Asia EU; TSTK-neuvosto ; asiakohta 8c; Jäsenmaiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat

Transkriptio

1 Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM KOY Porkka Pauliina(TEM) Asia EU; TSTK-neuvosto ; asiakohta 8c; Jäsenmaiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat Kokous Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komission ehdotus COM(2017) 677 lopullinen. Komission ehdotusta työllisyyssuuntaviivoiksi on käsitelty EU:n työllisyyskomiteassa, sosiaalisen suojelun komiteassa sekä neuvoston työllisyys- ja sosiaaliasioiden työryhmässä. Coreper-käsittely TSTK-neuvosto hyväksyy työllisyyssuuntaviivat kokouksessaan Suomi voi hyväksyä ehdotuksen tarkistetuiksi ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden kanssa yhdenmukaistetuiksi työllisyyspolitiikan suuntaviivoiksi. Pääasiallinen sisältö Jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat esitetään neuvoston päätöksessä jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista yhdennettyjen suuntaviivojen II osassa. Vaikka talouspolitiikan laajat suuntaviivat pysyvät voimassa toistaiseksi, työllisyyspolitiikan suuntaviivat on laadittava joka vuosi. Suuntaviivat hyväksyttiin ensimmäisen kerran yhdessä (yhdennetty paketti) vuonna 2010 Eurooppa strategian tueksi. Yhdennetyt suuntaviivat pysyivät vakaina vuoteen 2014 asti. Vuonna 2015 hyväksyttiin tarkistetut yhdennetyt suuntaviivat. Suuntaviivat tarjoavat puitteet jäsenvaltioiden politiikan koordinoinnin laajuudelle ja suunnalle mutta myös perustan maakohtaisille suosituksille eri aloilla. Nyt jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan tarkistettuja suuntaviivoja on muutettu niiden yhdenmukaistamiseksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden kanssa. Tarkoituksena on edesauttaa Euroopan kilpailukyvyn parantamista ja tehdä siitä houkuttelevampi kohde investoinneille, työpaikkojen luomiselle ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiselle.

2 2(5) Tarkistetut työllisyyden suuntaviivat ovat seuraavat: Suuntaviiva 5: Työvoiman kysynnän lisääminen Suuntaviiva 6: Työvoiman tarjonnan parantaminen ja työhön pääsy, taidot ja osaaminen Suuntaviiva 7: Työmarkkinoiden toiminnan ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun toimivuuden parantaminen Suuntaviiva 8: Yhtäläisten mahdollisuuksien ja sosiaalisen osallisuuden edistäminen sekä köyhyyden torjuminen Suuntaviiva 5 korostaa laadukkaiden työpaikkojen luomista ja työntekijöiden palkkaamisen esteiden poistamista. Samalla tulisi edistää yrittäjyyttä ja tukea erityisesti mikro- ja pieniä yrityksiä. Erityisesti työpaikkoja luovia innovatiivisia työn muotoja tulisi kehittää. Työpaikkojen luontia tulee edistää myös siirtämällä työn verotusta muihin verotuksen keinoihin sekä palkanmuodostuksen keinoin, työmarkkinaosapuolten roolia kunnioittaen. Suuntaviiva 6 käsittelee työvoiman tarjonnan ja osaamisen ja taitojen parantamista. Teknologien kehitys ja työelämän muuttuvat tarpeet huomioiden jäsenmaiden tulee yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa edistää kilpailukykyä ja työllistyvyyttä tarjoamalla mahdollisuudet riittävään elinikäiseen oppimiseen. Koulutusjärjestelmien rakenteellisiin heikkouksiin tulee puuttua. Erityistä huomioita tulee kiinnittää siirtymävaiheissa tarjottavaan koulutukseen. Koulutustarpeiden ennakointi muuttuvien tarpeiden mukaan on myös oleellista. Koulutuksen tarjonnan tasa-arvoon tulee kiinnittää erityistä huomiota, näin estetään myös koulunkäynnin keskeyttämistä. Ammatillisessa koulutuksessa tulee lisätä työelämälähtöisyyttä sekä aeimmin hankitun osaamisen tunnustamista. Alhaisen koulutustason aikuisten osaamiseen tulee myös panostaa. Suositus ottaa vahvasti kantaa myös riittävien ohjaus- ja neuvontapalveluiden puolesta, joita tulee toteuttaa nuorisotakuuta ja pitkäaikaistyöttömien työllistymistä koskevien suositusten hengessä. Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyttä tulee edistää kannustimin. Naisten työllisyyttä tulee edistää kaikin keinoin, mm. työn ja yksityiselämän paremmalla yhteensovittamisella. Suuntaviiva 7 liittyy työmarkkinoiden toiminnan parantamiseen ja sosiaalisen vuoropuhelun kehittämiseen. Suuntaviiva korostaa oikeuksien ja velvollisuuksien, jouston ja turvan periaatteiden tasapuolisuutta. Toimilla tulee tähdätä laadukkaaseen ja turvalliseen työhön varmistaen samalla mahdollisuudet vastata nopeasti työmarkkinoiden muutoksen aiheuttamiin joustotarpeisiin. Politiikkojen tulee tukea työmarkkinoille osallistumisen edistämistä, parempaa kohtaantoa ja siirtymiä. Aktiivisten työmarkkinatoimien tulee olla kohdennettuja, kattavia, oikein suunnattuja ja kannustavia. Myös julkisten työvoimapalveluiden tehokkuuteen tulee kiinnittää huomiota. Työttömyysetuuksien tulisi olla tasoltaan ja kestoltaan riittävät ja järkevät ilman että ne estävät työllistymistä. Etuuksiin

3 3(5) tulee liittää riittävät aktiivitoimet. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta tulee myös edistää Euroopan työmarkkinoiden kehittämiseksi, samalla estäen aivovuodon negatiiviset vaikutukset tietyillä alueilla. Kaikissa muutoksissa tulee huomioida työmarkkinaosapuolten rooli. Suuntaviiva 8 koskee tasavertaisia mahdollisuuksia, sosiaalisen osallisuuden vahvistamista ja köyhyyden poistamista. Työmarkkinoilla tulee taistella kaikenlaista syrjintää vastaan. Sosiaaliturvajärjestelmiä tulee nykyaikaistaa mahdollistaen parempi saavutettavuus, kestävyys, riittävyys ja laatu. Aktiivista osallisuutta tulee edistää kehittämällä riittäviä tukijärjestelmiä, osallistavia työmarkkinoita ja pääsyä laadukkaisiin palveluihin. Sosiaaliturvajärjestelmien tulee taata riittävä toimeentulo samalla rohkaisten ihmisiä aktiiviseen osallisuuteen. Suositus myös korostaa peruspalveluiden merkitystä, kodittomuuteen puuttumista sekä vammaisten erityistarpeiden huomioimista. Eläkejärjestelmien tulisi tähdätä työurien pitenemiseen ja lakisääteisen eläkeiän sitomiseen elinajanodotteeseen. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT, 148 artikla Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Neuvosto tekee päätöksen kuultuaan Euroopan parlamenttia. Parlamentin työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunta on äänestänyt mietinnöstä maaliskuussa Työllisyysjaosto Sosiaalijaosto EU-ministerivaliokunta Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat

4 4(5) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Pauliina Porkka, TEM, Tallamaria Maunu, TEM, Markus Seppelin, STM, EUTORI-tunnus Liitteet Viite

5 5(5) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi työllisyys- sosiaalipolitiikka- terveys- ja kuluttaja-asiat -neuvosto STM, TEM EUE, OKM, OM, UM, VM, VNK, YM