Voimat ja liikkeet. Määritelmät. Vääntöherkät päällirakenteet
|
|
- Timo Korhonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Yleisiä tietoja voimista ja liikkeistä Yleisiä tietoja voimista ja liikkeistä Alustarunko altistuu ajotavasta ja tienpinnan luonteesta riippuen eri suunnista tuleville voimille. On tärkeää, että alustarunko pääsee kiertymään suhteessa voimien kokoon ja suuntaan. Päällirakenne ja sen kiinnikkeiden rakenne suhteessa alustarunkoon vaikuttavat alustarungon kiertymiskykyyn. Siksi on tärkeää valita oikeantyyppinen kiinnike sen mukaan, kuinka hyvin päällirakenne kestää vääntöliikkeitä. Määritelmät Päällirakenteen vääntöjäykkyysluokka on määritettävä, jotta sille voidaan valita oikea kiinniketyyppi. Päällirakenteet on jaettu 3 eri luokkaan: Vääntöherkkä Vääntöjäykkä Erittäin vääntöjäykkä Vääntöherkät päällirakenteet Vääntöherkän päällirakenteen vääntövastus on pieni. Se tarkoittaa, että päällirakenteen ja alustarungon liikkeet mukautuvat hyvin toisiinsa epätasaisilla ajoalustoilla, jolloin alustaan kohdistuu suuria vääntöliikkeitä. Esimerkkejä vääntöherkistä päällirakenteista: Kiintolavat Kippilavat Betonisekoittimet Esimerkki vääntöliikkeistä alustarungossa ja päällirakenteessa Ylä: Vääntöherkkä päällirakenne Ala: Vääntöjäykkä päällirakenne Scania CV AB 2016, Sweden 1 (11)
2 Vääntöjäykkä ja erittäin vääntöjäykkä päällirakenne Määritelmät Vääntöjäykän päällirakenteen vääntövastus on suuri. Tämä asettaa suuret vaatimukset sille, että kiinnikkeiden, jotka kiinnittävät päällirakenteen alustarunkoon, on sallittava alustarungon kiertyminen. TÄRKEÄÄ! Päällirakenteen kiinnitys on suunniteltava niin, että alustarungon vääntöliikkeet eivät aiheuta suuria paikallisia pistekuormituksia päällirakennekiinnikkeissä epätasaisilla ajoalustoilla ajettaessa. Esimerkkejä vääntöjäykistä päällirakenteista: Vaihtolavat Nostodumpperit Umpikorit Esimerkkejä erittäin vääntöjäykistä päällirakenteista: Säiliöautot Massatavarakorit Lieteimurit Betonipumput Scania CV AB 2016, Sweden 2 (11)
3 Runkoon ja päällirakenteeseen kohdistuu ajon aikana sekä staattisia että dynaamisia voimia Staattiset voimat 2. Dynaamiset voimat 3. Staattiset ja dynaamiset voimat yhdessä Scania CV AB 2016, Sweden 3 (11)
4 Staattiset voimat Staattisia voimia saavat aikaan ajoneuvon (oman painon) ja sen kuorman massat. Ainoastaan staattiset voimat ovat aktiivisia ajoneuvon seisoessa paikallaan. Erityyppisten ajoneuvojen ja päällirakenteiden staattisista voimista aiheutuvat rasitukset lasketaan eri tavoin. Korkeat paikalliset kuormitukset tulee jakaa tasaisemmin alustarunkoon apurungon avulla. Vetoautot Vetoautoihin kohdistuu suuri paikallinen kuormitus vetopöydän kohdalla. Jaa kuorma alustarungolle käyttämällä kulmakiinnikkeitä. Käytä kulmakiinnikkeiden sijasta apurunkoa, jos ajoneuvolla ajetaan vaikeissa ajo-olosuhteissa, joissa alustarungossa esiintyy suuria voimia ja vääntöliikkeitä. Lisätietoja kiinnityskorvakkeista ja vetopöydistä on annettu asiakirjassa Vetopöydän asentaminen Scania CV AB 2016, Sweden 4 (11)
5 Dynaamiset voimat Dynaamisia voimia syntyy ajon aikana ja ne johtuvat useimmiten epätasaisista alustoista. Näiden voimien suuruus ja vaikutus ajoneuvorakenteen vahvuuteen riippuvat seuraavista tekijöistä: Ajonopeus Ajoalustan luonne Alustatyyppi Päällirakennetyyppi Yhden edellä olevan tekijän muutos saattaa muuttaa kuormitusolosuhteet täysin. Dynaamiset voimat vaikuttavat väsymislujuuteen ja siten myös näitä voimia vastaanottavien komponenttien käyttöikään. Dynaamisten voimien laskenta on paljon vaikeampaa ja monimutkaisempaa kuin staattisten voimien laskenta. Dynaamisia voimia laskettaessa yleisenä käytäntönä on käyttää käytännön testeistä saatuja tuloksia. Scania CV AB 2016, Sweden 5 (11)
6 Sivuttaisvoimat Runkoon kohdistuu suuria sivuttaisvoimia seuraavissa tilanteissa: lyhyt akseliväli, teli tai pitkä takaylitys kytketyllä perävaunulla. Erittäin pitkän akselivälin ajoneuvo vaatii erityisen hyvää sivuttaisjäykkyyttä. Jos ajoneuvo ei ole riittävän jäykkä, se saattaa joutua kiemurtelevaan liikkeeseen. Alustarungon jäykkyys riippuu sekä akselivälistä että päällirakenteen tyypistä. Poikkipalkit, jotka estävät sivupalkkien siirtymistä toistensa suhteen, jäykistävät runkoa Telillä varustetuissa ajoneuvoissa ilman ohjaavia akseleita muodostuu suuria sivuttaisvoimia kaarre- ja siirtelyajossa. Näin on varsinkin silloin, kun ajetaan suurilla akselipainoilla ja käännytään jyrkästi päällystetyillä teillä tai uraisella tienpinnalla. Tämä johtuu siitä, että teli pyrkii kulkemaan suoraan eteenpäin vaikka etupyörät kääntyvät eri suuntaan. Kun autoon on kytketty perävaunu, takaylitykseen kohdistuu kaarreajossa sivuttaisvoimia. Alle asennettu vetopalkki voi myös aiheuttaa vääntöliikkeitä alustan takaosassa Scania CV AB 2016, Sweden 6 (11)
7 Pystyvoimat Perävaunu aiheuttaa pystysuoria taivutusvoimia alustarungon takaosaan varsinkin jarrutuksissa. Perälautanostin ja taakse asennettu nosturi aiheuttavat myös pystyvoimia. Alustarungon takaosan lujuuden ja jäykkyyden varmistamiseksi siihen tulee asentaa riittävä määrä poikkipalkkeja. Jos takaylitys on erityisen pitkä, voi olla suositeltavaa vahvistaa sitä ristikkäisvahvikkeella. Poikkipalkkien ja ristikkäisvahvikkeiden käyttötarve määräytyy seuraavien tekijöiden perusteella: Takaylityksen pituus Miten paljon päällirakenne lujittaa alustan takaosaa Vetolaitteen käyttötarve Lisätietoja takaylityksestä on annettu asiakirjassa Vahvistukset. Lisätietoja perälautanostimista on annettu asiakirjassa Perälautanostimet. Scania CV AB 2016, Sweden 7 (11)
8 Vääntövoimat Epätasaisilla alustoilla ajettaessa alustarunkoon kohdistuu suuria vääntövoimia. Alustarungon etuosa on vääntöherkkä, kun taas takaosa on vääntöjäykkä taka-akselin tai telin kohdalta. Siten ajoneuvolla on hyvä liikkuvuus ja myös hyvä lujuus. Etuosien joustavuus saavutetaan poikkipalkkien U-profiilin rakenteella. Poikkipalkit kiinnitetään rungon sivupalkkien U-profiileihin niin, että profiilien vääntöherkkyys säilyy. Takaosan vääntöjäykkyys saavutetaan yleensä poikkipalkkien suljettujen profiilien rakenteella. Rungon vääntyminen Esimerkki U-profiilin poikkipalkin vääntöherkästä kiinnityksestä rungon sivupalkkiin Scania CV AB 2016, Sweden 8 (11)
9 Rungon sivupalkkeihin kiinnitettävät painavat komponentit, esimerkiksi varapyörätelineet, polttoainesäiliöt ja kompressorit, aiheuttavat suuria vääntövoimia ja paikallisia kuormituksia. Lisäpoikkipalkkien tai ristikkäispalkkien asennus vähentävät sivupalkkien vääntymisvaaraa. Lisätietoja raskaiden komponenttien kiinnityksestä rungon sivupalkkiin on annettu asiakirjassa Raskaiden komponenttien kiinnittäminen. Lisätietoja poikkipalkeista ja ristikkäispalkeista on annettu asiakirjassa Vahvistukset. Runkopalkkiin kohdistuva vääntövoima Scania CV AB 2016, Sweden 9 (11)
10 Jännitysten jakautuminen sivupalkeissa Alustarunkoon vaikuttavat voimat aiheuttavat veto- ja puristusjännityksiä rungon sivupalkkeihin. Kuva näyttää jännitysten jakautumisen pystysuorassa taivutuksessa. Palkin nuolet näyttävät jännitysten suuruuden ja suunnan. Jännitykset ovat suurimmillaan laipoissa ja ne vähenevät palkin neutraalitasoa kohti, jossa jännitys on nolla. Väännön suunnasta riippuen veto- tai puristusvoimat syntyvät neutraalitason ylä- tai alapuolella. 1 Jännitysten jakautuminen sivupalkeissa 2 Esimerkki jännitysten jakautumisesta pystysuuntaisessa taivutuksessa. 1. Vetojännitysalue. 2. Puristusjännitysalue Kuva näyttää jännitysten jakautumisen vaakasuorassa taivutuksessa. Väännön suunnasta riippuen veto- tai puristusvoimat syntyvät laipan ulkoreunassa tai palkin uumassa. Sivupalkkeihin kohdistuu samanaikaisesti pysty- ja vaakasuuntaista taivutusta. Jännitystä laskettaessa molemmat jännitykset on laskettava yhteen. Lisäksi sivupalkit altistuvat kiertymiselle, mikä myös aiheuttaa jännityksiä. 1 2 Esimerkki jännitysten jakautumisesta vaakasuuntaisessa taivutuksessa. 1. Vetojännitysalue. 2. Puristusjännitysalue Scania CV AB 2016, Sweden 10 (11)
11 Jännitysten jakautuminen sivupalkeissa Suurin jännitys muodostuu rungon sivupalkkien laipoissa, varsinkin laipan ulkoreunassa. Siksi tämä osa on erittäin herkkä vaurioille. Kaikki päällirakenteen ja komponenttien kiinnitykset alustarunkoon tulee siksi toteuttaa pulttiliitoksilla rungon sivupalkkien uumaan. TÄRKEÄÄ! Rungon sivupalkkeja ei saa hitsata. Reikien poraaminen ja laippojen leikkaaminen on myös kielletty. Sijoita sivupalkin uumaan porattavat reiät suositeltujen matkojen päähän toisistaan ja laipoista. Lisätietoja hitsauksesta on annettu asiakirjassa Hitsaaminen. Rei'itetyn palkin vaakasuuntainen taipuminen uumassa Lisätietoja rungon sivupalkin reikien suositelluista paikoista on annettu asiakirjassa Reikien poraaminen. Scania CV AB 2016, Sweden 11 (11)
Voimat ja liikkeet. Määritelmät. Vääntöherkät päällirakenteet PGRT
Määritelmät Määritelmät Päällirakenteen oikea kiinnitys on tärkeää, koska virheellinen kiinnitys voi aiheuttaa vaurioita päällirakenteeseen, kiinnikkeisiin ja alustarunkoon. Vääntöherkät päällirakenteet
LisätiedotApurunkorakenne. Lisätietoja alustarungoista on annettu asiakirjassa Alustarungot.
Yleistä Yleistä Apurunkoa voidaan käyttää seuraaviin tehtäviin: Se antaa vapaan tilan pyörien ja muiden rungosta ulkonevien osien välille. Se tuo jäykkyyttä ja vähentää rasituksia takaylityksessä. Se suojaa
LisätiedotPuutavara-autot. Yleisiä tietoja puutavara-autoista. Puutavara-autoja käytetään pyöreän puutavaran kuljetukseen.
Yleisiä tietoja puutavara-autoista Puutavara-autoja käytetään pyöreän puutavaran kuljetukseen. Yleisiä tietoja puutavara-autoista Puutavaravarustuksia voidaan kuorman koon mukaan pitää joko vääntöherkkänä
LisätiedotBetoniautot. Betoniautoja käytetään betonin kuljetukseen. Pyörintäsäiliö on jaettu 2 tukipisteeseen.
Yleisiä tietoja Yleisiä tietoja Betoniautoja käytetään betonin kuljetukseen. Pyörintäsäiliö on jaettu 2 tukipisteeseen. Päällirakennetta pidetään vääntöherkkänä. Tämän asiakirjan ohjeet on laadittu optimoimaan
LisätiedotSäiliöautot. Yleistä tietoa säiliöautoista. Malli PGRT. Säiliöpäällirakennetta pidetään erityisen vääntöjäykkänä.
Yleistä tietoa säiliöautoista Yleistä tietoa säiliöautoista Säiliöpäällirakennetta pidetään erityisen vääntöjäykkänä. Malli Akselivälin tulee olla mahdollisimman lyhyt, jotta rungon värähtelyjen vaara
LisätiedotBetonipumppuautot. Yleisiä tietoja betonipumppuautoista. Rakenne. Betonipumppuautojen päällirakennetta pidetään erityisen vääntöjäykkänä.
Yleisiä tietoja betonipumppuautoista Yleisiä tietoja betonipumppuautoista Betonipumppuautojen päällirakennetta pidetään erityisen vääntöjäykkänä. Rakenne Tee päällirakenteesta niin vahva ja jäykkä, että
LisätiedotApurungon valinta ja kiinnitys. Kuvaus. Suositukset
Kuvaus Kuvaus Runko, apurunko ja vahvistus käsittelevät yhdessä erilaisia kuormituksia, joita ajoneuvoon kohdistuu käytön aikana. Apurungon mitoitus ja rakenne, kiinnitys ja vahvistus määräytyvät useiden
LisätiedotVahvistus. Takaylitys. Päätypalkki TÄRKEÄÄ! Jos kuorma-autossa ei ole keskiasennettua vetopalkkia, on asennettava päätypalkki.
Päätypalkki TÄRKEÄÄ! Jos kuorma-autossa ei ole keskiasennettua vetopalkkia, on asennettava päätypalkki. Kuorma-auto, joka on varustettu puolittain tai täysin alle asennetulla vetopalkilla tai jossa ei
LisätiedotVaihtolava-autot. Yleistä tietoa vaihtolava-autoista
Yleistä tietoa vaihtolava-autoista Yleistä tietoa vaihtolava-autoista Vaihtolava-autoja käytetään, jotta kuormalava olisi nopea vaihtaa, mikä lisää ajoneuvon monipuolisuutta ja lyhentää seisokkeja. Esivalmiudet
LisätiedotUmpikoriautot. Yleistä tietoa umpikorikuorma-autoista
Umpikoria pidetään yleensä vääntöjäykkänä. Avattavilla sivuseinillä varustettua umpikoria on kuitenkin pidettävä vääntöherkkänä päällirakenteena. 317 025 Scania voi valmistella ajoneuvon päällirakennetta
LisätiedotVetopöydän asennus. Kiinteän vetopöydän asennus
Kiinteän vetopöydän asennus Kiinteän vetopöydän asennus Kun vetoauto toimitetaan tehtaalta, vetopöytä on kiinnitetty asennuslevyyn 10.9 - pulteilla. Nämä pultit on kiristetty erikoistiukkuuteen. Jos vetopöytä
LisätiedotNosturit. Yleistä nostureista
Yleistä nostureista Nosturin sijainnilla on suuri vaikutus kiinnikkeen rakenteeseen. Seuraavassa muutamia suosituksia sijoitukselle ohjaamon taakse, taakse asennetuille nostureille ja keskelle asennetuille
LisätiedotUMPIKORI JA KONTTI 4 Umpikorin ja kontin kiinnitys 5 PAKASTUS- JA KYLMÄLAITTEET 6
Sisältö VÄÄNTÖJÄYKKÄ PÄÄLLIRAKENNE 3 UMPIKORI JA KONTTI 4 Umpikorin ja kontin kiinnitys 5 PAKASTUS- JA KYLMÄLAITTEET 6 SÄILIÖ JA BULKKI 6 Kiinnitys - säiliö 9 Kiinnitys - punnituslaitteet 11 Kiinnitys
LisätiedotVaihtolava-ajoneuvot. Yleistä tietoa vaihtolava-ajoneuvoista
Yleistä tietoa vaihtolava-ajoneuvoista Yleistä tietoa vaihtolava-ajoneuvoista Vaihtolava-ajoneuvoja pidetään vääntöherkkinä. Vaihtolava-ajoneuvojen kanssa voidaan käyttää erilaisia kuormalavoja erilaisiin
Lisätiedot6 h Painos 01. Päällirakennekäsikirja. Kuorma-autot. Scania CV AB 2004, Sweden
6 h Painos 01 Päällirakennekäsikirja Kuorma-autot 1 714 162 Scania CV AB 2004, Sweden 1 JOHDANTO 2 ALUSTATIEDOT 3 YLEISIÄ OHJEITA 4 LASKELMAT JA TEORIA 5 VETOAUTOT 6 KUORMA-AUTOT 7 MUUTOKSET 8 KOMPONENTIT
LisätiedotAkselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista
Yleistä tietoa akselipainolaskelmista Kun kuorma-autoa halutaan käyttää mihin tahansa kuljetustyöhön, tehtaalta toimitettua alustaa täytyy täydentää jonkinlaisella päällirakenteella. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista
LisätiedotKaatumisvakaus. Yleisiä tietoja. Lisätietoja on annettu seuraavissa asiakirjoissa:
Yleisiä tietoja Kaatumisvakaus jakautuu pääasiassa seuraaviin tyyppeihin: Kaatumisvakaus ajon aikana Kaatumisvakaus kippauksen aikana Kaatumisvakaus nosturia käytettäessä Kaatumisvakaudella kippauksen
LisätiedotPäällirakenteen kiinnitys. Kiinnitys apurungon etuosassa
Kiinnitys apurungon etuosassa Kiinnitys apurungon etuosassa Lisätietoa kiinnityksen valinnasta on asiakirjassa Apurungon valinta ja kiinnitys. Rungon etuosassa on 4 erityyppistä päällirakenteen kiinnikettä:
LisätiedotVetolaitteet. Yleistä vetolaitteista PGRT
Yleistä vetolaitteista Yleistä vetolaitteista Vetolaite on yhteinen nimi yhdelle tai monelle komponentille, jo(t)ka ajoneuvoon on asennettava, ennen kuin se voi vetää perävaunua. Vetolaitteen tarkoituksena
LisätiedotKippiautot. Yleistä tietoa kippiautoista. Rakenne PGRT
Yleistä tietoa kippiautoista Yleistä tietoa kippiautoista Kippiautoja pidetään vääntöherkkänä päällirakenteena. Kippiautoja käytetään pääasiassa irtonaisten materiaalien kuljettamiseen. Kippilava on nivelletty
LisätiedotAkselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista
Kun kuorma-autoa halutaan käyttää mihin tahansa kuljetustyöhön, sen alustaa täytyy täydentää jonkinlaisella päällirakenteella. Akselipainolaskelmien tavoitteena on optimoida alustan ja päällirakenteen
LisätiedotAkselivälin muuttaminen. Yleistä tietoa akselivälin muuttamisesta. Menetelmät TÄRKEÄÄ!
Yleistä tietoa akselivälin muuttamisesta Yleistä tietoa akselivälin muuttamisesta TÄRKEÄÄ! Kuorma-auton alustan akselivälin muuttaminen vaikuttaa ko. alustan ominaisuuksiin. Siksi on tärkeää noudattaa
LisätiedotVetoautot. Kuormanjako Kiinnitys TÄRKEÄÄ!
Yleisiä tietoja Yleisiä tietoja Vetoautot on tarkoitettu puoliperävaunujen vetämiseen. Esimerkkejä tavallisista puoliperävaunuista: Umpikoriperävaunu Koneperävaunu Kippiperävaunu Tämän asiakirjan ohjeet
LisätiedotSisältö AKSELIVÄLIN MUUTOKSET 2 Akselivälin pidennys 3 Akselivälin lyhennys 3 Rungon katkaisu 3 Poikkipalkkien sijoitus 4 RUNKOLIITOKSEN SIJOITUS 5 Liitospalkit 5 AKSELIVÄLIN MUUTOS KAKSOISRUNGON LIITOKSELLA
LisätiedotVetoautot. Yleisiä tietoja vetoautoista. Suositukset. Akseliväli
Yleisiä tietoja vetoautoista Yleisiä tietoja vetoautoista Vetoautot on tarkoitettu puoliperävaunujen vetämiseen ja siksi ne varustettu vetopöydällä perävaunujen helppoa vaihtamista varten. Jotta vetoauto
LisätiedotMuu päällirakennevarustus 7. Sisältö. NOSTURI OHJAAMON TAKANA... 2 Asennus... 2 Vakavuus... 3 Esimerkkejä vakavuustekijän laskemisesta...
Sisältö NOSTURI OHJAAMON TAKANA... 2 Asennus... 2 Vakavuus... 3 Esimerkkejä vakavuustekijän laskemisesta... 4 APURUNKO... 6 Nosturin kiinnitys... 7 VAHVISTETTU NOSTURIN KIINNITYS... 9 Suuret nosturit...
LisätiedotMÄÄRITELMÄ Vääntöherkkä päällirakenne Vääntöherkällä päällirakenteella tarkoitetaan sitä, että päällirakenteen vääntövastus on pieni. ABC :5126
Sisältö MÄÄRITELMÄ... 2 Vääntöherkkä päällirakenne... 2 YLEISET ALUSTAOMINAISUUDET... 3 Käyttötarkoitus... 3 Lujuus... 3 Vakavuus kippauksessa... 3 Mukavuus, ajo-ominaisuudet... 5 Runko... 6 YLEISET PÄÄLLIRAKENNEOMINAISUUDET...
LisätiedotAsentaminen ohjaamon ulkopuolelle. Yleistä. Reiät ja reikämerkinnät. Reikien poraus
Yleistä Yleistä Tässä asiakirjassa kuvataan, minne reiät, reikämerkinnät ja hitsausmutterit sijoitetaan ohjaamon ulkopuolella. Tarkoituksena on helpottaa lisälaitteiden ja varusteiden asennusta. Reiät
LisätiedotRunkotyyppi F700 F800 F950 F957 F958 Runkoleveys ja toleranssi (mm) ,5 R11 R11
Scanian runkosarja Scanian runkosarja Scanian runkosarja koostuu seuraavista runkotyypeistä: Runkotyyppi F700 F800 F950 F957 F958 Runkoleveys ja toleranssi (mm) 766 +1 768 +1 771 +1 768 +1 770 +1-1 -1-1
LisätiedotAsennus- ja käyttöohje. Vetoaisa ZEA 0,75-1
Asennus- ja käyttöohje Vetoaisa ZEA 0,75-1 Asennus- ja käyttöohje Vetoaisa ZEA 0,75-1 TK 5014 1. Tekniset tiedot Max. Dc-arvo: 7,19 kn Aisapaino S (max.): 75 kg Akselipaino C (max.): 750 kg Aisan pituus
LisätiedotOhjaamon ja päällirakenteen välinen etäisyys. Yleisiä tietoja
Yleisiä tietoja Ohjaamon ja päällirakenteen välille on pienin sallittu etäisyys seuraavien varmistamiseksi: Tietoja ohjaamotyypin mallimerkinnästä on annettu asiakirjassa Alustan tiedot ja mallimerkinnät.
LisätiedotKäyttö ja velvollisuudet
Käyttötarkoitus Käyttötarkoitus Kohderyhmä Scanian päällirakennetiedot on pääosin tarkoitettu päällirakentajille ja ne koskevat kaikkia Scanian kuorma-autoalustoihin ja valmiisiin kuorma-autoihin tehtyjä
LisätiedotAsennus- ja käyttöohje. Vetoaisa ZEA 2,8-1
Asennus- ja käyttöohje Vetoaisa ZEA 2,8-1 2 Asennus- ja käyttöohje: Vetoaisa ja vetopää Vetoaisan kiinnitys alapuolelta: Kiinnitys suoritetaan käyttäen M12 (M14) pultteja, aluslevyjä sekä itselukitsevia
LisätiedotSisältö VETOUTO... 2 VIHDETTVUUS ISO 1726:N MUKN... 3 Ohjattavuus... 5 KSELIVÄLI... 7 KÄÄNTÖPÖYTIEN SIJOITUS... 8 KÄÄNTÖPÖYDÄN KIINNITYS... 10 KÄÄNTÖPÖYDÄN J SENNUSLEVYN LUKITUS... 11 KIINNITYSKULMN SENNUS
LisätiedotAjomatka: Pitkä Lyhyt Lyhyt Pitkä. Ajo-olosuhteet: Normaalit Helpot Vaikeat Vaikeat Maks. Kokonaismassa: Normaali, Matala, Erikoismatala
Sisällys JÄLLEENMYYJÄN/PÄÄLLIRAKENTAJAN VASTUU... 2 JOHDANTO... 3 Alustaluokittelu... 3 ADR-sovitus... 4 Päällirakentamisen yhteydessä huomattava... 5 TURVALLISUUSMÄÄRÄYKSIÄ... 6 Riskien määrittely...
LisätiedotRuuviliitokset. Yleistä tietoa ruuviliitoksista. Kitkaliitoksen ja muotoliitoksen yhdistelmä
Yleistä tietoa ruuviliitoksista Yleistä tietoa ruuviliitoksista Ruuviliitokset voidaan tehdä kitkaliitoksina, muotoliitoksina tai näiden kahden yhdistelmänä. Kitkaliitos vaatii noin 10 kertaa enemmän ruuveja
LisätiedotAvoimen luukun varoitussanomat. Toiminto
Toiminto Kaikki kuorma-autot 1 on varustettu avoimien luukkujen varoitussanomien näyttötoiminnolla. Varoitussanomaa voidaan käyttää erityyppisille luukuille, joissa on anturi, joka ilmaisee, että luukku
LisätiedotSISU - Polar Päällerakenneohjeistus
ver.19.01.2011 1 Umpikori tai Kontti...3 1.1 Yleistä rakenteesta...3 1.2 Apurunko...4 1.3 Kiinnitys...5 1.4 Pakastus- ja kylmälaitteet...6 2 Jätekoneikot...7 3 Säiliörakenteet...8 3.1 Alustan, säiliörakenteen
LisätiedotVetopalkit ja vetokytkimet
Yleiskatsaus Tässä asiakirjassa esitellään kaikki hyväksytyt vetopalkkiasennukset ja kaikki hyväksytyt taulukoissa ja matriiseissa. Tämä on täydentävä katsaus Tekniset tiedot -asiakirjoihin. Vetopalkkiasennukset
LisätiedotYleisiä tietoja polttoaineenkulutuksesta. Ilmanvastus
Yhteenveto Yhteenveto Tässä asiakirjassa esitellään ja selitetään lyhyesti ajoneuvon polttoaineenkulutukseen vaikuttavat tekijät. Voimanotto on yksi tärkeimmistä tekijöistä, joka vaikuttaa siihen, kuinka
LisätiedotSertifioitujen Scania-komponenttien ja -järjestelmien muuttaminen
Yleistä Yleistä Ajoneuvot ja niihin sisältyvät järjestelmät ovat sertifioituja liikenneturvallisuutta, ympäristövaikutuksia jne. koskevien lakimääräysten täyttämiseksi. Jos sertifioituja Scania-komponentteja
LisätiedotSISU - Polar Päällerakenneohjeistus
1 Vääntöjoustavat päällerakenteet...2 1.1 Yleistä...2 2 Kippilavat...3 2.1 Yleistä...3 2.1.1 Kippausvakavuus... 3 2.2 Yleiset rakenneperiaatteet:...3 2.2.1 Kippiakselin kiinnitys... 4 2.2.2 Kippaustuki...
LisätiedotScania laajentaa edelleen maansiirtoajoneuvojen tarjontaa
PRESS info P11906SE / Per-Erik Nordström 16. syyskuuta 2011 Scania laajentaa edelleen maansiirtoajoneuvojen tarjontaa Scania jatkaa rakennus- ja maansiirtoajoon suunniteltujen ajoneuvojen tarjonnan laajentamista
LisätiedotTakaosan alleajosuoja
Yleistä Yleistä UNECE R58 -asetusten turvallisuusvaatimusten täyttämiseksi kuorma-autoihin on asennettava takaosan alleajosuoja. Alleajosuoja voidaan toimittaa tehtaalta tai sen voi asentaa päällirakentaja.
LisätiedotTyövalo. Yleisiä tietoja. Johdinsarjat ja suurin sallittu sähkövirrankulutus
Yleisiä tietoja Tässä asiakirjassa kuvataan työvalojen tilausvaihtoehdot ja annetaan esimerkkejä niiden kytkemisestä. Seuraavat työvalot kuvataan: Työvalonheitin ohjaamon takaseinässä Työvalonheitin takapäässä
LisätiedotSISU - Polar Päällerakenneohjeistus
Päällerakentamisen yleisohjeet... 2 Esipuhe... 2 Päällerakenne - termi... 2 Periaatteet... 2 Huomautukset ja varoitukset... 2 Huomioitavaa päällerakentamisessa... 2 Turvallisuuskomponentit... 3 Jäähdytys,
LisätiedotScania-sertifioitujen komponenttien muuttaminen
Yleistä Yleistä Sertifiointi tehdään liikenneturvallisuutta, ympäristövaikutuksia jne. koskevien lakivaatimusten täyttämiseksi. Jos Scania-sertifioituja komponentteja muutetaan tai uusia komponentteja
LisätiedotVoimanotot sovelluksiin. Yleisiä tietoja
Yleisiä tietoja Päällirakennelaitteiden ja aggregaattien mukaisesti voidaan käyttää erityyppisiä voimanottoja. Tässä asiakirjassa annetaan esimerkkejä erilaisista voimanotoista ja järjestelmärakenteista
LisätiedotTakaosan alleajosuoja. Yleistä
Yleistä Yleistä Standardin UN ECE R58 vaatimusten täyttämiseksi kuorma-autot on varustettava takaosan alleajosuojalla. Alleajosuoja voidaan toimittaa tehtaalta tai sen voi asentaa päällirakentaja. Tässä
Lisätiedotalusta 1 Tasakuorma-auto 8 6 Tasakuorma-auto 8 4 VETOTAPA / ALUSTAKORKEUS / AKSELIVÄLI (mitat m)
VETOTAPA / ALUSTAKORKEUS / AKSELIVÄLI (mitat m) Tasakuorma-auto 6,0 6,0 6,3 6,5 6,7 6,0 6,3 6,5 6,7 Tasakuorma-auto 4 4 X Tasakuorma-auto 6 2 6,0 4,8 6,0 6,0 6,0 Tasakuorma-auto 6 4 Tasakuorma-auto X X
LisätiedotMETALLILETKUJEN ASENNUSOHJEITA
METALLILETKUJEN ASENNUSOHJEITA METALLILETKUJEN ASENNUSOHJEITA Asennustapa A Asennustapa B Ø 12-100 Ø 125-300 2 Lasketaan kaavalla FS=2,3 r a=1,356 r Taivutussäde "r", kun asennus kuvan A mukaan Asennus
LisätiedotSähkökeskus. Sähkökeskus. Sähkökeskus on sijoitettu matkustajan puolelle kojetaulussa säilytyslokeron alle. Avaa se seuraavasti:
on sijoitettu matkustajan puolelle kojetaulussa säilytyslokeron alle. Avaa se seuraavasti: 1. Avaa kojetaulussa oleva säilytyslokeron luukku. Luukku on sijoitettu matkustajan istuimen eteen. 2. Irrota
LisätiedotKäyttö ja velvollisuudet. Käyttötarkoitus. Kohderyhmä. Edellytykset. Dokumentoidun tarkastuksen vaatimukset
Kohderyhmä Scanian päällirakennetiedot on pääosin tarkoitettu päällirakentajille ja ne koskevat kaikkia Scanian kuorma-autoalustoihin ja valmiisiin kuorma-autoihin tehtyjä päällirakenteita ja muutostöitä.
LisätiedotIlmajousituksen ylimääräinen käyttöyksikkö. Kuvaus PGRT
Kuvaus Kuvaus Ilmajousituksen normaali käyttöyksikkö sijaitsee kuljettajan istuimen sivulla. Ajoneuvon tasoa voidaan säätää käyttöyksiköllä. Kuormankäsittelyn aikana voi olla hyötyä kuorma-auton takaosaan
LisätiedotAlustatiedot ja mallinimikkeet. Scanian moduulijärjestelmä
Scanian moduulijärjestelmä Scanian moduulijärjestelmä Scanian kattava moduulijärjestelmä mahdollistaa alustan optimaalisen sopeuttamisen eri käyttötarkoituksiin. Scanian jokaisen alustan varustelu on ainutkertainen,
LisätiedotVTA Tekniikka Oy Kuussillantie 23 01230 Vantaa 1.5.2009 t. 09-870800 f. 09-8765028
VTA Tekniikka Oy Kuussillantie 23 01230 Vantaa 1.5.2009 t. 09-870800 f. 09-8765028 1(7) VTA-akselistot Volvo FH, FM neliakseliset autot, 8x2 tai 8x4 VTA-mallimerkinnät; VTA4111.3T lehtijousitettu 2.etuakseli
LisätiedotParametrit alusta. Johdanto
Johdanto Parametrien luettelon rajaamiseksi tässä asiakirjassa kuvataan vain ne parametrit, joista on todennäköisesti hyötyä päällirakentajille. Jos haluat lisätietoja kyseisen ajoneuvon kaikista parametreista,
LisätiedotVoimassa: Toistaiseksi. Muutostiedot: Kumoaa Liikenteen turvallisuusviraston antaman ohjeen TRAFI/336/ /2012
1 (10) Antopäivä: 15.06.2017 Voimaantulopäivä: 28.08.2017 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta 863/2009 Täytäntöönpantava EU-lainsäädäntö: Muutostiedot: Kumoaa Liikenteen
LisätiedotMetsjö MetaQ monitoimiperävaunut
Metsjö MetaQ monitoimiperävaunut Metsjö perävaunutehdas on ollut uranuurtaja isoissa maatalousperävaunujen valmistuksessa. MetaQ perävaunuissa on huomioitu nykyaikaisten tilojen kasvaneet kuljetusvaatimukset.
LisätiedotVEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326
VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326 995-G 1036-G 1140 1130 1988 07.05.2012 Sivu 1/16 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä 1.1 Valuankkurin toimintatapa 2. Valuankkurin rakenne 2.1 Ankkurin osat
LisätiedotAsennusohje aurinkopaneeliteline
Asennusohje aurinkopaneeliteline Sisällysluettelo 1. Kehikon kokoonpano ja kiinnitys kattoon...3 2. Aurinkopaneelien asennus...4 3. Aurinkopaneelien sähköinen kytkentä...7 3.1 Kytkentä pienjänniteverkkoon...7
LisätiedotUlkoisten näyttömittarien liittäminen
Taustaa Taustaa Ulkoisia näyttömittareita ohjataan BCI-ohjausyksiköllä (Bodywork Communication Interface, päällirakenteen tietoliikenneliittymä). Ehdot, mitä ajoneuvon tietoja ulkoiset näyttömittarit näyttävät,
LisätiedotMaadoitus ja virransyöttö. Alustarungon maadoitus TÄRKEÄÄ!
Tee kaikki päällirakenteen alustarungon maatot vasempaan rungon sivupalkkiin. Maadoitus rungon oikeaan sivupalkkiin aiheuttaa jännitehäviötä, koska akun miinusnapa on liitetty rungon vasempaan sivupalkkiin.
LisätiedotThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje
Platina Pi-Ka ThermiSol Platina Pi-Ka essa kerrotaan ThermiSol Platina Kattoelementin käsittelyyn, kiinnitykseen ja työstämiseen liittyviä ohjeita. Platina Pi-Ka 2 1. Elementin käsittely... 3 1.1 Elementtikuorman
LisätiedotPäällirakenteen liitäntä. Kuvaus. Päällirakenteen liitäntä. BCI (Bodywork Communication Interface)
Kuvaus Päällirakenteen liitäntä Sähköjärjestelmä perustuu useisiin ohjausyksiköihin, jotka kommunikoivat keskenään yhteisen verkon kautta. Päällirakennetoimintoja ohjataan ohjausyksiköillä käyttämällä
Lisätiedot00:02-01. Tyyppimerkinnät R144 K432 15 DSC12 01 L01. P124 LA4x2. Painos 3. ) Scania CV AB 1999, Sweden
00:02-01 Painos 3 fi Tyyppimerkinnät R144 K432 15 DSC12 01 L01 P124 LA4x2 1 586 063 ) Scania CV AB 1999, Sweden Sisältö Sisältö Kuorma-auton alustat...3 Moottorit...7 Kytkimet...9 Vaihdelaatikot...10 Voiman
LisätiedotE-HYVÄKSYNNÄT ALLEAJOSUOJAUS JA SIVUSUOJAUS TYÖKALULAATIKOT JA VARARENGASLAATIKOT OSANA SIVUSUOJAUSTA
E-HYVÄKSYNNÄT ALLEAJOSUOJAUS JA SIVUSUOJAUS TYÖKALULAATIKOT JA VARARENGASLAATIKOT OSANA SIVUSUOJAUSTA TMT-Alleajosuoja Hyväksyntänumero: E4-58R-020343 Ext: 01 E-HYVÄKSYNNÄT TMT-Alleajosuoja on E-hyväksytty
LisätiedotPuukuljetusten kaluston kehittäminen, investoinnit ja kustannustehokkuus
Puukuljetusten kaluston kehittäminen, investoinnit ja kustannustehokkuus BIOENERGIA JA PUUKULJETUSTEN TULEVAISUUS -seminaari 27.10.2010, Kemi Asko Poikela Sisältö Kaluston kehitysnäkymiä Kuormatilat Kokonaispainot
LisätiedotAjoneuvoveron käyttövoimaveroa kannetaan henkilö-, paketti- ja kuorma-autoista, jotka käyttävät polttoaineena muuta kuin moottoribensiiniä.
1 (6) Ajoneuvon tiedot HIN-913 Kuorma-auto Scania Lähde: Ajoneuvoliikennerekisteri 27.6.2018 22:23 Rajoitukset ja huomautukset Ajoneuvo on ajo- tai käyttökiellossa Ajoneuvovero erääntynyt Määräaikaiskatsastus
LisätiedotSäiliöajoneuvon apurungon suunnittelu
Säiliöajoneuvon apurungon suunnittelu Tommi Auranen Opinnäytetyö Joulukuu 2016 Auto- ja kuljetustekniikka Auto- ja työkonetekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Auto- ja kuljetustekniikka Auto-
LisätiedotAsennusohje. Rockfon Contour
Asennusohje Rockfon Contour Yleistietoja Järjestelmän kuvaus: Rockfon Contour on kehyksetön akustinen melunvaimennin, joka on valmistettu 50 mm:n kivivillalevystä. Sen kumpikin puoli on esteettisesti miellyttävää
LisätiedotJatkuva kierrosluvun rajoitus
Taustaa Taustaa Jatkuvan kierrosluvun rajoitustoiminnon aktivointiin on olemassa kolme vaihtoehtoa. Jos ajoneuvo on varustettu BCI-toiminnolla (Bodywork Communication Interface): Analogisilla signaaleilla
LisätiedotTUOTE & ASENNUS OPAS 2011
TUOTE & ASENNUS OPAS 2011 1 一 Asennusopas ulkolattiat 1 Malli: Asennus FINA021 1.1 Tuotteen lyhyt johdanto: 1.1.1 Tuotteen muoto: Kiillotettu 1.1.2 Tuoteen profiili: Sileä 1.1.3 Tuotteen soveltaminen:
Lisätiedot100-500 40-60 tai 240-260 400-600 tai 2 000-2 200 X
Yleistä tilauksesta Yleistä tilauksesta Tilaa voimanotot ja niiden sähköiset esivalmiudet tehtaalta. Jälkiasennus on erittäin kallista. Suositellut vaatimukset Voimanottoa käytetään ja kuormitetaan eri
LisätiedotPerävaunun käyttöohje
Perävaunun käyttöohje Ennen ajoa tarkistakaa: vetolaitteen ja sen kiinnitysosien kunto perävaunun ja auton kiinnityksen varmuus, perävaunun turvavaijerin tulee olla kiinnitetty autoon valojen kunto pyörien
LisätiedotMittamerkinnät. Yleistä. BEP-koodit
BEP (Bodywork Exchange Parameter) ovat koodeja ajoneuvon eri mittojen tunnistamiseksi, jotta tietojen siirtäminen ajoneuvovalmistajan ja päällirakentajan välillä sujuisi helpommin. t noudattavat kansainvälistä
LisätiedotTaiter Oy. Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje
Taiter-pistoansaan ja Taiter-tringaliansaan käyttöohje 17.3.2011 1 Taiter Oy Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje 17.3.2011 Liite 1 Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC2: nro 22
LisätiedotHydraulilaitteiston osat. Yleistä. Toimenpiteet ennen uuden hydraulijärjestelmän käynnistämistä
Yleistä Yleistä Osat hydraulilaitteiston käyttöä varten voidaan tilata tehtaalta: Seuraavat osat ovat saatavana: Säädin Hydrauliöljysäiliö ja paineenrajoitusventtiili Hydraulipumppu Letkut ja liitokset
LisätiedotYhteisvaikutteinen apurunko. Kuvaus PGRT
Kuvaus Kuvaus on rakenne, jossa kiinnitys saa sisältyvät rungot toimimaan yhdessä yhtenä alustarunkona kahden erillisen rungon sijasta. Yhteisvaikutteisen apurungon taivutusvastus on paljon suurempi kuin
LisätiedotTärinöiden aiheuttama epämukavuus. Periaatteet. Taajuus. Värähtely ja amplitudi
Periaatteet Epämukavuus on subjektiivista ja vaikeasti mitattavissa. Tärinöiden syitä on monia ja niitä on vaikea tunnistaa. Tiettyjen perusperiaatteiden tunteminen helpottaa tärinöiden syyn paikallistamista.
LisätiedotBrakeWIN. Ja teoreettinen jarrulaskenta. Copyright (c) Rekkalaskenta Oy
BrakeWIN Ja teoreettinen jarrulaskenta Teoreettinen jarrulaskenta Pyritään saamaan oikea jarrutussuhde autojen ja perävaunujen välille. Lisäksi pyritään suhteuttamaan jarrutehot akselikohtaisesti. Laskenta
LisätiedotMitoitetaan MäkeläAlu Oy:n materiaalivaraston kaksiaukkoinen hyllypalkki.
YLEISTÄ Mitoitetaan MäkeläAlu Oy:n materiaalivaraston kaksiaukkoinen hyllypalkki. Kaksi 57 mm päässä toisistaan olevaa U70x80x alumiiniprofiilia muodostaa varastohyllypalkkiparin, joiden ylälaippojen päälle
LisätiedotALUSRAKENTEET JA TERASSILAUTOJEN SUOSITELTU LINJAUS
ALUSRAKENTEET JA TERASSILAUTOJEN SUOSITELTU LINJAUS 400 mm Suunnittele terassilautojen linjaus huolella etukäteen, sillä alusrakenne valitaan linjauksen mukaan. Sadeveden käyttö puhdistuksessa: asenna
LisätiedotAuton korkeus/maavara
Auton korkeus/maavara Hyvät lukijat, Jotkin saamamme kysymykset ovat viitanneet siihen, että Ferrari F2007 -pienoismallissa ei olisi riittävästi maavaraa. Tästä syystä olemme selvittäneet ohjeita ja tarkistaneet
LisätiedotJÄNNEVIRRAN SILLAN VÄSYMISMITOITUS MITATULLA LIIKENNEKUORMALLA
JÄNNEVIRRAN SILLAN VÄSYMISMITOITUS MITATULLA LIIKENNEKUORMALLA DIPLOMITYÖN SISÄLTÖ Teoria osuus Väsymismitoitus Eurokoodin mukaan Väsymisluokka Hitsin jälkikäsittelymenetelmät Mitatut liikennekuormat Jännevirran
LisätiedotTurvallisuusohjeet. Vaarat. Turvatoimenpiteet kaikkien ajoneuvojen kanssa työskentelyyn. Erikoistoimenpiteet ilmajousitetuissa ajoneuvoissa VAROITUS!
Työskentely nostetun ajoneuvon ja päällirakenteen kanssa Työskentely nostetun ajoneuvon ja päällirakenteen kanssa Mekaaniset ja hydrauliset nostolaitteet voivat kaatua tai laskeutua vahingossa virheellisen
LisätiedotRKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt
RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen
LisätiedotSIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006
SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006 Tämä päivitetty ohje perustuu aiempiin versioihin: 18.3.1988 AKN 13.5.1999 AKN/ks SISÄLLYS: 1. Yleistä... 2 2. Mitoitusperusteet...
LisätiedotOheismateriaalin käyttö EI sallittua, mutta laskimen käyttö on sallittua Vastaukset tehtäväpaperiin, joka PALAUTETTAVA (vaikka vastaamattomana)!
LUT-Kone Timo Björk BK80A2202 Teräsrakenteet I: 31.3.2016 Oheismateriaalin käyttö EI sallittua, mutta laskimen käyttö on sallittua Vastaukset tehtäväpaperiin, joka PALAUTETTAVA (vaikka vastaamattomana)!
LisätiedotLinjasäätöventtiilit. Maahantuonti:
Linjasäätöventtiilit Maahantuonti: www.planmix.fi 1 LINJASÄÄTÖVENTTIILI 682/692 HITSATTAVA Temper linjasäätöventtiilit on suunniteltu veden virtauksen säätämiseen kaukolämpö ja -kylmä verkostoissa ja erilaisissa
LisätiedotAsennusohjeet Sektoroitu ENVENTUS-roottori vaipalla
Lämmönsiirrin sisältää: Vaipan kahdessa osassa Roottorilohkot Navan, akselit, laakerit ja peitelevyt Puolat Kotelon, lukkomutterit ja kiristysruuvit Asennustarvikkeet: Kehikko ja narut Kiristyshihna (väh.
LisätiedotSaab 9-3, Saab Asennusohje MONTERINGSANVISNING INSTALLATION INSTRUCTIONS MONTAGEANLEITUNG INSTRUCTIONS DE MONTAGE.
SCdefault 900 Asennusohje SITdefault MONTERINGSANVISNING INSTALLATION INSTRUCTIONS MONTAGEANLEITUNG INSTRUCTIONS DE MONTAGE Polkupyöräteline, vetolaitteeseen kiinnitettävä Accessories Part No. Group Date
LisätiedotLisätakavalot. Yleistietoa lisätakavalojen kytkemisestä. Takavalot PGRT
341 722 340 905 341 740 PGRT Yleistietoa lisätakavalojen kytkemisestä Yleistietoa lisätakavalojen kytkemisestä Takavalot Saatavana on 3 takavalotyyppiä: Kompakti 7 polttimon valoyksikkö LED-valo 7 polttimon
LisätiedotJOSAM rungonoikaisulaitteet
JOSAM rungonoikaisulaitteet rungonoikaisujärjestelmä raskaalle kalustolle - Alumiiniset laitteet ergonomiseen, tehokkaaseen ja nopeaan työskentelyyn - - Optimaalinen hyöty raskaan kaluston korjaamollasi
LisätiedotPäällirakennetiedot mittaristossa, ICL. Toiminnot
Mittaristo, ICL (Instrument Cluster), on valmisteltu ajoneuvon eri toimintojen tilanilmaisua varten. Ilmaisutyyppejä on 3: Valomerkit, jotka näytetään merkkivaloilla ja symboleilla. Näyttösanomat, jotka
LisätiedotKÄYTTÖOHJE PÄIVITETTY HBUS-VALUANKKURIT. BY käyttöseloste 5B EC2 no 48. oikeus muutoksiin pidätetään Sivu 0
HBUS-VALUANKKURIT BY käyttöseloste 5B EC2 no 48 oikeus muutoksiin pidätetään Sivu 0 SISÄLLYSLUETTELO: 1. YLEISTÄ... 2 1.1. TOIMINTATAPA... 2 2. MITAT, MATERIAALIT JA TOLERANSSIT... 2 2.1. HBUS-VALUANKKURI...
LisätiedotMuutoskatsastus ja rekisterimerkinnät
Muutoskatsastus ja rekisterimerkinnät HCT yhdistelmät HCT Foorumi 17.1.2019 Milloin muutoskatsastukseen Esimerkkejä milloin HCT yhdistelmässä käytettävä auto tai perävaunu tulee esittää muutoskatsastukseen
LisätiedotTuotetieto Mover -siirtolaitteen yleiset asennusohjeet 06.2012
Tuotetieto Mover -siirtolaitteen yleiset asennusohjeet 06.01 Yleisiä ohjeita ja vihjeitä seuraavien siirtolaitteiden asennukseen eri valmistajien alustoihin: Truma Mover, SE (R), H SE (R), TE (R)(4) ja
LisätiedotLUKU 12 AJONEUVOYHDISTELMIEN, KUORMA-AUTOJEN, PUOLI- JA TÄYSPERÄVAUNUJEN, VETOAUTOJEN JA VAIHTOKORIEN KUORMAUS JA KIINNITYS. 1.
LUKU 12 AJONEUVOYHDISTELMIEN, KUORMA-AUTOJEN, PUOLI- JA TÄYSPERÄVAUNUJEN, VETOAUTOJEN JA VAIHTOKORIEN KUORMAUS JA KIINNITYS 1. Yleistä 1.1. Tässä luvussa selostetaan kuormaus- ja kiinnitysmenetelmät Suomen
Lisätiedot