Työ- ja elinkeinoministeriö E-KIRJE TEM EOS Siikavirta Hanne(TEM) EI JULKINEN. Suuri valiokunta

Transkriptio

1 Työ- ja elinkeinoministeriö E-KIRJE TEM EOS Siikavirta Hanne(TEM) EI JULKINEN Suuri valiokunta Viite Asia Päästökaupan päästöjen tarkkailu U/E-tunnus: EUTORI-numero: Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys päästökaupan päästöjen tarkkailua koskevasta komission asetusehdotuksesta. Osastopäällikkö ylijohtaja Esa Härmälä Ylitarkastaja Hanne Siikavirta LIITTEET Muistio, , TEM

2 2(2) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi päästökauppa TEM, YM EUE, LVM, MMM, VM, VNEUS

3 Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM EOS Siikavirta Hanne(TEM) Asia EU;Päästökauppa; Päästöjen tarkkailua ja raportointia koskeva asetus Kokous Liitteet Viite EUTORI/Eurodoc nro: U-tunnus / E-tunnus: Käsittelyn tarkoitus ja käsittelyvaihe: Äänestys ilmastonmuutoskomiteassa Asetus päästöjen tarkkailusta ja raportoinnista koskee vuonna 2013 alkavaa päästökauppakautta. Tavoitteena on harmonisoida päästökaupan toimeenpanoa jäsenmaissa. Päästökauppakaudella päästöjen tarkkailu ja raportointi on perustunut komission päätökseen 2007/589/EY ja jäsenmaiden kansalliseen lainsäädäntöön. Asetusta on valmisteltu vuoden 2011 aikana komission vetämässä epävirallisessa työryhmässä ja sitä on käsitelty ilmastonmuutoskomitean alaisessa päästökauppaa käsittelevässä työryhmässä (WG3). Asiakirjat: Draft Commission Regulation of [ ] laying down provisions for the implementation of Article 14 of Directive 2003/78/EC of the European Parliament and of the Council establishing rules for the monitoring and reporting of greenhouse gas emissions ( ). Asiakirja ei ole tässä vaiheessa julkinen. Lopullinen ilmastonmuutoskomitean hyväksyttäväksi esitettävä asiakirja tullaan saamaan 14 päivää ennen ilmastonmuutoskomitean käsittelyä. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely:

4 Käsittelijä(t): 2(6) EU:n päästökauppadirektiivin 2003/87/EY (muutettu direktiivillä 2009/29/EY) 14 artiklan mukaan komissio antaa viimeistään mennessä asetuksen päästöjen tarkkailusta ja raportoinnista. Asetus tehdään neuvoston komitologiapäätöksen 1999/468/EY 5a artiklan mukaisessa valvonnan käsittävässä sääntelymenettelyssä. Komitea antaa lausuntonsa asetusehdotuksesta määräenemmistöllä. Työ- ja elinkeinoministeriö, ylitarkastaja Hanne Siikavirta, puh Työ- ja elinkeinoministeriö, hallitusneuvos Päivi Janka, puh Suomen kanta/ohje: Päästöjen tarkkailua ja raportointia koskeva komission asetusluonnos tarkentaa ja harmonisoi päästökauppakaudella sovellettavaa päästöjen tarkkailua ja raportointia koskevaa komission päätöstä 2007/589/EY. Suomi voi jäljempänä mainittuja biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyyskriteereitä lukuun ottamatta hyväksyä komission asetusehdotuksen. Päästöjen tarkkailu- ja todentamisasetusta koskevaan komission ehdotukseen sisältyy uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämistä koskevan direktiivin 2009/28/EY (RES-direktiivi) mukaisten biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyyskriteerien soveltaminen EU:n päästökaupassa. Vuonna 2013 alkavalla päästökauppakaudella nollapäästöisiä olisivat uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin mukainen biomassa, kaatopaikkakaasu, jätevedenkäsittelystä peräisin olevaa kaasu, biokaasu sekä RES-direktiivin mukaiset biopolttoaineet ja bionesteet, jotka täyttävät direktiivin mukaiset kestävyyskriteerit. Komission mukaan päästökauppajärjestelmän hallinnollinen taakka ei lisäänny, koska kestävyyskriteerien soveltamisen osalta tukeudutaan RES-direktiivin toimeenpanoon. Komission mukaan energiapääosasto tulee osana RES-direktiivin toimeenpanoa julkaisemaan listan kestävistä biopolttoaineista ja bionesteistä. Kestämättömät biopolttoaineet ja bionesteet eli ne, jotka eivät ole komission julkaisemalla listalla, eivät ole vuonna 2013 käynnistyvällä päästökauppakaudella nollapäästöisiä. RES-direktiivin mukaan komissio voi hyväksyä vapaaehtoisia järjestelmiä. Näin ollen kestävien biopolttoaineiden ja bionesteiden listan julkaiseminen on epäselvää. Kestämättömien biopolttoaineiden ja bionesteiden päästökertoimet tullaan määrittelemään myöhemmin. Päästöjen tarkkailu- ja todentamisasetukseen ei sisälly mahdollisuutta laajentaa kestävyyskriteerien soveltamista EU:n päästökaupassa biomassoihin, jotka on määritelty asetusehdotuksessa nollapäästöisiksi. Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyyskriteerien soveltaminen EU:n päästökaupassa ei vaikuta merkittävästi päästökauppasektoriin Suomessa. Liikennesektori ei kuulu EU:n päästökauppaan lentoliikennettä lukuun ottamatta. Lentoliikenteessä biopolttoaineet ovat kokeiluvaiheessa. Kestävyyskriteerien täyttäminen on verohelpotusten ja tukien saannin edellytys, minkä seurauksena markkinoille tulevat ja lentoliikenteessä käytettävät biopolttoaineet tulevat todennäköisesti täyttämään kestävyyskriteerien vaatimukset. RES-direktiivin mukaisten bionesteiden käyttö Suomen päästökauppasektorilla on nykyisin erittäin vähäistä.

5 Pääasiallinen sisältö: 3(6) Suomi pitää biomassan, biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyyttä tärkeänä asiana. Suomi suhtautuu kuitenkin biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyyskriteerien soveltamiseen EU:n päästökaupassa tässä vaiheessa kielteisesti. Kyseessä on merkittävä politiikkamuutos, jolle ei ole oikeusperustaa päästökauppadirektiivissä. Kestävyyskriteerien soveltamista päästökaupassa ei myöskään ole otettu huomioon asetettaessa EU:n päästötavoitteita ja päätettäessä päästöoikeuksien ilmaisjakosäännöistä kaudelle Suomi näkee myös monia epävarmuustekijöitä liittyen RESdirektiivin kestävyyskriteerien mukaisuuden osoittamista koskevien kansallisten järjestelmien ja vapaaehtoisten, komission hyväksymien järjestelmien soveltamiseen EU:n päästökaupassa, koska valmistelu on kesken ja toimeenpanon toimivuudesta EUtasolla ei vielä ole kokemusta. Suomi pitää kuitenkin tärkeänä, että kestävyyskriteerejä koskeva valmistelu tapahtuu RES-direktiivin puitteissa. RES-direktiivin ja EU:n päästökaupan määritelmien ja tulkintojen tulee olla yhtenevät. Biopolttoaineisiin ja bionesteisiin ei tule lukea EU:n päästökaupassa mitään Suomessa nyt tai tulevaisuudessa merkittävissä määrin energiantuotannossa käytettävää biomassapohjaista nestemäistä (tai kaasumaista) polttoainetta esim. mustalipeää. Suomi pitää tärkeänä, että EU:n päästökaupan päästöjen tarkkailua ja raportointia koskevat muutokset eivät vaikuta haitallisesti kasvihuonekaasuinventaarion ja EU:n päästökaupan päästöjen väliseen yhteneväisyyteen. Merkittävät muutokset tulee ottaa huomioon siten, että ne eivät muuta jäsenvaltioiden ei-päästökauppasektorin päästövähennystaakkaa. Suomi ei kannata tässä vaiheessa EU:n päästökaupan päästöjen tarkkailu- ja raportointiasetukseen sisältyvää biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyyskriteerien käyttöönottoa EU:n päästökaupassa. Suomi voi kuitenkin viime kädessä hyväksyä päästöjen tarkkailua ja raportointia koskevan asetuksen ehdotetussa muodossa, jos ratkaisu syntyy tältä pohjalta. Tausta lyhyesti Joulukuussa 2008 hyväksyttiin osana ns. ilmasto- ja energiapakettia direktiivi 2009/29/EU päästökauppadirektiivin 2003/87/EY muuttamisesta. Tuolloin hyväksytyt päästökauppadirektiivin muutokset koskevat vuonna 2013 alkavaa ja vuonna 2020 päättyvää kolmatta päästökauppakautta. EY:n päästökauppadirektiivin 2003/87/EY (muutettu direktiivillä 2009/29/EY) 14 artiklan mukaan komissio antaa viimeistään mennessä asetuksen päästöjen tarkkailusta ja raportoinnista. Päästökauppakaudella päästöjen tarkkailu ja raportointi on perustunut komission päätökseen 2007/589/EY ja jäsenmaiden kansalliseen lainsäädäntöön. Päästökauppadirektiivin 14 artiklan nojalla valmisteltavan asetuksen tavoitteena on harmonisoida päästökaupan toimeenpanoa jäsenmaissa. Päästöjen tarkkailua ja raportointia koskevan asetuksen keskeinen sisältö

6 4(6) Asetusluonnos sisältää pääosin jo komission päätöksen 2007/589/EY sisältyneitä päästöjen tarkkailuun ja raportointiin liittyviä asioita, joita on jossain määrin muutettu ja täsmennetty tähän mennessä saatujen kokemusten pohjalta. Asetuksessa on myös useita viittauksia komissiolta tulevaan ohjeistukseen, jossa tullaan täsmentämään asetuksen toimeenpanoon liittyviä yksityiskohtia edelleen. Suomen kannalta merkittävä muutos nykytilanteeseen verrattuna on RES-direktiivin kestävyyskriteerien soveltaminen EU:n päästökaupassa. Seuraavassa on kuvattu tähän muutokseen liittyvä asetuksen kohta. Yleiset artiklat Määritelmät: Artikla 3(11) Biomassa: Biomassan määritelmässä todetaan, että biomassalla tarkoitetaan RES-direktiivin mukaista biomassaa ja kaatopaikkakaasua, jätevedenkäsittelystä peräisin olevaa kaasua sekä biokaasua riippumatta siitä käytetäänkö biomassaa polttoaineena tai prosessin raakaaineena. Biomassan määritelmän toisessa osassa todetaan, että biomassalla tarkoitetaan RES-direktiivin mukaisia biopolttoaineita ja bionesteitä, jotka täyttävät direktiivin mukaiset kestävyyskriteerit. Kiinteiden laitosten päästöjen tarkkailu Artikla 16 Biomassalähdevirtojen käsittely: Artiklassa 16(2) todetaan, että biomassan päästökerroin on nolla. Kansallinen käsittely: Työ- ja elinkeinoministeriön asettama päästökauppalaki työryhmä Ympäristöjaosto (kirjallinen) Energia- ja Euratom-jaosto (kirjallinen) Liikennejaosto (kirjallinen) EU-ministerivaliokunta (kirjallinen) Eduskuntakäsittely: Perusmuistio toimitetaan e-kirjeenä eduskunnalle. Käsittely Euroopan parlamentissa: Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema: Taloudelliset vaikutukset:

7 5(6) Kestävyyskriteerijärjestelmästä ei aiheudu EU:n päästökaupan toimeenpanolle ylimääräisiä kuluja, mikäli voidaan soveltaa RES-direktiivin toimeenpanoon liittyvää järjestelmää. Asetuksen toimeenpano tulee aiheuttamaan lisätöitä sekä päästökauppaviranomaisille että toiminnanharjoittajille. Päästökauppaviranomaisten mahdolliset lisätyöt on tarkoitus hoitaa työ- ja elinkeinoministeriön kehysten puitteissa. Muut mahdolliset asiaan vaikuttavat tekijät: Asetuksen valmisteluvaiheessa esitettyjen kantojen perusteella määräenemmistö jäsenmaista kannattaa biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyyskriteerien soveltamista EU:n päästökaupassa.

8 6(6) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi päästökauppa TEM, YM EUE, LVM, MMM, VM, VNEUS