Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM Kallela Jari(VM), Rissanen Olli- Pekka(VM) JULKINEN

Transkriptio

1 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM JulkICT Kallela Jari(VM), Rissanen Olli- Pekka(VM) JULKINEN Asia Eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet täytäntöönpanostrategia Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komissio antoi tiedonannon COM(2017) 134 eurooppalaisista yhteentoimivuusperiaatteista ja niiden toimeenpanostrategiasta. Asiakirja on tiedoksi. Suomi suhtautuu myönteisesti yhteentoimivuuden lisäämiseen. Eurooppalaiset yhteentoimivuuden periaatteet helpottavat tiedon vaihtoa jäsenmaiden välillä sekä tukevat työtä jäsenmaiden välillä. Yhteentoimivuutta tulee edistää ohjeistuksen ja vapaaehtoisen yhteistyön avulla eikä tälle alueelle ole tarkoituksenmukaista laatia Euroopan tasoista sääntelyä. Muut komission aktiiviset toimet tälle alueelle ovat tervetulleita. Pääasiallinen sisältö Suomi on jo pitkään ponnistellut kansallisesti yhteentoimivuuden parantamiseksi, kuten esimerkiksi tietohallintolain (634/2011) voimaantulo 2011 ja suomi.fi-palvleut Näissä valmisteluissa on hyödynnetty näiden periaatteiden aikaisempia versioita. Suomi on myös ollut aktiivinen yhteentoimivuutta edistävässä ISA2-ohjelmassa ja sen edeltäjissä. Uusissa eurooppalaisissa yhteentoimivuusperiaatteissa (EIF 2.0) painotetaan enemmän yhteentoimivuuden ja sen mallien käytännön toteutusta, ja niissä otetaan paremmin huomioon uudet toimintalinjoihin ja teknologiaan liittyvät tarpeet. Suositusten määrä on kasvanut 25:stä 47:ään. Suosituksia on täsmennetty niiden täytäntöönpanon helpottamiseksi. Avoimuutta ja tiedonhallintaa, tietojen siirrettävyyttä, yhteentoimivuuden hallintoa ja integroitua palveluntoimitusta painotetaan enemmän. Eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden täytäntöönpanoa ohjaa seuraava näkemys: Julkishallintojen on tarjottava sekä kansallisella että Euroopan unionin tasolla yrityksille ja kansalaisille keskeisiä yhteentoimivia ja käyttäjäkeskeisiä digitaalisia julkisia palveluja, jotka tukevat tavaroiden,

2 ihmisten, palvelujen ja tietojen vapaata liikkuvuutta kaikkialla Euroopan unionissa. Kuulemiseen osallistuneiden jäsenvaltioiden edustajat ISA- ja ISA2-komiteoissa, julkishallinnoissa ja muissa sidosryhmissä ovat kannattaneet laajalti tätä näkemystä. Vertailtaessa kansallisten yhteentoimivuutta tukevien määrittelyjen ja toimenpiteiden täytäntöönpanoa Suomi sijoittuu keskiarvon yläpuolelle, mutta on jäljessä kärkimaita (Tanska, Hollanti). 2(6) Yhteentoimivuutta voidaan kuvata kerrosmallin avulla: Keskeistä on luoda yhteentoimivuus kaikissa kerroksissa: lainsäädännän tule mahdollistaa tiedon vaihto, eri organisaatioiden toimintojen tulee sopia yhteen, tietosisällöt tulee ymmärtää samalla tavalla ja teknisten järjestelmien on voitava vaihtaa tietoa. Toimeenpanosuunnitelman painopisteitä ovat: Julkishallintojen yhteentoimivuuden toteutukseen tarvitaan hallinto- ja koordinointielimiä sekä yhteentoimivuusratkaisujen suunnittelua, täytäntöönpanoa ja käyttöä koskevia prosesseja sekä kansallisesti että kaikkialla Euroopan unionissa.

3 3(6) Yritysten ja kansalaisten olisi voitava hyötyä yhteentoimivista julkisista palveluista, jotka perustuvat parempaan toimintaprosessien integraatioon ja tietojenvaihtoon Euroopan unionissa sijaitsevien julkishallintojen välillä. Tässä yhteydessä organisatorinen yhteentoimivuus tarkoittaa organisaatioiden välisten toimintaprosessien integraatiota tai yhteensovittamista ja eurooppalaisten julkisten palvelujen palveluntarjoajien ja kuluttajien välisten suhteiden virallistamista. Yhteentoimivuutta koskevalla toimintasuunnitelmalla on erityinen tehtävä käyttäjien sitouttamisessa eli yritysten ja kansalaisten (myös vammaisten) näkemysten ja tarpeiden kerääminen osallistavalla ja yhteistyöhön perustuvalla tavalla. Komission ja jäsenvaltioiden olisi suunniteltava ja kehitettävä julkisia palveluja mahdollisimman pitkälti käyttäjien tarpeiden pohjalta. Loppukäyttäjille digitaalisesti toimitettujen eurooppalaisten julkisten palvelujen laadun parantamiseksi komission ja jäsenvaltioiden olisi määritettävä, kehitettävä, parannettava, saatettava toimiviksi, ylläpidettävä ja edistettävä yhteentoimivuuden mahdollistavia tekijöitä26 ja samalla varmistettava vaihdettujen tietojen turvallisuus. Komission ja jäsenvaltioiden olisi edistettävä olemassa olevien välineiden uudelleenkäyttöä ja kehitettävä uusia käytännön välineitä tukemaan yhteentoimivuusratkaisujen suunnittelua, täytäntöönpanoa ja käyttöä eli työkaluja, puitteita, suuntaviivoja ja eritelmiä, joita tarvitaan yhteentoimivuuden saavuttamiseksi kansallisella tasolla ja yli kansallisten rajojen. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Tiedoksianto ei sisällä ehdotuksia uudeksi sääntelyksi. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat antaneet 25 päivänä marraskuuta 2015 päätöksen (EU) 2015/2240 eurooppalaisia julkishallintoja, yrityksiä ja kansalaisia palvelevia yhteentoimivuusratkaisuja sekä yhteisiä toteutuspuitteita koskevasta ohjelmasta (ISA2-ohjelma) julkisen sektorin nykyaikaistamisen välineenä. Tämä ohjelma on keskeinen toimija yhteentoimivuusperiaatteiden toimeenpanossa. Ohjelma on DG DIGIT pääosastolla. Käsittely Euroopan parlamentissa Ei käsitellä Euroopan parlamentissa. Kansallinen valmistelu Kansallisesti yhteentoimvuuden yleisestä ohjauksesta vastaa VM, joka myös edustaa Suomea ISA2-ohjelmassa. VM:n tukena on julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin edustajat ministeriöistä ja kunnista. Eduskuntakäsittely ISA2-ohjelmasta on laadittu perusmuistio (EU/2014/1238)

4 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema 4(6) Yhteentoimivuudesta säädetään laissa julkisen hallinnon tietohallinnosta (634/2011). Eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteiden täytäntöönpanostrategialla ei ole suoraa vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön eikä välittömiä vaikutuksia valtion budjettiin. Kukin jäsenmaa ja sen viranomaiset päättävät erikseen mihin ohjelmassa luotuihin yhteiseen palveluun ne liittyvät. Kansallisen viranomaisen liittyminen yhteisiin sähköisin tiedonvaihtopalveluihin aiheuttaa jonkin verran liittymiskustannuksia, mutta näistä palveluista saadut hyödyt (aineelliset ja aineettomat) ovat huomattavasti suuremmat järjestelmien yhteentoimivuuden lisääntyessä EU maiden ja Unionin toimielinten välillä. Taloudelliset vaikutukset Komissio tukee, edistää ja seuraa yhteentoimivuuden toimintasuunnitelman ja yleisesti ottaen eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden täytäntöönpanoa, pääasiassa ISA2-ohjelman kautta. Tästä ei koidu kustannuksia Suomelle. Keskeisin rahoitusinstrumentti yhteentoimivuuden toimeenpanossa on The Connecting Europe Facility (CEF) ohjelma, joka sisältää osion CEF Telecom, josta noin 300 miljoonaa on varattu vuosille rajat ylittävien julkisten palveluiden tukemiseen. Suomi on osallistunut rahoitushakuihin ja on saanut joitain osarahoituksen joihinkin projekteihin. Pääasiassa yhteentoimivuuden kehittäminen rahoitetaan kansallisesti. Kansallista yhteentoimivuutta edistetään mm. osana tietohallintolain toimeenpanoa, digitalisaatiota ja hallituksen kärkihankkeita. Komission yhteentoimivuusperiaatteiden käyttöönottostrategia voidaan ottaa niissä huomioon ilman lisäkustannuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Komission tiedonanto COM(2017) 134 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus EU/2017/0798 neuvotteleva virkamies Jari Kallela, Valtiovarainministeriö, erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen, Valtiovarainministeriö, Liitteet

5 Viite 5(6)

6 6(6) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi