OHJE 2(5) Dnro LIVI/4495/05.00/ KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "OHJE 2(5) 25.8.2015 Dnro LIVI/4495/05.00/2015 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3"

Topi Haapasalo
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

2 OHJE 2(5) Sisällys 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ LAATUVAATIMUKSET KITKAMITTAREILLE Käyttöturvallisuus Kalibroitavuus Mittaustarkkuus Mittarien samankaltaisuuteen liittyvä vaatimus Vertailtavuus fysikaalisen kitkaan Nopeusriippuvuus MUUTA HYVÄKSYTYT MITTARIT... 5

.. 3 2.3 Mittaustarkkuus... 4 2.3.1 Mittarien samankaltaisuuteen liittyvä vaatimus.

3 OHJE 3(5) 1 Kitkan mittaamisen menetelmä Nämä ohjeet koskevat jatkuvatoimisia kitkamittareita. Tällainen mittari voi olla joko erilliseen perävaunuun asennettuna, tai suoraan ajoneuvoon kiinnitettävä laite. Mittaustapahtuman tulee olla siten automatisoitu, että kuljettaja voi yksin operoida myös itse mittausta. 2 Laatuvaatimukset kitkamittareille 2.1 Käyttöturvallisuus Mittarin käyttöturvallisuuden suhteen esitetään seuraavat vaatimukset: mittarien ja niihin olennaisesti kuuluvien perävaunujen on täytettävä Suomen tieliikennelain asetukset siten, että laite on asianmukaisesti Suomeen rekisteröitävissä ja ettei mittarin käyttö aiheuta muille tiellä liikkujille vaaraa mittarin tiehen kohdistamien sivuttaisten voimien, mittarin painon ja näiden voimien suhteen tulee olla sellainen, ettei mittarin käyttö vaikuta yhdistelmän ohjattavuuteen haitallisesti mittaria on voitava käyttää turvallisesti aina 80 km/h nopeuteen saakka mittaria on voitava käyttää ajon aikana siten, ettei mittauksen suorittaminen ja mittaustapahtuman ohjaaminen oleellisesti häiritse ajoneuvon kuljettamista mittarin käyttöpainikkeiden tulee olla kooltaan ja käytettävyydeltään sellaisia, ettei mittarin käyttö ajon aikana, usein epätasaisissa ajo-olosuhteissa, kuormita käyttäjää kohtuuttomasti. mittarin suunnittelussa tulee ottaa huomioon ajoneuvon vaihtelevat valaistusolosuhteet niin, että mittarin näyttöä voidaan ilman vaikeuksia tarkastella sekä hämärällä että voimakkaassa auringon-paisteessa 2.2 Kalibroitavuus Kitkanmittauslaitteen osoittamaa kitkatasoa tulee voida muuttaa sellaisella kalibrointikertoimella, jonka suuruus on nähtävissä laitteesta kalibroinnin jälkeen. Tällöin voidaan esim. tarkkailla kalibrointikertoimen suhdetta mittarenkaiden käyttöikään. Tällöin osataan aikaisempien vuosien kokemusten perusteella esim. arvioida, miten hyvin kalibrointipäivien keli vastaa aikaisempien kalibrointipäivien keliolosuhteita. Mikäli kalibrointikertoimen ohella mittarissa käytetään myös muita tapoja mittarin kitkatason säätämiseen (luistosuhde yms.), myös näiden lisätermien suuruus pitää olla jälkeenpäin tarkastettavissa.

Mittaustapahtuman tulee olla siten automatisoitu, että kuljettaja voi yksin operoida myös itse mittausta. 2 Laatuvaatimukset kitkamittareille 2.

4 OHJE 4(5) 2.3 Mittaustarkkuus Mittareiden mittaustarkkuuden testaus tulee suorittaa märän asfaltin testejä lukuun ottamatta erityisillä testiradoilla. Tarkoitukseen sopivia testiratapalveluita järjestää Suomessa Testworld Oy. Joissain tapauksissa vastaavia testejä on voitu suorittaa myös yhteistyössä Nokian Renkaiden kanssa Nokian Renkaiden omilla testiradoilla. Märän asfaltin testit suoritetaan tasalaatuisella asfaltilla, testiradalla tai esim. parkkipaikalla tai maantiellä. Testit suoritetaan vähintään kolmella erilaisella pinnalla: tasaisella jääpinnalla, jonka kitkataso on Liikenneviraston kitkaskaalalla noin 0,15 (fysikaalinen kitka 0,21) tai alhaisempi tasaisella lumipinnalla, jonka kitkataso on liikenneviraston kitkaskaalalla noin 0,2 0,33 (fysikaalinen kitka 0,34 0,42) märällä asfaltilla, jonka kitkataso on liikenneviraston kitkaskaalalla noin 0,50 (fysikaalinen kitka n. 0,70) Lisäksi on suositeltavaa, että lumen ja jään osalta testissä olisi mukana sekä pinnan karheuden että pinnan kovuuden suhteen erilaisia pintoja. Kitkataso varmistetaan sekä Liikenneviraston hyväksymällä jarrutuskitkamittarilla, että jarrutusmatkamittauksen perusteella lasketulla fysikaalisella kitkalla. Kumpikin näistä mittauksista suoritetaan nopeudesta 60 km/h ja jarrutusmatka lasketaan väliltä 55 km/h - 5 km/h. Mikäli märän asfaltin mittaukset joudutaan tekemään maantie-olosuhteissa, riittää kitkatason varmistamiseksi pelkkä jarrutuskitkanmittaus. Kumpiakin mittauksia suoritetaan vähintään 10 kertaa niin, että mittauksia on suoritettu yhtä monta (vähintään 5 kappaletta) kumpaankin suuntaan Mittarien samankaltaisuuteen liittyvä vaatimus Kahta samanlaista testattavaa mittaria käytetään jokaisella mainitulla pinnalla. Kummallakin mittarilla ajetaan testirata neljä kertaa päästä päähän, eli 2 kertaa kumpaankin suuntaan. Lopuksi lasketaan keskiarvokitka kaikista neljästä ajosta. Kahden mittarin tulosten keskiarvo ei saa poiketa toisistaan jääradalla (kitkataso Liikenneviraston skaalalla alle 0,20) enempää kuin 15 % ja lumella ja märällä asfaltilla (kitkataso Liikenneviraston skaalalla yli 0,20) enempää kuin 7,5 % Vertailtavuus fysikaalisen kitkaan Sen jälkeen, kun mittarit on kalibroitu näyttämään lumella samaa kitkaa kuin fysikaalinen (Vbox tai Paiseler-pyörä) kitkanmittaus, testattava mittari saa 90 % mittauksista poiketa fysikaalisesta kitkanmittauksesta korkeintaan 20 %. Vbox-mittaus voidaan tehdä millä tahansa yli 1200 kilon painoisella ja hyväkuntoisilla nastarenkailla varustetuilla henkilöautolla.

Joissain tapauksissa vastaavia testejä on voitu suorittaa myös yhteistyössä Nokian Renkaiden kanssa Nokian Renkaiden omilla testiradoilla.

5 OHJE 5(5) Nopeusriippuvuus 3 Muuta Kaikki mittaukset suoritetaan käyttäen valmistajan ohjeellista mittausnopeutta. Lisäksi lumipolanteella ajetaan testit nopeuksilla 40 km/h, 60 km/h ja 80 km/h. Näillä eri nopeuksilla mitattaessa kitkan korkein ja matalin keskiarvo eivät saa poiketa toisistaan enempää kuin 5 %. Mikäli on syytä epäillä, että mittarin käyttäytyminen maantiellä poikkeaisi käyttäytymisestä testiradalla, tilaaja voi vaatia testien täydentämistä maantieolosuhteissa. Mittarin tuloksiin voivat vaikuttaa liiallisesti esim. pinnan karkeuserot ja vähäinenkin irtolumi ja sohjo. Mikäli mittarivalmistaja haluaa mittarin hyväksyttäväksi Liikenneviraston käyttöön, tulee valmistajan esittää todistus, täyttääkö mittari edellä kohdissa esitetyt vaatimukset. Valmistajan tulee teettää nämä testit puolueettomalla asiantuntijalla. Liikennevirasto pidättää itselleen oikeuden olla hyväksymättä käyttöönsä kitkamittaria, joka täyttää em. kriteerit, mutta joka jonkin edeltä mainitsemattoman puutteen vuoksi ei sovellu Liikenneviraston käyttöön. Vastaavasti Liikennevirasto pidättää itselleen oikeuden hyväksyä käyttöönsä mittarin, joka ei täysin täytä edellä olevia vaatimuksia tai jonka mittaustarkkuus ja luotettavuus on todistettu muulla tavoin, mutta joka kokonaisuus arvioiden soveltuu hyvin suunniteltuun käyttöön. Ennen lopullista hyväksyntää Liikennevirasto voi antaa myös koekäyttöluvan yhdessä tai useammassa alueurakassa mittarin kaikinpuolisen kelpoisuuden varmistamiseksi. 4 Hyväksytyt mittarit Luettelo Liikenneviraston hyväksymistä kitkamittareista löytyy Liikenneviraston Internetsivuston urakoitsijasivustosta.

Mikäli on syytä epäillä, että mittarin käyttäytyminen maantiellä poikkeaisi käyttäytymisestä testiradalla, tilaaja voi vaatia testien täydentämistä maantieolosuhteissa.

Samankaltaiset tiedostot

PANK -MENETELMÄOHJEET TIEMERKINTÖJEN KITKA JA PALUUHEIJASTAVUUS JAAKKO DIETRICH TIEMERKINTÄPÄIVÄT KUOPIO

PANK -MENETELMÄOHJEET TIEMERKINTÖJEN KITKA JA PALUUHEIJASTAVUUS JAAKKO DIETRICH TIEMERKINTÄPÄIVÄT KUOPIO 17.2.2017 PANK- MENETELMÄOHJEET TIEMERKINTÖJEN KITKA- JA PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET Tavoitteena