Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM POL-30 Virkkunen Helena(UM) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Transkriptio

1 Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM POL30 Virkkunen Helena(UM) Asia Ehdotus EU:n vakautta ja rauhaa edistävää välinettä (IcSP) koskevan asetuksen muuttamisesta Kokous U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Euroopan komissio on antanut ehdotuksen neuvostolle ja Euroopan parlamentille EU:n vakautta ja rauhaa edistävää välinettä (vakausväline, Instrument contributing to Stability and Peace, IcSP) koskevan asetuksen 230/2014 muuttamisesta mahdollistamaan kumppanimaiden rauhaa ja turvallisuutta edistävän kapasiteetin ml. sotilaallisten toimijoiden vahvistamista (Capacity Building for Security and Development, CBSD) edistävien toimien rahoittamisen vakausvälineestä. CBSDaloitteen tavoitteena on lisätä EU:n ulkoisen toiminnan kokonaisvaltaisuutta ja vaikuttavuutta vahvistamalla kumppanimaiden omaa kapasiteettia turvallisuuden tuottamisessa kansalaisilleen. Tavoitteena on myös EU:n kapasiteetinvahvistamistoimien tulosten kestävyyden parantaminen varmistamalla riittävät resurssit kouluttamiseen, neuvontaan ja materiaalitukeen. Aloite on esitelty neuvoston alaisissa työryhmissä. Siitä tullaan keskustelemaan ulkosuhdeneuvosten työryhmässä (Relex) kesätauon jälkeen, ja alustavan suunnitelman mukaan ehdotus on tarkoitus viedä pysyvien edustajien komiteaan (Coreper) syyskuun aikana. Coreperin mandaatilla voidaan aloittaa instituutioiden väliset neuvottelut (trilogimenettely) neuvoston, komission ja Euroopan parlamentin välillä. Pyrkimyksenä on päättää ehdotuksesta syysistuntokaudella. Suomi on vahvasti puoltanut kumppaneiden kapasiteetin vahvistamista rauhan ja turvallisuuden alalla kouluttamisen, neuvonnan ja materiaalituen muodossa. Tälle toiminnalle on identifioitava sopiva rahoitusväline. Pidämme vakausvälineen hyödyntämistä CBSDaloitteen toimeenpanossa tarkoituksenmukaisena lyhyen aikavälin ratkaisuna. Erillisen rahoitusvälineen mahdollisuutta tulee tutkia pidemmällä aikavälillä, kuten komission ehdotuksessa todetaan. Katsomme, että komission ehdotus antaa hyvän pohjan jatkotyölle, mutta vaatii vielä keskustelua yksityiskohdista ml. oikeusperustan osalta. Turvallisuussektorin vahvistaminen kumppanimaissa on yksi keskeinen elementti turvallisuuden ja kehityksen edistämisessä ja EU:n kokonaisvaltaisessa

2 2(5) lähestymistavassa konflikteihin ja kriiseihin. Ellei kumppanimailla ole itsenäistä kykyä ylläpitää turvallisuutta ja vakautta alueellaan, näillä on heikosti edellytyksiä saavuttaa kestävää kehitystä. Myös kansainvälisesti turvallisuuden ja kehityksen välinen yhteys on todettu keskeiseksi kysymykseksi, jota tulisi edistää konkreettisin keinoin. Syksyllä 2015 hyväksytyissä kestävän kehityksen tavoitteissa tämä on huomioitu tavoitteen 16 alla, jolla mm. pyritään edistämään rauhanomaisia yhteiskuntia ja rakentamaan tehokkaita ja vastuullisia instituutioita kaikilla tasoilla. EU on tukenut turvallisuussektorin kehittämistä kumppanimaissa jo vuosia, ml. ko. maiden turvallisuuselinten kouluttamiseen perustettujen kriisinhallintaoperaatioiden muodossa. Turvallisuussektorin vahvistamiseksi tehtävä työ jää kuitenkin vajaaksi, ellei turvallisuusjoukkojen (siviili ja sotilas) koulutus ja osaamistarpeiden lisäksi huolehdita myös tarpeellisten varusteiden käytettävyydestä. EU:lla ei ole tällä hetkellä keinoja rahoittaa tällaista toimintaa, minkä on todettu heikentävän EU:n toiminnan vaikuttavuutta. Aloitteen taustalla on tarve puuttua kriisinhallintaoperaatioissa ja missioissa todettuihin kohdemaiden materiaalipuutteisiin, mutta se on laajentunut koko turvallisuuden ja kehityksen rajapintaan. Nyt annettu ehdotus on jatkoa komission ja ulkosuhdehallinnon keväällä 2015 asiasta antamaan CBSDtiedonantoon ja marraskuussa 2015 hyväksyttyyn toimeenpanosuunnitelmaan. Kyseessä on esitys, jolla pyritään uuden rahoitusjärjestelyn luomiseen, jotta pystytään paremmin vastaamaan turvallisuuden ja kehityksen yhtymäkohtiin ja varmistamaan EU:n turvallisuussektorin tukitoimissa saavutettujen tulosten kestävyys. EUjäsenmaat ovat toivoneet jo pidempään komission rahoitusinstrumenttien johdonmukaisempaa hyödyntämistä kriisinhallintaoperaatioiden ja missioiden tukena. Rahoitukseen etsitään sekä lyhyen että pitkän aikavälin ratkaisuja. Ensin mainitun osalta komission esitys koskee erityisesti vakausvälineen (Instrument contributing to Stability and Peace, IcSP) sopeuttamista niin, että siitä voitaisiin rahoittaa mm. turvallisuus ja sotilasalan toimijoille annettavaa koulutusta ja materiaalitukea. Vakausvälinettä käytetään sekä lyhyen aikavälin kriisireagointiin että vastaamaan maailmanlaajuisiin turvallisuus ja kehityshaasteisiin, ml. luonnonkatastrofeihin, täydentäen unionin maantieteellisiä instrumentteja. Pitkän aikavälin ratkaisuksi esillä on ollut mm. erillinen turvallisuuden ja kehityksen rahoitusinstrumentti, mutta tästä pitkän aikavälin ratkaisusta ei ole tehty esitystä. Komission ehdotus vakausvälinettä koskevan asetuksen muuttamisesta pohjautuu vaikutusarviointiin, jonka mukaan IcSP:n hyödyntäminen CBSDaloitteen toimeenpanossa olisi sekä tarkoituksenmukaisin että tehokkain lyhyen aikavälin ratkaisu. Ehdotus sisältää perustelun esitetylle oikeuspohjalle (turvallisuuden ja kehityksen yhteys), arvioidun budjettitarpeen (100 milj. euroa vuosina ), sekä esitykset muutoksiksi vakausvälinettä koskevan asetuksen 230/2014 artikloihin 113. Esitetyillä muutoksilla mahdollistetaan IcSPinstrumentin käyttäminen CBSDtoimiin, määritellään ko. tuen kohteet (koulutus, neuvonta, materiaalituki), sekä reunaehdot tuen antamiselle (tukea ei voi antaa aseiden ja ammusten hankintaan tai esim. palkkoihin, tuki voidaan antaa vain eihengenvaarallisiin (nonlethal) toimiin ja materiaaleihin). Komissio esittää oikeusperustaksi SEUT 209(1) artiklaa ja SEUT 212(2) artiklaa. Neuvoston työryhmille tehdyn esittelyn jälkeen käydään vielä keskustelua ehdotuksen yksityiskohdista, ml. oikeusperustasta.

3 3(5) Komission ehdotuksen mukaisesti CBSDtoimiin varattaisiin 100 miljoonaa euroa vuosina IcSP:n kokonaisbudjettia vuosille kasvatettaisiin näin ollen 100 miljoonalla eurolla. Tämä ei kasvattaisi rahoituskehystä, vaan kyseinen summa siirrettäisiin muualta budjettipääluvun IV alta. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Komission ehdotuksen oikeusperustaksi on ehdotettu SEUT 209(1) artiklaa ja SEUT 212(2) artiklaa. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Kirje on käsitelty ulkosuhdejaoston kirjallisessa menettelyssä Suomen kanta CBSDaloitteen toimeenpanoon on esitelty EUministerivaliokunnassa ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnassa, re: UAN:n puolustusministerikokoonpanon tavoitemuistio (PLM / ). Eduskuntakäsittely Suomen kanta CBSDaloitteen toimeenpanoon on esitelty EUministerivaliokunnassa ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnassa, re: UAN:n puolustusministerikokoonpanon tavoitemuistio (PLM / ). Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Tarkoituksena on siirtää tarvittavat 100 miljoonaa euroa budjettipääluvun IV sisällä. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Asiakirja COM(2016) 447 final Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot

4 Sari Rautio, UM/POL30, p Janna HeikkinenHindrén, UM/KEO10, p Kaija Suvanto, UM/OIK20, p Heikki Karhu, UM/POL10, p (5) EUTORItunnus EU/2016/1249 Liitteet Viite

5 5(5) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi