Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2013-01106 KEO-10 Hassinen Laura(UM) 17.09.2013 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia Komission tiedonanto vuoden 2015 jälkeisestä kehitys- ja kestävän kehityksen rahoituksesta sekä Euroopan komission vuosittainen raportti vastuuvelvollisuudesta ja kehitysrahoituksesta 2013 U/E-tunnus: EUTORI-numero: Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti perusmuistio koskien Euroopan komission tiedonantoa vuoden 2015 jälkeisestä kehitys- ja kestävän kehityksen rahoituksesta sekä tiedonannon liitteenä julkaistusta EU:n vuosittaisesta vastuuvelvollisuutta ja kehitysrahoitusta koskevasta raportista. Osastopäällikkö Pekka Puustinen LIITTEET Perusmuistio
2(2) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi ilmastonmuutos, kauppa ja kehitys, kehitysavun tuloksellisuus, kehitysrahoitus, kestävä kehitys, ympäristö, vuosituhattavoitteet TEM, UM, VM, VNK, YM EUE, LVM, MMM, OKM, OM, SM, STM, TPK, TULLI
Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM2013-01105 KEO-10 Hassinen Laura(UM) 17.09.2013 JULKINEN Asia Komission tiedonanto vuoden 2015 jälkeisestä kehitys- ja kestävän kehityksen rahoituksesta sekä Euroopan komission vuosittainen raportti vastuuvelvollisuudesta ja kehitysrahoituksesta 2013 Kokous Liitteet Viite EUTORI/Eurodoc nro: U-tunnus / E-tunnus: [VN:n ja EK:n asiankäsittelyjärjestelmän EURODOC:n/EUTORI:n tunnus] [Tunnus perustuslain 96 ja 97 mukaisille ehdotuksille] Käsittelyn tarkoitus ja käsittelyvaihe: Komissio julkisti heinäkuussa 2013 tiedonannon vuoden 2015 jälkeisten kehitys- ja kestävän kehityksen tavoitteiden rahoitusta koskien ( Tilanne vuoden 2015 jälkeen: kokonaisvaltainen ja yhdennetty lähestymistapa köyhyyden poistamisen ja kestävän kehityksen rahoittamiseen ). Tätä edelsi komission helmikuussa 2013 antama tiedonanto ( Ihmisarvoinen elämä kaikille: köyhyyden poistaminen ja kestävän tulevaisuuden turvaaminen maailmanlaajuisesti ), jossa keskityttiin siihen, mitä tulevien, vuoden 2015 jälkeisten tavoitteiden saavuttamiseksi pitäisi tehdä (eduskuntaa tiedotettu E-kirjeitse 13.5.2013 E 51/2013 vp). Tiedonannon pohjalta hyväksyttiin neuvoston päätelmät kesäkuussa 2013 (11559/13). Nyt julkistettu ns. Post 2015-rahoitusta koskeva tiedonanto puolestaan tarkastelee vuoden 2015 jälkeistä aikaa koskevien tavoitteiden toteutustavan rahoitusta. Tiedonannon ja sen liitteiden (neljään osaan jakautuvan komission työpaperi) pohjalta laaditaan syksyn aikana yhteistyössä neuvoston kehitys-, ympäristö- ja YK-työryhmien välillä päätelmät, jotka on tarkoitus hyväksyä kehitysministerikokoonpanon ulkoasiainneuvostossa 12.12.2013. Komissio julkaisi tiedonannon liitteenä vuosittaisen kehitysrahoitusta koskeva vastuuvelvollisuusraportin (ent. Monterrey-raportti), joka tarkastelee jäsenmaiden antamien tietojen pohjalta EU:n ja jäsenmaiden edistymistä kehitysrahoitusta, kauppaa ja kehitystä sekä avun tuloksellisuutta koskevissa sitoumuksissaan. Raportin julkista kehitysrahoitusta (Official Development Assistance, ODA) koskeva osio tuli ulos jo keväällä. Eurooppa-neuvoston 2010 esittämän pyynnön mukaisesti neuvosto toimitti vuosittaisen raportin EU:n ja jäsenmaiden edistymisestä ODA-tavoitteissa neuvoston päätelminä (9333/13) kesäkuun Eurooppa-neuvostolle, joka puolestaan antoi päätelmille
2(7) tukensa (EUCO 104/1/2013). Vastuuvelvollisuusraportin ODA-osiosta on tiedotettu eduskunnalle tavoitemuistiossa 28.5.2013 UAN-valmistelujen yhteydessä. Asiakirjat: 1) Communication from the Commission to the European Parliament, the Council, The European Economic and Social Committee and the Committee of the Regions Beyond 2015: towards a comprehensive and integrated approach to financing poverty eradication and sustainable development (12434/13) 2) Commission Staff Working Document EU Accountability Report 2012 on Financing for Development. Review of Progress of the EU and its Member States VOL 1-4 (12440/13) EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely: SEUT Artikla 208-210, Artikla 168 Käsittelijä(t): Laura Hassinen UM / KEO-10, p. 160 56458 Timo Olkkonen UM / KEO-10, p. 160 56283 Sini Paukkunen UM / KEO-10, p. 160 56272 Ulla Järvelä-Seppinen UM / KEO-10, p. 0295 351 812 Kirsti Aarnio UM / KEO-01, p. 160 56206 Pekka Hukka UM / KEO-01, p. 0295 351747 Johanna Pietikäinen UM / KEO-60, p. 160 56325 Kent Wilska UM / TUO-10, p. 0295 351522 Annika Lindblom / YM, p. 050-3283860 Suomen kanta/ohje: - Voimme tukea komission tiedonannossa esitettyjä painopisteitä ja lähestymistapaa siitä, mitä prosesseja ja periaatteita olisi noudatettava vuoden 2015 jälkeisten tavoitteiden rahoittamiseksi sekä köyhyyden poistamiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Pidämme tärkeänä, että EU pyrkii muodostamaan yhteisen lähestymistavan tuleviin kansainvälisiin rahoituskeskusteluihin. EU:n tulee osoittaa valmiuksia sitoutumaan YK:n post 2015- keskusteluissa käytännöllisen ja toimintakeskeisen kestävän kehityksen rahoitusstrategian luomiseksi. Tämä on prioriteetti Suomelle YK:n kestävän kehityksen rahoituskomitean rinnakkaispuheenjohtajana. - Kannatamme panostamista yhä enemmän kumppanimaiden omien voimavarojen hyödyntämisen tukemiseen, jotta ne pystyisivät kasvattamaan käytössä olevia resurssejaan ja käyttämään niitä tehokkaammin ja oikeudenmukaisemmin oman kehityksensä edistämiseksi. Tuemme kehitysmaiden verohallinnon kapasiteetin vahvistamista, veropohjan laajentamista ja toimintatapojen yhteyttä kansainvälisten verojärjestelmien kehittämiseksi. Laitonta ja sääntelemätöntä pääomapakoa ja veroparatiisien toimintaa voidaan estää esimerkiksi veroparatiiseja koskevilla mustilla listoilla sekä edistämällä monikansallisten yritysten
3(7) avoimuutta ja maakohtaista raportointia. Kehitysmaiden veronkannon kehittäminen tulee myös nähdä yhtenä tärkeänä keinona vähentää kehitysapuriippuvuutta. - Tiedonannossa todetaan oikein, että julkisen kehitysrahoituksen tulisi keskittyä köyhyyttä vähentäviin toimiin ja vähiten kehittyneisiin maihin. Korostamme lisäksi tarvetta toimille eriarvoisuuden kasvun ehkäisemiseksi. Keskitulotasolle nousseiden maiden tulisi osallistua rahoitukseen oikeudenmukaisella tavalla. - Samalla kun Suomi on sitoutunut saavuttamaan kansainväliset ODA-tavoitteet, korostamme koko laajan rahoitusagendan kasvavaa merkitystä, ml. innovatiiviset rahoitusmuodot, joiden merkitystä myös komissio painottaa. Velkakestävyyskysymykset tulee huomioida erityisesti lisääntyvän blending-toiminnan (laina- ja lahjarahan yhdistäminen) yhteydessä. - Voimme tukea komission näkemystä siitä, että tavoitteena tulisi olla kokonaisvaltainen ja integroitu lähestymistapaa kehitysrahoitukseen. Integroitu rahoitusprosessi pyrkii puuttumaan rahoituksen pirstaloitumiseen, joka johtaa hallinnolliseen tehottomuuteen ja heijastuu esimerkiksi ilmasto- ja biodiversiteettirahoitukselle luoduissa erillisissä prosesseissa syntyneiden monien erillisten rahastojen kautta. Kannatamme komission näkemystä siitä, että eri resurssien kohdentaminen ja priorisointi tulisi tapahtua ensisijaisesti maatasolla. Haasteena voi kuitenkin olla varmistaa, ettei esimerkiksi ympäristökestävyys jää taka-alalle kehitysmaissa, joissa ympäristöministeriöt ovat heikkoja. - Kannatamme kokonaisvaltaisuudenkin nimessä sitä, että kaikkea rahoitusta tulisi seurata yhdessä ja yhdenmukaistetulla tavalla läpinäkyvyyden ja molemminpuolisen vastuun varmistamiseksi. Lisäksi kaikkien rahoitusvirtojen jäljittämistä olisi parannettava mm. tilastojärjestelmiä kehittämällä, varmistaen samalla, että jäsenmaiden raportointitaakka ei kasva kohtuuttomasti. Olisi kuitenkin tärkeää selvittää, mitä eri rahoitusinstrumenttien integroiminen käytännössä tarkoittaisi ja miten se toteutettaisiin. Kokonaisvaltaisen ja yhdennetyn lähestymistavan yhteydessä tulisi huomioida myös politiikkajohdonmukaisuuden merkitys. - EU on ympäristörahoituksen suurimpia antajia niin yleensä kuin useimmissa ympäristörahastoissakin, mutta niin pitkän aikavälin ilmastorahoitus kuin luonnon monimuotoisuuden kasvavat tukitarpeet edellyttävät resurssien mobilisoimista kaikista mahdollisista lähteistä ja korostavat synergiaetujen merkitystä. Korostamme, että ympäristö- tai kehitysyhteistyötoimet eivät tapahdu tyhjiössä vaan kumppanimaan omat toimet ja sitoutuminen ovat keskeisessä roolissa tuloksellisuuden kannalta. Tuemme suositusta edistää sellaisia politiikkatoimia niin rahoittaja- kuin myös kumppanimaissa, jotka tukevat kehitystuloksien saavuttamista. Korostamme, että läpinäkyvän raportoinnin tukemisessa ja parantamisessa on OECD DAC:lla tärkeä rooli. - Suomi suhtautuu osittain varauksella komission esitykseen kansallisten ja kansainvälisten yksityisten rahavirtojen integroimisesta. Kansallisen ja kansainvälisen yksityissektorin sääntelymahdollisuudet vaihtelevat maatasolla huomattavasti, samoin kuin yksityisen sektorin toiminnan mahdolliset hyödyt ja riskit. EU:n tulisi tarkastella asiaa YK:n toimintatapojen mukaisesti. - Verotettavaa tuloa kumppanimaissa syntyy ainoastaan lisäarvoa tuottavan taloudellisen toiminnan kautta. Tämän vuoksi korostamme kaupan, investointien ja yksityisen sektorin roolin keskeisyyttä erityisesti köyhimmissä maissa. Samalla korostamme, että kansainvälinen ja EU:n kauppa-, investointi- ja yksityistä sektoria koskeva politiikka tarvitsevat vahvempaa kestävää kehitystä edistävää näkökulmaa. Tässä yhteydessä keskeisessä asemassa on mm. vihreän osallistavan talouspolitiikan toimeenpano Rio+20 päätösten mukaisesti, muun muassa poistamalla ympäristön kannalta haitallisia ja tehottomia fossiilisten polttoaineiden tukia, sekä
4(7) erityisesti alemman tulotason maissa epävirallisen talouden formalisointi eli informaaliyritysten toimintaedellytysten parantaminen. Pidämme valitettavana vähiten kehittyneiden maiden tuen osuuden laskua EU:n kauppaa tukevassa kehitysyhteistyössä (Aid for Trade, AfT). EU:n kauppaa tukevaa kehitysyhteistyötä voitaisiin myös koordinoida tehokkaammin, mitä voisi edistää EU:n AfT-strategian päivittäminen. - Korostamme yritysten ympäristö- ja yhteiskuntavastuun merkitystä, sitoutumista ihmisarvoista työtä koskeviin kansainvälisiin sitoumuksiin sekä läpinäkyviä ja oikeudenmukaisia sääntöjä kaupan ja rahoitusmarkkinoiden saralla. Siirtohinnoittelun väärinkäytöksiin tulee puuttua. - Pidämme positiivisena, että kehitysyhteistyön tuloksellisuutta koskevissa sitoumuksissa on edistytty viime vuonna. Suomi pyrkii ohjaamaan EU-avunantajien yhteistä tuloksellisuustyötä sellaisiin aihealueisiin, joissa avunantajat voivat yhteisin ponnisteluin aikaansaada parannuksia toimintatapoihinsa kumppanimaissa. Lisäksi EU-avunantajien tulisi toimintatapoja kehitettäessä kiinnittää huomiota kehitysyhteistyön tuloksiin, erityisesti mahdollisiin keinoihin määritellä, mitata ja arvioida niitä. Avunantajien välisen koordinaation, työnjaon ja toiminnan täydentävyyden vahvistaminen on erityisen otollinen teema EU-avunantajien yhteiselle tuloksellisuustyölle. Suomi tukee EU-yhteisohjelmoinnin kehittämistä maatasolla, sekä pyrkimyksiä löytää muitakin keinoja vähentää kehitysyhteistyön pirstaloituneisuudesta aiheutuvaa taakkaa kumppanimaiden hallinnolle. Pääasiallinen sisältö: Komissio on julkaissut vuodesta 2003 alkaen vuosittaisen EU:n vastuuvelvollisuutta ja kehitysrahoitusta koskevan raportin (ns. Monterrey-raportti). Raportti laaditaan jäsenmaiden joka vuosi laatimien Monterrey-lomakevastausten perusteella arvioiden, miten EU ja jäsenmaat ovat edistyneet kehitysrahoitussitoumuksissaan. Yhteisten sitoumusten lisäksi komission raportointimandaattia on laajennettu koskemaan myös avun tuloksellisuutta, kauppaa ja kehitystä (Aid for Trade), ilmastorahoitusta sekä hyvää hallintoa verotukseen ja kehitykseen liittyen. Itse raportti, joka on julkaistu komission työpaperin muodossa, jakautuu seuraaviin osiin: VOL 1: Vastuuvelvollisuusraportti EU:n ja jäsenmaiden kehitysrahoitussitoumusten edistymisestä, VOL 2: ODA-tilastoja jäsenmaittain, VOL 3: lisää ODA-tilastoja jäsenmaittain ja VOL 4: Kauppa ja kehitystä koskeva raportti. Tänä vuonna komissio julkisti vastuuvelvollisuusraportin yhteydessä tiedonannon vuoden 2015 jälkeisestä kehitys- ja kestävän kehityksen rahoituksesta, eräänlaisena jatkona vuoden 2013 alussa julkaistulle vuoden 2015 jälkeisten tavoitteiden laadintaa koskevalle tiedonannolle. Nyt julkistetun tiedonannon tavoitteena on määritellä EU:lle yhteinen lähestymistapa rahoituskeskusteluihin eri yhteyksissä. Komission esittämä lähestymistapa on panos kansainvälisiin keskusteluihin, ja EU:n pitäisi käyttää sitä keskusteluissaan kumppanimaiden kanssa. Komission tiedonannossa todetaan, että seuraavien kahden vuoden aikana kaikkien kumppanien tulisi toteuttaa määrätietoisia toimia vuosituhattavoitteiden saavuttamisen vauhdittamiseksi. Samanaikaisesti on käynnistettävä maailmanlaajuinen keskustelu vuoden 2015 jälkeisestä laajemmasta toimintakehyksestä. Käsillä olevassa tiedonannossa keskitytään vuoden 2015 jälkeistä aikaa koskevien tavoitteiden toteutustavan rahoitukseen. Rahoituskysymyksiä tarkastellaan monissa kansainvälisissä prosesseissa. Käynnissä olevat keskustelut tarjoavat tilaisuuden uudistaa ns. Monterreyn konsensusta kehitysrahoituksesta ja laatia rahoitusta varten lähestymistapa, joka painopiste on kansallisella tasolla, missä valtaosa varoista käytetäänkin. Komissio ei esitä uusia toimia tai sitoumuksia EU:lle, mutta ehdottaa tiettyjä periaatteita ja toimenpiteitä, joiden avulla saavutettaisiin kokonaisvaltainen ja yhdennetty lähestymistapa vuoden
5(7) 2015 jälkeiseen kehitys- ja kestävän kehityksen rahoitukseen. Painopiste on kehitysmaiden rahoittamisessa, mutta komission mukaan ehdotettua lähestymistapaa voidaan soveltaa myös yleismaailmallisesti. Rahoituslähteiden valikoima on sama kaikille politiikan tavoitteille ja sitä on käytettävä parhaisiin tuloksiin johtavalla tavalla kaikissa maissa. Varoja saadaan kahtaalta: julkisista ja yksityisistä lähteistä, joista osa on kotimaisia, osa kansainvälisiä. Kotimaiset julkiset varat ylittävät 20-kertaisesti kansainvälisen julkisen rahoituksen. Komissio korostaakin kotimaista julkista rahoitusta hallitusten suurimpana ja parhaimpana rahoituslähteenä. Kotimaisten varojen kasvattamiseksi kunkin maan tulisi komission mukaan kansallisella tasolla uudistaa verojärjestelmät, lujittaa verohallintoa sekä panna täytäntöön korruptiota vähentävää lainsäädäntöä. Varoja tulisi käyttää viisaasti ja innovatiivisia kumppanuuksia sekä yksityisten varojen houkuttelemiseen tulisi panostaa. Valtioiden otto- ja antolainauksen vastuullisuutta koskevia periaatteita tulisi noudattaa. Kansainvälisellä tasolla tulisi edellyttää rahoitussektorilta ja monenvälisiltä yrityksiltä läpinäkyvyyttä, noudattaa korruption vastaisia sääntöjä ja lujittaa kansainvälistä rahoitusarkkitehtuuria velkakestävyyden ja häiriöidensietokyvyn parantamiseksi. Kansainvälinen julkinen rahoitus on edelleen tärkeä rahoituslähde 36:ssa matalan tulotason maassa. Julkisen kehitysavun osuus niiden BKT:sta on 12 %, mikä on vähemmän kuin niiden kotimaiset tulot. 108:ssa keskitulotason maassa julkisen kehitysavun osuus on keskimäärin vain 0,2 % BKT:sta, minkä vuoksi komission mukaan apua olisikin keskitettävä sitä eniten tarvitseviin, eli matalan tulotason maihin. Kaikkien maiden ja kansainvälisten toimijoiden tulisi noudattaa Busanin kumppanuuteen liittyviä avun tuloksellisuutta koskevia periaatteita ja sitoumuksia ja osallistua maailmanlaajuisiin ponnisteluihin oikeudenmukaisella panoksella. Julkista kehitysapua tulisi uudistaa ja olisi käytettävä rahoitusjärjestelyjä, jotka vastaavat maan tarpeita ja tukevat rahoituksen pitkän aikavälin kestävyyttä. Innovatiivisia mekanismeja olisi käytettävä enemmän. Yksityinen rahoitus on komission mukaan kasvun avaintekijä. Se palvelee yksityisiä intressejä eikä sillä pyritä saavuttamaan julkisen politiikan tavoitteita, mutta yksityiset investoinnit voivat kuitenkin tukea kyseisiä tavoitteita. Kunkin maan tulisi kansallisella tasolla luoda liiketoimintaympäristö, joka tukee ihmisarvoista työtä, edistää innovointia sekä kehittää kotimaisia rahoitusjärjestelmiä. Julkisia varoja tulisi investoida aloihin, jotka houkuttelevat yksityisiä investointeja poliittisiin painopisteisiin. Kaikkien toimijoiden tulisi ottaa kansainvälisen politiikan tasolla käyttöön läpinäkyviä ja oikeudenmukaisia sääntöjä kaupasta ja rahoitusmarkkinoista. Lisäksi yksityisen sektorin tulisi mm. noudattaa yritysten yhteiskunta- ja ympäristövastuun periaatteita ja siten edistää osallistavaan vihreään talouteen siirtymistä. Vuoden 2015 jälkeisten yhteisten tavoitteiden tulisi motivoida kaikkia toimijoita käyttämään resurssejaan viisaasti. Prosessi tulevien tavoitteiden laatimiseksi on vasta aluillaan, mutta komissio esittelee seuraavia periaatteita, joita rahoituskeskustelussa olisi noudatettava: - Rahoitus olisi sovitettava politiikkoihin, sillä hyvä politiikka on täytäntöönpanon perusta. - Kaikkia rahoituslähteitä olisi tarkasteltava kokonaisuutena, sillä ne ovat osa samaa kokonaissummaa. - Varojen priorisointi sekä politiikan, tavoitteiden ja rahoituksen tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavien välineiden yhdistelmän valinta olisi jätettävä ensisijaisesti maiden itsensä vastuulle, koska päätöksenteko on tehokkainta maatasolla kansainvälisiä sitoumuksia noudattaen. - Politiikan tavoitteiden saavuttamiseen käytettävien keinojen olisi muodostettava maatasolla yksi toisiinsa kytköksissä oleva kokonaisuus, jolloin samalla rahalla voidaan saavuttaa useita politiikan tavoitteita. - Kansainvälinen julkinen rahoitus tulisi suunnata sitä eniten tarvitseviin maihin. Nousevien talouksien ja keskitulotason maiden tulisi osallistua rahoitukseen oikeudenmukaisella panoksella.
6(7) - Kaikkea rahoitusta tulisi seurata yhdessä ja yhdenmukaistetulla tavalla läpinäkyvyyden ja vastuun varmistamiseksi. Kaikkien rahoitusvirtojen jäljittämistä olisi parannettava ja seurata, miten niillä on edistetty kansallisia ja maailmanlaajuisia tavoitteita. Tietojen saatavuus, laatu sekä tilastolliset valmiudet ovat tässä avainasemassa. Tiedonannon liitteenä olevassa vastuuvelvollisuusraportissa tarkastellaan jokavuotiseen tapaan EU:n ja jäsenmaiden edistymistä kehitysrahoitusta, kauppaa ja kehitystä sekä avun tuloksellisuutta koskevissa sitoumuksissaan. Raportin tulokset osoittavat, että viime vuonna merkittävää edistymistä on tapahtunut EU:n sitoumuksissa koskien yksityisiä sijoituksia, kauppaa, ilmastonmuutosrahoitusta ja innovatiivisia rahoitusmekanismeja. Hieman edistymistä on tapahtunut EU:n sitoumuksissa koskien kansallisten resurssien mobilisointia, velkakestävyyttä, siirtolaisten rahavirtoja, biodiversiteetin suojelua sekä kehityksen tuloksellisuutta. Vähän tai ei lainkaan edistymistä on tapahtunut EU:n ODAsitoumuksissa. Kansallinen käsittely: Eduskuntakäsittely: Ulkosuhdejaosto 10.-16.9.2013 Suuri valiokunta Käsittely Euroopan parlamentissa: [Tiedot valiokunta- ja täysistuntokäsittelyistä] Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema: Taloudelliset vaikutukset: [Tiedot sääntelytasosta(laki/asetus/vnp/p/muu) liittymäkohdat Ahvenanmaan toimivaltaan] [Tiedot asian taloudellisista vaikutuksista sekä kansallisesti että yhteisölle] Muut mahdolliset asiaan vaikuttavat tekijät: [Tiedot muiden jäsenmaiden kannoista tai muista asiaan vaikuttavista tekijöistä]
7(7) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi