Look hankkeen tulosten

Samankaltaiset tiedostot
LAPSEN OIKEUS OSALLISTUA KUNTOUTUKSEENSA (LOOK)- LAPSEN EDUN ARVIOINTI -HANKE

Look Lapsen oikeus osallistua kuntoutukseensa lapsen edun arviointi

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehittäjäkumppanuus kuntoutujan hyväksi

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

Yhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä

Monikulttuurisuus päiväkodissa. Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke

Kohti onnistuneempia asiakastilanteita. Sähköinen versio löytyy

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto

Kelan koulutus

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla. Miikka Niskanen

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

Muutosjohtaminen. Helena Vesaluoma TAMK & Anne Rouhelo Turun AMK

Itsemääräämisoikeus käytännössä

Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista?

ILOA JA LAATUA vaikeavammaisen ihmisen kohtaamiseen

Raahen kaupunki LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Työpaja. MDFT-terapeuttina sosiaali- ja terveyspalveluissa. MDFT-terapian vaikuttavuus ja yhteistyön merkitys nuorten kanssa työskentelyssä

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

MUISTIYSTÄVÄLLISEN YMPÄRISTÖN PIKAOPAS

Hyväksymis- ja omistautumisterapia työvälineenä erityisryhmien kanssa Marjaana Araneva Piia Jaskari Pirjo Kankaanpää Marika Ylikojola

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

parasta aikaa päiväkodissa

Uudet opetussuunnitelman perusteet ja vanhempien osallisuus kouluissa

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

PariAsiaa luentosarjan teemat

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä

PariAsiaa luentosarjan teemat

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

Vanhempien näkemyksiä alle kouluikäisen neurologista kuntoutusta ja ohjausta saavan lapsen kuntoutuksesta sekä heidän osallisuudestaan siihen

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi

LISÄEVÄITÄ YSTÄVÄTOIMINTAAN Ystävätoiminnan jatkokurssi

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

Kokemusten, arjen ja hyvien vinkkien jakamista

Perheet, joissa vanhemmalla on tuen tarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä Sirpa Mäkinen, TAMK Kuvat:

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Tavoitteista totta lapsen oikeus osallistua. LOOK hankkeen juhlaseminaari Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T

Dialogisia menetelmiä uraohjaukseen

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

Viestinnän rooli muutoksen onnistumiselle

Realiteetteja ja reunaehtoja

Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Dialoginen oppiminen ja ohjaus

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Moniammatillinen yhteistyö kuntoutusosastolla

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

En tiennyt, miten saisin hänet lähelleni, miten löytäisin... Kyynelten maa on niin arvoituksellinen. Kirjasta Pikku Prinssi.

Ennakoiva ote lapsen kuntoutumisessa - LOOK-hankkeen tulokset

Lean Leadership -valmennusohjelma

Palvelut suunnitelmaksi, arki sujumaan! Työpaja Miina Weckroth Sirkka Kosunen Virpi Hurula

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari

Huoltaja: sähköposti: työ-/opiskelupaikka:

Miten herättää syrjäytyneen motivaatio?

MIKKELIN STRATEGIA Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin

Prosessin seuranta. Tuulikki Venninen, tutkijatohtori

KUMPPANUUSPÖYTÄ ASUKKAIDEN OSALLISTUMINEN JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET MAAKUNNASSA

Huolen puheeksiotto Motivoiva keskustelu. Pelineuvola-Tour Pelituki Eija Myllymäki

Ratkaisukeskeisyyden historiaa Lappeenrannassa

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Eriarvoistava kieli ja köyhyys

Miten ihmisestä tulee osa taloudellista toimintaa? TU-A Tuotantotalous 1 Luento Tuukka Kostamo

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE

Läheisen ohjaus terapiassa - ohjausvuorovaikutuksen luonteesta

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa:

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Nuorten hyvinvointi ja osallisuus LAPE- hankkeen kyselyn tulosten käsittely

Ammattilainen ja kokemusasiantuntija työparina Miten uusi työote mahdollistaa eri toimijoiden kuntoutumista?

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

1-2 MITEN YHTEISKEHITTÄMISEEN VOI VALMENTAUTUA

Kuvastin ASIAKASPEILI

GAS vaativan kuntoutuksen osastolla ft Maarit Siljoranta tt Niina Kansanen Kuntoutusosasto

PK Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

Moniammatillisuus terveydenhuollossa. Palvelupäällikkö Jaana Helenius

Transkriptio:

Sukellus lapsen maailmaan Look hankkeen tulosten hyödyntäminen kuntoutuskäytännöissä Maarit Karhula, TKI-asiantuntija, toimintaterapeutti, Kaakkois-Suomen AMK Jaana Sellman, puheterapeutti, työnohjaaja, Motivoice Oy

Yksityispuolella ns. Metkuneuvottelukäytännöt eivät sisällöltään tuo varsinaisesti uutta, koska niitä sisällöltään vastaavia neuvotteluita on jo melkoisesti. Jos on mahdollisuus olla arjessa, tarvitaanko arjen kuvaamista/kirjan tekemistä? Metkun ideaa voi toteuttaa vanhanaikaisin menetelmin Kentältä kuultua Koollekutsujan rooli ei kuulu yksityiselle terapeutille - ajallisesti että rahallisesti mahdotonta Itse pidän erityisesti lapsen kodissa pidettävästä pikku-metkusta, koska silloin lapsi on omalla reviirillään! Neuvottelukäytännöt eri paikoissa hyvin erilaisia. Sairaaloiden ja hoitolaitosten alkuja loppukeskustelut hyötyvät varmasti Metkukäytänteistä Työtä raamittavat Kelan standardit ja hoitavien tahojen kanssa tehdyt sopimukset, joiden sisällä on mahdollista tehdä ns. pikku Metkuja. Ymmärrän, että lapsen osallistuminen tavoitteiden asettamiseen on erittäin tärkeää motivaationkin kannalta. Vaikeasti kehitysvammaisten asiakkaiden kanssa tätä on vaikea toteuttaa. Tavoitteiden asettaminen jää vanhempien ja muiden lähi-ihmisten tehtäväksi.

Dialogisuus Muutosprosessi / muutoksen vaiheet Reflektiivisyys Toiminta arjessa, osallistuminen Asiakaslähtöisyys Moniammatillisuus

Metkut hyviä ajatuksia! Metkuja ohjaa dialogisuuden ja asiakaslähtöisyyden periaatteet Perhe ja lapsi saavat välineitä kuvata elämäänsä, tarpeitaan, toiveitaan, ongelmiaan ja hyvin toimivia käytäntöjään Valmistautuminen neuvotteluun Lapsella on oikeus osallistua itselleen mielekkäällä tavalla puhuva lapsi voi jo esittää kommentteja neuvottelussa monivammainen kuuro-sokea voi istua sylissä tai riippukeinussa Lapsen osallisuus neuvotteluissa antaa arvokasta tietoa perheen sisäisistä vuorovaikutusmalleista, arvoista, dynamiikasta ja vanhempien kontaktissa olosta lapseensa.

Metku-materiaalia on niin paljon Miten ehdin tutustua kaikkeen materiaaliin? Miten saisin otettua Metkut käyttöön?

Hiljaa hyvää tulee Oma kiinnostus Perehtyminen, tutustuminen toimintatapaan Omassa työssä kokeilu Palautteen hakeminen ja saaminen omasta työstä, myös itsereflektio Toimintatavan vakiinnuttaminen, mikä sopii omiin toimintatapoihin Toimintatavan laajentaminen, moniammattilinen yhteistyö

Muutaman lapsen vanhemmat eivät ole halunneet osallistua Metku-kirjan tekemiseen, vaikka olen heille kertonut, miten Book creator ohjelma toimii. Olen myös esitellyt esimerkkinä toisen asiakkaana Metku-kirjan. Miten voisin motivoida vanhempia Metkukirjan tekemiseen?

Kenen tarpeesta lähdetään? Dialogi kiireetön kuuntelu Vaikeimpina vanhemmat kokevat tilanteet, joissa eivät tule kuulluiksi

Asiakaslähtöisyys asiakkaan kokemusmaailman ymmärtäminen MITÄ? Aitoa läsnäoloa, asiakkaan arvostusta ja hyväksymistä sekä hänen näkökulmansa tavoittamista. MITEN? En voi ottaa puolestasi yhtään ainutta askelta. Sinun on otettava ne itse. Ylläpidetään asiakkaan/perheen perustarvetta olla kykenevä. Säilytetään asiakkaan itsenäisyys, valinnanvapaus ja toimijuus. Huomioidaan kunkin yksilölliset tarpeet. Mitä juuri tämä perhe tarvitsee ja mihin he ovat motivoituneita? MIKSI? Tavoite on parantaa asiakkaan/perheen/lapsen/kuntoutujan ja ammattilaisen välistä vuorovaikutusta => asiakkaan kuntoutusmyöntyväisyys ja ammattilaisen ymmärryskyky paranevat => asiakkaan tyytyväisyys ja terveydenhuollon tulokset paranevat.

Metku-neuvottelu Yhdessä parempi kuva tilanteesta Norsu on kuin kivi! Norsu on kuin köysi! Norsu on kuin käärme! Norsu on kuin puu!

Kyky ja halu jakaa omaa asiantuntijuutta Oman erityisosaamisen ja asiantuntijuuden selventäminen ja kirkastaminen Yhteisen kielen ja käsitteiden luominen Ryhmän yhteisen näkemyksen rakentaminen

Metku-neuvottelu Miten lapsi (ja vanhemmat) osallistuu/kommunikoi (CFCSkommunikoinnin luokittelu CP-vammaisille) Ajantarve kasvaa => Valmistautuminen, fokusointi I II III IV V Tuloksellinen viestin lähettäjä ja vastaanottaja vieraiden ja tuttujen kumppanien kanssa. Tuloksellinen, mutta tahdiltaan hitaampi viestin lähettäjä ja/tai vastaanottaja vieraiden ja/tai tuttujen kumppanien kanssa. Tuloksellinen viestin lähettäjä ja vastaanottaja tuttujen kumppanien kanssa. Kommunikointi ei ole johdonmukaisesti tuloksellista useimpien vieraiden kumppaneiden kanssa Kommunikointi on joskus tuloksellista tuttujen kumppanien kanssa Epäjohdonmukainen lähettäjä ja/tai vastaanottaja tuttujen kumppanien kanssa. Harvoin tuloksellinen lähettäjä ja vastaanottaja tuttujenkaan kumppanien kanssa. Useimpien ihmisten on vaikea ymmärtää henkilön kommunikointia. Henkilöllä on rajoitteita ymmärtää useimpien ihmisten viestejä

Mieluisat / merkitykselliset / tärkeät toiminnat arjessa ja kuntoutumisen tarve

Dialogin resepti (Pekka Holma): - ¾ kuuntelua - 1. kuuntele, mitä asiakas sanoo - 2. kuuntele, mitä asiakkaan sanoma herättää sisälläsi - 3. kuuntele, kytkeytyvätkö omat sanasi asiakkaan sanoihin - ¼ puhetta, joka liittyy asiakkaan sanoihin Terapeutti: Juuso: Teemu. Onko sulla mielessä jotain, mitä sä haluaisit oppia, mikä olis sulle tärkeää? Joo. Mä haluaisin oppia kainalopierun. Terapeutti 1: A-haa, joo-o. No täällä terapiassa me harjoitellaan kuitenkin / Terapeutti 2: Sä haluaisit oppia kainalopierun. Wau, kuinka hieno toive! Mäkään en osaa mehän voidaankin sitä yhdessä harjoitella!

Merkityksellinen toiminta arjessa osallistumisen monimuotoisuus Mitä muuta kuin merkityksellisen / mielekkään toiminnan tunnistamista tarvitaan, jotta toiminnan mahdollistumista voi tukea arjessa? Merkityksellisten toimintojen tunnistaminen on ensimmäinen askel. Arki sisältää erilaisia ja vaatimuksiltaan vaihtelevia toimintoja, jotka usein liittyvät toisiinsa tai toteutuvat samanaikaisesti. Samalla eri toimintojen merkitykset nivoutuvat toisiinsa. Arjen rutiinit muodostuvat ajallisesti toisiaan seuraavista toiminnoista. Rutiinit helpottavat toimimista tai voivat olla esteenä toiminnan sujumiselle. (vrt. Townsend & Polatajko 2007: Enabling occupation II: Advancing an Occupational Therapy Vision for Health, Well Being & Justice Through Occupation )

Huomioitavaa Arkirutiinien, huolien, pelkojen esille tuominen perheen yksityisyyden kunnioittaminen Metku-kirjan käyttö prosessin eri vaiheissa ja soveltaminen luovasti: Metku-kirja on renki, ei isäntä. Jos suhde lapsen ja/tai perheen kanssa ei toimi, ei Metkut toimi Metkut eivät ole ensisijainen vuorovaikutuksen väline Este vai lisäarvo? Jos este mitä tilalle, jotta osallisuuden ideologia/periaatteet voivat toteutua Toimiiko käytännössä? => Arviointia tarvitaan lisää! Kenelle parhaiten soveltuu? Mitä vaatii?

Riittävän hyvä pieni on kaunista Oman ammattialan perustietämys Vuorovaikutustaidot Luovuus Yhteistyöja neuvottelu taidot Eettisyys Oman työn rajaamistaidot Ajanhallintataidot Työvälineet ja keinot - METKUT