Dnro Tekla/788/2017 13:27 Y-tontti Päivöläntie ASEMAKAAVAN MUUTOS JA TONTTIJAON MUUTOS RIIHIMÄKI 13. URAMO ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 27.3.2017 PÄIVÄTTYÄ ASEMA- KAAVAKARTTAA. Riihimäen kaupunki Vireille 11.1.2015 Kaavoitusyksikkö Tekla 4.4.2017 Raija Niemi, raija.niemi@riihimaki.fi, p. 019 758 4825 Kuuleminen MRL 62 18. - 28.4.2017 Tuula Aittola, tuula.aittola@riihimaki.fi, p.019 758 4828 Tarkistus 12.5.2017 Tekla 23.5.2017 Kh 5.6.2017
2
SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUSTIEDOT... 5 1.2 Kaava-alueen sijainti... 5 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 5 2 LÄHTÖKOHDAT... 6 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 2.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 2.1.2 Luonnonympäristö... 6 2.1.3 Rakennettu ympäristö... 7 2.1.4 Erityispiirteet ja suojelukohteet... 7 2.1.5 Ympäristön häiriötekijät... 7 2.1.6 Maanomistus... 8 2.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 8 2.2.1 Maakuntakaava... 8 2.2.2 Yleiskaava... 8 2.2.3 Asemakaava... 8 2.2.4 Rakennusjärjestys... 9 2.2.5 Tonttijako... 9 2.2.6 Rakennuskielto... 9 2.2.7 Muut päätökset... 9 2.2.8 Ympäristöselvitykset... 9 2.2.9 Pohjakartta... 10 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 11 3.1 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset... 11 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 11 3.3 Vaihtoehdot, suunnittelun eteneminen... 11 3.4 Tavoitteet... 11 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 12 4.1 Sisältövaatimukset... 12 4.2 Asemakaavan rakenne... 13 4.2.1 Mitoitus... 13 4.3 Aluevaraukset... 13 4.3.1 Korttelialueet... 13 4.3.3 Virkistysalueet... 14 4.4 Palvelut... 14 4.5 Yhdyskuntatekninen huolto... 14 4.6 Luonnonympäristö... 14 4.7 Suojelukohteet ja erityispiirteet... 14 4.8 Ympäristön laatua koskevat määräykset... 15 4.9 Nimistö... 15 5 ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET... 16 5.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 16 5.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 16 5.3 Muut vaikutukset... 16 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 18 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 18 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 18 6.3 Toteutuksen seuranta... 18 3
SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJAT 1. Alueen sijainti 2. Alueen maanomistus 3. Ote maakuntakaavan sekä 1. ja 2. vaihemaakuntakaavojen yhdistelmäkartasta 4. Ote maakuntakaava 2040 luonnoksesta 5. Ote yleiskaavasta Riihimäki 2010 6. Ote yleiskaavaehdotuksesta Riihimäki 2035 7. Ote ajantasakaavasta 8. Ote maaperäkartasta 9. Ote Riihimäen liikennemeluselvityksestä 10. Kevyen liikenteen yhteydet ja linja-autopysäkit 11. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 12. Asemakaavakartta määräyksineen 13. Havainnekuva 14. Asemakaavan seurantalomake 15. Tonttijakokartta 4
1 PERUSTIEDOT 1.2 Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee noin 2 km Riihimäen keskustasta luoteeseen Otsolan asuinalueella Päivöläntien varrella. Alueen sijainti on esitetty liitteessä 1. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus ASEMAKAAVAN NIMI: Y-tontti Päivöläntie. Asemakaavan muutos ja tonttijaon muutos. ASEMAKAAVAN TARKOITUS: Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on muuttaa Uramon kaupunginosassa Päivöläntien varrella sijaitseva YO-korttelialue asuinkäyttöön. ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: 13. kaupunginosan, Uramon korttelin 24 tonttia 5. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: 13. kaupunginosan, Uramon kortteli 1323 sekä virkistysalue. TONTTIJAON MUUTOS KOSKEE: 13. kaupunginosan, Uramon korttelin 24 tonttia 5. SITOVALLA TONTTIJAON MUUTOKSELLA MUODOSTUU: 13. kaupunginosan, Uramon korttelin 1323 tontit 1 ja 2. Asemakaavakartta määräyksineen on liitteenä 12. Tonttijakokartta on liitteenä 15. Alueen pinta-ala on 8774 m 2. Kerrosalaa asemakaava-alueelle on osoitettu yhteensä 1610 kem 2. 5
2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on alle hehtaarin suuruinen Päivöläntien, puistoalueen ja kerrostalojen rajaama metsikkö Uramon asuinalueella. Viereisessä puistossa kulkee kevyenliikenteen raitti. 2.1.2 Luonnonympäristö Topografia Kaavamuutosalue on korkeussuhteiltaan melko tasainen alue. Tasaisen alueen maanpinnan korkeus vaihtelee välillä +95,51- +95,91. Alueen kaakkoiskolkassa nousee mäki, jonka harja on noin tasolla +102,35. Maaperä Alueelle laaditun rakennettavuusselvityksen (Ramboll Finland Oy 8.1.2015) mukaan alueen maaperä koostuu pääasiassa siltistä ja hiekasta. Silttiä havaittiin pohjatutkimuksessa paksuimmillaan alueen itäosassa, jossa sijainneessa tutkimuspisteessä löyhän savisen silttikerroksen paksuudeksi mitattiin noin 8 metriä. Löyhän savisen silttikerroksen alla havaittiin moreenikerros, johon kairaus pysähtyi noin 8,9 metrin syvyydellä. Alueen länsiosassa löyhän savisen silttikerroksen paksuus on huomattavasti ohuempi. Tehtyjen tutkimusten perusteella löyhän savisen silttikerroksen paksuus vaihtelee 1,0 ja 2,8 metrin välillä. Silttikerroksen alla on tutkimusten perusteella löyhä keskitiivis hiekkakerros. Alueen länsireunan eteläisemmässä pisteessä painokairaus päättyi kiveen tai kallioon hiekkakerroksessa noin 8 metrin syvyydellä maanpinnasta. Alueen länsireunan pohjoisemmassa pisteessä keskitiiviin hiekkakerroksen paksuudeksi mitattiin noin 3 metriä. Hiekkakerroksen alla havaittiin moreenikerros, jossa kairaus päättyi kiveen tai kallioon noin 4,6 metrin syvyydellä. Riihimäen maaperäkartan mukaan mäen kohdalla on hiekka/soramoreenia. Ote Riihimäen maaperäkartasta on liitteenä 8. Pinta- ja pohjavesi Riihimäen pohjavesialueiden kuntakansion mukaan alue ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella. Rakennettavuusselvityksen yhteydessä alueelle asennetussa väliaikaisessa pohjavesiputkessa havaittiin pohjavedenpinta noin 3,9 metrin syvyydellä maanpinnasta tasolla +92,04 (20.11.2014). Alueen pohjoisreunassa on avo-oja. Kasvillisuus Kesällä 2013 laaditun luontotyyppi- ja kasvillisuusselvityksen mukaan alueen puusto on melko tiheää varttunutta kuusta ja mäntyä. Sekapuuna kasvaa nuorempaa rauduskoivua, haapaa, harmaaleppää, raitaa ja alikasvoksena harmaalepän ja pihlajan taimia. Koillisnurkassa on kosteapohjaisempi alue, jossa kasvaa runsaammin harmaaleppää. Kasvillisuustyyppi vaihtelee tuoreen kankaan ja lehtomaisen kankaan välillä. Selvitysalueelta ei löytynyt luonnonsuojelulain, metsälain tai vesilain mukaisia suojeltavia luontotyyppejä eikä uhanalaisia luontotyyppejä. Alueelta ei havaittu uhanalaisia, alueellisesti uhanalaisia, rauhoitettuja tai luontodirektiivin IV-liitteeseen kuuluvia putkilokasvilajeja. Eläimistö Vuonna 2013 laaditun Riihimäen liito-oravainventoinnin (Teppo Häyhä) mukaan suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole liito-oravien reviireitä. Alueelle toukokuussa 2013 tehdyssä liito-oravakartoituksessa (Ympäristötutkimus Yrjölä Oy) löydettiin kolopuu, joka sopisi liito-oravalle, mutta ei merkkejä liito-oravan esiintymisestä. 6
Heinäkuussa 2013 tehdyssä lepakkokartoituksessa alueelta havaittiin ensimmäisellä käyntikerralla pohjanlepakko ja viiksi/isoviiksisiippa. Toisella kartoituskäynnillä ei havaittu lepakoita. Vuonna 2007 laaditun koko kaupungin alueen kattavan kartoituksen mukaan alue ei ole merkittävä lepakkoalue. Alueen pesimälinnusto kartoitettiin kesällä 2013 huhti-kesäkuussa kolmen kierroksen kartoituslaskennalla. Havaittu lajisto oli tyypillistä rakennettujen ja puistomaisten kaupunkialueiden lajistoa. Laskennoissa ei havaittu lintudirektiivin I liitteen tai Suomen uhanalaisuusluokituksen lajeja. 2.1.3 Rakennettu ympäristö Historia Alueen ensimmäinen asemakaava on vahvistunut 10.3.1953. Tämän kaavan mukaan kaavamuutosalue oli osin yleisten rakennusten korttelialuetta, rivitalokorttelialuetta, puistoa ja katualuetta. 4.8.1961 vahvistuneessa kaavamuutoksessa alueen käyttöä tehostettiin, koska Uramon kaupunginosassa oli hankittu alueita asuntosäästämiskohteita varten. Tässä kaavamuutoksessa alue muutettiin yleisten rakennusten korttelialueeksi ja tontin pohjois- ja koillispuolelle kaavoitettiin asuntokerrostalojen kortteli. Kokonaisrakenne, maankäyttö Kaavamuutosalue on metsäinen alue, joka rajoittuu länsireunaltaan Päivöläntiehen. Kaavamuutosalue on rakentamaton. Päivöläntien länsipuolella on omakotikortteli ja pohjois- ja itäpuolella kerrostalokortteli. Kaakkois- ja eteläreunaltaan alue rajoittuu puistoalueeseen. Palvelut Lähin alakoulu on Uramon koulu, joka on sijainnut keväästä 2013 alkaen Kalevankadulla entisen Kauppaoppilaitoksen tiloissa, osoitteessa Kalevankatu 5-11. Koululle on alueelta matkaa alle kilometri. Lähin yläkoulu on Pohjolanrinteen koulu alle kilometrin etäisyydellä Pohjolankadulla. Lähin kunnallinen päiväkoti on Kirjauksen päiväkoti noin 600 metrin etäisyydellä. Lähin elintarvikeliike sijaitsee Länsitien varrella noin 0,5 kilometrin etäisyydellä alueesta. Lähin paikallisliikenteen pysäkki sijaitsee Viertolantiellä noin 200 metrin etäisyydellä alueesta. Lähimmät palvelulinjan pysäkit ovat Kontiontiellä ja Länsitiellä 300-400 metrin etäisyydellä. Linja-autopysäkkien sijainti on esitetty liitteessä 10. Yhdyskuntatekninen huolto Viemäri-, vesi- ja sadevesi- sekä kaukolämpöjohdot sijaitsevat Päivöläntiellä. Alueen pohjois- ja itäreunalla sekä Päivöläntien reunassa kulkee Caruna Oy:n maakaapeleita. Alueen läheisyydessä puistoalueella sijaitsee puistomuuntamo. 2.1.4 Erityispiirteet ja suojelukohteet Alueella ei ole erityispiirteitä eikä sillä sijaitse suojelukohteita. 2.1.5 Ympäristön häiriötekijät Koko kaupunkia koskevan vuonna 2008 laaditun liikennemeluselvityksen mukaan meluntorjuntalain nojalla annetut melutason päivä- ja yöohjearvot eivät ylity alueella nyky- tai ennustetilanteessa. Ote Riihimäen liikennemeluselvityksestä on liitteenä 9. 7
2.1.6 Maanomistus Asemakaavamuutosalue on Riihimäen kaupungin omistuksessa. Alueen maanomistus on esitetty liitteessä 2. 2.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 2.2.1 Maakuntakaava Valtioneuvoston 28.9.2006 vahvistamassa maakuntakaavassa kaava-alue on osoitettu merkinnällä A, Asuntovaltainen taajamatoimintojen alue. Ympäristöministeriö vahvisti 2.4.2014 osittain Kanta-Hämeen asumista, elinkeinoja ja logistiikkaa koskevan 1. vaihemaakuntakaavan. Ympäristöministeriö on päättänyt vahvistaa seutukeskuksen palveluvyöhyke -merkinnän 18.12.2015. Kaavamuutosalueelle ei kohdistu 1. vaihemaakuntakaavassa uusia merkintöjä. Ympäristöministeriö on vahvistanut Kanta-Hämeen liikennettä ja luonnonvaroja koskevan 2. vaihemaakuntakaavan 24.5.2016. Kaavamuutosalueelle ei kohdistu 2. vaihemaakuntakaavassa uusia merkintöjä. Hämeen Liitto on käynnistänyt Maakuntakaava 2040 laatimisen. Maakuntakaava laaditaan kokonaiskaavana ja astuessaan voimaan se korvaa Kanta-Hämeen nykyisen maakuntakaavan ja voimassa olevat vaihemaakuntakaavat. OAS oli nähtävillä 7.1. 19.2.2016. Maakuntakaavaluonnos oli nähtävillä 6.2. - 3.3.2017. Kaavaluonnoksen pohjalta valmisteltava kaavaehdotus on tarkoitus käsitellä maakuntavaltuustossa vuonna 2018. Ote maakuntakaavan sekä 1. ja 2. vaihemaakuntakaavojen yhdistelmäkartasta on liitteenä 3. Maakuntakaava 2040 luonnoksessa alue on esitetty Taajamatoimintojen alueen merkinnällä. Ote maakuntakaava 2040 luonnoksesta on liitteenä 4. 2.2.2 Yleiskaava Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 9.6.1997 Riihimäen yleiskaavan 2010. Yleiskaava 2010 on oikeusvaikutukseton. Suunnittelualue on osoitettu merkinnällä VL (Lähivirkistysalue. Alue varataan yleiseen virkistystoimintaan ja lähiulkoiluun.) Ympäristössä on A-merkinnällä osoitettua asuntoaluetta (Asuntoalue. Alue varataan asumiseen. Alueella voidaan sallia myös asumiseen liittyvien palvelutilojen ja asuinympäristöön soveltuvien työpaikkojen rakentaminen.). Ote yleiskaavasta Riihimäki 2010 on liitteenä 5. Riihimäen kaupungilla on valmisteilla koko kaupungin alueen kattava Riihimäen yleiskaava 2035. Yleiskaavaehdotus oli nähtävillä 9.1. -8.2.2017. Yleiskaavaehdotuksessa alue on osoitettu merkinnällä A, Asuinalue, Alue on asemakaavoitettu asumista varten. Ote yleiskaavaehdotuksesta Riihimäki 2035 on liitteenä 6. 2.2.3 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa 4.8.1961 vahvistunut asemakaava, jonka mukaan alue on YO-korttelialuetta (Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue.). YO-korttelialueen pinta-ala on 8 774m² ja tonttitehokkuusluku e= 0,5. Suurin sallittu kerrosluku on III. Ote ajantasa-asemakaavasta on liitteenä 7. 8
2.2.4 Rakennusjärjestys Riihimäen kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.2.2012. 2.2.5 Tonttijako Alueelle laaditaan tonttijako asemakaavan muutoksen yhteydessä. 2.2.6 Rakennuskielto Alueella ei ole rakennuskieltoa. 2.2.7 Muut päätökset Kaupunginhallitus päätti 27.5.2013 kaavoituskatsauksessa ja -ohjelmassa 2013 Y-tontti Päivöläntien asemakaavamuutoksen laatimisesta (kohde 18). Vuoden 2017 kaavoituskatsauksessa ja -ohjelmassa kohteen numero on 13. Kaupunginhallitus päätti 14.12.2009 käsitellessään Kalmun osayleiskaavaehdotusta pyytää teknistä keskusta selvittämään vaihtoehtoiset omakotiasutuksen tiivistämismahdollisuudet taajamassa. Kaavoitusyksikössä on valmistunut 23.3.2011 selvitys Omakotirakentamisen täydennysmahdollisuudet taajama-alueella. Y-tontti Päivöläntie on yksi selvityksessä esitetyistä kohteista. 2.2.8 Ympäristöselvitykset Riihimäen asemakaavojen luontoselvitykset 2013 (Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 5.8.2013). Selvitys sisältää kaavamuutosalueen luontotyyppi- ja kasvillisuusselvityksen, liito-oravaselvityksen, linnustokartoituksen sekä tarkastelun ekologisista yhteyksistä ja virkistyskäytöstä. Selvitysalueelta ei löytynyt luonnonsuojelulain, metsälain tai vesilain mukaisia suojeltavia luontotyyppejä eikä uhanalaisia luontotyyppejä. Alueelta ei havaittu uhanalaisia, alueellisesti uhanalaisia, rauhoitettuja tai luontodirektiivin IV-liitteeseen kuuluvia putkilokasvilajeja. Liito-oravakartoituksessa alueelta löytyi kolopuu. Alueelta ei löytynyt liito-oravan papanoita. Selvityksen mukaan liito-oravan huomioimiseksi alueelle ei ole tarpeen antaa maankäyttöä ohjaavia suosituksia. Lepakkokartoituksessa alueelta havaittiin ensimmäisellä käyntikerralla pohjanlepakko ja viiksi/isoviiksisiippa. Toisella kartoituskäynnillä ei havaittu lepakoita. Tehtyjen havaintojen perusteella maankäyttöä ei ole tarvetta ohjata lepakoiden huomioimiseksi. Alueen pesimälinnusto kartoitettiin kesällä 2013 huhti-kesäkuussa kolmen kierroksen kartoituslaskennalla. Alueella havaittu linnusto on tyypillistä taajamien viheralueiden linnustoa. Laskennoissa ei havaittu lintudirektiivin I liitteen tai Suomen uhanalaisuusluokituksen lajeja. Alueen merkitys paikalliselle ekologiselle verkostolle on selvityksen mukaan heikko. Alueen virkistyksellinen merkitys on pääasiassa metsikön tuomassa vehreydessä ja vaikutuksessa maisemakuvaan. Riihimäen pohjavesialueiden suojelusuunnitelma, Riihimäen kaupunki, Tekniikan ja ympäristön toimiala, Riihimäen Vesi, 31.10.2014. 9
Suunnittelualue ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY, (Museoviraston inventointi 22.12.2009). Alue ei kuulu kohdeluetteloon. Alustava rakennettavuusselvitys, Päivöläntien Y-tontti, (Ramboll Finland Oy, 8.1.2015). Selvityksessä tutkittiin alueen rakennettavuutta kolmessa pisteessä ja pohjavesiolosuhteita yhdessä pisteessä. Selvityksen mukaan rakennusten perustamistapa tulee täsmentää alueelle tulevien rakennusten tyyppien ja sijaintien selvittyä. Tehtyjen tutkimusten perusteella pohjamaan kantavuusluokkana voidaan käyttää InfraRYL:n luokitusten mukaisesti katuluokkaa 5 sekä pohjamaan kantavuusluokkaa F. Riihimäen lepakkokartoitus 2007, (Yrjö Siivonen ja Terhi Wermundsen, Wermundsen Consulting Oy). Koko kaupungin kattavan kartoituksen mukaan alue ei ole merkittävä lepakkoalue. Kanta-Hämeen luonnon monimuotoisuuden tilan seurantaohjelma 2004 2005 (LUMOS), 2005, Hämeen ympäristökeskus. Riihimäen alueen luonnon monimuotoisuusselvityksessä on kartoitettu arvokkaat luontokohteet. Suunnittelualue ei ole kohdeluettelossa. Riihimäen liito-oravainventointi 2013 (Teppo Häyhä 18.6.2013) Selvityksen mukaan suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole liito-oravien reviireitä. Riihimäen meluselvitys (Ramboll Finland Oy, Olli-Matti Luhtinen, 2008). Koko kaupunkia koskevan vuonna 2008 laaditun liikennemeluselvityksen mukaan meluntorjuntalain nojalla annetut melutason päivä- ja yöohjearvot eivät ylity alueella nyky- tai ennustetilanteessa. Ote Riihimäen liikennemeluselvityksestä on liitteenä 9. Kevyen liikenteen yhteydet ja linja-autopysäkit (Riihimäen kaupunki, katu- ja puistoyksikkö 17.3.2017). Katu- ja puistoyksikössä on laadittu selvitys, jossa esitetään kevyen liikenteen yhteydet ja linja-autopysäkit kaavamuutosalueella ja sen läheisyydessä. Kartta on liitteenä 10. Hulevesitarkastelu (Riihimäen kaupunki, katu- ja puistoyksikkö 20.3.2017). Katu- ja puistoyksikössä on laadittu selvitys, jossa on tarkasteltu alueen hulevesien määrää ja esitetty ehdotus hulevesimääräyksiksi ja annettu esimerkkejä hulevesien viivyttämisestä. 2.2.9 Pohjakartta Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a :n asettamat vaatimukset. 10
3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu 11.1.2015 MRL 63 mukaisesti Riihimäen kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä ja kaupungin ilmoitustaululla. Samassa yhteydessä on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläpidosta sekä osallisten vaikutusmahdollisuudesta em. suunnitelmaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on liitteenä 11. 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset ja osallisten vaikutusmahdollisuudet on mainittu MRL 63 mukaisessa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on ollut nähtävillä 11.1.2015 alkaen ja pidetään nähtävillä luonnosvaiheen loppuun saakka. Asemakaavaluonnos asetetaan nähtäville MRL 62 ja MRA 30 säännösten mukaisesti. Luonnoksen johdosta järjestetään esittely- ja keskustelutilaisuus. Osallisilla on mahdollisuus esittää luonnoksesta mielipiteitä. Asemakaavaehdotus asetetaan nähtäville MRL 65 ja MRA 27 säännösten mukaisesti 30 päivän ajaksi. Muistutukset asemakaavaehdotusta vastaan voi jättää kirjallisena nähtävilläoloaikana. Lausunnot ehdotuksesta esitetään pyydettäväksi Riihimäen ympäristölautakunnalta, Kanta- Hämeen pelastuslaitokselta, Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän terveysvalvonnan johtajalta, Riihimäen Vedeltä, Caruna Oy:ltä, Riihimäen Kaukolämmöltä ja Elisa Oyj tuotannolta. Viranomais- ja muu asiantuntijayhteistyö tapahtuu suunnittelutyön eri vaiheissa. 3.3 Vaihtoehdot, suunnittelun eteneminen Niinsanottu 0-vaihtoehto eli nykytilanteen säilyttäminen ei ole mahdollista suunnittelun keinoin, koska asemakaavan laatimisesta on tehty päätös ja hanke on kaavoitusohjelmassa. Asemakaavan muutosluonnosta laadittaessa on tutkittu rakennusten sijoittumista alueelle, rakentamisen tehokkuutta sekä uudisrakentamisen suhdetta olemassa olevaan rakennuskantaan. 3.4 Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä kaupungin tonttitarjontaa ja tiivistää yhdyskuntarakennetta muuttamalla alue asuinkäyttöön. 11
4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Sisältövaatimukset Asemakaavan muutosalueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Tästä syystä asemakaavan laadinnan yhteydessä suoritetaan yleiskaavatasoinen tarkastelu (MRL 39 ja MRL 54 4 mom.). MRL 39 Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Maakuntakaavan sekä 1. ja 2. vaihemaakuntakaavojen yhdistelmäkartassa alue on osoitettu merkinnällä A, Asuntovaltainen taajamatoimintojen alue. Asemakaavan muutos noudattaa maakuntakaavaa. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; Asemakaavan muutosalue sijaitsee asuntoalueella, jonne on toimivat liikenneyhteydet. Yhdyskuntateknilliset järjestelmät ulottuvat alueelle tai ovat alueen lähellä. Alueen liikenneverkko ja kunnallistekniset verkostot tukeutuvat nykyiseen verkostoon. Asemakaavalla ei ole vaikutusta luontoarvojen säilymiseen. Näin yleiskaavan laadinnan yhteydessä vaadittava yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys sekä olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö toteutuvat. 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; Asemakaavan muutoksella lisätään rivitalotonttitarjontaa. Alue tukeutuu lähiympäristössä sijaitseviin palveluihin. Lähin alakoulu sijaitsee alle kilometrin etäisyydellä ja yläkoulu alle kilometrin etäisyydellä alueesta. Lähin kunnallinen päiväkoti sijaitsee noin 600 metrin etäisyydellä. Lähin elintarvikeliike sijaitsee noin 0,5 kilometrin etäisyydellä. 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; Asemakaavan muutosalue tukeutuu nykyisiin katuyhteyksiin. Nykyinen joukkoliikenne- ja kevyen liikenteen verkosto ulottuvat alueelle tai alueen läheisyyteen. Nykyisiin kunnallisteknisiin verkostoihin liittymistä varten tarvittavat uudet verkostot jäävät lyhyiksi. Asumisen sijoittaminen jo olemassa olevaan asuinalueeseen liittyen tukee energia-, vesi- ja jätehuollon järjestämistä ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön. Valtioneuvoston antamat liikennemelun ohjearvot eivät ylity alueella. Alue rajoittuu puistoalueeseen. Puistoalueella kulkee kevyenliikenteen raitti. 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; Tarjoamalla kysyntää vastaavasti rivitalotontteja tuetaan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä kaupungissa. 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen vähentää ympäristöhaittoja verrattuna hajanaisempaan rakenteeseen. 12
Kaavassa on annettu määräys sade- ja sulamisvesien imeyttämisestä tai viivyttämisestä tontilla. Tonttien kadunpuoleiset reunat on määrätty istutettaviksi alueen osiksi ja puistoon liittyvät reunat puin ja pensain istutettaviksi alueiksi. 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; Rakentaminen noudattaa alueella olevaa rakentamistapaa. Metsikkömaisema muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Asemakaavan muutos lisää hiukan virkistykseen soveltuvia alueita. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Toteutuksen ei katsota aiheuttavan maanomistajille tai muille oikeuden haltijoille kohtuutonta haittaa. 4.2 Asemakaavan rakenne Asemakaavan muutoksella muodostuu 13. kaupunginosan, Uramon kortteli 1323 ja virkistysalue. Asemakaavan laadinnan yhteydessä tehdään tonttijako. Sitovalla tonttijaon muutoksella muodostuu 13. kaupunginosan, Uramon korttelin 1323 tontit 1 ja 2. Asemakaavakartta on liitteenä 12. Tonttijakokartta on liitteenä 15. 4.2.1 Mitoitus AR, Rivitalojen ja muiden kytkettyjen talojen korttelialue: aluetta, m 2 kerrosalaa, kem 2 7 081 1 610 Virkistysalue: aluetta, m 2 1 693 KAAVA-ALUE YHTEENSÄ: aluetta, m 2 kerrosalaa, kem 2 8 774 1 610 Asemakaavan seurantalomake on liitteenä 14. 4.3 Aluevaraukset 4.3.1 Korttelialueet AR, Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. Alueelle on osoitettu rakennusoikeutta asuntorakentamiseen 1510 kem 2 ja lisäksi teknisiä, huolto-, varasto- ja asukkaiden yhteiskäyttöön tarkoitettuja tiloja varten 100 kem 2. Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on I. 13
Katuun rajoittuvat tontin osat on merkitty istutettaviksi alueen osiksi ja lähivirkistysalueeseen rajoittuvat tontin osat on merkitty puin ja pensain istutettaviksi alueen osiksi. Erillismääräyksinä on annettu seuraavat määräykset: Asuinrakennusten kattomuoto on harjakatto tai kaksoispulpettikatto. Kattokaltevuuden tulee olla vähintään n. 20 (n. 1:3), harjakatoissa vähintään n. 30 (n. 1:2). Talousrakennuksissa voidaan käyttää harjakaton sijasta myös loivaa pulpettikattoa. Katemateriaalin on oltava sävyltään tummanharmaa tai musta. Rakennusten julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta, rappausta tai tiiltä. Tiilijulkisivun saumojen tulee olla tiilen värisiä. Rakennuksissa on käytettävä lämpimiä punaisen, keltaisen ja ruskean eri sävyjä. Sävyjen on oltava värikylläisiä ja murrettuja. Asuinrakennusten runko on jäsennettävä siten, että sen yhtämittaiset osat eivät ole 30 metriä pidempiä. Rakennusluvan yhteydessä on esitettävä suunnitelma hulevesien hallinnasta. Tonteilla tulee viivyttää hulevesiä siten, että viivytysjärjestelmien mitoitustilavuus on 1m³ vettä / 100 m² vettäläpäisemätöntä pintaa kohden. Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 24 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Korttelin 1323 tontilla 1 saa auton säilytyspaikan rakennusalalle sijoittaa teknisiä, huolto-, varasto- ja asukkaiden yhteiskäyttöön varattuja tiloja yhteensä 75 kem². Korttelin 1323 tontilla 2 saa auton säilytyspaikan rakennusalalle sijoittaa teknisiä, huolto- ja varastotiloja yhteensä 25 kem². Autopaikkoja tulee osoittaa: 1 autopaikka asumiseen käytettyä 85 kem² kohti ja lisäksi 1 vieraspaikka kutakin alkavaa 4 asuntoa kohti. 4.3.3 Virkistysalueet 14 VL, Lähivirkistysalue. Lähivirkistysalueella sijaitsee oja. Alueen pohjois- ja itäreunoille on merkitty maanalaista johtoa varten varattu alueen osa maakaapelin kohdalle. 4.4 Palvelut Kaavamuutosalueelle ei ole osoitettu palveluita. 4.5 Yhdyskuntatekninen huolto Alue liitetään Päivöläntiellä sijaitseviin vesi- ja viemäriverkostoihin. Sähkön jakelu hoidetaan läheiseltä puistomuuntamolta. Kaukolämpöputki sijaitsee Päivöläntiellä. 4.6 Luonnonympäristö Puustoa säilytetään mahdollisuuksien mukaan. 4.7 Suojelukohteet ja erityispiirteet Alueella ei sijaitse suojelukohteita eikä ole erityispiirteitä.
4.8 Ympäristön laatua koskevat määräykset Tonttien kadunpuoleiset reunat on määrätty istutettaviksi alueen osiksi ja puistoon liittyvät reunat puin ja pensain istutettaviksi alueiksi. Kaavaan liittyvissä erillismääräyksissä on annettu määräys sade- ja sulamisvesien viivyttämisestä tontilla. 4.9 Nimistö Alueelle ei tule uutta nimistöä. 15
5 ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Asemakaavan muutos tiivistää alueen nykyistä yhdyskuntarakennetta. Kaupunkikuva Asemakaavan muutoksen myötä metsikköalue muuttuu rakennetuksi alueeksi. Asuminen, lapset Asemakaavan muutoksella muodostuu lisää rivitalotontteja olemassa olevan kaupunkirakenteen sisälle. Lähietäisyydellä sijaitsee leikkipuistoja, liikuntapaikkoja sekä päiväkoti ja kouluja. 5.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luonto ja maisema Asemakaavan muutoksen myötä luonnonmaisema muuttuu osin rakennetuksi alueeksi. Luonnonsuojelu Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta luonnonsuojeluun. Pinta- ja pohjavedet Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta pohjaveteen. Alueen rakentaminen vaikuttaa jonkin verran alueen pintavesiin. Vaikutukset pintavesiin ovat vähäisiä, koska asemakaavassa annetaan määräyksiä hulevesien viivyttämisestä. Alueella sijaitseva oja jää lähivirkistysalueelle. 5.3 Muut vaikutukset Kunnallistalous Riihimäen kaupunki myy tai vuokraa alueelta tontteja. Työpaikat, elinkeinotoiminta, yritysvaikutukset Alueelle ei muodostu uusia työpaikkoja. Asemakaavan muutos tukee nykyisen liiketoiminnan jatkumista alueen ympäristössä. Tarjoamalla kysyntää vastaavasti rivitalotontteja tuetaan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä kaupungissa. Tekninen huolto Alueen tekninen huolto tukeutuu lähialueella oleviin vesi-, viemäri-, sähkönjakelu- ja kaukolämpöverkostoihin. Liikenteelliset vaikutukset Alueelle on olemassa toimivat liikenneyhteydet. Asemakaavan muutos lisää hieman alueen liikennettä. Melu Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutuksia meluun. Terveys ja viihtyvyys Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutuksia terveyteen ja viihtyvyyteen. 16
Virkistys Asemakaavan muutos lisää kaavoitettujen virkistysalueiden pinta-alaa. 17
6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Havainnekuva on liitteenä 13. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Tonttijako laaditaan asemakaavan laatimisen yhteydessä. Kaupunki aloittaa tonttien luovuttamisen asemakaavan tultua voimaan. Tonttijakokartta on liitteenä 15. 6.3 Toteutuksen seuranta Toteutusta seurataan rakennus- ja toimenpidelupien yhteydessä. Riihimäellä 12.5.2017 Raija Niemi kaavoituspäällikkö Tuula Aittola suunnittelija 18
ALUEEN SIJAINTI LIITE 1 kaupungin omistuksessa olevat alueet on merkitty keltaisella yksityisten omistuksessa olevat alueet on merkitty valkoisella ALUEEN MAANOMISTUS LIITE 2
OTE MAAKUNTAKAAVAN SEKÄ 1. JA 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVOJEN YHDISTELMÄKARTASTA LIITE 3 OTE MAAKUNTAKAAVAN 2040 LUONNOKSESTA LIITE 4
OTE YLEISKAAVASTA RIIHIMÄKI 2010 LIITE 5 OTE YLEISKAAVAEHDOTUKSESTA RIIHIMÄKI 2035 LIITE 6
OTE AJANTASAKAAVASTA LIITE 7
OTE MAAPERÄKARTASTA LIITE 8
OTE RIIHIMÄEN LIIKENNEMELUSELVITYKSESTÄ LIITE 9
KEVYEN LIIKENTEEN YHTEYDET JA LINJA-AUTOPYSÄKIT LIITE 10
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIITE 11
ASEMAKAAVAKARTTA MÄÄRÄYKSINEEN LIITE 12
HAVAINNEKUVA LIITE 13
ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE LIITE 14
TONTTIJAKOKARTTA LIITE 15