Sisältö VÄÄNTÖJÄYKKÄ PÄÄLLIRAKENNE 3 UMPIKORI JA KONTTI 4 Umpikorin ja kontin kiinnitys 5 PAKASTUS- JA KYLMÄLAITTEET 6 SÄILIÖ JA BULKKI 6 Kiinnitys - säiliö 9 Kiinnitys - punnituslaitteet 11 Kiinnitys - Bulkki 12 SÄILIÖPÄÄLLIRAKENNE - PALOAUTO 14 Säiliön kiinnitys 15 Kaikilla pyörillä vetävä pelastusajoneuvo 16 JÄTEAGGREGAATTI 17 2
VÄÄNTÖJÄYKKÄ PÄÄLLIRAKENNE Säiliö, bulkki ja itsekantava umpikori ovat esimerkkejä vääntöjäykistä päällirakenteista. Tällaiset päällirakenteet asettavat alustaan kiinnitykselle suuria vaatimuksia. Kiinnityksen on oltava sellainen, että se ei estä rungon kiertoliikkeitä epätasaisilla pinnoilla ajettaessa. Virheellinen kiinnitys voi aiheuttaa vaurioita päällirakenteeseen, kiinnikkeisiin ja alustan runkoon. Yleisiä tietoja apurungon rakenteesta on osassa 2. Vääntöjäykällä päällirakenteella tarkoitetaan sitä, että päällirakenteen oma vääntymisvastus on suuri. 3
UMPIKORI JA KONTTI Näille päällirakenteille on yhteistä, että ne on rakennettu sellaiselle päällirakennerungolle, tai sisältävät sellaisen, joka on koko pituudeltaan alustan rungon päällä. Päällirakennerungon mitat määräytyvät kunkin päällirakenteen erityisten tarpeiden mukaan. Päällirakennerungon on alettava niin edestä kuin mahdollista. Pitkälle eteen rakennettu päällirakennerunko pienentää alustan rungon kuormitusta ja vähentää mukavuutta haittaavaa rungon värähtelyä. Samasta syystä on päällirakenne asennettava niin, että sen aiheuttama kuormitus tulee niin pitkälle eteen kuin etuakselimassa sallii. 4
Umpikorin ja kontin kiinnitys Kiinnitys on tehtävä niin, että alustan runko pääsee liikkumaan suhteessa päällirakenteeseen. Osassa 2 on esimerkkejä kiinnikkeistä, jotka sallivat päällirakenteen tietyn ylöspäin suuntautuvan liikkeen alustan rungon suhteen. Alustan runko ja päällirakenne saavat liikkua suhteessa toisiinsa vain kiertyessään ja hyvin epätasaisilla pinnoilla ajettaessa. Päällirakenteen ja rungon välisen liikkeen on oltava vaimennettu, jotta vältetään värähtely alustan rungon suhteen tasaisella tiellä ajettaessa. Liikkeen suuruus riippuu päällirakenteen vääntöjäykkyydestä ja ajo-olosuhteista. Vääntöjäykkä päällirakenne ja ajo epätasaisilla pinnoilla vaativat, että kiinnikkeet sallivat suuren liikkuvuuden. Kiinnikkeen on myös ohjattava päällirakennetta sivu- ja pituussuunnassa. Kiinnikkeen on sallittava sellainen alustan rungon ja päällirakenteen välinen pituussuunnassa tapahtuva liike, joka syntyy alustan rungon vääntymisliikkeessä. Autoissa, joissa on ilmajousitus edessä, on etumainen kiinnike asennettava 6 mm etuakselin takana olevaan rei itykseen. 26:63 Autoissa, joissa on lehtijousitus edessä, on etumainen kiinnike asennettava 875 mm etuakselin takana olevaan rei itykseen. 6 A -11 12 B Tavallisesti käytetään joustavia kiinnikkeitä apurungon etuosassa ja kiinteitä takaosassa juuri takajousen kiinnikkeen edestä lähtien. Autoissa, joissa on pitkä takaylitys, voi joskus olla sopivaa tehdä myös taimmainen kiinnitys joustavaksi. 26:631 Välit A ja B kuvissa ovat riippuvaisia akselivälistä ja takaylityksen pituudesta. Katso taulukot, osa 2. 875 A -175-3 +15 B 5
PAKASTUS- JA KYLMÄLAITTEET Tarkasta aina asentaessasi pakastus- tai kylmälaitteita, että välys (A) laitteiston ja kallistetun ohjaamon kääntösäteen välillä on riittävä. Eri ohjaamotyyppien kääntösäteet ovat päämittapiirustuskansiossa. A 26:68 SÄILIÖ JA BULKKI Akselivälin valinta Akseliväli on hyvin oleellinen, ja sen on oltava lyhyt, jotta rungon värähtely saadaan mahdollisimman pieneksi. Päällirakenteen painopisteen pitää olla niin alhaalla kuin mahdollista, että saataisiin pieni kallistusmomentti. 26:628 Nestesäiliöissä on huomioitava pituus- ja poikittaissuuntaisten loiskuntalaipioiden tarve. 6
Säiliö- ja bulkkipäällirakenteille on yhteistä, että ne lepäävät tavallisesti alustan rungossa olevien tukipisteiden (kiinnikkeiden) päällä. Tukipisteiden sijainti on tärkeä. Ensimmäinen tukipiste on sijoitettava niin eteen kuin mahdollista, lehtijousitetussa autossa taempia etujousen kiinnikkeitä vasten. Autossa, jossa on ilmajousitettu etuakseli ja yksinkertainen runko, voi olla tarpeen vahvistaa runkoa etumaisen kiinnikkeen ympärillä, tai kiinnikkeelle on tehtävä suuri levitys, suuri kiinnityspinta runkoon värähtelyriskin pienentämiseksi. Seuraavissa kiinnikkeiden sijoituksen suosituksissa on huomioitu kuormitus ja mukavuus. Autoissa, joissa on ilmajousitus edessä, on etumainen kiinnike asennettava 6 mm etuakselin takana olevaan rei itykseen. Vastaavalla tavalla on muut kiinnikkeet sijoitettava ottaen huomioon kuormitus ja rungon värähtelyt. Rungon värähtelyn välttämisessä on kysymys toimenpiteistä, joilla alustalle ja päällirakenteelle annetaan sellainen itsevärähtelytaajuus, että värähtelyä ei synny. Autoissa, joissa on lehtijousitus edessä, on etumainen kiinnike asennettava 875 mm etuakselin takana olevaan rei itykseen. Kun käytetään 875 mm etuakselin takana olevaa rei itystä osana suurempaan, kolmireikäiseen kiinnikkeeseen, voidaan käyttää yhtä moottorin ripustuksen kiinnitystappia. Katso kuvaa. Kiinnikkeet on tehtävä ja kiinnitettävä niin, että kuormitus jakaantuu tasaisesti kaikille kiinnikkeille, ja että päällirakenteen kallistusvoimat jakaantuvat etuakselille ja takaakselille tai teliosalle. 6 6 5 5 3xø 14.8 26:632 875 7
Kiinnikkeet on tehtävä ja kiinnitettävä niin, että päällirakenteesta tulevat pystysuorat voimat eivät aiheuta runkopalkkeihin liian suuria vääntövoimia. Päällirakenteen painon pitää levätä samassa tasossa kuin runkopalkkien uuma. Seuraavassa kuviossa on vaatimukset täyttävä säiliön kiinnike. Osassa 2 on esimerkki toisesta joustavasta säiliön kiinnikkeestä. D A 5 mm 2 mm B C 26.626 A = Kierrejousi ylöspäin suuntautuvaa liikettä varten. B = Kumielementti alaspäin suuntautuvaa liikettä varten. Kumilaatu = n. 7 shore. C = Alustaan kiinnitetty kiinnikkeen osa. D = Säiliöön kiinnitetty kiinnikkeen osa. Säiliön kiinnike, joka sallii tietyn alaspäin suuntautuvan ja hieman suuremman ylöspäin suuntautuvan liikkeen. 8
Kiinnitys - säiliö Seuraavissa kuvioissa on esimerkkejä säiliön kiinnityksestä eri alustatyyppeihin. Ensimmäisen taka-akselin yläpuolella on mittauksen tarkistusreikä. Kuvat osoittavat, miten kiinnityspisteet on jaettava, jotta runkoon kohdistuvat vaikutukset saataisiin mahdollisimman pieniksi. Muutamia mittaesimerkkejä. Osassa 2 olevista taulukoista ja kunkin alustan mittapiirustuksista näkyy, montako rei itystä etu- ja taka-akselin välillä on, sekä onko rungon takaylityksessä rei itystä. A = Akseliväli > 47 B = ks. taulukko C = J:ssä > 18 26:621 875 A B -3 C 4x2A A = Akseliväli > 47 B = J:ssä > 1 26:62 875 A -11 12 B 6x2A 9
A = Akseliväli > 47 B = Telityypistä riippuen, ks. taulukko 26:614 135 A -11-3 B 6x4Z A, B, C = ks. taulukko 26:61 875 A B -11-3 C 8x4Z Erittäin hyvissä ajo-olosuhteissa ja päällirakenteisiin, jotka kestävät pienehkön vääntövoiman, voidaan tehdä viereisen kuvion mukainen kiinnitys. Säiliön rungon on levättävä alustan runkoa vasten. Huom! Jos tämän tyyppistä kiinnitystä käytetään huonoissa ajo-olosuhteissa ja epätasaisella pinnalla ajettaessa, päällirakenteeseen ja kiinnikkeisiin kohdistuu hyvin suuria vääntövoimia. 1 875 A B -11-3 7 C 6x2Z 26:613
Kiinnitys - punnituslaitteet Kuorman punnituslaitteissa on tavallisesti kaksi vaakaelementtiä edessä ja kaksi takana (A ja C kuvassa), sekä ohjauslaite ajon aikana syntyviä voimia varten (B). Jotta runkoon kohdistuvat voimat saataisiin mahdollisimman pieniksi, on tärkeää, että kiinnikkeiden ja rungon välinen kiinnityspinta on mahdollisimman suuri. Kuormituksen kannalta on myös tärkeää, että väli Y on mahdollisimman pieni, varsinkin kolmiak- selisessa autossa, ja että X tulee mahdollisimman lähelle taempaa taka-akselia. A x B C y 26:633 11
Kiinnitys - Bulkki Seuraavissa kuvioissa on esimerkkejä erilaisten bulkkipäällirakenteiden kiinnityksestä. Suositukset edellyttävät, että päällirakenne ja säiliö muodostavat vääntö- ja taivutusjäykän yksikön. 26:65 Esimerkki bulkkipäällirakenteen kiinnityksestä. Etumaisena kiinnikkeenä on hyvä käyttää heilurikiinnikettä. Heilurikiinnikettä voidaan käyttää myös taempana kiinnikkeenä. 12
Jos päällirakenne on sellainen, että ei voida tehdä kahta tukipistettä lehtijousitteisen auton etujousen taemman kiinnikkeen ja takajousen etumaisen kiinnikkeen välille, voidaan ensimmäinen tai toinen tukipiste tehdä lyhyelle apurungolle. Suosittelemme ensi sijassa, että bulkkipäällirakenne tehdään autoon, jossa on kaksinkertainen runko. Autoon, jossa on ilmajousitettu etuakseli, on aina asennettava apurunko ensimmäistä ja toista tukea varten. Rungon värähtelyn estämiseksi apurunko on asennettava niin eteen kuin mahdollista. 26:627 26:64 Apurungon pituus sovitetaan auton akselivälin mukaan 13
SÄILIÖPÄÄLLIRAKENNE - PALOAUTO 26;624 Henkilökuljetuksiin tarkoitettu pitkä ohjaaamo (Crew Cab) on saatavissa valmiina tehtaalta. Huom! Yllä olevan kuvan ohjaamoa ei ole vielä lopullisesti muotoiltu. Jotta saataisiin suhteellisen kallistelujäykkä alusta ja hyvät ajo-ominaisuudet, on paloauton säiliötä rakennettaessa otettava huomioon seuraavat seikat. Kallistuksenvaimentimia suositellaan sekä eteen että taakse sellaisiin autoihin, joihin ne on saatavissa. Takajousien jäykkyydellä on ratkaiseva merkitys. Niiden on oltava niin jäykät kuin ajomukavuuden ja liikennekelpoisuuden kannalta on mahdollista. Säiliön painopisteen on oltava niin alhaalla ja edessä kuin mahdollista. Tällöin kallistusmomentista tulee pieni ja kallistusvoimat jakautuvat tasaisemmin taka- ja etuakselin välille. 14
Säiliön kiinnitys Säiliön kiinnitystä koskevat samat periaatteet, jotka esitetään luvussa umpikori ja kontti. Säiliön takaosa on kiinnitettävä kiinnityslevyillä, jotta alustan rungon takaosasta tulisi riittävän jäykkä. Alla olevassa kuviossa on esimerkkejä säiliön kiinnityksestä paloautoon. 26:625 Vaihtoehto: A B C A Säiliön runko lepää alustan runkoa vasten. B Välys säiliön ja alustan rungon välillä. C Kiinnityslevy 15
Kaikilla pyörillä vetävä pelastusajoneuvo Kaikilla pyörillä vetävä ajoneuvo on tavallisesti tarkoitettu vaikeakulkuisessa maastossa ajamiseen. Jotta päällirakenne ei rajoittaisi ajoneuvon liikennekelpoisuutta, se voidaan jakaa useaan erilliseen yksikköön, joista jokainen on vääntöjäykkä. Erilliset yksiköt voivat vääntyä toistensa suhteen ja muodostavat siten vääntöherkän kokonaisuuden, joka soveltuu vaikeassa maastossa ajamiseen. 26:623 26:622 16
26:617 Vääntöjäykät päällirakenteet 6 JÄTEAGGREGAATTI Jäteaggregaatin kiinnitys Tässä ovat voimassa samat periaatteet, jotka esitetään luvussa umpikori ja kontti. Päällirakenteen takaosa on kiinnitettävä kiinnityslevyillä, jotta alustan rungon takaosasta tulisi riittävän jäykkä. Alla olevissa kuvioissa on esimerkkejä jäteaggregaatin kiinnityksestä erityyppisiin alustoihin. 26:616 17