YLÖJÄRVI Kolmenkulma Selostus (234) Asemakaava ja asemakaavan muutos Kolmenkulman yritysalueen laajennus (läntisen kehätien itäpuoli Kolmenkulmantien ympäristössä) 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kaavaselostus koskee 12.4.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaava koskee kortteleita 192, 605-608, osaa kortteleista 193 ja 195, sekä erityis- ja katualueita. Asemakaavan muutos koskee kortteleita 190-192 sekä erityis- ja katualueita. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu korttelit 190-192, 605-608, osa kortteleista 193 ja 195 sekä erityis- ja katualueita. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kolmenkulman yritysalueella läntisen kehätien (VT3) itäpuolella ja Kolmenkulmantien molemmin puolin. Etelässä ja pohjoisessa alue rajautuu voimassa olevaan asemakaavaan, lännessä läntiseen kehätiehen ja idässä metsäalueeseen. Kaava-alueen pinta-ala on noin 39 ha. Alueen sijainti ilmenee alla olevasta kartasta 1 Ylöjärven kaupungin kaavoitus 12.4.2016 Jurkka Pöntys kaupunginarkkitehti Seppo Reiskanen kaavoitusinsinööri Kaavan vireille tulosta ilmoitettiin 3.12.2014 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan ja asemakaavan muutoksen../ 2016
1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Kolmenkulman yritysalueen laajennus (läntisen kehätien itäpuoli ja Kolmenkulmantien ympäristö). Kaavan numero on 234. Tarkoituksena on laajentaa merkittävästi Kolmenkulman yritysaluetta kaavoittamalla monipuolisia ja suurehkoja yritystontteja suurelle ja/tai keskisuurelle teollisuusja varastotoiminnalle. Lisäksi otetaan huomioon Myllypuron Natura-alue ja hulevesien käsittely. Alueen lähtökohtana on osayleiskaavan mukainen ratkaisu. Pohjoisosan asemakaavaa muutetaan katujen uudelleen linjausten johdosta. 2
3 Sisällysluettelo 1 Perus- ja tunnistetiedot 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 1 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 1.4 Liitteet... 4 1.5 Muut kaavaa koskevat asiakirjat, taustaselvitykset ja lähdemateriaalit... 4 2 Tiivistelmä 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2 Asemakaava... 5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 5 3 Lähtökohdat 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.1.2 Luonnonympäristö... 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 8 3.2. Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 8 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 10 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 10 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 10 4.2.1 Osalliset... 10 4.2.2 Vireilletulo... 11 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 11 4.2.4 Viranomaisyhteistyö... 11 4.3 Asemakaavan tavoitteet... 12 4.3.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 12 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 12 4.4.4 Suunnitteluvaiheiden käsittely ja päätökset... 13 5 Asemakaavan kuvaus 13 5.1 Kaavan rakenne... 13 5.1.1 Mitoitus... 13 5.1.2 Palvelut... 14 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 14 5.3 Aluevaraukset... 14 5.3.1 Korttelialueet... 14 5.3.2 Muut alueet... 15 5.4 Kaavan vaikutukset... 17 5.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön... 17 5.5 Ympäristön häiriötekijät... 20 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset... 20 5.7 Nimistö... 21 6 Asemakaavan toteutus 21 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 21 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 21
4 1.4 Liitteet 1. A ja B Ilmakuvat 2. Maaperäkartta 3. Asemakaavayhdistelmä 4. Ote maakuntakaavaluonnoksesta, helmikuu 2015 5. Luontoselvitys 5.6.2014 6. Meluselvitys 7.11.2013 7. Hulevesisuunnitelma ja Natura 2000 -tarveharkinta, maaliskuu 2015 8. Ylöjärven eteläosien taajama-alueiden tieverkkosuunnitelma 2011 (ote) 9. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.11.2014 10. Tasaussuunnitelma 2015 11. Natura 2000 -arvioinnin täydennys 7.12.2015 12. Hulevesisuunnitelman täydentäminen 7.12.2015 13. Tiivistelmä lausunnoista ja mielipiteistä sekä vastine niihin 1.5 Muut kaavaa koskevat asiakirjat, taustaselvitykset ja lähdemateriaalit - Taajamien ja harjun osayleiskaavojen muutos 2001 selvityksineen - Pirkanmaan 1. Maakuntakaava, Pirkanmaan liitto - Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava, liikenne ja logistiikka, Pirkanmaan liitto - Pirkanmaan maakuntakaavaluonnos maaliskuu 2015, Pirkanmaan liitto - Ylöjärvi, Arkeologinen perusinventointi / Adel Vadim Tampereen museot 2000 - Ylöjärven lepakkokartoitus, Vermutshen Consulting Oy 2006 - Ylöjärven eteläosien taajama-alueen tieverkkosuunnitelma 2011 - Meluselvitys, Sito Oy 2013 - Luontoselvitys, Ylöjärven kaupunki, ympäristötoimi 2014 - Linnustoselvitys, Ylöjärven kaupunki, ympäristönsuojelu ja Pirkanmaan Lintutieteellinen yhdistys ry, 2009 - Myllypuron ympäristöselvitys Nokia-Tampere-Ylöjärvi, Maisema-arkkitehtitoimisto Merja Häkkilä 1994 - Läntisen kehätien ympäristön luontoselvitys, Ylöjärven kaupunki, maankäyttö ja ympäristö, 2009 / 2013 - Tutkittu alueen maaperää kaupungin toimesta - Ylöjärven Kolmenkulman hulevesi- ja Natura 2000 selvitys, Sito Oy, Ylöjärven kaupunki, maaliskuu 2015 - Kunnallistekninen suunnittelu tutkinut ja laatinut alustavia suunnitelmia katujen sekä vesihuollon osalta - Raportti Tampereen läntiset väylähankkeet, Liikennevirasto, Pirkanmaan ELYkeskus, Sito Oy, joulukuu 2014 - Tasaussuunnitelma ja toteuttamistapaselvitykset, Sito Oy 2015 2 Tiivistelmä Asemakaava koskee Kolmenkulman yritysalueen laajennusta läntisen kehätien (VT3) itäpuolella nykyisten asemakaavojen välissä. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 39 ha. Alue on ennestään rakentamatonta metsätalousaluetta. Alueella on suoritettu merkittäviä metsähakkuita, myös avohakkuita. Alue on topografialtaan vaihtelevaa ja maaperältään pääosin moreenia ja monelta osin kallioista.
5 Alueelle asemakaavoitetaan suurehkoja yritystontteja. Reunaehtoja suunnittelulle asettavat hulevesien käsittely, keskiosan kallioiset alueet, lännessä läntinen kehätie, alueen keskellä kulkeva rinnakkaistie eli Kolmenkulmantie ja pohjoisosan suuret korkeuserot nykyisen asemakaavan alueella. Maakuntakaavaluonnoksen yhteydessä tehtyjen päätösten mukaan alueelle ei kohdistu enää läntisen ratayhteyden aluevaraustarvetta. 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava Asemakaavan käynnistäminen sisältyy kaavoitusohjelmaan vuodelle 2014. Ympäristölautakunta päätti kaavoituksen käynnistämisestä ja hyväksyi osallistumisja arviointisuunnitelman 11.11.2014. Vireille tulosta tiedotettiin 3.12.2014. Ympäristölautakunta päätti 21.4.2015 asettaa valmisteluaineiston sekä asemakaava- ja asemakaavamuutosluonnoksen vaihtoehdot 1 ja 2 nähtäville sekä tiedottaa asiasta osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä 6.5. - 8.6.2015. Ehdotus oli julkisesti nähtävillä 3.2. - 7.3.2016. Muistutuksia ei jätetty. Lausunnonantajista Gasum Oy:llä ja ympäristöpäälliköllä oli vähäisesti huomautettavaa. Pirkanmaan ELY-keskus ilmoitti, ettei ole tarvetta antaa lausuntoa. Ympäristölautakunta päätti 12.4.2016 esittää vähäisesti tarkistetun ehdotuksen kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Alueelta laadittiin kaksi asemakaavaluonnosvaihtoehtoa. Vaihtoehdot ovat samanlaiset läntisen kehätien ja rinnakkaistien väliseltä alueelta. Tälle alueelle sijoittuvat suuremmat yritystontit (KTY-6). Keskisuuret ja pienemmät tontit (T-8) sijoittuvat rinnakkaistien eli Kolmenkulmantien itäpuolelle. Vaihtoehdossa 1 on alueen läpi kiertävä kokoojakatu ja vaihtoehdossa 2 alueen läpi kulkee lähivirkistysvyöhyke. Näin ollen kokoojakatu on päättyvä katu alueen etelä- ja pohjoisosassa. Vaihtoehdossa 1 on 51 kpl yritystonttia ja vaihtoehdossa 2 48 kpl. Molemmissa vaihtoehdoissa on otettu huomioon hulevesien hallinnan tarvitsemat alueet sekä valtatien 3 viereinen sähköjohto-aluevaraus, alueen läpi kulkeva maakaasujohto sekä Kolmenkulman rakennetun katualueen ja tulevan kevyen liikenteen aluevaraukset. Kaava-alueen etelä- ja itäosaan on varattu kapeahko virkistys- ja retkeilyaluevaraus, jolloin alue liittyy viereiseen maa- ja metsätalousvaltaiseen alueeseen ja/tai virkistysalueeseen. Kaavaehdotus päätettiin laatia tässä vaiheessa vain länsiosaan vaihtoehtoluonnoksen 1 pohjalta. Ehdotus on rajattu ja korjattu lausuntojen johdosta. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan laillistuttua Ylöjärven kaupunki rakentaa alueelle kadut ja Tampereen Vesi Oy vesihuollon arviolta vuonna 2017 alkaen. Vuonna 2018 käynnistyy myös tonttien rakentaminen. 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella ja on osa laajempaa Kolmenkulman yritysaluetta Tampereen, Nokian ja Ylöjärven alueilla. Rakentuessaan alue laajentaa merkittävästi nykyistä pienehköä Kolmenkulman yritysaluetta.
Alue liittyy nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja myös tulevaan hyvin. Etäisyydet asuntoalueille ovat lyhyet. Alue on rakentamatonta monilta osin avohakattua talousmetsäaluetta. Alueen länsireunassa kulkee läntinen kehätie (VT3) ja sen vieressä 110 kv:n voimajohto. Alueen läpi kulkee moottoritien rinnakkaistie eli kokoojakatu nimeltään Kolmenkulmantie. Tie yhdistää Ylöjärven keskustan ja eteläpuolisen laajan Kolmenkulman yritysalueen aina Nokialle asti. 3.1.2 Luonnonympäristö Alueen ympäristö on melko tasaista moreenimaastoa. Kaavoitettava alue on metsäistä ja alue on ollut talousmetsäkäytössä lähes kokonaisuudessaan. Ympäristö on muuttunut viime vuosina hakkuiden, kehätien ja rinnakkaistien rakennustöiden vuoksi. Metsät Alue on lähes kokonaan tiivistä kangasmetsää. Metsät ovat olleet voimakkaassa talouskäytössä. Pääosin metsät ovat kivisiä, nuoria ja tiheitä istutusmetsiä. Pääpuulajina on mänty, mutta hoitamattomina metsät ovat muodostuneet paikoin sekametsätiheiköiksi. Nuoria sekametsiä on sekä kaavoitettavan alueen pohjois-, länsi- että itäosissa. Länsimäki-tilan peltoalueen pohjoispuolella ja rinnakkaistien varrella on myös uusia avohakkuualueita. Vanhempia, jo pensoittuneita avohakkuualueita on rinnakkaistien molemmin puolin alueen keskivaiheilla. Luonnontilaisimmat metsät löytyvät kaavoitettavan alueen keskivaiheilta ja alueen kaakkoiskulmalta. Näyttävän peltoaukean koillispuolella on varttunut kuusimetsä, samoin kuin pienen kalliojyrkänteen pohjoispuolella alueen keskivaiheilla. Laajan vanhan metsän vyöhykkeen on katkaissut tuore avohakkuu, missä on jäljellä siemenpuumäntyjä. Metsät ovat pääosin varttunutta tuoretta kangasmetsää. Kalliojyrkänteen lähellä kasvaa lehmusta pensasmaisena. Itäisin osa kaava-alueesta on erittäin tiheää, kivikkoista, noin 30-vuotista istutusmännikköä. Kaava-alueen pohjoisosat ovat niin ikään erittäin tiheitä, 25 35 vuotiaita sekametsiä. Aivan kaavaalueen luoteisosa on 30-vuotiasta istutusmännikköä, missä on pari soistunutta painannetta. Itäisempi painanne on ojitettu. Suot Kaavoitettavan alueen suot on ojitettu, joten alkuperäisiä soita ei enää ole. Kehätien ja rinnakkaistien väliin jää entinen Isovarpuräme, joka on tosin ojitettu ja sitä halkoo myöskin kehätien yhteydessä tehty huoltoreitti. Räme on pääosin muuntunut mustikkavaltaiseksi kangasmuuntumaksi. Suo on maisemallisesti kaunis kelopuineen. Rämeen lisäksi näyttävä suoalue löytyy peltoalueen luoteispuolelta, missä on ojituksista huolimatta melko hyvin säilynyt rehevä saniaiskorpi. Metsä on kuusivaltaista, 40-60 vuotiasta sekametsää ja puustossa on paljon myös leppää, haapaa ja koivua. Luonnontilaisen kaltainen korpi on rajattu metsälain mukaiseksi erityisen tärkeäksi elinpiiriksi. Muu osa suoaluetta on ojituksen takia muuntunut jo kangasmaaksi. Eläimistö Kaavoitetulta alueelta ei tavattu liito-oravaa viime vuosien inventoinneissa. Muista nisäkkäistä voidaan mainita metsäkauriit, jotka viettävät talveaan peltoaukean reunamilla. Suunnittelualueen linnustosta on tehty erillisselvitys v. 2009. Linnustoltaan arvokkaimmat alueet ovat vanhat kuusimetsät. Arvokkaat luontokohteet Kaava-alueella on yksi metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö. Luonnontilaisen kaltainen saniais-/ tervaleppäkorpi sijoittuu peltoalueen luoteispuolelle. Paikallisesti arvokas luontokohde on vanhan kuusimetsän eteläosassa oleva kallio- 6
seinämä lehmuksineen. Myös vanhat kuusikot ovat arvokkaita, koska ne ovat viimeisiä luonnontilaisia alueita alueella ja niissä pesii merkittävää lintulajistoa. Maisemarakenne, maisemakuva, topografia Suunnittelualue on laajoilta alueilta avohakattu joko menneinä vuosina tai aivan viime vuosina. Uusimmat laajat avohakkuut ovat kohdistuneet alueen koillisosaan ja eteläosaan. Vanhemmat hakkuut on suoritettu alueen keskiosassa ja itäosassa. Kaava-alueen kaakkoispuolella on avoin peltoalue. Alueen keskellä kulkee metsäinen vyöhyke, jossa on osittain myös vanhempaa metsää. Alueella on melko suuret korkeuserot. Alueen keskellä lounaasta idän suuntaan kulkee kallioharjanne, joka on huomattavasti korkeammalla kuin viereiset alueet. Pohjoisosan asemakaavan muutosalue on myös korkeuseroltaan vaikeasti rakennettavissa. Alueen koillis- ja itäosassa on myös merkittäviä korkeuseroja ja maasto laskee kaava-alueelta poispäin. Eteläosa, joka on osittain ojitettua suota, on alavaa ja tasaista rajoittuen peltoalueeseen ja voimassa olevaan asemakaava-alueeseen. Vesistöt ja vesitalous Kaava-alue sijaitsee Myllypuron Vihnusjärven valuma-alueella, Pohjajärven (Pohjajärven letto) länsipuolella. Alueen pohjoisosien vedet kulkeutuvat ojien kautta Pohjajärven leton suoalueelle ja edelleen Pohjajärven letolle. Muutoin alueen vedet laskevat Pohjajärven leton laskupuroon Länsimäen tilan läpi kulkevien ojien kautta. Kaava-alueen keskellä oleva kalliovyöhyke muodostaa luontaisen vedenjakajan. Vedet kulkeutuvat Pohjajärven leton kautta tai Länsimäen tilan ojien kautta Tampereen puolella sijaitsevan Myllypuron puronvarsilehdon läpi. Lehto kuuluu Naturaverkostoon, joten hulevedet eivät saa heikentää lehdon kosteusoloja ja/tai puron veden laatua. Vesien määrään ja laatuun tulee kiinnittää huomiota myös sikäli, että vedet kulkeutuvat edelleen Vihnusjärveen, josta Nokian kaupunki ottaa osan talousvedestään. Valuma-alueen maankäyttöhankkeiden vaikutuksia Natura-arvoihin on arvioitu jo yli kymmenen vuoden ajan. Koko valuma-aluetta koskevissa yhteisselvityksissä todettiin, että maankäytön aiheuttamat hydrologiset muutokset vaarantavat Natura-arvot ilman hallintatoimenpiteitä. Kaava-alueen eteläpuolella sijaitsevalle Koreeniityn asemakaava-alueelle, jossa on rakennettu yksi yritystontti, on suunniteltu ja toteutettu hulevesien hallintajärjestelmä. Kaikki vedet selvitysalueelta laskevat Pohjajärven laskuojan ja ns. Koreeniitynojan yhtymäkohtaan. Suunnittelualue sijaitsee samalla valuma-alueella noin 1,5 km pohjoiseen Myllypuron Natura-alueesta. Alueen vedet eivät purkaudu suoraan Myllypuroon, vaan muiden ojien kautta. Lyhin virtausmatka on noin 3,3 km. Tämän alueen keskeisimmät mahdolliset vaikutusmekanismit liittyvät Natura-alueen vesitasapainon muuttumiseen (virtaamat, veden laatu, pohjavesi) sekä häiriön lisääntymiseen (lisääntynyt ihmisvaikutus). Alueelta on laadittu erillinen Kolmenkulman hulevesi- ja Natura 2000 selvitys maaliskuussa 2015. Selvitys osoittaa, että suunnitelluilla toimenpiteillä ei ole merkittäviä heikentäviä vaikutuksia Myllypuron Natura-alueen suojeluperustana oleviin luontoarvoihin, eikä varsinaista luonnonsuojelulain 42 :n mukaista Natura-arviointia ole tarpeen laatia. Natura-alueelle kohdistuvien vaikutusten minimointi on ollut yksi keskeinen lähtökohta kaavasuunnittelussa. Maaperä Alue on moreeni- ja kalliomaastoa. Alueen keskellä on laaja kalliovyöhyke ja kalliopinta on lähellä maanpintaa myös itäosassa. Rinnakkaistien ja läntisen kehätien välissä on turvealue. Alueen pohjoisosa on hiekkaa ja hietavaltaista. Alueen eteläosassa on turveperäinen entinen suoalue. 7
Kaupungin toimesta on tutkittu alueen maaperää. Aluetta lyöntikairattiin kuudesta kohdasta, ojan pohjilta yms. paikoista, joissa olisi voinut olla pehmeämpää maaperää. Joissakin paikoissa oli vain pintakerroksen turpeessa pehmeää mutta muuten tutkitulla alueella maaperä oli kovaa. Maaperästä laaditaan rakennettavuusselvitys tarpeellisilta osin. Melu Alueen länsiosa kuuluu liikennemelualueeseen. Kaava-alueella merkittävin melulähde on läntinen kehätie (valtatie 3). Muilla kaduilla on vaikutusta ainoastaan aivan katujen lähietäisyydellä. Suurimmat melutasot kaava-alueilla ovat valtatien 3 ja Leppiojankadun välillä. Teollisuusalueen käyttöön suunnitelluilla alueilla ei oleskelu- tai ulkoalueille ole määritelty melutasojen ohjearvoja. Sisätiloissa melulle sovelletaan liike- ja toimistohuoneissa ohjearvoa 45 db. Normaalien rakenteiden ja rakennusmateriaalien odotetaan eristävän melua noin 30 db, joten ulkoseinään kohdistuvan melutason pitäisi olla 75 db ennen kuin ohjearvo sisätiloissa ylittyisi. Kaava-alueella ei missään kohdin kohdistu ennustetilanteessa näin korkeita melutasoja. Näin ollen liikennemelu ei aiheuta rajoituksia teollisuuden toimintojen sijoittamiselle. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Alueella ei ole rakennuksia. Alueen länsiosassa on läntinen kehätie (VT3) ja sen vieressä 110 kv:n voimajohto. Alueen läpi kulkee rinnakkaistie, kokoojakatu Kolmenkulmantie. Alueen luoteisosassa on eritasoliittymä. Alueen pohjoisosaan rakennetaan kesällä 2015 katu eli Vasaratie. Kevyen liikenteen yhteyksiä tai joukkoliikennettä alueella ei tällä hetkellä ole. Tekninen huolto Suunnittelualue on liitettävissä eteläpuoliseen Tampereen Vesi Oy:n vesihuoltoverkkoon. Suunnittelualue kuuluu Tampereen Veden toiminta-alueeseen. 8 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueelle on kaksi em. luontokohdetta. Alueelle kohdistuu liikennemelua valtatien 3 osalta. Maanomistus Suunnittelualue on Ylöjärven kaupungin omistuksessa. 3.2. Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Kaavoituspäätös Asemakaavan laadinnan käynnistäminen sisältyy kaavoitusohjelmaan. Tavoitteet Tavoitteena on laajentaa merkittävästi Kolmenkulman yritysaluetta kaavoittamalla monipuolisia ja erikokoisia yritystontteja suurehkolla ja keskisuurelle teollisuus- ja varastotoiminnalle. Lisäksi otetaan huomioon Myllypuron Natura-alue. Alueen lähtökohtana on osayleiskaavan mukainen ratkaisu. Pohjoisosan asemakaavaa muutetaan katujen uudelleen linjausten johdosta.
9 Kaavoitustilanne Maakuntakaava Ote maakuntakaavasta Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa (valtioneuvoston vahvistama 29.3.2007) alue on osoitettu pääosin teollisuusalueena. Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Ympäristöministeriö on vahvistanut Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan (liikenne ja logistiikka) marraskuussa 2013. Em. kaavassa alueen viereen kohdistuu seuraavia merkintöjä: Nykyinen moottori- tai moottoriliikennetie. Ote 2. vaihemaakuntakaavasta Maakuntakaavaluonnos maaliskuu 2015 Vireillä olevassa maakuntakaavaluonnoksessa, joka on nähtävillä maalis-huhtikuussa 2015, kaava-alue on osoitettu työpaikka-alueena. Kaava-alueen länsipuolelle, mutta ei tälle alueelle, kohdistuu yksi läntisen ratayhteyden vaihtoehto. Yleiskaava Ote ajantasaosayleiskaavasta Voimassa olevassa oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa alue on osoitettu pääosin teollisuusalueena. Yleiskaavassa olevat merkinnät koskien tiealueita, maakaasulinjaa ja 110 kv:n voimalinjaa on jo rakennettu. Ulkoilureitti on osoitettu kulkevan alueen läpi maakaasulinjaa pitkin
10 Asemakaava Alueen pohjoisosassa on pieneltä osin voimassa teollisuusalueen asemakaava, joka on hyväksytty 11.12.2008. Alue rajautuu etelässä Koreeniityn yritysalueen asemakaavaan. Rakennusjärjestys Ylöjärven kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2002. Pohjakartta Kaava-alueen pohjakartta on ajantasaistettu kaupungin toimesta. Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa. Suojelupäätökset Alueella ei ole suojelupäätöksiä. Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat Aluetta koskettaa raportti Tampereen läntiset väylähankkeet, joulukuu 2014. Tässä raportissa on osoitettu yksi vaihtoehto läntiselle ratayhteydelle koskien tätä kaava-aluetta. Tämä vaihtoehto on kuitenkin poistettu nähtävillä olleesta maakuntakaavaluonnoksesta. Muut selvitykset ja päätökset ilmenevät kohdasta 1.5. Laadittavat selvitykset: Rakennettavuusselvitys Hulevesiselvitystä ja Natura-arviointia täydennettiin ehdotusvaiheessa. Ehdotusvaiheessa laadittiin myös tasaussuunnitelmaselvitykset ja ehdotuksen tasaussuunnitelma, Sito, joulukuu 2015 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet Kaavoitustyöhön on ryhdytty Ylöjärven kaupungin aloitteesta. 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Ylöjärven kaupunki on laatinut kaavatyötä koskevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman 11.11.2014. Ympäristölautakunta päätti asettaa valmisteluaineiston ja asemakaavan luonnosvaihtoehdot nähtäville 21.4.2015. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien naapureiden maan-omistajat sekä maa-alueiden haltijat, jotka ovat kaupungin tiedossa.
11 Viranomaiset: Liikennevirasto Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan pelastuslaitos kaupungin sisäiset yhteistyötahot: tekninen lautakunta, yhdyskunta-tekniikka, Ylöjärven Yrityspalvelu Oy, rakennusvalvonta ja ympäristötoimi Yhteisöt: Leppäkosken Sähkö Oy, Caruna Oy, Elenia Oy, Gasum Oy, Elisa Oyj, Ylöjärven Yrittäjät ry Yhdistykset: Ylöjärven Luonto ry 4.2.2 Vireilletulo Kaavoituksen vireilletulosta ilmoitettiin Ylöjärven Uutisissa 3.12.2014, kaupungin ilmoitustaululla sekä Ylöjärven kaupungin internet-sivuilla (www.ylojarvi.fi) osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Osallisille tiedotettiin 1.12.2014 kirjeellä. 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Valmisteluaineisto ja luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä 6.5. - 8.6.2015. Nähtävillä pidosta kuulutettiin lehdessä ja aineisto oli nähtävillä kaupungin internetsivuilla. Kaava-alueen ja naapurialueen maanomistajille tiedotettiin kirjallisesti, samoin kuin osallisille. Mielipiteitä jätettiin yksi. Yhteisöistä lausunnon antoivat Leppäkosken Sähkö Oy, Caruna Oy ja Gasum Oy. Tiivistelmä mielipiteestä ja lausunnoista sekä vastine niihin on liitteenä nro 13. Asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus oli julkisesti nähtävillä 3.2. - 7.3.2016. Nähtävilläpidosta tiedotettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Kaava-alueen ja naapurialueen maanomistajat kuultiin kirjallisesti. Muistutuksia ei jätetty. Lausunnonantajista kommentoitavaa oli ympäristöpäälliköllä ja Gasum Oyj:llä. Teknisellä lautakunnalla, Leppäkosken Sähkö Oy:llä ja Elisa Oy:llä ei ollut huomautettavaa. Vastine Gasum Oyj:n lausuntoon Gasum Oy:n lausunnoissaan esittämät seikat on otettu huomioon jo asemakaavan ehdotusvaiheessa ja maakaasulinja on korjattu oikealle paikalle aikaisemmin. Näin ollen myös suojaetäisyydet ym. on asemakaavassa oikein sekä kartalla että kaavamääräyksissä. Pohjakartan kiinteistörajoja on tarkistettu tarpeellisin osin. Em. perustein lausunto ei anna aiheitta tarkistaa nähtävillä ollutta ehdotusta. Vastine ympäristöpäällikön lausuntoon Yleismääräystä tarkistetaan lausunnon mukaisesti. 4.2.4 Viranomaisyhteistyö Erillistä aloitusvaiheen viranomaisneuvottelua ei tarvita. Osallisilta viranomaisilta pyydetään lausunnot. Lausunnon antoivat Pirkanmaan ELY-keskus ja ympäristöpäällikkö. Kaupungin yhdyskuntatekniikan vastuualueelta saatiin kommentit. Pirkanmaan ELY-keskus ilmoitti 8.3.2016, ettei ole tarvetta antaa lausuntoa, koska edellisessä lausunnossa esitetyt seikat oli otettu huomioon.
12 4.3 Asemakaavan tavoitteet 4.3.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavoitus on tarkoitus toteuttaa osayleiskaava-aluevarausten mukaisesti. Suunnittelussa otetaan huomioon hulevesien hallinta siten, että Myllypuron Natura- 2000 kohteeseen ei aiheudu haittoja. Kevyen liikenteen väylävaraukset ja joukkoliikenneyhteydet otetaan huomioon. Kaupungin asettamat tavoitteet Tavoitteena on laajentaa merkittävästi Kolmenkulman yritysaluetta kaavoittamalla monipuolisia ja erikokoisia yritystontteja suurelle tai keskisuurelle teollisuus- ja varastotoiminnalle. Alueen itäosaan voidaan asemakaavoittaa myös pienempiä tontteja. Pohjoisosan asemakaavaa muutetaan katujen uudelleen linjausten johdosta. Kaupunkikuvalliset tärkeät näkemäsuunnat ovat läntiseltä kehätieltä itään, Kolmenkulmantien varret sekä muut katujen varsialueet. Rakennukset on tarkoitus sijoittaa pääväylien ja katujen varsille siten, että piha-alueet jäävät pääväylältä katsoen rakennusten taakse. Rakennusten pääjulkisivut avautuvat läntiselle kehälle, Kolmenkulmantielle ja katualueille. Kadun puoleiselle tontinosalle on tarpeen osoittaa tavanomaista suuremmat istutettavat tontinosat. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että alue sijoittuu, varsinkin länsiosan osalta kaupunkikuvan kannalta erittäin tärkeälle alueelle. 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alueelta on laadittu kaksi asemakaavan luonnosvaihtoehtoa. Vaihtoehdot ovat samanlaisia läntisen kehätien ja Kolmenkulmantien väliseltä alueelta. Tälle alueelle on tarkoitus sijoittaa suuria tontteja tavanomaista näyttävämmälle ja arkkitehtuuriltaan paremmalle yritystoiminnalle. Kolmenkulmantien itäpuolinen alue on toteutettu kahdella eri tavalla, erityisesti pääkokoojakadun osalta. Vaihtoehdossa 1 kokoojakatu kiertää alueen läpi lenkkinä. Vaihtoehdossa 2 on kaksi päättyvää kokoojakatua alueen pohjoisosassa ja alueen eteläosassa. Tässä vaihtoehdossa tämä alue jakaantuu kahdeksi erilliseksi yritysalueeksi. Muilta osin kaavamerkinnät ja korttelialueen sisältö vastaavat toisiaan. Samoin hulevesien hallinta-alueet sekä vesihuolto ovat samanlaiset molemmissa vaihtoehdoissa. Vaihtoehdossa 2 on otettu huomioon alueen keskellä kulkeva kallioselänne kokonaisuudessaan ja vaihtoehdossa 1 kallioselänne päättyy korttelirakenteeseen alueen itäreunassa. Molemmissa vaihtoehdoissa on alueen itäreunaan osoitettu virkistys- ja retkeilyalue (VR). Vaihtoehdon valinta Lausuntojen ja kannanottojen pohjalta päätettiin jatkaa suunnittelua vaihtoehdon 1 pohjalta. Lisäksi päätettiin tässä vaiheessa jakaa kaava-alue kahteen eri hankkeeseen. Ensin laaditaan asemakaavaehdotus kaava-alueen länsiosaan, joka on selkeämpi ja yksinkertaisempi toteuttaa mm. kunnallistekniikan, hulevesien ja tonttien tasauksen osalta. Lisäksi kaupungilla on tarvetta asemakaavoittaa nimenomaan suurempia yritystontteja hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Pienemmistä yritystonteista ei ole pulaa ja niitä on runsaasti muilla yritysalueilla.
13 Itäosan suunnittelua jatketaan samanaikaisesti vireillä olevan Kolmenkulman osayleiskaavan laadinnan kanssa. 4.4.4 Suunnitteluvaiheiden käsittely ja päätökset Päätöksentekijä Pvm. Sisältö Ympäristölautakunta 11.11.2014 Hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä käynnisti kaavoituksen tämän vaiheen. Ympäristölautakunta 21.4.2015 Asetti valmisteluaineiston ja luonnosvaihtoehdot nähtäville. Ympäristölautakunta 19.1.2016 Asetti ehdotuksen julkisesti nähtäville. Ympäristölautakunta 12.4.2016 Esitti ehdotuksen kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Kaupunginhallitus 20.4.2016 Esitti ehdotuksen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Kaupunginvaltuusto 9.5.2016 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Vaihtoehto 1 Pinta-alaltaan suurimmat tontit (6 kpl) on osoitettu läntisen kehätien ja Kolmenkulmantien väliselle alueelle. Alueen itäosan kautta kulkee kokoojakatu, joka toimii yhteytenä alueen pohjois- ja eteläosan välillä. Tämän kokoojakadun varteen on sijoitettu keskisuuret tai pienehköt teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueet. Kaava-alueen keskelle itä-länsisuunnassa sijoittuu korkeahko kalliovyöhyke, joka on katkaistu yhteytenä alueen itäosassa korttelialueilla. Pohjoisosassa kaavamuutosalueella on neljä tonttia ja Kolmenkulmantien itäpuolella 42 tonttia. Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 2 poikkeaa vaihtoehdosta 1 seuraavilta osin: - Itäosa on jaettu kahteen erilliseen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuekokonaisuuteen. Em. alueiden välillä ei ole yhtenäistä kokoojakatua vaan kummallekin alueelle on omat yhteytensä Kolmenkulmantieltä. Tässä vaihtoehdossa on voitu säilyttää kallioharjanne yhtenäisenä viherväylänä lännestä itään. - Vaihtoehdossa 2 on 35 tonttia itäosassa ja yhteensä 44 tonttia. Kaavaehdotus 5.1.1 Mitoitus Luonnosvaihtoehtojen mukaisesti alueen suurikokoisimmat tontit (KTY-7) on osoitettu Kolmenkulmantien varrelle sekä Kolmenkulmantien ja valtatien 3 väliselle alueelle. Katusuunnittelussa varaudutaan alueen laajentamiseen itään sekä pohjoisessa että etelässä olevien katujen osalta. Keskeisimmät kallioalueet on osoitettu suojaviheralueena (EV).
Vaihtoehto 1 Vaihtoehdossa on korttelialuetta KTY-6 22,4 ha ja T-8 aluetta 20,0 ha. Katualueita on 8,0 ha ja muita alueita 14,3 ha. Vaihtoehto 2 Vaihtoehdossa on korttelialuetta KTY-6 22,4 ha ja T-8 aluetta 17,2 ha. Katualueita on 7,0 ha ja muita alueita 18,7 ha. Kaavaehdotus 5.1.2 Palvelut Ehdotuksessa on osoitettu seuraavia korttelialueita: KTY-7, 22,7 ha, T-8 korttelialueita 2,5 ha sekä erilaisia erityisalueita (EN, E-4, ET, EV-12, EV ja E) 9,3 ha. Katualueita on pinta-alaltaan 4,6 ha. Koko kaava-alueen pinta-ala on ehdotuksessa 39,13 ha. KTY-7 korttelialueella on rakennusoikeutta 136.200 kerros-m2 ja T-8 korttelialueella 15.200 kerros-m2. Koko kaava-alueen rakennusoikeus on 151.900 kerros-m2. Kaava-alueen tonttikoko vaihtelee 3.900 m2-31.950 m2:n välillä. Tontit ovat joustavasti yhdistettävissä tai jaettavissa. Alueella ei ole palveluvarauksia. Alue tukeutuu pohjoispuolella olevaan Ylöjärven kaupungin keskustaan erityisesti Soppeenmäen ja Elovainion palvelu- ja yritystoiminnan alueisiin. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alueen rakentaminen yritystoiminnan käyttöön edellyttää joiltakin osin melko suuria maansiirtotöitä korkeuserojen tasaamiseksi. Ympäristölle aiheutuvat vauriot eivät ole merkittäviä. Hulevesialuevarauksilla ja suunnitellulla verkostolla ei aiheuteta haittaa eteläpuoliselle vesialueelle eikä Myllypuron Natura-2000 alueelle. Kaupunkikuvallisista syistä liike- ja toimistorakentaminen on ohjattu läntisen kehätien ja Kolmenkulmantien varsille. Samoin on tehty muilla katualueilla, mikäli se on ollut mahdollista. Näillä rakennusalueilla ulkovarastointi on kielletty. Piha-alueet on sijoitettu rakennusten taakse. Pääjulkisivut on suunnattu katujen suuntaan. Kaavassa on osoitettu nuolella rakennusalan raja, johon rakennus on rakennettava kiinni. Erityistä huomiota on kiinnitetty läntisen kehätien ja Kolmenkulmantien katunäkymiin. Ympäristö- ja rakennusluvissa määrätään kaivuutöiden melusta ja pölystä siten, ettei ympäristölle aiheudu merkittäviä haittoja. Haitat ovat lyhytaikaisia, koska tonttien kunnostaminen kestänee muutaman viikon. Alueella toteutettaneen kaksi tonttia vuodessa. Vuositasolla em. haitat ovat myös lyhytaikaisia. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Toimitilarakennusten korttelialueet (KTY-7) Alueelle on kaavoitettu Kolmenkulmantien varrelle sekä läntisen kehän (VT3) ja Kolmenkulmantien väliin pinta-alaltaan suurempia yritystontteja tavanomaista suuremmille ja arkkitehtuuriltaan laadukkaammille yritysrakennuksille. Kaupallista toimintaa saa rakentaa itse varsinaiseen toimintaan liittyen enintään 20 % käytetystä kerrosalasta. Korttelialueella on näitä varten osoitettu rakennusala, jolle liikeja toimistorakentaminen tulee sijoittaa. Rakennusten pääjulkisivut tulee sijoittaa läntisen kehätien suuntaan ja Kolmenkulmantien osalta kadun itäpuolella myös kadun varteen. Asuntojen rakentamista ei sallita. 14
Rakennusoikeutta on osoitettu korttelittain tonttitehokkuusluvulla e=0,60. Suurin sallittu kerrosluku vaihtelee II-IV. Korkeimmat rakennukset on tarkoitus sijoittaa läntisen kehätien varrella oleville tonteille. Korttelialueen pääväylän puoleiselle reunalle on osoitettu istutettava alueen osa, joka on istutettava puistomalliseksi. Näiden yritystonttien koko vaihtelee 8.400 m2:stä 31.950 m2:iin. Tonttijako on osoitettu ohjeellisena. Näin voidaan rakentaa joustavasti erikokoisille tonteille yritysten tarpeiden mukaan. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueet (T-8) Kaavaehdotuksen alueelle on osoitettu kolme teollisuus- ja varastorakennusten tonttia. Pääkäyttötarkoituksen lisäksi korttelialueelle saa rakentaa toimintaan liittyviä liike- ja toimistotiloja enintään 20 % käytetystä kerrosalasta. Korttelialueelle on näitä varten osoitettu rakennusalat, joille liike- ja toimistorakentaminen tulee sijoittaa. Muutoin korttelialueella on osoitettu ohjeelliset rakennusalat. Asuntojen rakentamista ei ole sallittu. Rakennusoikeus on osoitettu korttelialueittain tonttitehokkuudella e = 0,60. Suurin sallittu kerrosluku on II. Nuolin on määrätty rakennusten sijoittaminen katujen varsille. Korttelialueen katujen puoleiselle reunalle on osoitettu istutettava alueen osa, joka on istutettava puistomaisesti. Teollisuustonttien koko vaihtelee noin 3.900 m2:stä 9.600 m2:iin. Tonttijako on osoitettu ohjeellisena. Näin voidaan rakentaa joustavasti erikokoisille tontille yritysten tarpeiden mukaan. 5.3.2 Muut alueet Erityisalueet Suojaviheralueet (EV) Luonnontilaan jäävät virkistykseen käytettävät alueet on osoitettu EV-merkinnällä, koska osa niistä on melualueella. Alueet ovat pääosin korkeimpia kallioalueita ja jyrkkärinteisempiä alueita. Energiahuollon alue (EN) Kaava-alueen pohjoisosaan on osoitettu EN-alueena Leppäkosken Sähkön rakennettu sähköasema. Leppäkosken Sähkön esittämät muuntamoalueet on osoitettu myös merkinnällä EN Kolmenkulmantien varteen. Hulevesien käsittelyalueet (E-4 ja EV-12) Aluevaraukset on tehty hulevesisuunnitelman mukaisesti. Hulevesien hallinnan mitoitukseksi on tässä ja myös aikaisemmassa selvityksessä määritetty kerran 10 vuodessa toistuvan 60 min sateen aiheuttamien hulevesien hallinta, mitoitussademäärä on noin 22 mm. Tarkastuspisteeksi, jossa valuma-aluetason muutosta arvioitiin, valittiin Pohjajärven laskuojan ja ns. Koreeniitynojan yhtymäkohta, jota kautta kaikki selvitysalueen vedet laskevat. Kaava-alueen suurista korkeuseroista johtuen tonttien ja katujen tasaaminen on todennäköistä, millä on pientä vaikutusta alueen sisäiseen vedenjakajaan. Alueelle on osoitettu kaksi hulevesien viivytysallasta. Eteläinen allas on nykyisellään säilytettävä entinen tervaleppäkorpialue. Alue on mata- 15
la ja laaja-alainen tulva-alue, jonka toteuttaminen ei edellytä kaivutyötä. Pohjoinen allas aivan alueen pohjoisreunassa toteutetaan kaivamalla. Hulevesien käsittelyä ohjataan myös tonttikohtaisesti mutta ensisijainen hulevesien viivytys tapahtuu keskitetysti. Eteläiselle hulevesialueelle voidaan toteuttaa noin 4500 m3:n viivytystilavuus tekemällä nykyiselle alavalle metsäalueelle vastapenger, jonka takana vesi saa levitä. Pohjoisosan allas on toteutettava kaivamalla ja se vie tilaa suunnitellusta tontista. Pintamallin mukaan noin 2000 m3:n tilavuus on toteutettavissa. Esitetyillä tilavuuksilla voidaan helposti säätää kulkuvirtaamaa halutulle tasolle eli siten, ettei hulevesivaikutuksia ole alueen ulkopuolella. Hulevesisuunnitelmaa on täydennettiin 7.12.2015 rakentamisen aikaisten toimenpiteiden ja vaikutusten osalta. Hulevesien hallintaratkaisu on esitetty yleissuunnitelmassa sekä sen täydennyksessä. Nämä ovat selostuksen liitteenä 7 ja 12. Tonttien hulevedet johdetaan katualueelle rakennettaviin hulevesiviemäreihin sekä olemassa olevan Kolmenkulmantien avo-ojaan, joka tarvittaessa syvennetään. Hulevedet puretaan avo-ojista ja viemäreistä keskitetyille viivytysalueille, joista eteläisempi (ns. allas 1, EV-12) on laajempi tulva-alue ja pohjoisempi (ns. allas 2, E-4) on kaivamalla toteutettava allas. Allas 1 ei todennäköisesti edellytä kaivuutöitä. Altaat 1 ja 2 toteutetaan etupainotteisesti ja niitä käytetään myös rakentamisvaiheen hulevesien hallintaan. Maastomuodosta johtuen kaikkia alueen hulevesiä ei pystytä rakennusvaiheessa johtamaan em. altaisiin, vaan kaava-alueen pohjoisosassa tarvitaan lisäksi hajautettuja hallintaratkaisuja. Nämä väliaikaiset hulevesien hallintarakenteet on esitetty suunnitelmassa. Tällä alueella hulevedet kerätään rakennettavien tonttien alarinteen puolelta avo-ojilla ja johdetaan penkereellä rajattuun hulevesipainanteeseen, jonka pinta-ala on noin 1 % valuma-alueen pintaalasta. Vedet puretaan painanteesta eteenpäin murskeesta tehdyn suotopadon läpi. Kun tontit on tasattu lopulliseen kokoonsa ja pinnat rakennettu valmiiksi, väliaikaiset järjestelmät poistuvat käytöstä. Ehdotetulla hulevesien hallintaratkaisulla pystytään tehokkaasti estämään hulevesien määrälliset ja laadulliset vaikutukset alueen ulkopuolella. Katualueet Alueen pääkokoojakatuna toimii läntisen kehätien rinnakkaistie, Kolmenkulmantie. Muut kadut ovat tonttikatuja. Kolmenkulmantien ja läntisen kehätien välisille tonteille on suorat tonttiliittymät joko yhdelle tontille tai useammalle yhdessä Kolmenkulmantieltä. Alueelle sijoittuu suurempaa yritystoimintaa eikä alueen pilkkominen tonttikaduilla ole järkevää tai tarpeellista. Kevyt liikenne ja virkistysreitit Kevyen liikenteen väylät sijoitetaan Kolmenkulmantien varrelle. Virkistysyhteys sijoittuu suojaviheralueelle (EV). Alueen läpi ei ole mahdollista osoittaa ulkoilureitistöä, koska Kolmenkulmantiellä eikä läntisellä kehätiellä (moottoritie) ole alikulkumahdollisuutta eikä sitä ole järkevää toteuttaa tälle kohdin. Alikulut on toteutettu kaava-alueen pohjoispuolella ja eteläpuolella. Meluntorjunta Alueen meluntorjunnasta on laadittu erillinen raportti Kolmenkulman teollisuusalueen meluselvitys. Raportin mukaan erillisiä melunsuojelumääräyksiä ei tarvita. Liike- ja toimistorakennusten tavanomaiset seinä- ja ikkunaratkaisut riittävät Natura 2000 tarveharkintaselvitys Hulevesisuunnittelun lähtökohtana on ollut Myllypuron Natura-alueen vesitasapainon ja vedenlaadun säilyttäminen ennallaan siten, ettei luontoarvojen kannalta 16
merkittäviä muutoksia nykytilanteeseen verrattuna aiheudu. Maankäyttö aiheuttaa pientä muutosta vedenjakajissa. Tämä ei kuitenkaan vaikuta Myllypuron valumaalueen kokoon. Suunnittelualueen eteläosan entistä tervaleppäkorpea hyödynnetään hulevesien hallinnassa. Alue toimii luontaisena tulva-altaana ja tasaa osaltaan sekä virtaamavaikutuksia että veden laatuun kohdistuvia mahdollisia vaikutuksia. Tämän kaavahankkeen seurauksena ihmisvaikutuksien ei arvioida merkittävästi lisäävän kasvillisuuden kulutusta nykyiseen verrattuna Myllypuroon Natura-alueella. Selvityksen mukaan suunnitelluilla toimenpiteillä ei ole merkittäviä heikentäviä vaikutuksia Myllypuron Natura-alueen suojeluperusteena oleviin luontoarvoihin. Näin ollen varsinaista luonnonsuojelulain 42 :n mukaista Natura-arviointia ei ole tarpeen laatia. Natura 2000 -tarveharkinta-arvioinnin täydentäminen Ehdotusvaiheessa alueelta laadittiin Natura-tarvearvioinnin täydennys alueen rakentamisen aikaisista vaikutuksista ja suojaustoimenpiteistä. Hulevesisuunnitelman mukaisesti hulevesien hallintaratkaisut toteutetaan ennen varsinaisen kaavan mukaisen muun rakentamisen aloittamista. Tästä on annettu kaavaan määräys. Kokonaisuudessaan hankkeesta ei arvioida aiheutuvan myöskään sen rakentamisen aikana Myllypuron Natura-alueen suojeluperusteena oleviin luontoarvioihin kohdistuvia heikentäviä vaikutuksia. Hankkeella ei ole myöskään kielteisiä vaikutuksia Natura-alueen koskemattomuuteen. Tästä syystä myöskään erillinen luonnonsuojelulain 65 :n mukainen varsinainen Natura-arviointi ei asiaan liittyen ole tarpeen. Maakaasulinja Alueelle rakennettu maakaasulinja suoja-alueineen on otettu huomioon. Casumin lausunnon mukaisesti on kaavaan otettu kolme määräystä maakaasulinjan läheisyydessä rakentamiseen liittyen. Voimajohto Kaava-alueen länsireunassa kulkeva 110 kv:n voimajohto on otettu huomioon suojaalueineen. Rakennusraja on voimajohdon keskilinjasta 23 metrin päässä. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön 17 Kolmenkulman yritysalue rakentuu osaksi uutta laajaa yritysalueen vyöhykettä, joka ulottuu Soppeenmäestä tämän Kolmenkulman alueen kautta Tampereelle ja edelleen Nokialle. Asemakaavan toteuttamisella ei ole vaikutuksia olemassa olevaan rakennettuun kulttuuriympäristöön. Maisemavaikutukset ja vaikutukset luonnonympäristöön ovat merkittävät, mutta alue on tällä hetkellä monelta osin avohakattua metsämaata ja muutoinkin talousmetsäaluetta. Keskeisimmät metsäiset kalliomäet säilyvät luonnontilaisena. Kaava-alue sijoittuu erinomaisesti liikenneyhteyksien sekä olemassa olevan ja tulevan yhdyskuntarakenteen kannalta niin Tampereen kaupunkiseudun kuin Ylöjärven kaupungin osalta. Kolmenkulman alueelle on rakentumassa tuhansien uusien työpaikkojen alue. Tämä kaava-alue on osa Ylöjärven ja koko Tampereen kaupunkiseudun läntisen kehätien yritysalueita.
18 Väestön rakenne ja kehitys Uusien työpaikkojen syntymisellä voidaan vaikuttaa positiivisesti niin Ylöjärven kuin Tampereen kaupunkiseudun väestörakenteeseen ja kaupungin huoltosuhteen kehitykseen. Uudet työpaikat voivat houkutella uusia asukkaita Ylöjärvelle. Yhdyskuntarakenne Kaava täydentää ja laajentaa nykyistä yhdyskuntarakennetta maakuntakaavan, Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman ja voimassa olevan osayleiskaavan tavoitteiden mukaisesti. Alue sijoittuu nykyisten asemakaavojen ja tieverkon kannalta erinomaisesti. Katuverkko ja korttelirakenne Rinnakkaistie eli Kolmenkulmantie jakaa alueen kahteen kokonaisuuteen. Ehdotuksessa korttelialueet sijoittuvat Kolmenkulmantien varteen ja valtatien 3 läheisyyteen. Kallioselänne katkaisee alueen (EV-alue). Kortteleissa tontit ovat yhdistettävissä joustavasti isommiksi tai osalla aluetta osittain pienemmiksi. Kolmenkulmantie on pääkokoojakatu, josta suuremmat tontit liittyvät suoraan. Lisäksi on osoitettu kaksi katuyhteyttä etelä- ja pohjoisosassa idän suuntaan. Näin mahdollistetaan alueen laajentaminen tulevaisuudessa. Työpaikkoja arvioidaan syntyvän noin 250 650. Alueen rakentaminen teollisuus- ja varastorakennusten käyttöön edellyttää merkittäviä maansiirtotöitä korkeuserojen tasaamiseksi. Uusien katujen ja vesihuoltoverkoston rakentamisesta aiheutuu kustannuksia kaupungille, joita katetaan tonttimyynnistä ja liittymismaksuista saatavilla tuloilla. Alueelle sijoittuvien työpaikkojen määrä on riippuvainen alueelle sijoittuvien yritysten toimialasta. Liike- ja toimistorakennusten osuus tulee olemaan vähäinen. Alueelle ei sallita rakennettavaksi asuntoja liikenteen ja rautatien melun johdosta. Vaikutukset kaupunkikuvaan Kaavaehdotusta on havainnollistettu karttamuotoisella havainnekuvalla. Erityistä huomiota on kiinnitetty pääväylien (läntinen kehätie ja Kolmenkulmantie) suuntaan muodostuvaan kaupunkikuvaan. Kaavamääräyksillä liike- ja toimistotilat sijoitetaan em. pääväylien ja muidenkin katujen varsille. Samalla tällä alueella ulkovarastointi kielletään. Tällä pyritään vaikuttamaan kaupunkikuvan laatuun pääväylien suuntaan. Ulkovarastointia ohjataan korttelialueiden sisäosiin pois pääväylien näkymistä. Kaavamääräyksin ohjataan myös istuttamaan pääväylien suuntaan olevat tontin reuna-alueet puistomaiseksi, mikä toteutuessaan parantaa koko alueen kaupunkikuvan laatua. Kolmenkulmantien leveys mahdollistaa puiden istuttamisen ajoradan ja kevyen liikenteen väylän väliselle viherkaistalle. Laajojen pysäköintialueiden ja huoltopihojen jäsentäminen sekä pysäköintialueiden rajaaminen kasvillisuuden avulla erilleen huoltopihoista on suositeltavaa piha-alueiden siisteyden ja viihtyvyyden parantamiseksi. Katuverkko Kaava-alue sijoittuu aivan liikenteen pääväylien viereen. Pääkokoojakatuna toimii Kolmenkulmantie. Läntisen kehätien ja Kolmenkulmantien väliseltä alueelta on sallittu isojen tonttien osalta tonttiliittymät Kolmenkulmantielle. Kolmenkulmantie on rakennettu ja tämä yritysalueen liikennemäärä ei vaikeuta liikennöintiä tai liikenneturvallisuutta. Kolmenkulmantie mahdollistaa huomattavan suuren liikennemäärän. Alueelta tuleva liikenne ei aiheuta haittaa läntisen kehätien liittymiin. Alueen sijainti on hyvä raskaan liikenteen kannalta, sillä alueelta pääse helposti päätieverkolle.
Kevyt liikenne ja ulkoilureitit Kolmenkulmantien varteen rakennetaan kevyen liikenteen yhteydet. Tonttikadut toimivat myös osana kevyen liikenteen verkostoa. Alueelta on hyvät kevyen liikenteen yhteydet Soppeenmäkeen ja etelään Kolmenkulman muulle yritysalueelle. Kaava-alueen toteuttaminen parantaa liikenneturvallisuutta, koska tällöin rakennetaan kevyen liikenteen väylät. 19 Vaikutukset virkistykseen Kun alue rakennetaan yritysalueeksi, niin se heikentää nykyisellään metsätalouskäytössä olevan alueen virkistyskäytön mahdollisuuksia. Toisaalta merkittävä osa alueesta on melualuetta ja avohakattua metsää. Alueen länsiosassa ei nykyisin ole juurikaan virkistyskäyttöä. Kaava-alue ei heikennä juurikaan tämän alueen ja ympäröivän alueen laajempaa virkistyskäyttöä, koska korttelialueet sijoittuvat läntisen kehätien ja Kolmenkulmantien väliselle alueelle ja aivan Kolmenkulmantien varteen sen itäpuolelle. Tämä alue on virkistyksen kannalta melualuetta eikä ole suositeltavaa ulkoiluun. Yritysalueen melu- tai muut haitat eivät ulotu laajemmille maa- ja metsätalousalueille, joita on osoitettu osayleiskaavassa. Nykyaikana rakennettava yritystoiminta ei juurikaan aiheuta melua eikä näin ollen ole merkitystä laajemman alueen virkistyskäytölle. Alueen rakentamisen aikaisten maansiirtotöiden haittoja ehkäistään lupamääräyksissä rakennusluvassa ja mahdollisissa maisematyöluvissa. Melu estetään lupamääräyksin. Toisaalta alueella rakennetaan noin kaksi tonttia vuodessa ja yhden tontin kunnostaminen kestänee muutaman viikon. Näin ollen melu ja pölyhaitat ovat lyhytaikaisia vuositasolla eikä niistä ole juurikaan haittaa virkistyskäytön kannalta. Kaava-alueen toteuttaminen kestänee 5-8 vuotta. Kaava-alueen tontit eivät rajaudu suoraan virkistysalueisiin lukuunottamatta pohjoisosan aluetta. Tällä osalla on jo rakennettu EN-alue (Leppäkosken Sähkön asema-alue). Pohjoisen tontit ovat kooltaan pienempiä, joten rakentamisaikaiset haitat ovat vähäisempiä kuin valtatien 3 ja Kolmenkulmantien välisellä alueella. Kolmenkulmantien ja valtatien 3 itäpuolella on liikenteen melu suurempi kuin tonttien rakentamisesta aiheutuva melu. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemalliset vaikutukset Alueen maisema muuttuu merkittävästi, kun rakentamattomasta metsätalousalueesta tulee rakennettua yritysaluetta. Alueella ei ole erityisiä, merkittäviä maisema-arvoja, joita rakentaminen uhkaisi. Vaikutukset luonnonoloihin Kaava muuttaa luonnonympäristöä merkittävästi, kun alue otetaan yritysaluekäyttöön. Alueen puusto kaadetaan suurelta osin (ei suojaviheralueelta EV). Osalla aluetta tehdään merkittäviä maastomuokkauksia ja kalliolouhintoja. Tonteilla tapahtuva rakentaminen ja maanpinnan päällystäminen vettä läpäisemättömillä materiaaleilla muuttaa alueen vesiolosuhteita. Alueelle on laadittu hulevesisuunnitelma, joka osoittaa, että hulevedet ovat hallittavissa eikä aiheuteta haittaa vesistölle tai eteläpuoliselle Natura 2000 kohteelle (Myllypuron alue). Tarvittavat hulevesialuevaraukset on tehty keskitetysti. Kaavaan on otettu myös kaavamääräykset velvoittamaan kiinteistökohtaiseen hulevesihallintaan. Alueella ei ole vaikutuksia pohjavesiin. Vaikutukset Myllypuron Natura 2000 -alueeseen Kokonaisuudessaan hankkeesta ei arvioida aiheutuvan myöskään sen rakentamisen aikana Myllypuron Natura-alueen suojeluperusteena oleviin luontoarvoihin kohdistuvia heikentäviä vaikutuksia. Hankkeella ei ole myöskään kielteisiä vaikutuksia Natura-alueen
koskemattomuuteen. Tästä syystä myöskään erillinen luonnonsuojelulain 65 :n mukainen varsinainen Natura-arviointi ei asiaan liittyen ole tarpeen. Kaavaan on otettu tarvittavat määräykset myös em. asiasta. Vaikutukset talouteen Alue sijoittuu keskeiselle paikalle hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Siten on todennäköistä, että kaava toteutuu 5-8 vuoden aikavälillä, mikä vähentää investointien taloudellisia riskejä. Kaava mahdollistaa uusien suurien, keskisuurten ja pienten yritysten sijoittumisen Ylöjärvelle, mikä lisää kaupungin vero- ja tontinmyyntituloja. Kaupunki saa tuloja tonttimyynnistä 5,0-7,3 M neliöhinnasta riippuen (KTY-7: 20-30 / maam2 ja T-8: 17 / m2) ja Tampereen Vesi Oy liittymismaksuista. Alueen käyttöönotto edellyttää investointeja katujen, kevyen liikenteen väylien, hulevesialtaiden ja vesihuollon rakentamiseen. Kaupungin rakentamiskustannukset ovat 1 M ja vesihuollon 0,5 M. Vesihuollon toteuttaa Tampereen Vesi Oy. Alueen rakennettavuus on hyvä. Osalla aluetta joudutaan louhimaan kalliota, mikä on tavanomaista rakentamista kalliimpaa. Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Liikennemelun haitat alueella lisääntyvät vähäisesti kasvavan liikenteen muodossa. Pääosin liikennemelu aiheutuu kuitenkin läntiseltä kehätieltä ja Kolmenkulmantieltä. Alueella ei ole tavanomaista suurempaa meluhaittaa. Rakennusten sisätilat (toimistoja liiketilat) voidaan suojata melulta tavanomaisin rakentein. Melusuojaus on otettu huomioon kaavamääräyksin ja selvitysten mukaisesti. Alueella toteutetaan vuosittain noin kaksi tonttia. Rakennuttamisaikaiset louhintatyöt ja kaivuutyöt eivät ole kestoltaan pitkiä (vain muutaman viikon) ja vaikutukset ovat ympäristöön vähäiset. Tarvittaessa luvissa annetaan määräykset melusta ja pölystä tonttien rakentamisen osalta. 20 Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä Koko yritysalueen läpi johtavat uudet katuyhteydet edesauttavat eri väestöryhmien liikkumisen mahdollisuuksia alueella sekä kävellen, autolla että pyörällä. On myös mahdollista pitkällä tähtäimellä, että Kolmenkulmantietä pitkin kulkee joukkoliikenne osana Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennettä. Kevyen liikenteen yhteydet paranevat erityisesti Kolmenkulmantien varrella. Vaikutukset sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin Alue muuttuu rakentamattomasta alueesta rakennetuksi ja se omalta osaltaan yhdistää Nokian, Tampereen ja Ylöjärven yritysalueet sekä Ylöjärven asuinalueet tähän työpaikka-alueeseen. Alueen toteuttaminen vahvistaa mielikuvaa Ylöjärven kaupungista yrittäjämyönteisenä kaupunkina. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella on jo nykyisin meluhäiriöitä Kolmenkulmantien ympäristössä. Lisääntyvä liikenne tuo lisämelua, mutta ei merkittävästi. Melu on otettu huomioon suunnittelussa ja esitetty riittävät melutorjuntatoimenpiteet. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Alueen kaavamerkinnät ovat tavanomaiset ja vastaavat kuin Ylöjärven uusimmilla yritysalueilla. Erityistä huomiota on kiinnitetty taajamakuvan ja melun kannalta