisesti sekä perusopetuksen että lukiokoulutuksen opetussuunnitelmatyöhön sekä oppimisen ja opiskelun tuen ja opiskeluhuollon kehittämiseen ja ohjaamiseen. Tulosalueelle sijoittunut kansalaistoimijalähtöinen "Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä"- hanke on käynnistynyt ja vuoden lopussa 2016 oli käynnissä 10 erillistä tuensiirtohanketta (toimijoina ESLI ry, MAHL ry, Digimi ry, Pelastakaa Lapset ry, ESTERY, MiKV, Mikkelin Työttömät ry, Mimosa ry, DeSavo ry, Mikkelin valokuvataide ry). Yhteistyötä on edelleen kehitetty ja vahvistettu eri toimialojen suuntaan kaupungin strategian mukaisesti. Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat Alkuperäisen talousarvion henkilöstömenoista siirrettiin 24 600 euroa konsernipalveluihin, koska markkinointisihteerin tehtävä henkilöstökuluineen siirrettiin kaupungin viestintätiimiin sivistystoimen markkinointisihteerin eläköidyttyä keväällä 2016. Tästä huolimatta tulosalueen toimintakate alittui lähes 52 000 eurolla. Toimintatuotot alittuivat 41 000 euroa ja toimintakulut alittuivat noin 93 000 euroa. Tulosalueelle sijoittuu kansalaistoimijalähtöinen kehittämishanke Hyvinvoinninvirtaa Mikkelissä. Hanke on kolmivuotinen ESR-rahoitteinen hanke, jonka kokonaisbudjetti on 1 080 000 euroa. Rahoituksesta 80 prosenttia katetaan ESRrahoituksella, kaupunki on sitoutunut 15 prosentin rahoitusosuuteen ja 5 prosenttia katetaan hankkeeseen osallistuvien kolmannen sektorin toimijoiden taholta. Talouden tasapainottaminen Vuodelle 2016 ei ollut osoitettu talouden tasapainotustoimenpiteitä. Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Johtamisen tukipalveluissa noudatetaan sisäisen valvonnan ohjeistusta. Toimintaa koskevien sääntöjen ja päätösten noudattamista sekä toiminnan ja päätösten lainmukaisuutta on tarkkailtu tavanomaisen päätöksenteon yhteydessä. Talouden ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista seurataan jatkuvasti, ja niistä raportoidaan kuukausittain (talous) ja puolivuosittain (toiminnalliset tavoitteet). Talouspäällikkö vastaa alitilityskassojen tarkastuksista. Käteisen rahan vastaanottoa on vähennetty/poistettu työpisteissä, joissa muutos on ollut mahdollista. ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuma kaupunkistrategiasta Lasten, nuorten ja perheiden osallistaminen ja voimavarojen vahvistaminen Koko henkilöstö, sivistystoimenjohtaja, lautakunta Resurssien tasapuolinen kohdentaminen, oma asenne ja esimerkillinen toiminta. Koko toimialan osallistuminen Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä -hankkeen toimenpiteisiin ja toteuttamiseen. Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä -hankkeen ja sen toimintojen aktiivinen markkinointi eri tulosalueille ja koko kaupungissa osallistuttu hankkeen jalkauttamiseen varhaiskasvatukseen ja opetukseen. Aktiivinen osallistuminen opetussuunnitelmatyöhön sekä oppimisen ja opiskelun tuen ja opiskeluhuollon kehittämiseen ja ohjaamiseen. Hyvinvointia ja osallisuutta edistävän hanketoiminnan koordinointi ja ohjaus, mm. My Space, Not Yours (yläkoulut ja toinen aste), esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittäminen sekä muut

17 perusopetuksen avustukset ja hankkeet. Päihteiden käytön vähentäminen tärkeitä valintoja ja elämänarvoja vahvistamalla Terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen (Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Sisäiset ja ulkoiset palvelut Palvelujen tasapuolisuus, oikeaaikaisuus, jatkuva itsearviointi; Hallintopalvelukeskuksen ja uusien toimintatapojen rakentaminen: toiminnan tehostaminen, osaamisen jakaminen, toiminnan turvaaminen, sijaistamiset ym. Tarpeiden ja tavoitteiden määrittely kehityskeskusteluissa: täydennyskoulutus henkilökohtaisten koulutussuunnitelmien mukaan Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Sähköisten palvelujen kehittäminen ja jo olemassa olevien käyttäminen, henkilöstön osaamisen varmistaminen; sähköiset kokoukset lautakuntatyöskentelyyn Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Henkilöiden eläköitymisten ym. luontaisten poistumisten kautta tehtävien uudelleenjärjestäminen, henkilöstömäärän kriittinen arviointi. On osallistuttu hallintopalvelukeskuksen toiminnan ja uusien toimintatapojen rakentamiseen. Tulosalueen vuosittaiset kehityskeskustelut on pidetty ja henkilökohtaiset kehittämistarpeet on kirjattu. On otettu käyttöön sähköiset kokoukset sekä kasvatus- ja opetus- että kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnassa. Markkinointisihteerin tehtävä palkkarahoineen siirrettiin konsernipalveluihin keväällä 2016. ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuma kaupunkistrategiasta Mikkelin vetovoiman ja mainekuvan kehitys henkilöstö, sivistystoimenjohtaja Osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen positiivinen palveluilmapiiri ja toimivat palvelut, pätevä ja osaava henkilöstö, ajanmukainen ja toimiva toimintaympäristö rekrytointiprosessit, hallintopalvelukeskuksen toiminnan käynnistäminen sivistystoimenjohtaja, esimiehet Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Laadukkaat palvelut, digitaalinen Mikkeli, kohtuullinen palveluaika Henkilöstön määrätietoinen ja tavoitteellinen kehittäminen Osaamisen varmistaminen, kohtuullinen työtaakka, kehityskeskustelut, täydennyskoulutus Toimitaan asiakaspalvelulupauksen mukaisesti. Henkilöstön sijoittuminen hallintopalvelukeskukseen on tehty joidenkin henkilöiden tehtävien uudelleenmäärittelyä on tehty. Tulosalueen vuosittaiset kehityskeskustelut on käyty ja kehittämistarpeet kirjattu.

18 Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Toimiva ja riittävä ICT-ympäristö, sähköiset palvelut ja osaava henkilöstö Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuma kaupunkistrategiasta Ekologisuuden ja ekotehokkuuden lisääminen Henkilöstö, sivistystoimenjohtaja Rakennetun ympäristön laatu Sähköisten palveluiden kehittäminen ja jo olemassa olevien palveluiden mahdollisimman täysimääräinen käyttö, paperinkäytön vähentäminen ja tilankäytön tehostaminen. Terveellisten, turvallisten ja tarkoituksenmukaisten toimitilojen turvaaminen. Sivistystoimenjohtaja Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Terveet, turvalliset ja toimivat tilat Seuranta, oikea-aikaiset ylläpitoja korjaustyöt Yhteistyö tilakeskuksen ja työterveyshuollon kanssa Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Toimiva ICT-ympäristö (verkko, laitteet, ohjelmat) ja osaava henkilöstö Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Riittävä rahallinen resurssi: henkilöstön osaamisen varmistaminen, ajantasaiset työvälineet, terveelliset toimitilat Palvelu: Johtamisen tukipalvelut Vastuuhenkilö: Virpi Siekkinen TA 2016 + lmr TP 2016 Sähköiset kokoukset sekä kasvatus- ja opetus- että kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnassa. Sähköisen kalenterin ja Lyncin käyttöä on tehostettu. Sisäilmapalautteen tiedottaminen/välittäminen Tilakeskukselle on edelleen ajankohtaista. Virastotalon työhuoneissa on tehty korjaustoimenpiteitä (mm. osa vanhoista muovimatoista on vaihdettu). Toteutuma % TP 2015 TA 2016 Kasvatus- ja opetuslautakunta Kokousten määrä yhteensä kpl 11 11 11 11 100,0 % Nettokustannus/kokous 2 367 3 172 3 172 2 526 79,6 % Kustannukset netto 26 044 34 900 34 900 27 788 79,6 % Yleiset tukipalvelut Kustannukset 414 725 434 116 409 516 323 809 79,1 % Tuotot -5 475-12 700-12 700-751 5,9 % Netto 409 250 421 416 396 816 323 059 81,4 % Projektit Kustannukset 54 684 372 000 372 000 372 196 100,1 % Tuotot 0-318 000-318 000-289 069 90,9 % Netto 54 684 54 000 54 000 83 127 153,9 % Johtamisen tukipalvelut yhteensä Kustannukset 495 454 841 016 816 416 723 794 88,7 % Tuotot -5 476-330 700-330 700-289 820 87,6 % Netto 489 978 510 316 485 716 433 974 89,3 %

Viestit tilaajalle Tulosalueelle sijoittuu kansalaistoimijalähtöinen kehittämishanke Hyvinvoinninvirtaa Mikkelissä. Hanke on kolmivuotinen ESRrahoitteinen hanke, jonka kokonaisbudjetti on 1 080 000 euroa. Rahoituksesta 80 prosenttia katetaan ESR-rahoituksella, kaupunki on sitoutunut 15 prosentin rahoitusosuuteen ja 5 prosenttia katetaan hankkeeseen osallistuvien kolmannen sektorin toimijoiden taholta. Hanketulot alittuivat lähes 30 000 euroa arvioidusta kulut toteutuivat budjetin mukaisina. Hallinnon ja lautakunnan kuluista syntyi säästöä, jolloin koko tulosalueen toimintakate alittui noin 52 000 euroa. 19

20 Kasvatus- ja opetuslautakunta Johtamisen tukipalvelut toteutuma ja johdon ennuste 12/ 2016, ulkoiset ja sisäiset erät Käyttö TULOSLASKELMA JA TP 2015 TA Joulukuu Joulukuu TP TP 2016/ TP 2016/ % Muutos % Jäljellä TOTEUTUMISENNUSTE 2016 yhteensä 2016 2015 2016 2016 TA 2016 TP 2015 15/16 31.12. Toimintatuotot Myyntituotot 2 242 1 700 2 242 0 0,0 % 0,0 % 0,00 1 700 Maksutuotot 1 000 0 0.0% #JAKO/0! 0,00 1 000 Tuet ja avustukset 3 234 323 000 3 234 277 080 277 080 85,8 % 8567,5 % 85,78 45 920 Muut toimintatuotot 0 5 000 12 740 12 740 0,0 % -7 740 Toimintatuotot yhteensä 5 476 330 700 5 476 289 820 289 820 87,6 % 5292,8 % 87,64 40 880 Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % 0,00 Toimintakulut Henkilöstömenot 392 403 451 610 392 403 411 723 411 723 91,2 % 104,9 % 91,17 4,92 39 887 Palkat ja palkkiot 302 013 352 710 302 013 317 276 317 276 90,0 % 105,1 % 89,95 5,05 35 434 Henkilöstösivukulut 90 389 98 900 90 389 94 447 94 447 95,5 % 104,5 % 95,50 4,49 4 453 Eläkekulut 75 363 80 592 75 363 75 648 75 648 93,9 % 100,4 % 93,87 0,38 4 943 Muut henkilöstösivukulut 15 027 18 309 15 027 18 799 18 799 102,7 % 125,1 % 102,68 25,10-490 Palvelujen ostot 63 042 113 788 63 042 82 078 82 078 72,1 % 130,2 % 72,13 30,20 31 710 josta ulkoiset 51 785 100 588 51 785 70 668 70 668 70,3 % 136,5 % 70,26 36,46 29 920 josta sisäiset 11 257 13 200 11 257 11 410 11 410 86,4 % 101,4 % 86,44 1,36 1 790 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 6 416 20 206 6 416 7 275 7 275 36,0 % 113,4 % 36,01 13,40 12 931 Avustukset 183 045 183 045-183 045 Muut toimintakulut 33 593 230 812 33 593 39 673 39 673 17,2 % 118,1 % 17,19 18,10 191 140 Toimintakulut yhteensä 495 454 816 416 495 454 723 794 723 794 88,7 % 146,1 % 88,65 46,09 92 623 Toimintakate -489 978-485 716-489 978-433 974-433 974 89,3 % 88,6 % 89,35-11,43-51 742

21 NETTOENNUSTE TP 2015 TA 2016 Tot. 2015 Tot. 2016 Johdon ennuste Johdon Enn. - TA Toimintatuotot + omavalm. 5 476 330 700 5 476 289 820 289 820-40 880 Toimintakulut 495 454 816 416 495 454 723 794 723 794-92 623 Toimintakate -489 978-485 716-489 978-433 974-433 974 51 742 HENKILÖSTÖMENOJEN KASVU Toteuma 12/2015 Toteuma 12/2016 Tot. kasvu Euroina Tot.kasvu % TA 2016 Kasvu % Henkilöstömenot 392 403 411 723 19 320 104,92 % 115,09 % Palkat ja palkkiot 302 013 317 276 15 262 105,05 % 116,79 % Henkilöstösivukulut 90 389 94 447 4 058 104,49 % 109,42 % Eläkekulut 75 363 75 648 285 100,38 % 106,94 % Muut henkilöstösivukulut 15 027 18 799 3 772 125,10 % 121,84 % PALVELUJEN OSTOT, KASVU Toteuma 12/2015 Toteuma 12/2016 Tot. kasvu Euroina Tot.kasvu % TA 2016 Kasvu Palvelujen ostot 63 042 82 078 19 036 130,20 % 180,49 % josta ulkoiset 51 785 70 668 18 883 136,46 % 194,24 % josta sisäiset 11 257 11 410 153 101,36 % 117,26 %

22 Lukiokoulutus ja toisen asteen yhteistyö Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Koulutus tukee opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Palvelusuunnitelman toteutuminen Mikkelissä toimi vuonna 2016 kolme lukiota: Mikkelin lukio, Ristiinan yhtenäiskoulun Ristiinan lukio ja Mikkelin etä- ja aikuislukio. Lisäksi lukiokoulutusta annettiin Otavan Opistossa. Mikkelin lukiokoulutuksen visiona on toimia maakunnan kärkenä lukiokoulutuksessa. Tätä tavoitetta kohti mennään toteuttamalla lukiokoulutuksen kehittämissuunnitelmaa, jonka kärkenä on opetuksen kehittäminen. Kehittämistyön avulla luodaan ja turvataan Mikkelin lukiokoulutukselle toimintaedellytykset ja oppimisympäristö. Lukiokoulutuksen opetussuunnitelmat ovat valmistuneet, on uusittu lukioiden ict-kalustoa ja varustettu Päämajakoulun iso liikuntasali sähköisten yo-kirjoitusten edellyttämällä ict-infralla. Mikkelin lukio on mukana kahdessa opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämässä kehittämishankkeessa: Nuorten lukiokoulutuksen tuntijakokokeiluohjelma ja Valtakunnallinen lukiokoulutuksen kehittämisverkosto. Tässä jälkimmäisessä kehittämisverkostossa on mukana myös Otavan Opiston nettilukio. Vuoden 2016 aikana Mikkelin lukiokoulutuksessa oli tarkoitus valmistella uusi organisaatio- ja johtamisjärjestelmä, joka suunniteltiin otettavan käyttöön vuoden 2017 alussa. Valmistelu on viivästynyt, koska kaupunki odottaa opetus- ja kulttuuriministeriön linjausta nettilukion rahoitusperusteeksi. Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat Tulosalueen alkuperäiseen talousarvioon tehtiin seuraavat muutokset: henkilöstökuluhin lisättiin 220 000 euroa, palvelujen ostoista vähennettiin 124 000 euroa ja aineet, tavarat, tarvikkeet-kustannuspaikalta vähennettiin 20 000 euroa. Tulosalueen toimintakate alittui noin 187 000 euroa. Toimintatuotot ylittyivät noin 24 000 euroa: maksutuotot alittuivat noin 7 000 euroa, tuet ja avustukset ylittyivät lähes 3 000 euroa ja muut toimintatuotot ylittyivät 28 000 euroa. Toimintakulut alittuivat noin 163 000 euroa: henkilöstömenot alittuivat noin 23 000 euroa, palvelujen ostot alittuivat noin 53 000 euroa, aineet, tavarat, tarvikkeet alittuivat 41 000 euroa ja muut toimintakulut alittuivat noin 51 000 euroa. Avustukset ylittyivät noin 5 000 euroa. Talouden tasapainottaminen Lukiokoulutukselle ei kohdistettu vuodelle 2016 tasapainotustoimenpiteitä. Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Tavoitteiden toteutumista on seurattu kaupunginhallituksen asettaman seuranta-aikataulun mukaisesti. Määrärahojen käyttöä on seurattu lautakuntatasolla kuukausittain järjestetyn tulosaluekohtaisen seurannan avulla. Lukioiden päätösvallassa olevista määrärahoista on koottu seuranta kaksi kertaa vuoden aikana. Lukiot seuraavat määrärahojensa käyttöä lukiokohtaisista raporteista. Alitilityskassojen tarkistukset on tehty kassanhoito- ja alitilitysohjeen mukaisesti. Hyväksymiskäytännöt on vahvistettu käyttösuunnitelmien yhteydessä ja asiantarkastus- ja hyväksymisketju on talousohjeen mukainen. Omaisuuden hankinnasta, luovutuksesta ja hoidosta on ohjeistettu käyttösuunnitelmien yhteydessä. Hankinnat on kilpailutettu hankintalainsäädännön mukaisesti. ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuma kaupunkistrategiasta Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat Ei yhtään läheistä ystävää Koulukiusatut, nollatoleranssi Tajua Mut!-toimintamalli osaksi etsivää nuorisotyötä myös lukioissa, yhteistyö sosiaali- ja terveystoimen sekä ammatillisen koulutuksen kanssa, yhteistyö etsivän nuorisotyön kanssa toisen asteen yhteinen kuraattori ja psykologi opiskelijakuntatoiminnan kehittäminen aktivaattoriopiskelijat osallistuminen Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä - hankkeeseen opiskelijakuntatoiminta, henkilöstön valppaus, SOME, Etsivä nuorisotyö, oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmä, opinto-ohjaajat, kuraattorit, rehtorit opiskelijakunta, aktivaattoritoiminnasta vastaavat opettajat, rehtorit, koko henkilöstö opiskelijakunta, koko lukion henkilöstö Etsivä nuorisotyö on jalkautunut Mikkelin ja Ristiinan lukioihin. Tajua Mut!-toimintamalli on vakiintunut osaksi lukioiden toimintaa. Uusi opetussuunnitelma on valmistunut. Lukiot ovat osallistuneet hyvinvointia ja osallisuutta edistävään hanketoimintaan, mm. Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä ja My Space, Not Yours. Lukioissa toimii opiskelijakunnat.