Nuorten hyvinvointi ja osallisuus LAPE- hankkeen kyselyn tulosten käsittely

Transkriptio

1 Lapin nuorisofoorumi, Kittilä, Nuorten hyvinvointi ja osallisuus LAPE- hankkeen kyselyn tulosten käsittely Lauri Lantela ja Anna Nikupeteri

2 Tutkimuksen tausta Valtakunnallinen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma, LAPE ( ) Lapin LAPE-hanke Perhekeskustoimintamalli Lappiin integroidut monitoimijaiset palvelut perheille (Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen koordinoima) Lapin yliopiston osahanke, jossa kiinnostus mitä lapsi- ja perhelähtöiselle tiedolle perustuva monitoimijainen yhteistyö ja sen johtaminen edellyttävät Keskiössä lasten, nuorten ja perheiden tieto, osallisuus sekä monitoimijainen yhteistyö

3 Keväällä 2018 kerätyt tutkimusaineistot Asiakkaiden yksilö-, pari-, ja ryhmähaastattelut (N= 18) Laadullinen aineisto 5-6-vuotiaiden päiväkotiryhmäaineisto (N=63 lasta) luokkalaisten ryhmäaineisto (N=52 lasta) Lapsi- ja perhelähtöinen tieto Ammattilaisten yksilö- /fokusryhmähaastattelut (N=32) Määrällinen aineisto Vanhempien hyvinvointi- ja osallisuuskysely (N=273) Nuorten hyvinvointi- ja osallisuuskysely (N=440)

4 Toteutettu yhteistyössä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Poske) kanssa Yhdeksäsluokkalaiset nuoret (15-16 v) Lappilaisten nuorten hyvinvointi- ja osallisuuskysely 2018 Vastaajia 440 Webkyselyn toteutusaika Kyselyn teemat olivat Osallisuus ja vaikuttaminen Arjen sujuvuus ja koulunkäynti Perhe- ja kaverisuhteet Hyvinvointi Vapaa-aika ja harrastukset Kyselyn tuloksia:

5 Vastaajien taustat Tyttö 49% Poika 41% Muu 10%

6 Nuorilla on elämässään yleensä aikuisia, joita heidän hyvinvointinsa kiinnostaa ja joille he voivat kertoa huolistaan. Vajaalle kymmenesosalle (8 9 %) tällaisten aikuisten löytäminen on kuitenkin melko vaikeaa tai vaikeaa. Kokemukset kuulluksi tulemisesta ja osallisuudesta On myös paljon nuoria, joiden näkemyksiä heitä itseään koskevissa asioissa ei ymmärretä (17 %), joita ei kannusteta huolista kertomiseen (14 %), ja joiden kanssa ei mietitä ratkaisuja yhdessä heitä koskevissa asioissa (13 %). Nuorten näkemykset heidän omasta mukana olosta palveluiden kehittämisessä vaihtelevat. Noin kolmanneksella nuorista on näkemys palveluiden kehittämiseen ja halua vaikuttaa palveluihin. Hieman pienempi joukko on heitä, joilla halua ja näkemystä on vähemmän tai ei lainkaan. 40 % nuorista on sitä mieltä, että nuorten asiantuntijuutta palveluiden kehittämisessä hyödynnetään liian vähän. Lähes puolet (46 %) nuorista ajattelee, että nuorten osallistuminen palveluidenkehittämiseen tekee niistä parempia.

7 Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet nuorille suunnattujen palveluiden kehittämisessä Nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet ovat usein heikot. Lähes puolet nuorista (47 %) saavat heille suunnatuista palveluista tietoa melko usein tai usein, mutta 38 % nuorista saa vain harvoin tai ei juuri koskaan tietoa siitä, miten nuorille suunnattuja palveluita kehitetään tai miten niiden kehittämiseen osallistutaan. 40 % nuorista saa vain harvoin tai ei juuri koskaan vaikuttamismahdollisuuksia tai kannustusta osallistumiseen. 47 % nuorista ei ole aikaa ja 39% ei ole voimavaroja osallistua palveluiden kehittämiseen. 21% nuorista on aikaa ja 22% nuorista on voimavaroja osallistua palveluiden kehittämiseen melko usein tai usein.

8 1/5 Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet koulussa Saan koulun tiedottamisen kautta minulle hyödyllistä tietoa harrastuksista ja vapaa-ajan tapahtumista Saan koulun tiedottamisen kautta minulle hyödyllistä tietoa nuorille suunnatuista palveluista

9 2/5 Keskustelemme yhdessä kouluni aikuisten kanssa koulun kehittämiseen liittyvistä asioista Kouluni aikuiset osoittavat arvostusta kokemuksiani ja mielipiteitäni kohtaan

10 3/5 Kouluni aikuiset luovat riittävästi mahdollisuuksia koulussa vaikuttamiselle Luokassani minua kannustetaan osallistumaan ja vaikuttamaan yhteisiin asioihin

11 4/5 Oppilaita tuetaan ottamaan vastuuta yhteisestä hyvinvoinnista Oppilaat toimivat itsenäisesti koulun hyvinvoinnin edistämisessä

12 5/5 Koulussani kannustetaan kaikkia oppilaita osallistumaan tasapuolisesti yhteisiin asioihin Oppilaiden ja aikuisten hyvinvoinnin edistämisessä on mukana koulun ulkopuolisia ammattilaisia (esim. järjestöt)

13 Tulevaisuudessa koulun toiminnassa saattaa olla mukana koulun henkilökunnan lisäksi entistä enemmän muita aikuisia ja ammattilaisia. Kerro ideoitasi siitä, millaista toimintaa ja keitä aikuisia ja ammattilaisia toivoisit osaksi koulupäivää tukemaan oppilaiden hyvinvointia, osallisuutta ja viihtyvyyttä. Vastauksissa toivottiin mm. nuoriso- tai vapaa-ajan ohjaajaa, mielenterveyden asiantuntijan puheenvuoroa tai läsnäoloa, kuuntelevaa mukava aikuista, erityisopettajaa ja opintoohjaajaa, opiskelijoita (nuoret aikuiset) ja kuuluisia ihmisiä. Koulun arkeen ja opiskeluun toivottiin useissa vastauksissa vaihtelua; välitunneille tekemistä ja harrastustoimintaa koulupäivään. Sellaisia iloisia ja pirteitä liikunnallisia ihmisiä, jotka tuovat iloa ja oppilaat pääsisivät liikkumaan koulupäivän aikana. Esimerkiksi urheilijoita, jotka vetäisivät jotain ja koska täälläkin on aika vähän harrastusmahdollisuuksia, vaikka liikuntapaikkoja olisi, niin ei oikein ikinä järjestetä mitään. Enemmän tekemistä välitunneille myös yläastelaisille.

14 Osallistuminen oman paikkakunnan palveluiden kehittämiseen Osallistumisella tarkoitetaan esimerkiksi nuorisopoliittisen ohjelman laadintaan osallistumista, nuorisovaltuuston tai nuorisofoorumin toiminnan kautta vaikuttamista sekä kehittäjäasiakas- tai kokemusasiantuntijatoimintaan osallistumista En ole kiinnostunut näistä Olen kiinnostunut tietämään lisää näistä mahdollisuuksista En ole tietoinen näistä Olen kiinnostunut osallistumaan Olen osallistunut Vastaajamäärä

15 Hyvinvointi, elämäntavat, mieliala ja terveys

16 1/6 Oman hyvinvoinnin kokonaisarviointi: Suurin osa nuorista arvioi oman hyvinvoinnin hyväksi, 4 % heikoksi

17 2/6 Olen usein huolestunut tai ahdistunut: 26 % on samaa mieltä 49 % on eri mieltä Olen usein sairaana: 16 % on samaa mieltä 63 % on eri mieltä

18 3/6 Olen tyytyväinen elämäntapoihini: 67 % on samaa mieltä 11 % on eri mieltä Olen tyytyväinen terveyteeni: 68 % on samaa mieltä 12 % eri mieltä

19 4/6 Ruokailutottumukseni tukevat hyvinvointiani: 67 % on samaa mieltä 8 % on eri mieltä Liikuntatottumukseni tukevat hyvinvointiani: 69 % on samaa mieltä 11 % on eri mieltä

20 5/6 Lepään riittävästi: 55 % on samaa mieltä 15 % on eri mieltä Vietän digilaitteiden parissa sopivasti aikaa: 53 % on samaa mieltä 19 % on eri mieltä

21 6/6 Alkoholi tai muut päihteet eivät aiheuta ongelmia elämässäni: 70 % on samaa mieltä 17 % on eri mieltä Mielialani on yleensä hyvä: 68 % on samaa mieltä 12 % on eri mieltä

22

23 Miten lappilaiset nuoret voisivat tulla paremmin kuulluiksi ja osallisiksi heidän hyvinvointiaan koskevissa asioissa? Että minultakin kysyttäisiin mielipiteitä asioihin. Jotenkin että voisin ilmaissa mielipiteitäni Haluaisin auttaa antamalla ideoita esim. Mitä palveluissa voisi muuttaa ja mikä pitää. jakamalla ideoita Haluaisin olla osa tiimiä jossa on nuoria jotka suunnittelevat nuorille suunnattuja tapahtumia Suunnitteleminen voisi tapauskohtaisesti olla mielekästä Kyselyillä He voisivat olla avoimempia ja muiden pitäisi suhtautua ideoihin avoimemmin Kun he vain avaisivat suunsa eikä pelkäisi puhua :))) Siten että opettajat oikeasti kuuntelisi meitä nuoria. Meitä ei kuunnella tarpeeksi ja se on väärin koska emme saa vaikuttaa kovinkaan paljoa meitä koskeviin asioihin. Jos aikuiset yrittäisivät ymmärtää järjestetään tiimejä ja yhteisö esim. sosiaalisessa mediassa jossa voidaan suunnitella ideoita ja ylemmät tahot voivat viedä niitä eteenpäin

24 Tutkijatiimi Laitinen Merja, professori, sosiaalityö, vastuututkija Kallinen Kati, yliopistonlehtori, sosiaalityö Lantela Lauri, yliopisto-opettaja, kasvatustiede Leinonen Jaana, yliopistonlehtori, hallintotieteet Nikupeteri Anna, tutkijatohtori, sosiaalityö Nurmi Henna, yliopisto-opettaja, hallintotieteet Turunen Tuija, professori, kasvatustiede, erityisesti opettajankoulutus

25 Kiitos! p p