Säiliöautot. Yleistä tietoa säiliöautoista. Malli PGRT. Säiliöpäällirakennetta pidetään erityisen vääntöjäykkänä.

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Säiliöautot. Yleistä tietoa säiliöautoista. Malli PGRT. Säiliöpäällirakennetta pidetään erityisen vääntöjäykkänä."

Anita Jokinen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Yleistä tietoa säiliöautoista Yleistä tietoa säiliöautoista Säiliöpäällirakennetta pidetään erityisen vääntöjäykkänä. Malli Akselivälin tulee olla mahdollisimman lyhyt, jotta rungon värähtelyjen vaara saadaan minimoitua. Kallistelun vähentämiseksi päällirakenteen painopisteen on oltava mahdollisimman alhaalla. Säiliöauton päällirakennetta on tuettava apurungolla tai ponttooneilla, jotta paino jakautuu alustarungolle tasaisesti. Tämän ansiosta etukiinnitykset voidaan sijoittaa oikealla tavalla Scanian suositusten mukaisesti. Lisätietoja saat Scanian jälleenmyyjältä Lisätietoa apurungoista on asiakirjassa Apurungon valinta ja kiinnitys. Lisätietoja laskelmista ja optimoinnista on annettu asiakirjassa Akselipainolaskelmat. 06:10-02 Painos 7 fi-fi 1 (8)

2 Yleistä tietoa säiliöautoista Nestesäiliöiden loiskelevyt Liikkuva neste vaikuttaa kuorma-auton ajettavuuteen, sillä kuorman painopiste saattaa siirtyä nopeasti säiliössä, esimerkiksi sivusuunnassa kaarreajossa ja pituussuunnassa jarrutettaessa. Asenna nestesäiliöihin poikittaiset ja pitkittäiset loiskelevyt, jotta kaatumisen vaara vähenee. Huom! Kaikkiin yli 20 m³:n nestesäiliöihin on asennettava pitkittäiset loiskelevyt. Myös pienissä säiliöissä on oltava pitkittäiset loiskelevyt, jos niissä on iso etuosasto. Ajoneuvon epävakaus Älä rakenna säiliötä, jossa isoa etuosastoa seuraa pieniä osastoja. Osastojen täyttötavasta riippuen tästä voi ajettaessa seurata ajoneuvon epävakautta Jos tämän tyyppistä rakennetta ei voida välttää, osastot on täytettävä edestä ja tyhjennys on aloitettava takaa. 06:10-02 Painos 7 fi-fi 2 (8)

3 Yleistä tietoa säiliöautoista Vaarallinen tavara 150 mm TÄRKEÄÄ! ADR-luokitelluissa ajoneuvoissa on aina oltava 150 mm:n välys ohjaamon takaseinän, mahdollinen lämpökilpi mukaan lukien, ja säiliöpäällirakenteen välillä. Jos ajoneuvo on varustettu korkealla ilmanotolla, perävaunuliitännän kiinnikkeellä tai joillakin muilla varusteilla, tämä välysmitta koskee myös niiden ja säiliöpäällirakenteen välystä. Joissakin maissa vaaditaan, että vaarallista tavaraa kuljettaville ajoneuvoille suoritetaan kaatumisvakauslaskelmat ja -testit :10-02 Painos 7 fi-fi 3 (8)

4 Suositusten tarkoitus on optimoida kiinnitys seuraavien tekijöiden perusteella: Herkkyys runkovärähtelylle Kuormanjako Kuljettajan mukavuus Yleistä Koska päällirakenne on vääntöjäykkä, kiinnikkeiden on oltava joustavia estämään liiallisten momenttivoimien siirtyminen alustarungosta päällirakenteeseen. Tämä voidaan toteuttaa useilla eri tavoilla: Yksityiskohtaiset tiedot yksittäisistä alustoista löytyvät ajoneuvon alustapiirustuksesta (ICD) ja alustaerittelystä (ICS). Kiinnikkeillä, jotka joustavat sekä ylös- että alaspäin Apurungolla, jossa on joustavat kiinnikkeet ylöspäin Jaetulla apurungolla Vaihtoehto ilman apurunkoa tai jaettua apurunkoa voi keventää painoa, mutta vaikuttaa haitallisesti runkovärähtelyjen herkkyyteen. 06:10-02 Painos 7 fi-fi 4 (8)

5 Kiinnitys Säiliöautojen päällirakenne lepää tavallisesti alustarungon tukipisteillä, jotka toimivat myös päällirakenteen kiinnikkeiden kiinnityspisteinä. Älä estä rungon vääntöliikkeitä liikaa, koska on tärkeää, ettei päällirakennetta ja kiinnikkeitä altisteta suurille vääntövoimille. Lisätietoja kiinnityksistä ja päällirakenteen kiinnikkeistä on annettu asiakirjassa Päällirakenteen kiinnitys. Lisätietoja punnituselementeistä ja päällirakenteen kiinnikkeistä on asiakirjassa Punnitusvarustus. Kun alustarunko taipuu, päällirakenteen ja alustarungon välillä tapahtuu pitkittäisliikettä. Varmista, että kiinnikkeet estävät päällirakenteen sivuttaisliikkeen mutta sallivat sen pitkittäisliikkeen, jotta alustarunkoon ei kohdistu taivutusvoimaa. Kiinnikkeiden on samalla kertaa tarjottava vaadittu jäykkyys sekä alustarungolle että apurungolle. 06:10-02 Painos 7 fi-fi 5 (8)

6 Ajoneuvot ilman apurunkoa tai jaetulla apurungolla Asenna päällirakenteen etuosa kiinnikkeillä, jotka sallivat jonkin verran liikettä ylöspäin ja mahdollisesti hieman pienemmän liikkeen alaspäin suhteessa alustarunkoon. Liikkeen suuruus riippuu käyttöolosuhteista ja päällirakenteen jäykkyydestä. Epätasaisilla pinnoilla ajettaessa vaaditaan kiinnikkeet, jotka sallivat suuremman liikkeen suhteessa alustaan. Suunnittele kiinnitykset ja kiinnikkeet niin, että päällirakenteesta tulevat voimat eivät altista runkosivupalkkeja korkeille vääntövoimille. Päällirakenteen tulisi levätä runkosivupalkeilla siten, että tukivoimien suunta on samalla tasolla kuin palkkien uuma. Päällirakenteen kiinnikkeille, jotka joustavat sekä ylös- että alaspäin, on voimassa seuraavaa: Päällirakenteen kiinnikkeet on sijoitettava niin, että niiden keskikohtien välinen etäisyys on enintään mm. Päällirakenteen kiinnikkeet on sijoitettava jousenkiinnikkeiden tai alustan poikkipalkkien yhteyteen Päällirakennekiinnike, joustava ylös- ja alaspäin. 1. Alustaan kiinnitetty nelikulmaprofiili 2. Päällirakenteeseen kiinnitetty metallilevypala 3. Kumityyny, joka sallii alaspäin liikkeen. Kumilaatu 70 shore. 4. Kumityyny, joka sallii ylöspäin liikkeen. Kumilaatu 70 shore Poikkeus etukiinnikkeelle Joskus voi olla tarpeen sijoittaa päällirakenteen etuasennuskorvake suositellun enimmäismitan taakse. Vahvista tällaisissa tapauksissa runkoa etummaisen kiinnikkeen kohdalla tai valmista kiinnike, jolla on laaja kosketuspinta runkoa vasten runkovärähtelyjen estämiseksi yksinkertaisella rungolla varustetuissa kuorma-autoissa. Käytä esimerkiksi jaettua apurunkoa. 06:10-02 Painos 7 fi-fi 6 (8)

7 Ajoneuvot apurungolla Käytä joustavia kiinnikkeitä etukiinnikkeinä ajoneuvoissa, joissa on apurunko. Apurunkoa käytettäessä voidaan joutua käyttämään joustavampia kiinnikkeitä kuin muissa sovelluksissa alustan ja apurungon välisen liikkuvuuden parantamiseksi. Jotta rungon värähtelyt pystytään vaimentamaan, apurunko tulee siirtää eteenpäin ja puristaa kiinni alustarunkoon mahdollisimman lähelle etuakselia. Tämä on erityisen tärkeää ajoneuvoissa, joissa etuakseli on ilmajousitettu Suurin sallittu etäisyys etuakselin keskikohdan ja apurungon etureunan välillä: Ilma- tai lehtijousitetun ajoneuvon etuosa. Ilmajousitettu etuakseli: 600 mm Lehtijousitettu etuakseli: 800 mm 06:10-02 Painos 7 fi-fi 7 (8)

8 Joustavien kiinnikkeiden sijainti apurungolla varustetuissa ajoneuvoissa Kuvissa on esitetty esimerkkejä kiinnikkeiden sijainneista eri alustatyypeissä. Kiinnikkeiden väliset etäisyydet on mukautettu yksinkertaiselle rungolle. Etukiinnike on sijoitettava enintään 875 mm etuakselin takapuolelle lehtijousitetulla etuakselilla ja enintään 700 mm etuakselin takapuolelle ilmajousitetuilla etuakseleilla varustetuissa ajoneuvoissa. Päällirakennekiinnikkeet on sijoitettava niin, että niiden keskikohtien välinen etäisyys on enintään 900 mm (A ja B). 700 A B A A A A A A A A B A A A A A B A A A A :10-02 Painos 7 fi-fi 8 (8)

Samankaltaiset tiedostot

Betonipumppuautot. Yleisiä tietoja betonipumppuautoista. Rakenne. Betonipumppuautojen päällirakennetta pidetään erityisen vääntöjäykkänä.

Betonipumppuautot. Yleisiä tietoja betonipumppuautoista. Rakenne. Betonipumppuautojen päällirakennetta pidetään erityisen vääntöjäykkänä. Yleisiä tietoja betonipumppuautoista Yleisiä tietoja betonipumppuautoista Betonipumppuautojen päällirakennetta pidetään erityisen vääntöjäykkänä. Rakenne Tee päällirakenteesta niin vahva ja jäykkä, että