Vetolaitteet. Yleistä vetolaitteista PGRT

Transkriptio

1 Yleistä vetolaitteista Yleistä vetolaitteista Vetolaite on yhteinen nimi yhdelle tai monelle komponentille, jo(t)ka ajoneuvoon on asennettava, ennen kuin se voi vetää perävaunua. Vetolaitteen tarkoituksena on siirtää ajoneuvon vetovoima perävaunuun. Lisätietoja vetolaitteista on annettu asiakirjassa Takapään sovitukset. Vetolaitteena on yleensä jokin seuraavista: Vetopalkki ja vetokytkin Hinauspalkki Vetopöytä Lisätietoja vetopöydistä on annettu asiakirjassa Vetopöytien tekniset tiedot. 08:10-01 Painos 5.2 fi-fi 1 (17)

2 Yleistä vetolaitteista Vetolaitteen valinta Ota vetolaitteen valinnassa huomioon seuraavat kolme näkökohtaa: Perävaunutyyppi Perävaunun suurin sallittu paino Käyttöolosuhteet Perävaunun enimmäispainoa rajoittavat monet tekijät, kuten: Vetokytkimen suorituskyky Vaihteiston ja taka-akselin suurin suositettu yhdistelmäpaino kyseisiä käyttöolosuhteita varten Seisontajarrullisten akselien määrä 1 Ajoneuvoyhdistelmän dynaamiset ajo-ominaisuudet Ajoneuvoyhdistelmän etenemiskyky 1. Kun seisontajarrulla varustettujen akselien määrä rajoittaa yhdistelmäpainon alle 60 tonniin, siitä on maininta valmistajan todistuksessa. 08:10-01 Painos 5.2 fi-fi 2 (17)

3 Vetopalkki ja vetokytkin Vetopalkki ja vetokytkin 1 2 Vetopalkit Vetopalkin asennustapa voi olla jokin seuraavista: 1. Keskiasennettu 2. Puolittain alle asennettu 3. Täysin alle asennettu tai matala alle asennettu 4. Mukautettu lyhyeen liitäntään Vetopalkki mitoitetaan siten, että se kestää maantiejunan käytössä esiintyviä kuormia siten, että arvot D, D c, V ja S eivät ylitä vetopalkin maksimiarvoja. Arvojen D, D c, V ja S laskenta kuvataan myöhemmin tässä asiakirjassa. Arvojen D, D c, V ja S suurimmat sallitut yhdistelmät ilmoitetaan vetopalkin tyyppikilvessä. 3 4 TÄRKEÄÄ! Päätylevyihin ja vetopalkkeihin poraaminen ja hitsaaminen ei ole sallittua, sillä niihin kohdistuu voimakkaita dynaamisia rasituksia ja ne ovat sertifioituja komponentteja. Huom! Tyyppikilpeä ei saa peittää ja päällemaalata. Tietojen on oltava näkyvissä, jotta sertifikaatti olisi voimassa :10-01 Painos 5.2 fi-fi 3 (17)

4 Vetopalkki ja vetokytkin Ennen vetopalkin kiinnitystä Noudata vetopalkin ja päätylevyjen kiinnittämisessä valmistajan ohjeita. Tarkista, että kuorma-auton takaylitykseen on asennettu oikea määrä poikkipalkkeja sekä päätypalkki. Kiinnitä vetopalkki tai päätylevyt alustarungon uumaan pulttiliitosten avulla. Jos mitta L on yli 100 mm (katso kuva), takaylitystä on vahvistettava apurungon ristituella tai alustaan kiinnitettävällä vääntöjäykällä päätypalkilla. Huom! Vetopalkki on sijoitettava siten, että sillä on rako (väh. 1 mm) alustarungon laippaan. H L Vetokytkimen korkeus suhteessa rungon yläpintaan (H) Lisätietoja takaylityksestä on annettu asiakirjassa Vahvistukset. 08:10-01 Painos 5.2 fi-fi 4 (17)

5 Vetopalkki ja vetokytkin Ajoneuvon valmistusaika Valmistuspaikka Alustan sarjanumero Södertälje Zwolle Angers São Bernardo do Campo Vetopalkin sijainti Keskiasennettu Puolittain alle asennettu Täysin alle asennettu Korkeus, H 167 mm 267 mm 364 mm 420 mm 480 mm Ajoneuvon valmistusaika Valmistuspaikka Alustan sarjanumero Södertälje Zwolle Angers São Bernardo do Campo Vetopalkin sijainti Keskiasennettu Korkeus, H 159 mm 08:10-01 Painos 5.2 fi-fi 5 (17)

6 Vetopalkki ja vetokytkin Vetopalkin sijainti Puolittain alle asennettu Täysin alle asennettu Korkeus, H 279 mm 369 mm 08:10-01 Painos 5.2 fi-fi 6 (17)

7 Vetopalkki ja vetokytkin Vetokytkin Vetopalkin tavoin vetokytkin mitoitetaan siten, että se kestää maantiejunan käytössä esiintyviä kuormia siten, että arvot D, D c, V ja S eivät ylitä vetokytkimen maksimiarvoja. Arvojen D, D c, V ja S suurimmat sallitut yhdistelmät ovat pienimmät arvot, jotka on ilmoitettu vetokytkimen ja vetopalkin vastaaville arvoille D, D c, V ja S Esimerkki vetokytkimestä. 08:10-01 Painos 5.2 fi-fi 7 (17)

8 Hinauspalkki Hinauspalkki Hinauspalkkeja voidaan käyttää seuraaviin tarkoituksiin kuorma-autoissa, joissa ei ole vetokytkintä: Satunnainen hinaus Ajoneuvon irtivetäminen Kuorma-autojen ja perävaunujen siirtely Hinauspalkki mitoitetaan suurimmalle D- tai D c -arvolle Huom! Hinauspalkkia ei saa käyttää ainoana palkkina rungon päässä. Lisätietoja hinauspalkin asennuksesta on kohdassa Takaosan sovellukset. 08:10-01 Painos 5.2 fi-fi 8 (17)

9 Alle asennetun vetopalkin ja alleajosuojan lopullinen asennus Alle asennetun vetopalkin ja alleajosuojan lopullinen asennus 1 Alle asennettu vetopalkki ja alleajosuoja ovat ajoneuvon kuljetusta ja toimitusta helpottavassa asennossa. Päällirakentajan on kiinnitettävä ne lopullisesti. 1. Irrota päätylevyt rungosta. 2. Kierrä päätylevyjä 90º alaspäin. 3. Kiinnitä päätylevyt oikealle etäisyydelle rungon päästä. Katso asennusohjeet alta päätylevyn ja vetopalkin mukaisesti. Huom! Vetopalkki on asennettu lopullisesti, vaikka päätylevyt on asennettu tilapäisesti. Irrota päätylevyt ja kierrä ne 90º alaspäin TÄRKEÄÄ! 3 Kaikki ruuvit ja mutterit on uusittava, kun tilapäisesti asennetut vetopalkit, alleajosuojat ja päätypalkit asennetaan lopullisesti. Varmista, että asennetaan oikea määrä ruuveja ja muttereita Kiinnitä päätylevyt ohjeiden mukaan. 08:10-01 Painos 5.2 fi-fi 9 (17)

10 Alle asennetun vetopalkin ja alleajosuojan lopullinen asennus Päätylevyn asennus Ajoneuvon valmistusaika Valmistuspaikka Alustan sarjanumero Södertälje Zwolle Angers São Bernardo do Campo Päätylevyn asennusta koskevat seuraavat ohjeet: Kiristystiukkuus (M14) 135 ± 20 Nm, kulmakiristys 60 ± 10 Ruuviliitoksiin vaaditaan läpikierteitetyt lujuusluokan 10.9 ruuvit sekä luokan 10 lukkomutterit. Huom! Tarkista asennus km:n jälkeen. 1 Pitkä päätylevy kokoonpanoa varten yhdessä DB7A:n kanssa. 2 Lyhyt päätylevy kokoonpanoa varten yhdessä DB5A/DB7A/vain RUP kanssa 3 Pitkä päätylevy kokoonpanoa varten yhdessä DB5A/DB7A/vain RUP kanssa 4 Pitkä päätylevy kokoonpanoa varten yhdessä DB7A:n kanssa. Käytä 12 x M14-ruuveja kummallakin puolella. Käytä 6 x M14-ruuveja kummallakin puolella. Käytä 9 x M14-ruuveja kummallakin puolella Käytä 9 x M14-ruuveja kummallakin puolella Lisätietoja mitoista on annettu asiakirjassa Takaosan alleajosuoja. 08:10-01 Painos 5.2 fi-fi 10 (17)

11 Alle asennetun vetopalkin ja alleajosuojan lopullinen asennus Ajoneuvon valmistusaika Valmistuspaikka Alustan sarjanumero Södertälje Zwolle Angers São Bernardo do Campo Päätylevyn asennusta koskevat seuraavat ohjeet: Kiristystiukkuus (M16) 275 Nm ± 15% Ruuviliitoksiin vaaditaan läpikierteitetyt lujuusluokan 10.9 ruuvit sekä luokan 10 lukkomutterit. Huom! Tarkista asennus km:n jälkeen Scanian lyhyt päätylevy Käytä 4 x M16-ruuveja kummallakin puolella 2 Scanian pitkä päätylevy Käytä 6 x M16-ruuveja kummallakin puolella 3 Päätylevysarja DB35V Käytä 8 x M16-ruuveja kummallakin puolella. Asenna ruuvit päätylevyn ylärivin ja alarivin reikiin. 4 Päätylevysarja DB75V Käytä 10 x M16-ruuveja kummallakin puolella. Asenna ruuvit päätylevyn ylärivin ja alarivin reikiin :10-01 Painos 5.2 fi-fi 11 (17)

12 Alle asennetun vetopalkin ja alleajosuojan lopullinen asennus Lakisääteiset tekniset vaatimukset Alleajosuojan sijoituksen kattaa Scanian antamat sertifikaatit. Jotta nämä sertifikaatit olisivat voimassa, tietyt tekniset lakisäädökset määräävät alleajosuojan sijoituksen. 08:10-01 Painos 5.2 fi-fi 12 (17)

13 Päätypalkki Päätypalkki Kuorma-auto puolittain tai täysin alle asennetulla vetopalkilla tai ilman vetopalkkia voidaan toimittaa ilman päätypalkkia, jos päällirakentajan tarvitsee asentaa räätälöity päätypalkki. Jos ajoneuvoon asennetaan räätälöity päätypalkki, se asennetaan seuraavasti: Jos ajoneuvossa on täysin alle asennettu tai matala alle asennettu vetopalkki, päätypalkin etukiinnitysreiän on oltava 100 mm ( mennessä valmistetuissa ajoneuvoissa : 47 mm) vetopalkin ensimmäisen kiinnitysreiän etupuolella. Lisätietoja päätypalkeista on annettu asiakirjassa Takapään sovitukset. Huom! Täysin alle asennettuja vetopalkkeja varten voidaan haluttaessa tilata vääntöjäykät päätypalkit. Suositukset Tilaa kuorma-auto ilman päätypalkkia seuraavissa tapauksissa: Jos rungon päätyyn tulee kohdistumaan raskasta kuormitusta, tarvitaan erikoisjäykkä rungon pääty. Asenna vahvistettu päätypalkki yhdessä päällirakenteen kanssa, kun käytössä on puolittain tai täysin alle asennettu vetopalkki tai ei lainkaan vetopalkkia. Esimerkiksi kippiautot ja puutavara-autot. Jos runkoa lyhennetään päällirakenteen asennuksessa Tilaa päätypalkilla varustettu kuorma-auto seuraavassa tapauksessa: Jos rungon päätyyn ei tule kohdistumaan raskasta kuormitusta. Kun käytössä puolittain tai täysin alle asennettu vetopalkki tai ei lainkaan vetopalkkia Kun käytössä keskiasennettu vetopalkki, vetopalkki toimii päätypalkkina. Päätypalkki puolittain tai täysin alle asennetulla vetopalkilla. 08:10-01 Painos 5.2 fi-fi 13 (17)

14 Päätypalkki TÄRKEÄÄ! Asenna päätypalkki, joka on mitoiltaan Scanian alkuperäistä päätypalkkia vastaava tai vahvempi. Muussa tapauksessa vetopalkin sertifikaatti ei ole voimassa. Scanian alkuperäinen päätypalkki voidaan tilata tehtaalta. Lisätietoja saat Scanian jälleenmyyjältä. Päätypalkki Osanumero Runko F950, F957, F Runko F Runko F Vääntöjäykkä päätypalkki Vääntöjäykkä päätypalkki. 08:10-01 Painos 5.2 fi-fi 14 (17)

15 Kuormitusarvot Kuormitusarvot Arvot D, D c, V ja S ovat peräisin direktiivistä 94/20/EY, ja niitä käytetään vetolaitteen mitoituksessa. Mitoitus Kun vetolaitteita mitoitetaan, vetolaitteiston muodostavan komponenttiketjun kaikilla osilla on oltava D-, D c -, V- ja S-arvot, jotka eivät alita maantiejunalle laskettuja arvoja. D-arvo Koskee nivelletyllä vetoaisalla varustettuja perävaunuja: D-arvo määrittää vetolaitteiden vaakasuuntaisen voiman teoreettisen viitearvon, joka koskee ajoneuvon pituussuuntaisia voimia. D-arvo koskee nivelletyllä vetoaisalla varustettuja perävaunuja. D=g T R T+R (kn) T R T R g = Vetoauton maksimikokonaispaino tonneina = Perävaunun suurin kokonaispaino tonneina = Painovoiman kiihtyvyys (9,81 m/s²) 08:10-01 Painos 5.2 fi-fi 15 (17)

16 Kuormitusarvot D c -arvo Koskee jäykällä vetoaisalla varustettuja perävaunuja: D c -arvo määrittää vetolaitteiden vaakasuuntaisen voiman teoreettisen viitearvon, joka koskee ajoneuvon pituussuuntaisia voimia. D c -arvo koskee perävaunuja. S D c =g T C T+C (kn) T C T = Vetoauton maksimikokonaispainon ja pystysuuntaisen staattisen enimmäiskuormituksen summa, jonka perävaunu välittää vetokytkimeen (Sarvo); ilmoitetaan tonneina. C = Perävaunun maksimiakselipaino tonneina. g = Painovoiman kiihtyvyys (9,81 m/s²) S-arvo Koskee jäykällä vetoaisalla varustettuja perävaunuja: S-arvo määrittelee pystysuuntaisen staattisen kuormituksen, jonka perävaunu välittää vetoautoon staattisissa olosuhteissa. S-arvo mitataan liitäntäpisteessä. L m S= A m (tonnia) L S A = Akselipaino tonneina m = Etäisyys akselien keskikohdasta painopisteeseen metreinä L = Etäisyys vetosilmukan keskikohdasta akselien keskikohtaan metreinä 08:10-01 Painos 5.2 fi-fi 16 (17)

17 Kuormitusarvot V-arvo Koskee jäykällä vetoaisalla varustettuja perävaunuja: V-arvo määrittää vetolaitteiden pystysuuntaisen voiman teoreettisen viitearvon ajoneuvon pystysuunnassa. V-arvo koskee vetoauton ja keskiakseliperävaunun välistä liitäntää. L V=a X 2 C L 2 (kn) X = Perävaunun kuormausala metreinä L = Vetoaisan teoreettinen pituus metreinä C = Perävaunun maksimiakselipaino tonneina a = Vastaava pystykiihtyvyys liitäntäpisteessä (määräytyy vetoauton jousitustyypin mukaan) a 1 = 1,8 m/s², ilmajousitetut kuorma-autot a 2 = 2,4 m/s 2, lehtijousitetut kuorma-autot 08:10-01 Painos 5.2 fi-fi 17 (17)