KORKEAKOULULIIKUNNAN BAROMETRI

Transkriptio

1 KORKEAKOULULIIKUNNAN BAROMETRI

2 AGENDA Keskeiset tulokset aihepiireittäin Osa 1: korkeakoululiikunnan suositusten toteutuminen Osa 2: Korkeakouluopiskelijoiden liikuntasuhde Huomioita prosessin varrelta Jatkokehittelyä Miten te aiotte/voitte hyödyntää tuloksia?

3 TAUSTAA Korkeakoululiikunnan suositukset 2011

4 TULOKSET: SUOSITUSTEN TOTEUTUMINEN Suositukset vakiinnuttaneet asemansa Liikunnan asema strategioissa vahvistunut Tunnettuus sekä korkeakouluissa että virkamiestasolla hyvä Keskiverto-opiskelija opiskelee korkeakoulussa, jossa 3/8 suositusta täyttyy Parhaiten toteutuvat: uusien liikkujien aktivointi ja liikunnan palveluketju 2/3 korkeakouluista täyttää Heikoiten toteutuu rahoitussuositus 3 korkeakoulua täyttää suosituksen

5 YLEISKUVA 1: TILANNE 2010

6 YLEISKUVA 2: TILANNE 2013

7 KORKEAKOULULIIKUNNAN SUOSITUKSIA TUKEVIEN SUOSITUSTEN TOTEUTUMINEN OKM on alkanut tukea toteuttamista myöntämällä hanketukia yksittäisille korkeakouluille Nuoret aikuiset huomioidaan valtion liikuntaneuvoston arviointimallissa Liikunnan asema etenkin amk-puolella vahvistunut toimilupaprosessien myötä Valtionhallinnossa epävarmuus siitä, miten suositukset tunnetaan korkeakouluissa

8 SUOSITUSTEN TUNNETTUUS JA HYÖDYLLISYYS Tunnettuus korkeakouluissa hyvä, opiskelijapuolella paikoin heikkoa Etenkin amk-rehtorit tuntevat suositukset Yliopistoissa liikuntahenkilöstö tuntee suositukset johtoa paremmin Opiskelijajärjestötoimijat pitävät suosituksia toteuttamiskelpoisimpina

9 SUOSITUSTEN TUNNETTUUS JA HYÖDYLLISYYS Tunnettuus korkeakouluissa hyvä, opiskelijapuolella paikoin heikkoa Etenkin amk-rehtorit tuntevat suositukset Yliopistoissa liikuntahenkilöstö tuntee suositukset johtoa paremmin Opiskelijajärjestötoimijat pitävät suosituksia toteuttamiskelpoisimpina

10 SUOSITUKSET JA OPISKELIJOIDEN TYYTYVÄISYYS PALVELUIHIN Opiskelijoiden tyytyväisyyttä selittävät vahvimmin: Suositus F: lajitarjonta Suositus D: riittävät liikuntatilat Suositus C: henklötyövuodet >1/2 opiskelijoista käyttää palveluita, jos suosituksista toteutuu toteutuu: n. 1/3 käyttää palveluita 0-2 toteutuu: n. 1/5 käyttää palveluita Lajitarjonta vahvasti yhteydessä kokemukseen liikunnan aloittamisen helppoudesta

11 SUOSITUKSET JA OPISKELIJOIDEN TYYTYVÄISYYS PALVELUIHIN

12 SUOSITUKSET JA OPISKELIJOIDEN TYYTYVÄISYYS PALVELUIHIN

13 KORKEAKOULULIIKUNNAN ESTEETTÖMYYS Vastanneista korkeakouluista vain n. 1/2 kiinnittänyt huomiota esteettömyyteen Kehitys ja suunnittelu mukana uusien tilojen rakentamisen yhteydessä Fyysinen esteettömyys keskiössä Miten huomioidaan myös psyykkinen ja sosiaalinen esteettömyys?

14 OSA 2: KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN LIIKUNTASUHTEESTA 31 % liikkuu terveytensä kannalta riittävästi Yliopistoissa 34 % Ammattikorkeakouluissa 28 % 75 % toteuttaa kestävyysliikuntasuosituksen Liikuntasuositusten toteutumisella selvä yhteys korkeakoululiikuntapalvelujen käyttöön > 50 % liikkumisesta tapahtuu korkeakoululiikunnan ulkopuolella

15

16 OPISKELIJOIDEN LIIKKUJATYYPEISTÄ Ne opiskelijat, jotka kokevat pystyvänsä liikkumaan niin paljon kuin haluavat, liikkuvat myös aktiivisemmin Vähäistä liikuntaa ennustavia tekijöitä ovat: Opiskelijan motivaatio Heikko peruskunto Aiemmat huonot kokemukset liikunnasta Kuntosali tärkein yksittäisistä liikuntalajeista Korkeakoululiikunnan palveluiden käyttämättömyyden syyt: Aikataululliset syyt Heikko motivaatio Liikuntatilojen hankala sijainti

17 OSA 2:

18 LIIKUNNAN MOTIVAATIOT

19 OPISKELIJOIDEN ISTUMINEN Opiskelijat istuvat enemmän kuin aikuisväestö keskimäärin Mediaaniopiskelija istuu 9-10 tuntia päivässä Iso osa istumisesta johtuu opiskeluista Riskiryhmässä työssäkäyvät tai kaukana kampuksesta asuvat opiskelijat Terveytensä kannalta riittävästi liikkuvat istuvat vähemmän vapaa-ajalla Työssäkäyvät opiskelijat kompensoivat istumista lihaskuntoharjoittelulla

20

21 HUOMIOITA PROSESSIN VARRELTA 1/2 Tiedonkeruussa oli haasteita Aina kysely ei välttämättä tavoite oikeaa vastaustahoa Olisiko toimivampi toteutustapa ottaa opiskelijajärjestöt väliportaaksi potkimaan korkeakoulujen johtoa? Vai kannattaisiko lähettää suoraan vain liikuntatyöntekijöille?

22 HUOMIOITA PROSESSIN VARRELTA 2/2 Tutkimukseen on kirjoitettu auki, että kaikki tulokset eivät välttämättä ole vertailukelpoisia Kuitenkin luotettavuus ja vertailtavuus (luultavasti) parantunut edellisestä kerrasta Kaikkea kerättyä tietoa ei saatu mahdutettua tähän julkaisuun Esim. paljonko korkeakoulut panostavat per henkilökunnan jäsen Korkeakouluittain järjestettyjä konkreettisia kehittämisehdotuksia saatavissa Jussilta kesäkuusta alkaen!

23 JATKOKEHITTELYÄ Miten korkeakoulut voisivat itse paremmin hyödyntää tätä tutkimusta? Esim. omien palautejärjestelmien tukena / liikuntapalvelujen tilanteen seuraamisessa Olisiko mahdollista, että jollain aikataululla korkeakoululiikunnalla olisi yhteinen käyttäjäpalautejärjestelmä? Sisältö suunnilleen tämä, mutta mietitty tarkemmin yhdessä liikuntatoimien kanssa Voisi ottaa mukaan myös korkeakoulukohtaisia kysymyksiä

24 MITEN ETEENPÄIN? Kertokaa meille, mitä puutteita tässä tutkimuksessa oli, tai mitä kannattaisi ottaa erityisesti huomioon seuraavalla kerralla ( ): Perusrakenne ja seurantamalli tämä Tällä kerralla erityishuomiona oli esteettömyysasiat, mitä seuraavan kerran? Jotta voisin hyödyntää näitä paremmin, olisi hyvä, että tässä seuraavan kerran seurattaisiin/tutkittaisiin myös Voiko tätä tällaisenaan käyttää oman toiminnan reflektointiin? Miten te aiotte/voitte hyödyntää barometria?

25 KIITOS YHTEISTYÖSTÄ! HUOM! Korkeakoulukohtainen data on saatavissa käyttöön, kunhan on yhteydessä Jussiin ajoissa!! (kesäkuusta alkaen )