Toimintasuunnitelma annettiin 18. lokakuuta 2017 samalla kun komissio julkaisi 11. täytäntöönpanoraportin turvallisuusunionista,

Transkriptio

1 Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM PO Taavila Hannele Asia Komission tiedonanto toimintasuunnitelmasta varautumisen tehostamisesta kemiallisista aineista, biologisista taudinaiheuttajista, radioaktiivisista aineista ja ydinaseista aiheutuvien turvallisuusriskien johdosta. Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Toimintasuunnitelma annettiin 18. lokakuuta 2017 samalla kun komissio julkaisi 11. täytäntöönpanoraportin turvallisuusunionista, Toimintasuunnitelmaa käsitellään ainakin neuvoston terrorismi- ja pelastuspalvelutyöryhmissä ja siitä laaditaan neuvoston päätelmät (osana laajempaa kokonaisuutta). Suomi suhtautuu myönteisesti komission esittämään toimintasuunnitelmaa CBRN-uhkien torjumiseksi. Vaikka CBRN-aineita ei ole käytetty Euroopassa terrorismi-iskuissa on viitteitä siitä, että terroristiryhmät ovat aineiden käytöstä kiinnostuneita. Tämän vuoksi on tärkeää, että jäsenvaltio varautuvat CBRN-uhkien torjuntaan huomioimalla toimintasuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet. Suomessa on valmisteltu kansallinen CBRNE-strategia, jossa on jo huomioitu useita toimintasuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä. Suomi pitää kannatettavana toimintasuunnitelmassa omaksuttua laajaa lähestymistapaa sekä siviilisotilasyhteistyön/poikkihallinnollisen yhteistyön merkitystä CBRN - uhkien ennaltaehkäisyssä ja torjunnassa. On tärkeää jakaa tietoa CBRN-aineista toisille jäsenvaltioille ja tässä tulee hyödyntää jo käytössä olevat EU-tason tiedonvaihtovälineet, kuten Europolin hallinnoima pommitietokanta. Tiedonvaihdon lisäksi Suomi korostaa operatiivisen valmiuden tärkeyttä CBRN-uhkiin vastaamisessa, jossa erityisesti koulutuksen ja harjoitusten rooli on merkittävä. Suomi pitääkin tervetulleina komission tarjoamia mahdollisuuksia eri toimijoiden sektorirajat ylittäviin koulutus- ja harjoitustilaisuuksiin, muun muassa unionin pelastuspalvelumekanismin puitteissa. Suomi pitää myös hyvänä riskiarviointien tärkeyden korostamista CBRN-

2 2(5) uhkiin vastaamisessa. Myös tietoisuuden lisääminen esimerkiksi CBRN -uhkiin liittyvistä erityisvalmiuksista on kannatettavaa. Yhteistyö kolmansien valtioiden sekä kansainvälisten järjestöjen kanssa, erityisesti EU-Nato -yhteistyö, on keskeistä ja CBRN-uhkiin varautuminen tulee huomioida unionin ulkosuhteissa. Suomi pitää hyvänä komission ehdotusta perustaa sen johdolla EUtason CBRN-uhkien torjuntaa käsittelevän neuvoa-antavan ryhmän. Pääasiallinen sisältö Komission 18. lokakuuta 2017 antama tiedonanto sisältää toimintasuunnitelman CBRN-uhkiin varautumiseksi ja niiden torjumiseksi. CBRN-uhalla tarkoitetaan kemiallisista aineista (C), biologisista taudinaiheuttajista (B), radioaktiivisista aineista (R) ja ydinaineista (N) ja näiden väärinkäytöstä johtuvia vaaratilanteita. Komission tiedonannon taustalla on lisääntynyt terrorismin uhka ja väkivaltaiset iskut EU:ssa. Komission mukaan on uskottavia merkkejä siitä, että terrorismiryhmien tavoitteena on hankkia CBRN-materiaalia tai aseita ja käyttää niitä myös EU:n alueella. Komissio tuo esille, että ei-valtiollisen toimijan mahdollisuudet saada haltuunsa ydinaseita on kuitenkin pienempi kuin valtioiden. Toimintasuunnitelma pohjautuu aikaisempaan toimintasuunnitelmaan. Tavoitteena on saada aikaan jäsenvaltioiden yhteinen aikaisempaa fokusoidumpi ja koordinoidumpi lähestymistapa. Se antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden parantaa valmiuttaan vastata kyseisiin uhkiin. Toimintasuunnitelma rakentuu horisontaaliselle, eri toiminta-alueet ja toimijat ylittävälle lähestymistavalle. Se koskee lainvalvontaviranomaisia, hätätilanteiden hoitamista, kriittisen infrastruktuurin sekä julkisten tilojen suojaamista, kansan terveyttä ja yksityistä sektoria. Jotkut esitetyistä toimista myötävaikuttavat positiivisesti myös EU:n kriittisen infrastruktuurin resilienssiin. Toimintasuunnitelmassa huomioidaan myös tarve lisätä sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden toimijoiden yhteistyötä. Eräs pääprioiteetti on rajaturvallisuuden varmistaminen ja CBRN-materiaalin laittoman tuonnin paljastaminen. Tässä tullilla on avainrooli. Toimintasuunnitelmalla on neljä tavoitetta: 1. Vähentää CBRN-materiaalin saatavuutta 2. Varmistaa tehokkaampi varautuminen ja vastaaminen CBRNturvallisuutta vaarantaviin tapahtumiin 3. Rakentaa vahvempi linkki sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden välille CBRN-turvallisuuteen liittyen alueellisten ja kansainvälisten kumppanien kanssa

3 4. Lisätä tietämystä CBRN-riskeistä. 3(5) EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Komission tiedonannolla ei ole EU:n perustamissopimuksen mukaista oikeusperustaa. Asiassa ei tehdä päätöksiä. Käsittely Euroopan parlamentissa - Kansallinen valmistelu Jaostot 3, 7 ja 33. Kirjallinen menettely. Eduskuntakäsittely - Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Ei ole vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön. Taloudelliset vaikutukset Toimintasuunnitelma ei sisällä jäsenvaltioita velvoittavia toimenpiteitä. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Suomen CBRNE-strategia Sisäministeriö asetti CBRNE-strategiatyöryhmän laatimaan Suomen kansallisen CBRNE-strategian. Kyse on EU:n toimintasuunnitelmaa laajemmasta kokonaisuudesta, sillä se sisältää myös räjähteet (E). CBRNE-strategian tavoitteena on CBRNE-uhkien ja tilanteiden ennaltaehkäisyn ja valmiuden jatkuva parantaminen yhteiskunnan ja sen elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi. Strategiassa esitetään tärkeimmät kehittämiskohteet. Lisäksi strategiassa esitetään toimintasuunnitelma kehittämiskohteiden ja strategian tavoitteen toteuttamiseksi. Tunnistettujen toimenpiteiden kautta eri toimijoiden tietoisuus CBRNE-riskeistä ja valmius ehkäistä niitä lisääntyy. Asiakirjat

4 4(5) Komission tiedonanto COM(2017) 610 final Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus EU/2017/1558 Liitteet Viite

5 5(5) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi