Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. toukokuuta 2016 (OR. en)

Transkriptio

1 Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. toukokuuta 2016 (OR. en) 8545/16 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat LIMITE DEVGEN 69 ACP 56 RELEX 340 SOC 216 WTO 109 COMER 52 FDI 5 OCDE 1 Asia: Yksityisen sektorin rooli kestävän kehityksen toimintaohjelman 2030 täytäntöönpanossa Keskusteluasiakirja PUBLIC Valtuuskunnille toimitetaan liitteenä edellä mainittua asiaa koskeva keskusteluasiakirja, jonka Euroopan ulkosuhdehallinto on laatinut 12. toukokuuta 2016 pidettävää neuvoston (ulkoasiat/kehitys) istuntoa varten. 8545/16 elv/sj/akv 1 DG C 1 LIMITE FI

2 LIITE Ulkoasiainneuvosto (kehitys) 12. toukokuuta 2016 Keskusteluasiakirja Yksityisen sektorin rooli kestävän kehityksen toimintaohjelman 2030 täytäntöönpanossa Nykyinen ja tuleva julkinen kehitysapu (ODA) ja muu julkinen rahoitus eivät ole riittäviä kestävän kehityksen toimintaohjelman 2030 (Agenda 2030) täytäntöönpanoa varten. Jos asioiden hoitamista jatketaan entiseen tapaan, muutkaan investointivirrat eivät ole riittäviä etenkään kehittyvissä talouksissa. Tarvitaan paljon enemmän resursseja, koska on siirryttävä miljardeista triljooniin. Myös Euroopan unionissa (EU) on yksityisiä inhimillisiä ja taloudellisia resursseja, joita voitaisiin hyödyntää; haasteena on suunnata ne tehokkaasti kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) täytäntöönpanoon. Kehittyvät maat ovat yhä houkuttelevampia markkinoita yksityisen sektorin resursseille, jotta ne siirtyisivät kaupan, investointien ja tuotannon aloille. Ympäristö on suosiollinen, koska Addis Abeban toimintaohjelmassa (AAAA) vahvistetaan siirtyminen uuteen kestävään rahoitusparadigmaan, jonka ytimessä on hyvä hallinto, vastuun jakaminen kaikkien asianosaisten kesken, kotimaisten resurssien käyttöönotto, järkevät ja mahdollistavat politiikat, kaikkien sitoutuminen politiikan johdonmukaisuuteen sekä sukupuolten tasa-arvo kaikkiin toimiin liittyvänä ensisijaisena tavoitteena. Addis Abeban toimintaohjelmassa, kestävän kehityksen toimintaohjelmassa 2030 ja Pariisin ilmastosopimuksessa peräänkuulutettu muutos edellyttää yksityisen sektorin investointeja ja kestävän kehityksen ja työpaikkojen luomisen kannalta välttämättömien uusien vihreiden teknologioiden vaihtoa tai siirtoa sekä elämäntapaan liittyviä vaihtoehtoja kumppanimaidemme ihmisille. 8545/16 elv/sj/akv 2

3 Yksityisen sektorin tuen on kasvettava kehittyvissä kumppanimaissa, kun yksityinen sektori luo kestäviä työpaikkoja ja kestävää kasvua. EU voi käyttää perustana vuoden 2014 politiikkaansa, joka koskee yksityisen sektorin roolin vahvistamista kehitysalalla 1. EU investoi 2,2 miljardia euroa rahoituslähteiden yhdistämiseksi viimeisimmän monivuotisen rahoituskehyksen mukaisesti ja tavoittelee jopa suurempia investointeja vuoteen 2020 mennessä. Meidän olisi kuitenkin mentävä pidemmälle kuin yksityisen sektorin kehittämistä koskevat nykyiset suunnitelmat, joissa keskitytään pääosin kaupanteon helppouteen ja siihen, miten yritys käynnistetään kehittyvässä ympäristössä. Tarvitaan massiivisia yksityisiä investointeja. Meidän on pohdittava, miten voidaan luoda win-wintilanteita, joissa eurooppalainen yritys voi merkittävästi lisätä osallistumistaan ja siten edistää kestävää kehitystä. Viimeaikaisista kokemuksista voitaisiin saada hyödyllistä tietoa EU:n yhteistyöstä yksityisen sektorin kanssa myös kumppanimaissa. Tarvitaan selkeä sitoumus siitä, että julkista kehitysapua käytetään edistämään täydentäviä yksityisiä rahoitusvirtoja. EU:n yhdistämiskehyksen avulla hankitaan julkisia ja yksityisiä varoja. Vuosille varatuista resursseista EU:n apurahat voisivat tuottaa investointeina noin 100 miljardia euroa rahoituslaitoksilta ja yksityisiltä sijoittajilta Euroopan naapuruuspolitiikan kohteena oleviin, Saharan eteläpuolisen Afrikan, Aasian ja Latinalaisen Amerikan kumppanimaihin. Tätäkin enemmän voidaan tehdä ja on tehtävä. 1 Euroopan komission tiedonanto COM(2014)263 "Yksityissektorin roolin vahvistaminen kehitysmaiden osallistavan ja kestävän kasvun tavoittelussa" ja siihen liittyvät neuvoston päätelmät. 8545/16 elv/sj/akv 3

4 Rahoituslähteiden yhdistämisessä ja hankkimisessa on oltava kunnianhimoinen pitkällä aikavälillä ja yritettävä valtavirtaistaa 169 tavoitetta rahoitusmarkkinoihin yhdistämällä yhteisösijoittajien osaaminen kestävän kehityksen tavoitteiden parissa työskentelevien tutkijoiden ja asiantuntijoiden osaamiseen. Jotta saataisiin hankittua tarvittava valtava rahamäärä ja voitaisiin todella vaikuttaa asioihin, meidän olisi harkittava myös uusia kehityssuuntauksia, kuten mahdollisuutta ohjata suuri joukko yhteisösijoittajia investoimaan biodiversiteettiin, ekosysteemeihin tai kestäviin kaupunkeihin, tai sellaisia uusia rahoitusindeksejä, jotka globaalit rahoitusmarkkinat voisivat hyväksyä ja joista ne voisivat hyötyä. Voimme tavoitella kestävyysosinkoja globaaleissa, alueellisissa ja paikallisissa arvoketjuissa ja tarttua tilaisuuksiin, joita innovointi, uudet teknologiat ja digitalisointi voivat tuoda erityisesti mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille ja auttaa niitä integroitumaan globaaleihin arvoketjuihin ja siirtymään niissä ylöspäin. Voimme myös kehittää innovatiivisia välineitä, esimerkiksi ElectriFI- tai AgriFI-aloitteita, jotka on kehitetty edistämään yksityisen sektorin investointeja maaseudun sähköistämiseen ja maatalouteen ja maatalousteollisuuteen juuri siellä, minne tällaisia investointeja ei nyt virtaa liian alhaisen tuoton tai, mikä on yleisempää, liian suuren riskin vuoksi. Tällainen jättiharppaus EU:n yksityisen sektorin osallistumisessa tarkoittaa, että sillä on vastassaan huomattavia taloudellisia ja mahdollisesti yrityskuvaan liittyviä riskejä. EU:n julkisen sektorin puolestaan olisi harkittava ja määriteltävä tapoja auttaa vähentämään niiden yritysten taloudellisia riskejä, jotka päättävät investoida kestävään kehitykseen. Siirtyminen perinteisestä yritysten yhteiskuntavastuun käsitteestä laajempaan lähestymistapaan, joka koskee vastuullista liiketoimintaa kestävän kehityksen edistämiseksi, olisi haastava mutta tarpeellinen kehitysaskel EU:n yksityiselle sektorille. Vaatetusalan tuotantoketjun vastuullista hallinnointia koskeva työ on tästä hyvä esimerkki. Myös kansalaisyhteiskunnalla on tärkeä rooli. Sen pitäisi helpottaa ja edistää yksityisen sektorin laajempaa, vastuullista ja kestävää osallistumista. Se voi tehdä yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa reilujen investointien edistämiseksi ja yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseksi asianomaisissa yhteisöissä ja tukea kestävää ja muutoksia aikaan saavaa talouskasvua. 8545/16 elv/sj/akv 4

5 Keskinäinen ymmärrys, vuoropuhelu ja monia sidosryhmiä osallistavat lähestymistavat ovat menestyksen osatekijöitä. Tarvitsemme kumppanuuksia, jotka kannustavat yrityksiä ottamaan kestävyyden strategioidensa ydinajatukseksi ja edistävät innovatiivisia, osallistavia ja yhteiskunnallisesti vastuullisia liiketoimintamalleja sekä tutkimus- ja innovointitoimia. EU:n yksityisen sektorin, vastuullisten julkisten instituutioiden ja kansalaisyhteiskunnan on muodostettava liittouma. Olisi vallittava yhteisymmärrys siitä, että kestävä kehityksen tavoitteiden saavuttaminen on kaikkien etujen mukaista ja että kaikkien sidosryhmien on toimittava yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Kysymyksiä keskustelua varten: Miten voimme kannustaa EU:n yksityisen sektorin investointeja kestävän kehityksen edistämiseksi etenkin köyhimmissä mutta myös muissa kumppanimaissa? Miten voimme hyödyntää paremmin julkista kehitysapua ja julkista rahoitusta tällaisten investointien edistämiseksi ja kasvattamiseksi? Miten voimme edistää tällaisten investointien kestävyyttä ja osallistavuutta? Miten näitä kysymyksiä olisi lähestyttävä kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen uudelleentarkastelussa? 8545/16 elv/sj/akv 5