Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti
Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden aiheuttamat kustannukset Ketä pitäisi liikuttaa eurojen näkökulmasta?
Liikkumattomuuden lasku kasvanut: istuminen oma riskitekijä ja objektiiviset datat Liikunnan tuottamien terveyshyötyjen rinnalle on noussut itsenäinen terveyshyötyjä synnyttävästä liikunnasta riippumaton tekijä, liiallinen paikallaanolo (istuminen). Kyky mitata liikuntaa, kaikkea fyysistä aktiivisuutta ja myös sen puutetta on dramaattisesti parantunut, kun kiihtyvyysmittarit ovat mahdollistaneet objektiivisen tavan mitata liikettä ja sen puutetta vastaava muutos kuin ravitsemuskyselystä siirryttiin mittaamaan veren rasva-arvoja.
Katsauksen ydintulokset Toistakymmentä tutkimusta raportoi istumisen ja kuolleisuuden välistä yhteyttä. Television katselun yhteys kuolleisuuteen oli vahvempi kuin muun istumisen. Kokonaisistumisajan noustessa yhdellä tunnilla päivässä kokonaiskuolleisuuden riski kasvoi 2%. Yhteys istumisen ja kuolleisuuden välillä ei ole lineaarinen, yli 7 h päivässä istuvilla yksi lisätunti istumista lisäsi kuolleisuutta 5%.
7 Istumatyöntekijän aktiivinen työpäivä Reipas
8 Kuntoliikkujan laiskottelupäivä 0 170 340 510 680 850 1020 9:00:00 9:20:00 9:40:00 10:00:00 10:20:00 10:40:00 11:00:00 11:20:00 11:40:00 12:00:00 12:20:00 12:40:00 13:00:00 13:20:00 13:40:00 14:00:00 14:20:00 14:40:00 15:00:00 15:20:00 15:40:00 16:00:00 16:20:00 16:40:00 17:00:00 17:20:00 17:40:00 18:00:00 18:20:00 18:40:00 19:00:00 19:20:00 19:40:00 20:00:00 20:20:00 20:40:00 21:00:00 21:20:00 21:40:00 22:00:00 22:20:00 Reipas
Tarkoitus Kuvata suomalaisen aikuisväestön fyysistä aktiivisuutta ja liikkumattomuutta ensimmäistä kertaa objektiivisesti kiihtyvyysmittarilla mitattuna: eri tehoiseen aktiivisuuteen käytetty aika paikallaan vietetty aika terveysliikuntasuosituksen (kestävyysliikunta) toteutuminen.
Husu ym. Suomen Lääkärilehti 2014
Yhteenveto Terveys 2011-tutkimuksen tuloksista Suomalainen aikuinen vietti keskimäärin 76 % valveillaoloajastaan paikallaan, pääasiassa istuen. Reipasta tai rasittavaa aktiivisuutta oli vain muutama prosentti valveillaoloajasta. Vajaa neljäsosa tutkimukseen osallistuneista täytti terveysliikuntasuosituksen kestävyysliikunnan osalta.
Liikkumattomuuden kustannuksia Ketä kannattaisi liikuttaa / saada liikkeelle? Case diabetes Muita sairauksia Entä tuottavuuskustannukset?
Terveydenhuoltomenot vuosina 1995 2012 vuoden 2012 hinnoin, milj. euroa 27.3.2014 Lähde: THL, Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2012
Liikunnan puutteen (ja istumisen) hinta terveydenhuollon kokonaismenoista? Terveydenhuollon kokonaismenoista liikunnan puutteen ja runsaan paikallaan olon hinta? NCD tautien osalta liikkumattomuusriskin osuus on 6-10% (puuttuu istumisen osuus ja liikunnan määrä yliarvioidaan) tai Prattin esityksen mukaan 11% Yhdysvalloissa: Tarkoittaa kokoluokassa 1-2 miljardia vuodessa.
Mitä kohderyhmiä kannattaisi liikuttaa? Case diabetes
Entä muut kuin terveydenhuollon kustannukset? Diabeteksen hoidon kokonaiskustannukset 1351 miljoonaa ja tuottavuuskustannukset 1333 miljoonaa, yhteensä 2,7 miljardia euroa vuonna 2007 (Dehko). WHO arvioi, että 27 % diabeteksesta johtuu LIIKKUMATTOMUUDESTA Suomessa liikkumattomuuden hinta DIABETEKSEN osalta olisi siis 725 miljoonaa euroa VUODESSA! Diabeetikoiden määrä kasvaa 5% vuodessa liikkumattomien liikuttaminen todella kannattaisi! Kun kasvu on jatkunut 2014 luvut ovat 3,8 miljardia ja liikkumattomuuden osuus 1,0 miljardia euroa!!
Onko näyttöä, että tyypin 2 diabetes olisi ehkäistävissä? Vastaus on hyvin selkeä kyllä on! Suomalainen DPS tutkimus elintapahoitoon päässeillä 57 % pienempi sairastumisriski Jos henkilö saavutti vähintään 4 viidestä tavoitteesta: 5% painoa pois Vähemmän rasvaa Vähemmän kovaa rasvaa Riittävästi kuitua 30 min liikuntaa päivittäin Hän ei ollut sairastunut diabetekseen!! Potentiaalinen säästö siis >500 M vuodessa.
Mitä kohderyhmiä kannattaisi liikuttaa? Case ikääntyneet suuren kaatumisriskin omaavat
Ikääntyneiden kaatumisten aiheuttamat kustannukset Suomessa tapahtuu vuosittain n. 7.000 reisiluun kaulan murtumaa akuuttihoito maksaa 20.000, laitoshoito n. 45.000 vuodessa. Kokonaisuutena kaatumisten akuutti sairaanhoito maksoi 400 M vuonna 2013 (rekisteritieto).
Ikääntyneiden kaatumiset säästön paikka Kolmasosa kaatumisista on ehkäistävissä (liikunta ja neuvonta) ja neljäsosa murtumista (Kaaos-tutkimus). Tieto suomalaisesta tutkimuksesta on käytössä. Säästöpotentiaali pelkästään kaatumisten akuuttihoidon osalta on 100-150 M / vuosi ja lasku kasvaa joka vuosi! Meillä on mahdollisuus ehkäistä tulevia kustannuksia, mutta moniko kunta sitä tekee?
Mitä kohderyhmiä kannattaisi liikuttaa? Case eläkeikää lähestyvät - eläkeikä nousee miten käy työurien? Entä nuoret?
Liikuntaan panostamalla lisää työvuosia? Helsinki Health Study Sairaseläkkeelle siirtyneet harrastivat jo työssä ollessa vähemmän liikuntaa, erityisesti rasittavaa liikuntaa, (miehillä vain noin 1/3) kuin työelämässä säilyneet! Myös vanhuuseläkkeelle siirtyneet miehet harrastivat rasittavaa liikuntaa vähemmän (2/3) kuin työssä jakaneet. Naisilla ero pienempi, saman suuntainen. Työkyky on vahvasti yhteydessä eläköitymisriskiin.
Liikuntaintervention vaikutus työkykyyn? 12 kk liikuntainterventio, n. 400 pk-yritysten työntekijä ja yrittäjää Liikunnan määrä nousi 71 % Kunto parani 7 % Työkyky parani 3 % Kunnon kohentuminen oli yhteydessä työkyvyn parantumiseen Alussa heikon työkyvyn omaavilla työkyky parani 13 % - eli eniten hyötyy hän joka eniten apua tarvitsee!!
Liikunta ehkäisee sairastumista ja pidentää työuria Liikunta siis edistää terveyttä ja hyvinvointia suojaa sairauksilta / sairaseläkkeeltä! Liikunta on kiistatta työurien pidentäjä! Liikuntaa kannattaisi edistää enemmän työuran lopulla, erityisesti vähän liikkuvilla kannattava investointi! Potentiaali säästää liikunnalla työkyvyn edistämisessä ja työuran pidentymisessä on VÄHINTÄÄN 10 % menetyksistä => Taas ollaan miljardiluokassa!
Ketä kannattaisi eurojen näkökulmasta liikuttaa? Liikunnan edistämistä kannattaa tehdä kahdella tasolla: Yleinen liikunnan edistäminen (urheiluseurat, pyörätiet, ) Kohdennettu toiminta (alla tarkemmin ryhmiä) Osana kestävyysvajeen paikkausta kannattaisi tarttua mm seuraaviin kohderyhmiin: Ikääntyneet kaatumisrikissä olevat 150 M Suurentuneen diabetesriskin omaavat >500 M Työuran loppuvaihetta lähestyvät n 1000 M Kroonisen alaselkäkivun omaavat??? Nuoret syrjäytymisvaarassa olevat??? jne, jne, jne
KIITOS! www.ukkinstituutti.fi