PÄÄSTÖTARKKAILU WWE Haukkasuon pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen

PÄÄSTÖTARKKAILU 2013 16WWE1895 11.3.2014 Haukkasuon pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 2013

Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 2013 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄÄTILA... 2 3 TURVETUOTANTO VUONNA 2013... 4 4 TARKKAILUN TOTEUTUMINEN JA KUORMITUKSEN LASKENTA... 7 4.1 Tarkkailun toteutuminen... 7 4.2 Päästöjen laskenta... 10 5 TAUSTAHUUHTOUMA... 10 6 TUOTANTOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET... 10 6.1 Valumat... 10 6.2 Valumavesien laatu... 14 6.3 Ominaispäästöt... 21 6.4 Tarkkailutulosten vertailu edellisvuosiin... 31 6.5 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu... 36 7 KUNTOONPANOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET... 42 7.1 Kuntoonpanovaiheen tarkkailu ja kuormituksen laskenta... 42 7.2 Kuntoonpanotyöt tarkkailukohteilla... 43 7.3 Valumat... 44 7.4 Veden laatu... 46 7.5 Ominaispäästöt... 48 7.6 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu... 51 8 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖT VUONNA 2013... 54 8.1 Vesienkäsittelymenetelmät... 54 8.2 Päästöt vesistöön... 57 9 YHTEENVETO... 68 10 VIITTEET... 70

Liitteet 2 Liite 1 Turvetuotantoalueiden sijainnit Liite 2 Turvetuotantoalueiden pinta-alat ja vesienkäsittelyratkaisut 2013 Liite 3 Ympärivuotisten ja kuntoonpanotarkkailukohteiden sijainnit Liite 4 Pohjois-Pohjanmaan vuosikuormitustarkkailussa olleiden ympärivuotisten tarkkailukohteiden tulokset Liite 5 Kaikkien kesän 2013 tarkkailusoiden tulokset Liite 6 Ympärivuotisten tarkkailukohteiden vesiensuojelun tehon tarkkailun tulokset Liite 7 Kuntoonpanokohteiden tarkkailun tulokset Liite 8 Kuntoonpanokohteiden vesiensuojelun tehon tarkkailun tulokset Liite 9 Tuotannosta poistuneiden alueiden päästöt Pohjakartta-aineistot Maanmittauslaitos, lupa nro 48/MML/12 Pöyry Finland Oy Ari Nikula, FM Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A 90590 OULU puh. 010 33280 sähköposti: etunimi.sukunimi@poyry.com www.poyry.fi

1 1 JOHDANTO Pohjois-Pohjanmaalla tuotannossa olevien turvesoiden päästötarkkailu on vuodesta 1986 lähtien toteutettu keskitetysti. Kuntoonpanovaiheen soiden tarkkailu on toteutettu samaa periaatetta noudattaen vuodesta 1990 lähtien. Tarkkailun periaate on, että osalla soista mitataan vesimäärät ja tarkkaillaan veden laatua ja muiden soiden päästöt lasketaan tarkkailusoiden ominaispäästölukujen perusteella. Kuntoonpanokohteiden osalta kaikilla kohteilla toteutetaan tarkkailua. Vuoteen 2005 asti samassa raportissa esitettiin tulokset koko Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvesoiden kesäaikaisesta ja ympärivuotisesta päästötarkkailusta. Vuonna 2006 turvetuotantoalueiden päästötarkkailu eriytettiin ympärivuotiseksi vuosipäästöjen tarkkailuksi ja vesistöalueittaiseksi kesäaikaiseksi tarkkailuksi. Ympärivuotisten päästötarkkailukohteiden sekä kuntoonpanosoiden tarkkailu raportoidaan omassa raportissaan (tämä julkaisu) ja tarkkailutulosten perusteella Pohjois-Pohjanmaan kaikille turvetuotantoalueille lasketaan vuosipäästöt. Vuosipäästöjen laskennassa käytetään hyväksi myös kesäaikaisessa tarkkailussa olleiden turvetuotantoalueiden tarkkailutuloksia. Kesäaikaisen päästötarkkailun tuloksia ei kuitenkaan käsitellä tässä raportissa erikseen, vaan ne esitetään vesistöaluekohtaisissa raporteissa, joissa tarkastellaan myös samanaikaisen vaikutustarkkailun tuloksia. Turvetuotantosoiden kesäaikaista päästötarkkailua toteutettiin kesällä 2013 Kalajoen, Pyhäjoen, Piehinginjoen, Siikajoen, Oulujoen, Kiiminkijoen, Iijoen, Siuruanjoen ja Olhavanjoen vesistö- ja vaikutusalueilla. Vuonna 2013 turvetuotannon tarkkailun Pohjois-Pohjanmaan alueella toteuttivat Pöyry Finland Oy ja Ahma Ympäristö Oy. Turvetuotannon vuosipäästöjen tarkkailu toteutettiin vanhan tarkkailuohjelman (Vapo Oy Energia 2003) sekä turvesoiden ympäristölupapäätösten periaatteiden mukaisesti. Vuosipäästöjen laskenta-alue ulottuu Kalajoelta Kuivajoelle lukuun ottamatta Oulujärven ja sen yläpuolisten jokien valuma-alueita, jotka kuuluvat Kainuun turvetarkkailuun. Kalajoen vesistöalueen turvetuotantosoista osa kuuluu muihin päästötarkkailuihin. Osa Pohjois-Pohjanmaan alueen turvetuotantosoista kuuluu Pohjois-Savon tarkkailuohjelmaan. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen lisäksi tarkkailussa on mukana joitakin Kainuun ja Lapin ELY-keskusten alueilla sijaitsevia turvetuotantosoita, jotka sijaitsevat joko Temmesjoen, Oulujärven alapuolisen Oulujoen, Siikajoen, Kuivajoen tai Siuruanjoen valuma-alueilla. Eteläisin ympärivuotinen tarkkailukohde sijaitsi Kalajoen vesistöalueella ja pohjoisin Kuivajoen vesistöalueella. Vuoden 2013 aikana Pohjois-Pohjanmaan vuosikuormitustarkkailuun kuuluvia ympärivuotisia tarkkailukohteita oli yhteensä 21 (Taulukko 1-1). Lisäksi vesistöaluekohtaisissa ympärivuotisissa tarkkailuissa oli viisi kohdetta, jotka otettiin mukaan ympärivuotisten soiden aineistoon. Ko. aineistoa täydentämään otettiin lisäksi yksi Lapissa ja kolme Kainuussa sijaitsevaa kohdetta. Kuntoonpanovaiheen tarkkailukohteita oli tarkkailukauden aikana yhteensä kahdeksan ja ne sijaitsivat Pyhäjoen vesistöalueelta Iijoelle. Ahma Ympäristö Oy vastasi Kanteleen Voima Oy:n Venenevan ympärivuotisesta tarkkailusta ja Ilkannevan kuntoonpanotarkkailusta ja ko. kohteiden tulokset raportoidaan Pyhäjoen yhteistarkkailuraportissa. Kesäaikana Pohjois-Pohjanmaalla oli tarkkailussa kaikkiaan 74 kohdetta. Ympärivuotisessa tarkkailuaineistossa on lisäksi mukana kolme Kainuussa sijaitsevaa ympärivuotista tarkkailukohdetta ja yksi Lapissa sijaitseva kohde.

Tämä raportti kattaa tarkkailukauden 1.11.2012 31.10.2013. 2 Taulukko 1-1 Pohjois-Pohjanmaan päästötarkkailusuot vuonna 2013. VUOSIKUORMITUSTARKKAILU KUNTOONPANOTARKKAILU Hakasuo, pvk1 Korentosuo, pvk1 Puutiosuo, pvk2-3 Hevoskorpi, pvk1 Isosuo, pvk2-3 (Utajärvi) Kuljunneva, la/pvk1 Saarineva, pvk1 Korteneva, pvk1 Isosuo, Vaala, pvk1 (KAI) Kynkäänsuo, la3-4/pvk1 Sauvasuo, pvk1 Kuuhkamonneva, pvk2 Itäsuo, pvk1 Kärjenrimpi, pvk1 (KAI) Turkkisuo, la/pvk2 Kärppäsuo, la/pvk Järvineva, pvk1 Olki-Peurasuo, pvk1 Vasamanneva, pvk1 Mankisenneva, pvk1 ja 2 Konnansuo, la/pvk1 Pehkeensuo, pvk1 Vittouvenneva, pvk1 Pullinneva, pvk1 Kontio-Klaavunsuo, pvk2 Piipsanneva, la/kem2 Äijönneva, la/pvk1 Tunturisuo, pvk1/kem VESISTÖALUEKOHTAISET TARKKAILUT Kalajoki Ilkanneva, pvk1 ja 2 (Ahma) Akanrahka, la1 ja pvk Hankilanneva, pvk2 Lonkerinneva, pvk1 Tuppuraneva, pvk (ymp.vuot.) Pyhäjoki Ahmaneva, pvk1 Kuuhkamonneva, pvk1 Onkineva, la1-2 Veneneva, pvk (ymp.vuot., Ahma) Haaponeva, pvk2 Lehtoneva, la1 Piipsanneva, kem1, pvk1, 2 ja 3 Verkaneva, pvk1 (ymp.vuot.) Iso-Lamminneva, pvk1 (ymp.vuot.) Märsynneva, pvk1 (ymp.vuot.) Porkanneva, rhk1 Kivineva, pvk1 Ojaneva, pvk1 Puutionneva, pvk1 Siikajoki Hangasneva, kost. Kärjenrimpi-Puronräme, pvk2 (KAI) Savaloneva, kost./la Huhanneva, pvk1 Navettarimpi, kem1 (KAI) Tahkoneva, pvk Isoneva, la2 Paskoneva, pvk1 Varisneva, la1-2 Oulujoki Kapustasuo, pvk Keisarinsuo-Timonsuo, la3 Latvasuo, pvk1 ja pvk2 Miehonsuo, la (ymp. vuot., Miehonsuon tark.) Kiim inkijoki Alalamminsuo, pvk1 Hangassuo, la2 Marttilansuo Iijoki Ahvensuo, pvk (Ahma) Hulikkasuo, la Kapustasuo, la Haukkasuo, pvk2 Iso-Jännesuo, pvk Kupsussuo, pvk1 (Ahma) Siuruanjoki Kalliosuot, Epäillyksensuo, kost. Kääpäsuo, la (Ahma) Viitasuo, rhk1 (Ahma) Kynkäänsuo, rhk1 Leuanojanlatvasuo, la3, pvk1 ja 2 Ämmänsuo, kasv. (Ahma) Olhavanjoki Jakosuo, kem1 Piehinginjoki Puuroneva, la2 2 SÄÄTILA Tarkkailujakson 2012 2013 alku (marraskuu) oli keskimääräistä leudompi Haapaveden, Siikajoen, Pudasjärven ja Ranuan mittausasemilla (Kuva 2-1). Joulukuu oli puolestaan keskimääräistä kylmempi, tammi-helmikuu lauhempi ja maaliskuu selvästi kylmempi. Alkukesä oli selvästi keskimääräistä lämpimämpi, loppukesä ja syksy kokonaisuutena myös hieman keskimääräistä lämpimämpi. Koko tarkkailujakson keskilämpötila oli tarkkailupaikasta riippuen 0,6 0,9 o C korkeampi kuin keskimäärin, mutta 0,1 0,2 o C matalampi kuin edellisellä tarkkailukaudella (2011 2012).

3 Kuva 2-1 Kuukauden keskilämpötilat tarkkailujaksoilla 2012 2013 ja 2011 2012 sekä vertailujaksolla keskimäärin. Haapaveden ja Siikajoen vertailujakso on 1981 2010, Pudasjärven ja Ranuan 1971 2000 (Ilmatieteen laitos 2013). Tarkkailukausi 2012 2013 oli kokonaisuutena sademäärältään varsin tavanomainen kaikilla mittausasemilla (Kuva 2-2). Talvi oli etenkin alueen eteläosassa kokonaisuutena keskimääräistä vähäsateisempi. Turvetuotantoalueilla mitattiin kuitenkin yleisesti suuria valumia marraskuussa (ks. liite 4). Kevät ja kesä olivat kokonaisuuksina sademäärältään yleisesti ottaen tavanomaisia. Kesäkuussa satoi kaikilla mittausasemilla kuitenkin selvästi normaalia enemmän. Elo-syyskuu oli vähäsateinen. Haapavedellä koko vuoden sadesumma oli 0,9 % suurempi kuin vertailukaudella, Siikajoella 9 % pienempi ja Pudasjärvellä sekä Ranualla 5 % pienempi. Edelliseen tarkkailukauteen (2011 2012) verrattuna koko vuoden sademäärät oli selvästi pienempiä: Haapavedellä 16 %, Siikajoella 26 %, Pudasjärvellä 6 % ja Ranualla 25 %.

4 Kuva 2-2 Sademäärät tarkkailujaksoilla 2012 2013 ja 2011 2012 sekä vertailujaksolla vertailujaksolla keskimäärin. Haapaveden ja Siikajoen vertailujakso on 1981 2010, Pudasjärven ja Ranuan 1971 2000 (Ilmatieteen laitos 2013). 3 TURVETUOTANTO VUONNA 2013 Vuonna 2013 Pohjois-Pohjanmaalla oli 215 tarkkailuvelvollista turvetuotantoaluetta, joista 9 sijaitsee kahden vesistöalueen rajalla. Tarkkailusoiden lukumäärissä tapahtuneet muutokset johtuvat joko tarkkailusoiden liittymisestä tai eroamisesta tähän tarkkailuun. Vielä kokonaan valmistelemattomia tuotantoalueita vuonna 2013 oli kolme. Osa Kalajoen vesistöalueiden turvetuotantoalueista kuuluu muihin kuormitustarkkailuihin, mutta ne on käsitelty tässä raportissa. Osa Pohjois-Pohjanmaan alueen turvetuotantosoista kuuluu Pohjois-Savon tarkkailuohjelmaan. Muutama Lapin ja Kainuun alueen turvetuotantoalue on myös käsitelty tässä raportissa. Tähän raporttiin on otettu edellisvuosien tapaan ympärivuotisten kohteiden aineiston täydentämiseksi kohteita Lapista (Lumiaapa la3) ja Kainuusta (Humpinsuo pvka, Lampsisuo pvk1 ja Suurisuo Vuolijoki pvk1). Turvetuotannon yhteenlaskettu pinta-ala (ei sisällä valmistelematonta tai jälkikäytössä olevaa pinta-alaa) Pohjois-Pohjanmaan alueella oli 22 135 ha, mikä on 559 ha (2,5 %) vähemmän kuin edellisvuonna (Taulukko 3-1 ja Kuva 3-1). Tuotannossa oleva pinta-ala oli vuonna 2013 16 452 ha (5 % vähemmän kuin edellisvuonna ja 9 % vähemmän kuin vuonna 2010). Eniten tuotannossa olevaa pinta-alaa oli Iijoen ja Siuruanjoen vesistöalueella, yhteensä 4 896 ha. Seuraavaksi eniten tuotantopinta-alaa oli Siikajoen vesistöalueella. Kunnostusvaiheessa oleva pinta-ala (454 ha) oli vuonna 2013 44 % pienempi kuin edellisvuonna ja 72 % pienempi kuin vuonna 2010 (Taulukko 3-1 ja Kuva 3-1). Tuotantokuntoisen väliaikaisesti pois tuotannosta olevan alueen pinta-ala sen sijaan lähes kaksinkertaistui edellisvuodesta ja oli suurimmillaan sitten vuoden 2008. Kokonaan kun-

5 Taulukko 3-1 Turvetuotantosoiden lukumäärät ja pinta-alat vesistöalueittain vuonna 2013 sekä vuosien 2005 2012 yhteismäärät. Vesistöalue Tuotanto- Valmiste- Kunnostus- Tuotan- Tuotanto- Poistunut Jälki- Pinta-ala Osuus va:n alueita lematon vaiheessa nossa kunnossa tuotannosta käyttö yht. 1) pinta-alasta kpl ha ha ha ha ha ha ha % Kalajoki 2) 22 97 0 1 078 36 354 612 1 468 0,3 Pyhäjoki 29 10 157 1 986 35 1 164 2 018 3 342 0,9 Siikajoki 41 0 198 3 171 172 745 1 839 4 285 1,0 Temmesjoki 5 0 0 177 53 322 317 552 0,5 Oulujoki 22 26 68 1 553 19 329 435 1 970 0,7 Kiiminkijoki 14 0 3 853 24 270 484 1 150 0,3 Iijoki 33 0 22 2 173 50 746 166 2 990 0,2 Siuruanjoki 30 249 1 2 723 0 670 391 3 394 1,4 Olhavanjoki 2 0 0 378 0 35 6 413 1,3 Kuivajoki 12 31 5 1 997 19 148 75 2 168 1,6 Piehinginjoki 1 0 0 35 0 9 60 44 0,2 Kalimenoja 2 12 0 145 0 20 11 165 0,7 Yppärinjoki 1 0 0 49 0 10 0 59 0,5 Liminkaoja 1 0 0 135 0 0 0 135 0,7 yhteensä 215 3) 425 454 16 452 407 4 822 6 413 22 135 2012 216 3) 79 809 17 331 216 4 342 5 996 22 694 2011 212 3) 330 1 179 17 575 164 3 830 5 484 22 748 2010 207 3) 628 1 700 18 038 285 4 301 4 106 24 323 2009 187 3) 359 1 733 17 823 168 3 042 3 574 22 766 2008 177 3) 761 1 339 17 209 762 3 277 3 500 22 586 2007 179 3) 577 1 325 18 016 728 2 417 3 791 22 486 2006 175 3) 883 874 18 555 653 2 468 3 131 22 550 2005 172 3) 675 877 18 885 468 1 935 2 647 22 164 1) ei sisällä valmistelematonta tai jälkikäytössä olevaa alaa 2) kaikki suot eivät PPO:n tarkkailussa 3) 9 suota kahdella vesistöalueella nostusvaiheessa olevia kohteita oli kolme ja näiden kohteiden lisäksi useilla tuotantoalueilla oli pieniä aloja kunnostuksessa. 78 % kunnostusvaiheessa olevasta pinta-alasta sijaitsi Pyhäjoen ja Siikajoen vesistöalueilla. Tuotannosta poistunut (= poistunut tai jälkikäytössä) oleva pinta-ala on viime vuosina lisääntynyt (Taulukko 3-1 ja Kuva 3-1). Vuonna 2013 tuotannosta poistunutta pinta-alaa oli kaikkiaan 11 234 ha, josta 57 % oli jälkikäytössä. Noin puolet tuotannosta poistuneesta alasta sijaitsee Pyhäjoen ja Siikajoen vesistöalueilla. Lisäksi entisiä tuotantoalueita on poistunut jo kokonaan tuotannosta ja siirtynyt muun maankäytön piiriin, eikä niitä ole esitetty tässä raportissa. Tuotantosoiden sijainnit on esitetty liitteessä 1 ja pinta-alatiedot liitteessä 2. Vapo Oy:n osuus kokonaispinta-alasta oli 54 % ja Turveruukki Oy:n 30 % (Kuva 3-2). Lisäksi alueella toimi 24 pienempää tuottajaa, joista Kuiva-Turve Oy:n osuus kokonaispinta-alasta oli 7 % ja Kanteleen Voima Oy:n 3 %.

6 Kuva 3-1 Turvetuotantopinta-alan ja kesäaikaisen kiintoainekuormituksen kehitys Pohjois- Pohjanmaalla vuosina 1994 2013. Vuosina 1994 2006 ja 2008 2012 kiintoainekuormitus on laskettu käyttäen kaikkien kesäaikaisten tarkkailusoiden keskimääräistä arvoa, mutta vuonna 2007 on käytetty vuosikuormitusta. Vuonna 2013 Vapo Oy:n kohteilla käytettiin määritysrajaa silloin kun analyysitulos oli alle määritysrajan. Vuonna 2013 kiintoaineen taustapitoisuutena käytettiin 1 mg/l aiemman 2 mg/l sijaan. Kuva 3-2 Suurimpien tuottajien osuudet Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon kokonaispinta-alasta vesistöalueittain vuonna 2013. Yksittäisistä tuotantoalueista pinta-alaltaan suurin oli Siikajoen ja Pyhäjoen vesistöalueilla sijaitseva Piipsanneva, jonka kuormittava pinta-ala oli 854 ha (Kuva 3-3). Tuotantopinta-alaltaan suurin kohde oli Siikajoen vesistöalueella sijaitseva Kärjenrimpi- Puronröme: 545 ha.

7 Kuva 3-3 Kuormittavalta alaltaan suurimpien (väh. 200 ha) tuotantoalueiden pinta-alat Pohjois- Pohjanmalla vuonna 2013. Mukana on yksi Lapin ELY-keskuksen alueella ja kaksi Kainuun ELY-keskuksen alueella sijaitsevaa kohdetta. 4 TARKKAILUN TOTEUTUMINEN JA KUORMITUKSEN LASKENTA 4.1 Tarkkailun toteutuminen Turvetuotantoalueiden päästötarkkailu toteutettiin edellisvuosien tarkkailun periaatteiden mukaisesti. Tarkkailujakso kesti marraskuun 2012 alusta lokakuun 2013 loppuun. Vesistöaluekohtaiset tarkkailut mukaan lukien Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantopintaalasta 37 % oli tarkkailussa. Kuvassa Kuva 4-1 on esitetty tarkkaillun pinta-alan osuudet vesistöalueiden kokonaisturvetuotantopinta-aloista ja tuotantoalueiden lukumäärät. Kuva 4-1 Tuotantoalueiden lukumäärät ja tarkkailussa olleen pinta-alan osuudet vesistöalueiden kokoinaisturvetuotantopinta-aloista Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 2013.

Ympärivuotiset tarkkailukohteet sijaitsivat suhteellisen tasaisesti Pohjois-Pohjanmaan alueella (liite 3). Tuotantovaiheen ympärivuotisessa tarkkailukohdeaineistossa oli Pohjois-Pohjanmaalla yhteensä 26 suota ja kuntoonpanovaiheen tarkkailusoita oli kahdeksan (Taulukko 4-1). Ympärivuotisessa tarkkailuaineistossa ovat mukana Kainuun puolella sijaitsevat Kärjenrimpi pvk1 (laskee Siikajokeen) ja Isosuo, Vaala pvk1 (laskee Oulujokeen), jotka kuuluivat Pohjois-Pohjanmaan vuosikuormitustarkkailuun. Lisäksi raportissa on esitetty Kainuun ELY-keskuksen alueen tarkkailuun kuuluvien Humpinsuo pvk1:n, Lampsisuo pkv1:n ja Suurisuo (Vuolijoki) pvk1:n tarkkailutulokset sekä Lapin ELY-keskuksen alueen tarkkailuun kuuluvan ympärivuotisen laskeutusallaskohde Lumiaapa la3:n tarkkailutulokset. Nämä kohteet ovat mukana lisäaineistona täydentämässä ympärivuotisten kohteiden aineistoa jotta se olisi mahdollisimman kattava. 8 Taulukko 4-1 Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotiset ja kuntoonpanotarkkailukohteet sekä tarkkailun toteutuminen tarkkailukaudella 2013. Kanteleen Voima Oy:n Veneneva (ympärivuotinen) ja Ilkanneva (kuntoonpano) raportoidaan Pyhäjoen yhteistarkkailuraportissa. Pvkojitus -sarakkeessa K = ojitettu ja E = ojittamaton. Mp:n Virtaamamittaus Suo Tarkkailu- Pvk- Vesistö- Tarkkailu Tehon Luvan haltija/ valuma-alue ajanjakso näytteitä Ajanjakso TUOTANTOVAIHEEN SUOT kohde ojitus alue tarkkailu tuottaja ha kpl* Hakasuo pvk1 E Kiiminkijoki PPO x Vapo Oy 231 15.11.12-14.10.13 22 1.11.12-31.10.13 Iso-Lamminneva pvk1 K Pyhäjoki Pyhäjoki x Vapo Oy 41 21.3.-17.10.13 15 21.3.-31.10.14 Isosuo pvk2-3 E Kiiminkijoki PPO Vapo Oy 167 12.11.12-14.10.13 20 1.11.12-31.10.13 Isosuo, Vaala (KAI) pvk1 K Oulujoki PPO x Vapo Oy 62 12.11.12-14.10.13 22 1.11.12-31.10.13 Itäsuo pvk1 K Oulujoki PPO Vapo Oy 198 12.11.12-14.10.13 20 1.11.12-31.10.13 Järvineva pvk1 E Siikajoki PPO Turveruukki Oy 66 15.11.12-16.10.13 20 1.11.12-31.10.13 Konnansuo** la Oulujoki PPO Turveruukki Oy 41 14.11.12-15.5.13 9 1.11.12-6.3.13 Kontio-Klaavunsuo pvk2 E Kuivajoki PPO x Kuiva-turve Oy/Vapo Oy 328 12.11.12-15.10.13 18 1.11.12-31.10.13 Korentosuo pvk1 E Oulujoki PPO x Vapo Oy 216 15.11.12-14.10.13 19 1.11.12-31.10.13 Kuljunneva la/pvk1 K Pyhäjoki PPO x Vapo Oy 88 14.11.12-15.10.13 16 25.4-31.10.13 Kynkäänsuo la3-4/pvk1 K Siuruanjoki PPO Vapo Oy 78/114 12.11.12-15.10.13 19 1.11.12-2.5.13 Kärjenrimpi (KAI) pvk1 E Siikajoki PPO x Vapo Oy 327 14.11.12-15.10.13 22 1.11.12-31.10.13 Miehonsuo*** la Oulujoki Miehonsuo Turveruukki Oy 150 6.5.-14.10.13 11 19.6.-31.10.13 Märsynneva pvk1 K Pyhäjoki Pyhäjoki x Vapo Oy 133 14.11.12-16.10.13 18 1.11.12-31.10.13 Olki-Peurasuo pvk1 E Iijoki PPO Vapo Oy 44 15.11.12-15.10.13 15 1.11.12-31.10.13 Pehkeensuo pvk1 K Oulujoki PPO x Vapo Oy 151 12.11.12-14.10.13 20 1.11.12-31.10.13 Piipsanneva la/kem2 Pyhäjoki PPO x Vapo Oy 207 14.11.12-14.10.13 12 1.11.12-31.10.13 Puutiosuo pvk2-3 E Siuruanjoki PPO x Kuiva-turve Oy/Vapo Oy 99 12.11.12-15.10.13 16 1.11.12-31.10.13 Saarineva pvk1 K Siikajoki PPO x Vapo Oy 124 13.11.12-15.10.13 22 1.11.12-31.10.13 Sauvasuo pvk1 E Siikajoki PPO x Vapo Oy 33 13.11.12-2.10.13 12 1.11.12-31.10.13 Tuppuraneva pvk E Kalajoki Kalajoki x Kanteleen Voima Oy 78 13.11.12-16.10.13 20 1.11.12-31.10.13 Turkkisuo la/pvk2 E Kuivajoki PPO Kuiva-turve Oy/Vapo Oy 184 12.11.12-15.10.13 19 29.5.-31.10.13 Vasamanneva pvk1 E Kalajoki PPO x Vapo Oy 54 13.11.12-16.10.13 21 1.11.12-31.10.13 Verkaneva pvk1 E Pyhäjoki Pyhäjoki x Vapo Oy 62 15.11.12-16.10.13 19 1.11.12-31.10.13 Vittouvenneva pvk1 E Kalajoki PPO x Vapo Oy 125 13.11.12-17.10.13 20 1.11.12-31.10.13 Äijönneva la/pvk1 K Pyhäjoki PPO x Vapo Oy 109 14.11.12-15.10.13 17 1.11.12-31.10.13 Yhteensä 464 KUNTOONPANOVAIHEEN SUOT Hevoskorpi pvk1 E Siikajoki PPO x Turveruukki Oy 109 14.11.-28.11.12 2 1.11.-28.11.12 Korteneva pvk1 E Siikajoki PPO x Vapo Oy 109 2.10.-30.10.13 3 20.9.-31.10.13 Kuuhkamonneva pvk2 K Pyhäjoki PPO x Vapo Oy 127 15.11.12-30.10.13 21 1.11.12.-31.10.13 Kärppäsuo la/pvk K Iijoki PPO Turveruukki Oy 53 15.11.12-27.6.13 11 - Mankisenneva pvk1 K Siikajoki PPO x Vapo Oy 139 13.11.12-31.10.13 27 1.11.12.-31.10.13 Mankisenneva pvk2 K Siikajoki PPO x Vapo Oy 153 13.11.12-31.10.13 27 - Pullinneva pvk1 K Siikajoki PPO x Turveruukki Oy 58 3.10.-30.10.13 2 12.10.-31.10.13 Tunturisuo pvk1/la/kem Oulujoki PPO x Vapo Oy 64/68,5 12.11.12-29.10.13 25 1.11.12-31.10.13 Yhteensä 118 * Ei sisällä yläpuolisia näytteitä ** Siirtyi kevään jälkeen jälkihoitovaiheen tarkkailuun *** Korvasi Konnansuon keväästä lähtien ympärivuotisena tarkkailukohteena Näytteenotto

Kanteleen Voima Oy:n Venenevaa ei otettu mukaan ympärivuotisten soiden aineistoon, koska tarkkailusta vastasi toinen konsultti (Ahma Ympäristö Oy) ja siitä johtuen tarkkailuaineiston käsittelytapa ei ollut täysin yhteneväinen muiden kohteiden kanssa. Samasta syystä Ilkanneva jätettiin pois kuntoonpanokohteiden aineistosta. Kohteiden tulokset raportoidaan Pyhäjoen yhteistarkkailuraportissa. Tarkkailulohkojen mittapatojen valuma-alueiden pinta-alat olivat 33 328 ha. Ympärivuotisten tarkkailulohkojen yhteenlaskettu pinta-ala oli 3 432 ha, mikä oli 16 % Pohjois-Pohjanmaan kokonaisturvetuotantopinta-alasta. Tarkkailusoilta lähtevää virtaamaa mitattiin jatkuvatoimisilla virtaamamittareilla. Virtaamamittaus ei kuitenkaan ollut kaikilla tarkkailukohteilla ympärivuotista. Tarkkailujaksolla 2013 oli jonkin verran ongelmia virtaamamittauksessa, kuten padotusta ja laiterikkoja. Usealla suolla oli tarkkailukauden aikana padotusta mittapadolla, eikä padotusjaksojen virtaamatietoja voida pitää luotettavina. Virtaamat häiriöjaksoille ja jaksoille jolloin virtaamamittausta ei ollut on arvioitu käyttäen SYKE:n hydrologista vesistömallia tai lähellä sijaitsevan suon virtaamatietoa. Valumaveden laadun tarkkailemiseksi tarkkailusoilta otettiin vesinäytteet yleensä kerran kuukaudessa marras-huhtikuussa, viikoittain kevättulva-aikana (3 viikkoa) ja kahden viikon välein touko-syyskuussa sekä kerran tai kahdesti lokakuussa. Hakasuolla, Isosuolla (Vaala), Kärjenrimmellä, Saarinevalla ja Vasamannevalla näytteet otettiin kahden viikon välein myös marras-joulukuussa. Kuntoonpanovaiheen soilla näytteenottoväli oli talvellakin kaksi viikkoa, jos suolla tehtiin vesistökuormitusta aiheuttavia kuntoonpanotöitä. Tuotantosoista Hakasuolla, Isosuolla (Vaala), Korentosuolla, Kuljunnevalla, Kärjenrimmellä, Pehkeensuolla, Piipsannevalla, Puutiosuolla, Saarinevalla, Sauvasuolla, Vasamannevalla, Vittouvennevalla ja Äijönnevalla tarkkailtiin vesienkäsittelyn tehoa ottamalla näytteitä myös vesienkäsittelyrakenteen yläpuolelta (ks. luku 6.5). Kuntoonpanovaiheessa pintavalutuskentän tehoa tarkkailtiin Kortenevalla, Kuuhkamonnevalla, Mankisennevalla (pvk1 ja pvk2), Pullinnevalla ja Tunturisuolla (ks. luku 7.6). Tuottajat ottivat omavalvontanäytteitä usealla kohteella voimakkaiden sateiden aikaan ja tulokset huomioitiin myös päästölaskennassa. Vesinäytteet olivat kertanäytteitä. Näytteet toimitettiin laboratorioon pimeässä ja viileässä ja näytteiden analysointi aloitettiin näytteenottoa seuraavana päivänä. Mikäli mittapadolla ei ollut virtaamaa, näytettä ei otettu. Näytteistä määritettiin ph, COD Mn, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja kiintoaine. Lisäksi kesällä kuukauden ensimmäisestä näytteestä määritettiin epäorgaaniset ravinteet (PO 4 -P, NO 3 -N, NO 2 -N ja NH 4 -N) sekä rauta. Muutamalla kohteella laaja analyysivalikko tehtiin kerran kuukaudessa koko vuoden. Osalla kuntoonpanokohteista näytteistä määritettiin jokaisella tarkkailukerralla ph, COD Mn, kokonaisfosfori, kokonais- ja ammoniumtyppi sekä kiintoaine. Uudempien lupamääräysten mukaisesti osalla kohteista määritettiin joka kerralla ph, COD Mn, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja kiintoaine ja lisäksi kerran kuukaudessa NH 4 -N ja rauta. Määritykset tehtiin voimassaolevien standardien mukaisesti. Käyttötarkkailusta sekä mittapatojen asennuksesta ja huollosta vastasivat tuottajat. Osa virtaamamittareista asennettiin ja huollettiin konsultin toimesta. Muutoin tarkkailusta vastasi konsultti. 9

4.2 Päästöjen laskenta Turvetuotantosoiden päästöt laskettiin tarkkailukohteiden ominaispäästöjen (g/ha/d) ja tuotantoalueen pinta-alan (ha) perusteella. Tarkkailusoiden ominaispäästöistä laskettiin vesienkäsittelymenetelmäkohtaiset keskiarvot, joita käytettiin tarkkailun ulkopuolisten kohteiden päästöjen arviointiin. Kesäajalle otettiin huomioon myös vesistöaluekohtaisissa tarkkailuissa mukana olleiden tarkkailukohteiden ominaispäästöt. Tarkkailukaudella 2013 tarkkailussa olleiden kohteiden päästöt arvioitiin suon omien tarkkailutulosten perusteella niiltä osin kuin oli mahdollista. Ominaispäästöt laskettiin näytteenottohetken veden laadun ja jakson keskivirtaaman perusteella. Virtaamajaksot päättyivät pääosin näytteenottoa edeltäneeseen vuorokauteen. Jos näytteenotto ajoittui ylivirtaamatilanteeseen, päästöt laskettiin kyseisen näytteen vedenlaatutietojen perusteella vain ylivirtaamajaksolle. Nollavirtaamajaksot määritettiin virtaamamittauksen perusteella todellisen mittaisiksi ja ne otettiin huomioon päästölaskennassa. Erimittaiset laskentajaksot otettiin huomioon keskimääräisiä päästölukuja laskettaessa painottamalla kunkin jakson päästöä jakson pituudella. Keskimääräisten päästöjen laskennassa nollavirtaamatilanteiden päästöt otettiin huomioon nollana. Mikäli pitoisuus oli alle määritysrajan, pitoisuus puolitettiin päästöjä laskettaessa. Vapo Oy:n kohteilla käytettiin tällaisissa tapauksissa kuitenkin määritysrajaa, mikä todennäköisesti hieman yliarvioi päästöjä kyseisillä jaksoilla. Jatkossa myös muiden tuottajien kohdalla käytetään ko. tapauksissa määritysrajaa. Kuntoonpanosoiden päästöjen laskennassa vesienkäsittelymenetelmiä ei eroteltu. 10 5 TAUSTAHUUHTOUMA Vuodesta 2004 lähtien turvetuotantoalueiden nettopäästöt on laskettu käyttämällä tarkkailusoilla mitattua valumaa ja sovittuja taustapitoisuuksia. Vuonna 2013 taustahuuhtouman arvioinnissa käytettiin Ympäristöministeriön laatimassa Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa (2013) määriteltyjä taustapitoisuuksia: kiintoaine 1 mg/l, kokonaisfosfori 20 µg/l ja kokonaistyppi 500 µg/l. Kiintoaineen osalta aiempina vuosina on ollut käytössä taustapitoisuus 2 mg/l ja kokonaisfosforin ja -typen osalta samat pitoisuudet kuin uudessa ohjeessa (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus (nyk. ELYkeskus), kirje turvetuottajille 16.2.2004). Taustahuuhtouma laskettiin kunkin tarkkailusuon omien valumatietojen perusteella laskentajaksoittain. Lasketuista brutto-ominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouman arvot, jolloin saatiin nettopäästöt. Happea kuluttavalle ainekselle, epäorgaanisille ravinteille ja raudalle ei ole esitetty taustapitoisuuksia, eikä nettopäästöjä näin ollen ole arvioitu. 6 TUOTANTOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET 6.1 Valumat Tarkkailukohteiden valuntakäyrät on esitetty muiden tarkkailutulosten yhteydessä liitteessä 4. Suokohtaiset virtaamamittauksen häiriötilanteet (esim. padotus, mittarin rikkoontuminen, datakatko) eri vuodenaikojen osalta on koottu niin ikään liitteen 4 tuloslakanoihin ja häiriöjaksot on kirjattu lisäksi taulukkoon Taulukko 6-1.

Taulukko 6-1 Ympärivuotisten tarkkailukohteiden valumat eri vuodenaikoina 1.11.2012 31.10.2013. 11 Suo Jakso Jakso Vesien- Mq Nq Hq d käsittely l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Huom! Hakasuo (pvk1) Talvi* 1.11.-12.4. 163 pvk1 6,8 1,3 45,8 1.11.-7.3. käytetty hydrologista vesistömallia. Suuri pohjavesimäärä. Kevät* 13.4.-27.5. 45 pvk1 79,1 11,4 171,3 Suuri pohjavesimäärä Kesä* 28.5.-21.9. 117 pvk1 25,0 4,1 74,8 12.8.-27.8. käytetty hydrologista vesistömallia. Suuri pohjavesimäärä. Syksy* 22.9.-31.10. 40 pvk1 33,2 14,9 83,7 Suuri pohjavesimäärä Vuosi* 1.11.-31.10. 365 24,4 Humpinsuo (pvka) (KAI) Talvi 1.11.-15.4. 166 pvka 6,5 0,0 93,6 15.4. käytetty Suurisuo Vuolijoen valumaa Kevät* 16.4.-19.5. 34 pvka 93,9 14,0 269,7 Koko jaksolla käytetty Suurisuo Vuolijoen valumaa Kesä 20.5.-21.9. 125 pvka 13,9 0,1 94,8 20.5.-5.6. ja 11.8.-22.8. käytetty Suurisuo Vuolijoen valumaa Syksy 22.9.-31.10. 40 pvka 13,9 3,8 104,3 Vuosi* 1.11.-31.10. 365 18,0 Iso-Lamminneva (pvk1) Kevät 16.4.-16.5. 31 pvk1 91,4 16,4 323,9 16.4.-24.4. ja 3.5.-16.5. käytetty hydrologista vesistömallia Kesä 17.5.-20.9. 127 pvk1 15,9 0,3 238,0 26.6.-22.7. käytetty hydrologista vesistömallia Syksy 21.9.-31.10. 41 pvk1 36,6 3,7 309,5 Isosuo (pvk2-3) Talvi 1.11.-14.4. 165 pvk2-3 6,1 0,0 95,1 Kevät 15.4.-19.5. 35 pvk2-3 155,5 8,0 439,9 Kesä 20.5.-20.9. 137 pvk2-3 6,7 0,3 37,3 Syksy 21.9.-31.10. 41 pvk2-3 13,1 1,5 97,1 17.9.-26.9. käytetty hydrologista vesistömallia Vuosi 1.11.-31.10. 365 21,4 Isosuo, Vaala (KAI) (pvk1) Talvi 1.11.-15.4. 166 pvk1/ohitus 6,9 0,0 41,5 1.11.-27.12. käytetty hydrologista vesistömallia, ohitus Kevät 16.4.-22.5. 37 pvk1 41,6 10,6 143,6 Kesä 23.5.-21.9. 122 pvk1 11,0 1,5 35,3 Syksy 22.9.-31.10. 40 pvk1 24,5 9,1 80,4 Vuosi 1.11.-31.10. 365 13,7 Itäsuo (pvk1) Talvi 1.11.-15.4. 166 pvk1 6,5 0,1 98,0 Kevät 16.4.-17.5. 32 pvk1 81,2 11,0 212,2 Kesä 18.5.-20.9. 126 pvk1 4,8 0,4 32,2 Syksy 21.9.-31.10. 41 pvk1 17,8 2,5 130,8 Vuosi 1.11.-31.10. 365 13,8 Järvineva (pvk1) Talvi 1.11.-14.4. 165 pvk1 6,1 0,0 95,4 22.3.-14.4. käytetty hydrologista vesistömallia Kevät 15.4.-18.5 34 pvk1 35,6 10,1 101,6 15.4.-30.4. ja 17.5.-18.5. käytetty hydrologista vesistömallia Kesä 19.5.-20.9. 125 pvk1 4,0 0,0 58,2 19.5.-3.6., 2.7.-8.7. ja 23.8.-3.9. käytetty hydrologista vesistömallia Syksy 21.9.-31.10. 41 pvk1 9,8 0,6 77,4 Vuosi 1.11.-31.10. 365 8,6 Konnansuo (la) Talvi 1.11-17.4. 168 la 13,4 0,9 200,6 1.11.-14.11. ja 15.12.-17.4. käytetty hydrologista vesistömallia Kevät* 18.4.-21.5. 34 la 38,7 10,5 108,3 Koko jaksolla käytetty hydrologista vesistömallia Kontio-Klaavunsuo (pvk2) Talvi 1.11.-13.4. 164 pvk2 11,2 0,1 112,8 Kevät 14.4.-22.5. 39 pvk2 59,5 13,4 126,4 26.4.-29.4. käytetty hydrologista vesistömallia Kesä 23.5.-23.9. 124 pvk2 11,6 2,4 51,7 Syksy 24.9.-31.10. 38 pvk2 16,2 3,4 64,5 Vuosi 1.11.-31.10. 365 17,0 Korentosuo (pvk1) Talvi 1.11.-14.4. 165 pvk1 7,7 0,1 57,0 Kevät 15.4.-20.5. 36 pvk1 33,1 6,3 140,5 24.4.-2.5. käytetty hydrologista vesistömallia Kesä 21.5.-21.9. 124 pvk1 6,7 2,3 29,6 Syksy 22.9.-31.10. 40 pvk1 14,7 4,2 44,1 Vuosi 1.11.-31.10. 365 10,6 Kuljunneva (la/pvk1) Talvi* 1.11.-14.4. 165 la 4,2 0,5 100,6 Koko jaksolla käytetty hydrologista vesistömallia Kevät 15.4.-17.5. 33 la/pvk1 45,5 7,9 162,1 15.4.-24.4. käytetty hydrologista vesistömallia Kesä 18.5.-19.9. 125 pvk1 9,2 1,2 80,3 Syksy 20.9.-31.10. 42 pvk1 7,9 0,1 38,8 16.10.-31.10. käytetty hydrologista vesistömallia Vuosi* 1.11.-31.10. 365 10,1 Kynkäänsuo (la3-4/pvk1) Talvi 1.11.-13.4. 164 la3-4 23,7 3,2 329,0 7.1.-26.1. käytetty hydrologista vesistömallia Kevät 14.4.-16.5. 33 la3-4/pvk1 144,3 7,0 371,0 3.5.-16.5. käytetty hydrologista vesistömallia Kesä* 17.5.-19.9. 126 pvk1 7,1 2,0 44,0 Koko jaksolla käytetty hydrologista vesistömallia Syksy* 20.9.-31.10. 42 pvk1 7,4 2,0 46,0 Koko jaksolla käytetty hydrologista vesistömallia Vuosi* 1.11.-31.10. 365 27,0 Kärjenrimpi (pvk1) (KAI) Talvi 1.11.-14.4. 165 pvk1 5,3 0,1 55,8 Kevät 15.4.-16.5. 32 pvk1 36,2 3,6 160,8 18.4.-16.5. käytetty Kärjenrimpi pvk2:n virtaamaa Kesä 17.5.-21.9. 128 pvk1 3,1 0,0 21,6 17.5.-18.5. ja 4.6.-8.8. käytetty Kärjenrimpi pvk2:n tai hydrol.ves.mallin virtaamaa Syksy 22.9.-31.10. 40 pvk1 9,8 1,7 41,8 Vuosi 1.11.-31.10. 365 7,7 Jatkuu seuraavalla sivulla

Taulukko 6-1 jatkuu Suo Jakso Jakso Vesien- Mq Nq Hq d käsittely l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Huom! Lampsisuo (pvk1) (KAI) Talvi 1.11.-14.4. 165 pvk1 7,4 0,1 70,3 Kevät 15.4.-18.5. 34 pvk1 56,0 9,7 133,1 Kesä 19.5.-21.9. 126 pvk1 10,0 2,6 101,8 Syksy 22.9.-31.10. 40 pvk1 16,7 3,0 93,4 24.10.-31.10. käytetty Suurisuo Vuolijoen valumaa Vuosi 1.11.-31.10. 365 13,8 Lumiaapa (la3) (LAP) Talvi 1.11.-15.4. 166 la3 12,0 0,2 171,6 31.12.-16.1. käytetty hydrologista vesistömallia Kevät 16.4.-21.5. 36 la3 94,5 13,1 291,4 Kesä 22.5.-21.9. 123 la3 7,7 1,7 54,6 Syksy 22.9.-31.10. 40 la3 19,0 2,7 186,6 Vuosi 1.11.-31.10. 365 19,4 Miehonsuo (la) Kesä 15.5.-19.9. 133 la 4,8 1,0 29,1 15.5.-18.6. käytetty hydrologista vesistömallia Syksy 20.9.-31.10. 40 la 17,8 0,4 135,5 Märsynneva (pvk1) Talvi 1.11.-14.4. 165 pvk1 10,6 0,0 290,8 Kevät 15.4.-18.5. 34 pvk1 58,7 12,8 161,5 Kesä 19.5.-20.9. 125 pvk1 6,8 0,8 64,2 Syksy 21.9.-31.10. 41 pvk1 9,8 0,0 49,5 17.10.-31.10. käytetty hydrologista vesistömallia Vuosi 1.11.-31.10. 365 13,7 Olki-Peurasuo (pvk1) Talvi 1.11.-14.4. 165 pvk1 9,8 0,0 197,0 Kevät 15.4.-22.5. 38 pvk1 80,8 11,1 420,3 Kesä 23.5.-21.9. 122 pvk1 7,2 1,0 68,4 Syksy 22.9.-31.10. 40 pvk1 19,9 0,1 127,1 Vuosi 1.11.-31.10. 365 17,4 Pehkeensuo (pvk1) Talvi 1.11.-14.4. 165 pvk1 9,4 0,5 122,4 Kevät 15.4.-22.5. 38 pvk1 108,8 11,3 605,0 Kesä 23.5.-21.9. 122 pvk1 10,1 1,7 88,9 Syksy 22.9.-31.10. 40 pvk1 18,0 5,4 101,7 Vuosi 1.11.-31.10. 365 20,9 Piipsanneva (la/kem2) Talvi 1.11.-14.4. 165 la 3,5 0,0 117,8 1.11.-26.11. ja 12.12.-8.1. käytetty hydrologista vesistömallia Kevät 15.4.-26.5. 35 la 73,0 0,7 163,0 Kesä 27.5.-20.9. 124 kem2 4,4 0,0 53,3 10.7.-20.9. käytetty hydrologista vesistömallia Syksy* 21.9.-31.10. 41 kem2 12,9 0,4 138,6 Koko jaksolla käytetty hydrologista vesistömallia Vuosi* 1.11.-31.10. 365 12,9 Puutiosuo (pvk2-3) Talvi 1.11.-15.4. 166 pvk2-3 11,5 0,0 159,9 Kevät 16.4.-25.5. 40 pvk2-3 83,1 11,7 269,9 Kesä 26.5.-21.9. 119 pvk2-3 10,7 3,3 37,2 Syksy 22.9.-31.10. 40 pvk2-3 10,2 2,2 40,3 Vuosi 1.11.-31.10. 365 18,9 Saarineva (pvk1) Talvi 1.11.-13.4. 164 pvk1 7,6 0,3 61,1 21.12.-9.1. käytetty hydrologista vesistömallia tai Sauvasuo pvk1:n virtaamia Kevät 14.4.-20.5. 37 pvk1 146,6 9,4 952,1 23.4.-14.5. käytetty Sauvasuo pvk1:n virtaamia Kesä 21.5.-21.9. 124 pvk1 9,2 1,0 42,9 13.8.-19.8. käytetty Sauvasuo pvk1:n virtaamia Syksy 22.9.-31.10. 40 pvk1 16,1 5,7 73,0 Vuosi 1.11.-31.10. 365 23,2 Sauvasuo (pvk1) Talvi 1.11.-13.4. 164 pvk1 9,7 0,0 99,1 Kevät 14.4.-20.5. 37 pvk1 89,3 12,9 182,2 15.5.-20.5. käytetty Saarineva pvk1:n virtaamaa Kesä 21.5.-21.9. 124 pvk1 16,3 3,3 124,4 21.5.-29.5. käytetty Saarineva pvk1:n virtaamaa Syksy 22.9.-31.10. 40 pvk1 23,8 4,8 132,8 Vuosi 1.11.-31.10. 365 21,6 Suurisuo, Vuolijoki (pvk1) (KAI) Talvi 1.11.-15.4. 166 pvk1 8,0 0,1 77,5 Kevät 16.4.-19.5. 34 pvk1 93,9 14,0 269,7 Kesä 20.5.-21.9. 125 pvk1 16,7 2,6 112,9 Syksy 22.9.-31.10. 40 pvk1 19,3 5,9 93,4 Vuosi 1.11.-31.10. 365 20,2 Tuppuraneva (pvk) Talvi 1.11.-11.4. 162 pvk 15,6 4,3 91,2 Kevät 12.4.-25.5. 44 pvk 40,9 2,7 91,6 Kesä 26.5.-19.9. 117 pvk 9,1 0,0 56,5 Syksy 20.9.-31.10. 42 pvk 14,9 3,5 62,9 Vuosi 1.11.-31.10. 365 16,5 Turkkisuo (la/pvk2) Talvi* 1.11.-16.4. 167 la 6,7 0,8 69,5 Koko jaksolla käytetty hydrologista vesistömallia Kevät* 17.4.-16.5. 30 la/pvk2 157,2 14,6 450,1 Koko jaksolla käytetty vesistömallia tai Kynkääsuo pvk1:n virtaamaa Kesä 17.5.-21.9. 128 pvk2 9,2 0,2 33,0 17.5.-27.5. ja 13.9.-18.9. käytetty hydrologista vesistömallia Syksy 22.9.-31.10. 40 pvk2 7,2 0,6 32,2 14.10.-31.10. käytetty hydrologista vesistömallia Vuosi* 1.11.-31.10. 365 20,0 Jatkuu seuraavalla sivulla 12

Taulukko 6-1 jatkuu Suo Jakso Jakso Vesien- Mq Nq Hq d käsittely l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Huom! Vasamanneva (pvk1) Talvi 1.11.-16.4. 167 pvk1 4,0 0,0 57,9 5.1.-8.1. käytetty hydrologista vesistömallia Kevät 17.4.-16.5. 30 pvk1 64,8 10,0 103,5 Kesä 17.5.-19.9. 126 pvk1 10,6 0,4 89,2 Syksy 20.9.-31.10. 42 pvk1 12,0 3,0 85,5 Vuosi 1.11.-31.10. 365 12,2 Verkaneva (pvk1) Talvi 1.11.-16.4. 167 pvk1 6,2 0,1 85,8 Kevät 17.4.-24.5. 38 pvk1 34,3 6,3 116,8 Kesä 25.5.-21.9. 120 pvk1 3,5 0,5 61,8 Syksy 22.9.-31.10. 40 pvk1 6,6 1,1 39,3 Vuosi 1.11.-31.10. 365 8,3 Vittouvenneva (pvk1) Talvi 1.11.-14.4. 165 pvk1 5,3 0,1 109,1 29.1.-6.2. käytetty hydrologista vesistömallia Kevät 15.4.-15.5. 31 pvk1 12,9 2,1 81,4 Kesä 16.5.-21.9. 129 pvk1 9,1 0,4 125,4 Syksy 22.9.-31.10. 40 pvk1 21,7 1,5 190,1 Vuosi 1.11.-31.10. 365 9,1 Äijönneva (la/pvk1) Talvi 1.11.-3.4. 154 la 5,2 0,0 100,6 29.11.-8.1. käytetty hydrologista vesistömallia Kevät 4.4.-17.5. 44 la/pvk1 31,9 0,3 137,8 Kesä 18.5.-19.9. 125 pvk1 7,3 0,0 121,7 Syksy 20.9.-31.10. 42 pvk1 19,7 0,0 128,8 Vuosi 1.11.-31.10. 365 10,8 * Ei mukana keskiarvossa. 13 Keskiarvot 2013 Kohdemäärä Talvi 19 165 pvk 8,1 0,3 107 Kevät 20 36 pvk 70 10 252 Kesä 24 124 pvk 9,3 1,1 75 Syksy 24 40 pvk 16 2,8 93 Vuosi 19 15 Talvi 5 165 la 12 0,9 184 Kevät 2 36 la 84 6,9 227 Kesä 2 124 la 6,2 1,4 42 Syksy 2 40 la 18 1,5 161 Vuosi 1 19 Talvi 25 165 kaikki 8,8 0,4 120 Kevät 25 36 kaikki 72 8,9 246 Kesä 27 124 kaikki 8,9 1,1 72 Syksy 26 40 kaikki 16 2,7 98 Vuosi 21 15 Keskiarvot 2012 Talvi 168 kaikki 7,3 1,0 46 Kevät 34 kaikki 96 8,2 286 Kesä 119 kaikki 17 1,9 147 Syksy 46 kaikki 29 6,4 109 Vuosi 22 Keskiarvot 2011 Talvi 159 kaikki 3,5 0,4 45 Kevät 26 kaikki 55 8,0 161 Kesä 137 kaikki 12 0,8 102 Syksy 42 kaikki 23 4,3 97 Vuosi 13 Talven keskivaluma 8,8 l/s km 2 (Taulukko 6-1) oli hieman suurempi kuin edellisinä talvina lähinnä marraskuun verrattain suurista valumista johtuen. Suurimmat keskimääräiset valumat olivat Kynkäänsuolla, Tuppuranevalla ja Konnansuolla. Häiriöjaksojen virtaamat arvioitiin pääasiassa vesistömallista tai läheisen suon virtaamia hyväksi käyttäen. Kuljunnevalla ja Turkkisuolla ei mitattu talvella virtaamaa ja virtaamat arvioitiin vesistömallista. Valumakäyrien perusteella kevät alkoi tarkkailusoilla 4.4. 18.4.2013 välisenä aikana. Useimmilla kohteilla kevät alkoi huhtikuun puolivälin tienoilla. Kevätvalunnan keskimääräinen pituus oli 36 päivää vaihdellen tarkkailusoiden välillä 30 päivästä 45 päivään. Konnansuolla, Kuljunnevalla ja Turkkisuolla ei mitattu keväällä virtaamaa. Näiden kohteiden lisäksi Humpinsuon kevään virtaamat jouduttiin arvioimaan. Hydrologinen mallijärjestelmä laskee virtaamat ja valumat 3. jakovaiheen mukaisille vesistöalueil-

le, joiden pinta-ala on yleensä selvästi yksittäistä turvetuotantoaluetta suurempi, mistä johtuen ko. tavalla arvioituna valumahuippujen vesimäärät voivat olla hieman liian pieniä. Kevään keskivalumat vaihtelivat tarkkailusoilla välillä 13 157 l/s km 2 ja keskiarvo oli 72 l/s km 2. Selvästi pienin valuma oli Vittouvennevalla ja suurin Turkkisuolla (jossa virtaama tosin arvioitiin) ja Isosuolla. Keskimääräinen valuma-arvo sijoittui kahden edellisvuoden arvojen väliin. Selkeitä alueellisia eroja valumissa ei ollut. Kesän keskivaluma ympärivuotisilla tarkkailukohteilla oli 8,9 l/s km 2, mikä oli samaa tasoa kuin kaikilla tarkkailusoilla kesäaikaiset tarkkailut mukaan lukien (Taulukko 6-2). Kesän keskivaluma vuonna 2013 oli selvästi pienempi kuin vuonna 2012 (17 l/s km 2 ), jolloin oli poikkeuksellisen sateinen kesä. Kesän 2013 valuma oli myös vuotta 2011 (12 l/s km 2 ) pienempi. Pienimmät kesän valumat olivat yleisesti ottaen Pyhä- ja Siikajoen tarkkailusoilla. Pienin keskimääräinen valuma oli Kärjenrimmellä (3,1 l/s km 2 ) ja selvästi suurin Hakasuolla (25 l/s km 2 ), jossa vesimäärää kasvattaa suuri pohjavesivalunta. Kynkäänsuon pvk1:llä ei ollut virtaamamittausta kesällä ja syksyllä mistä johtuen sen virtaamat arvioitiin vesistömallista. Syksyn keskivalumat vaihtelivat välillä 6,6 37 l/s km 2. Suurin valuma syksyllä mitattiin Iso-Lamminnevalla ja pienin Verkanevalla. Tarkkailusoiden keskivaluma oli syksyllä 16 l/s km 2, mikä oli pienempi kuin edellisvuosina. Liitteessä 5 on esitetty kaikkien kesän 2013 tarkkailusoiden valumat, vedenlaatu ja ominaispäästöt. 14 Taulukko 6-2 Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten päästötarkkailusoiden keskimääräiset valumat kesäaikana vuonna 2013. n = tarkkailukohteiden lukumäärä. Aineisto sisältää yhden kohteen Lapista ja kolme kohdetta Kainuusta. Keskiarvot kohde Mq MNq MHq n l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 kaikkien soiden keskiarvo 55 8,9 1,4 89,1 pintavalutuskentät 44 9,5 1,6 85,7 laskeutusaltaat 5 6,1 0,7 104,9 kemikalointi 3 5,9 0,1 43,8 kosteikko tai HI 3 8,4 1,0 156,9 Kaikki suot 2012 60 20,2 2,0 226,0 Kaikki suot 2011 60 12,5 1,8 105,5 Kaikki suot 2010 67 9,7 1,1 86,0 Kaikki suot 2009 46 7,7 1,5 52,4 Kaikki suot 2008 44 16,0 1,8 95,3 Kaikki suot 2007 55 14,9 1,1 164,6 Kaikki suot 2006 34 7,6 0,7 90,0 6.2 Valumavesien laatu Ympärivuotisten tarkkailukohteiden valumaveden keskimääräinen ph-arvo talvella ja keväällä oli 6, ja kesällä ja syksyllä 6,2 6,3 (Taulukko 6-3). Pienimmät arvot mitattiin läpi vuoden Verkanevalla (4 4,4). Myös Hakasuolla ja Järvinevalla mitattiin keskimääräistä pienempiä arvoja. Piipsannevalla veden ph:ta laskee kesällä ja syksyllä kemiallinen käsittely (joskaan syksyllä ei vuonna 2013 saatu näytteitä). Ympärivuotisesti tark-

15 Taulukko 6-3 Ympärivuotisten tarkkailukohteiden veden laatu eri vuodenaikoina 1.11.2012 31.10.2013. n = näytemäärä. Vapo Oy:n kohteilla käytettiin määritysrajaa silloin kun analyysitulos oli alle määritysrajan. Suo Jakso Vesien- n ph COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine käsittely mg/l µg/l µg/l mg/l Hakasuo (pvk1) Talvi** 1.11.-12.4. pvk1 7 5,3 7,8 15 1283 3,9 Kevät** 13.4.-27.5. pvk1 4 4,1 3,5 7,3 1213 3,6 Kesä** 28.5.-21.9. pvk1 9 4,6 4,5 11 564 2,6 Syksy** 22.9.-31.10. pvk1 2 5,4 4,1 5,0 795 1,0 Humpinsuo (pvka) (KAI) Talvi 1.11.-15.4. pvka 5 6,5 30 20 1222 3,2 Kevät 16.4.-19.5. pvka 3 6,4 15 22 1117 5,0 Kesä 20.5.-21.9. pvka 9 6,5 25 11 624 1,2 Syksy 22.9.-31.10. pvka 3 6,8 13 9,0 430 1,6 Iso-Lamminneva (pvk1) Kevät 16.4.-16.5. pvk1 4 6,3 21 31 1625 4,0 Kesä 17.5.-20.9. pvk1 8 6,4 37 34 1440 5,7 Syksy 21.9.-31.10. pvk1 2 6,5 14 19 705 2,8 Isosuo (pvk2-3) Talvi 1.11.-14.4. pvk2-3 5 6,9 24 33 1572 6,4 Kevät 15.4.-19.5. pvk2-3 4 6,7 12 20 688 4,6 Kesä 20.5.-20.9. pvk2-3 10 7,1 17 7,9 521 1,5 Syksy 21.9.-31.10. pvk2-3 1 6,9 8,9 6,0 290 1,0 Isosuo, Vaala (KAI) (pvk1) Talvi* 1.11.-15.4. pvk1/ohitus 7 6,0 33 343 1327 5,9 Kevät 16.4.-22.5. pvk1 4 6,0 18 49 1225 2,3 Kesä 23.5.-21.9. pvk1 9 6,2 38 76 893 3,6 Syksy 22.9.-31.10. pvk1 2 6,3 16 34 710 2,0 Itäsuo (pvk1) Talvi 1.11.-15.4. pvk1 5 6,6 26 39 908 4,5 Kevät 16.4.-17.5. pvk1 4 6,2 18 39 888 6,1 Kesä 18.5.-20.9. pvk1 10 6,4 37 55 1080 5,2 Syksy 21.9.-31.10. pvk1 1 6,3 18 22 490 2,0 Järvineva (pvk1) Talvi 1.11.-14.4. pvk1 4 4,6 94 257 2825 4,3 Kevät 15.4.-18.5 pvk1 4 5,0 44 96 1825 15 Kesä 19.5.-20.9. pvk1 10 4,5 95 305 1980 7,4 Syksy 21.9.-31.10. pvk1 2 4,7 72 130 1650 4,1 Konnansuo (la) Talvi 1.11-17.4. la 5 5,5 31 108 2860 19 Kevät 18.4.-21.5. la 4 4,6 38 47 3175 20 Kontio-Klaavunsuo (pvk2) Talvi 1.11.-13.4. pvk2 5 6,4 16 49 1138 3,1 Kevät 14.4.-22.5. pvk2 3 6,5 13 25 730 3,2 Kesä 23.5.-23.9. pvk2 9 6,7 21 12 519 1,9 Syksy 24.9.-31.10. pvk2 1 6,8 8,6 4,0 380 1,3 Korentosuo (pvk1) Talvi 1.11.-14.4. pvk1 5 6,4 26 46 1480 2,0 Kevät 15.4.-20.5. pvk1 4 6,3 19 24 1118 1,3 Kesä 21.5.-21.9. pvk1 9 6,3 42 31 894 2,5 Syksy 22.9.-31.10. pvk1 1 6,5 23 34 820 4,0 Kuljunneva (la/pvk1) Talvi 1.11.-14.4. la 2 5,9 26 46 3250 12 Kevät 15.4.-17.5. pvk1 4 5,6 27 68 2100 4,9 Kesä 18.5.-19.9. pvk1 8 5,4 85 140 2725 14 Syksy 20.9.-31.10. pvk1 2 5,4 34 41 1350 2,1 Kynkäänsuo (la3-4/pvk1) Talvi 1.11.-13.4. la3-4 5 6,2 17 312 2240 20 Kevät 14.4.-16.5. la3-4/pvk1 4 6,2 25 89 1550 6,5 Kesä 17.5.-19.9. pvk1 9 6,3 24 126 954 6,3 Syksy 20.9.-31.10. pvk1 1 6,3 14 84 1100 3,5 Jatkuu seuraavalla sivulla

16 Taulukko 6-3 jatkuu Suo Jakso Vesien- n ph COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine käsittely mg/l µg/l µg/l mg/l Kärjenrimpi (pvk1) (KAI) Talvi 1.11.-14.4. pvk1 7 5,0 41 92 2007 7,0 Kevät 15.4.-16.5. pvk1 3 5,0 27 40 1500 6,6 Kesä 17.5.-21.9. pvk1 10 5,1 55 139 2450 12 Syksy 22.9.-31.10. pvk1 2 5,6 40 125 2000 5,8 Lampsisuo (pvk1) (KAI) Talvi 1.11.-14.4. pvk1 8 6,3 40 48 2291 3,2 Kevät 15.4.-18.5. pvk1 3 6,2 22 33 1717 2,5 Kesä 19.5.-21.9. pvk1 9 6,2 74 86 2622 7,3 Syksy 22.9.-31.10. pvk1 3 6,5 26 35 1533 3,4 Lumiaapa (la3) (LAP) Talvi 1.11.-15.4. la3 6 6,6 10 37 1532 9,8 Kevät 16.4.-21.5. la3 4 6,9 15 24 1248 12 Kesä 22.5.-21.9. la3 8 7,1 16 27 1303 7,4 Syksy 22.9.-31.10. la3 3 7,1 10 27 1433 5,0 Miehonsuo (la) Kesä 15.5.-19.9. la 8 7,0 32 42 1175 10 Syksy 20.9.-31.10. la 2 7,0 23 33 1250 4,2 Märsynneva (pvk1) Talvi 1.11.-14.4. pvk1 4 6,3 50 216 1613 4,4 Kevät 15.4.-18.5. pvk1 4 6,1 20 60 948 5,6 Kesä 19.5.-20.9. pvk1 8 6,4 60 137 1450 11 Syksy 21.9.-31.10. pvk1 2 6,3 26 44 795 4,1 Olki-Peurasuo (pvk1) Talvi 1.11.-14.4. pvk1 1 5,9 20 30 1400 3,3 Kevät 15.4.-22.5. pvk1 4 6,2 22 50 1525 2,2 Kesä 23.5.-21.9. pvk1 9 6,2 52 42 1376 6,7 Syksy 22.9.-31.10. pvk1 1 6,1 29 55 1600 5,9 Pehkeensuo (pvk1) Talvi 1.11.-14.4. pvk1 5 6,6 18 25 1060 3,9 Kevät 15.4.-22.5. pvk1 4 6,4 15 21 1013 2,4 Kesä 23.5.-21.9. pvk1 10 6,9 20 17 548 3,0 Syksy 22.9.-31.10. pvk1 1 6,9 12 19 490 3,0 Piipsanneva (la/kem2) Talvi 1.11.-14.4. la 3 6,0 55 132 2433 21 Kevät 15.4.-26.5. la 4 6,5 21 68 1093 16 Kesä 27.5.-20.9. kem2 5 4,6 23 62 1192 26 Syksy 21.9.-31.10. kem2 0 ei virtaamaa, ei näytteitä Puutiosuo (pvk2-3) Talvi 1.11.-15.4. pvk2-3 2 6,1 19 45 1205 4,1 Kevät 16.4.-25.5. pvk2-3 4 6,3 17 31 1128 2,8 Kesä 26.5.-21.9. pvk2-3 9 6,8 20 17 511 1,7 Syksy 22.9.-31.10. pvk2-3 1 6,9 9,7 31 550 1,5 Saarineva (pvk1) Talvi 1.11.-13.4. pvk1 7 6,2 30 53 2379 4,3 Kevät 14.4.-20.5. pvk1 4 5,9 30 35 1925 3,3 Kesä 21.5.-21.9. pvk1 9 6,0 66 77 2622 11 Syksy 22.9.-31.10. pvk1 2 6,5 31 55 2050 6,4 Sauvasuo (pvk1) Talvi 1.11.-13.4. pvk1 3 5,9 38 56 1733 4,9 Kevät 14.4.-20.5. pvk1 4 5,9 31 59 1625 7,4 Kesä 21.5.-21.9. pvk1 4 6,1 38 73 860 15 Syksy 22.9.-31.10. pvk1 1 6,2 16 38 650 4,4 Suurisuo, Vuolijoki (pvk1) (KAI) Talvi 1.11.-15.4. pvk1 6 6,5 34 34 1248 7,2 Kevät 16.4.-19.5. pvk1 3 6,4 15 30 838 5,6 Kesä 20.5.-21.9. pvk1 9 6,6 27 16 688 3,7 Syksy 22.9.-31.10. pvk1 3 6,6 11 10 343 2,6 Jatkuu seuraavalla sivulla

17 Taulukko 6-3 jatkuu Suo Jakso Vesien- n ph COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine käsittely mg/l µg/l µg/l mg/l Tuppuraneva (pvk) Talvi 1.11.-11.4. pvk 5 6,4 31 61 2140 11 Kevät 12.4.-25.5. pvk 4 6,5 32 32 1400 7,1 Kesä 26.5.-19.9. pvk 9 6,7 42 30 1267 11 Syksy 20.9.-31.10. pvk 2 6,8 23 32 1400 6,6 Turkkisuo (la/pvk2) Talvi 1.11.-16.4. la 5 6,4 7,6 154 1400 13 Kevät 17.4.-16.5. la/pvk2 4 6,3 19 45 1213 4,9 Kesä 17.5.-21.9. pvk2 9 6,6 23 81 559 10 Syksy 22.9.-31.10. pvk2 1 6,5 5,9 20 260 2,9 Vasamanneva (pvk1) Talvi 1.11.-16.4. pvk1 6 6,1 40 31 2200 3,4 Kevät 17.4.-16.5. pvk1 4 6,1 22 24 1134 3,1 Kesä 17.5.-19.9. pvk1 9 6,3 42 35 1382 5,7 Syksy 20.9.-31.10. pvk1 2 6,3 18 23 1050 2,9 Verkaneva (pvk1) Talvi 1.11.-16.4. pvk1 5 4,0 92 98 1300 1,7 Kevät 17.4.-24.5. pvk1 4 4,4 36 55 690 1,8 Kesä 25.5.-21.9. pvk1 8 4,1 82 53 1213 1,4 Syksy 22.9.-31.10. pvk1 2 4,0 82 39 1150 1,0 Vittouvenneva (pvk1) Talvi 1.11.-14.4. pvk1 5 5,6 116 68 2820 13 Kevät 15.4.-15.5. pvk1 3 5,8 29 34 813 6,8 Kesä 16.5.-21.9. pvk1 10 5,7 60 48 1330 15 Syksy 22.9.-31.10. pvk1 2 6,1 27 22 620 1,2 Äijönneva (la/pvk1) Talvi 1.11.-3.4. la 3 6,4 36 145 2950 12 Kevät 4.4.-17.5. la/pvk1 4 6,2 24 55 1773 20 Kesä 18.5.-19.9. pvk1 9 6,5 61 167 2378 17 Syksy 20.9.-31.10. pvk1 1 6,7 22 63 1900 6,0 yht. 547 * Ei mukana keskiarvossa. ** Suuri pohjavesimäärä, ei mukana keskiarvossa. Keskiarvot 2013 Kohdemäärä Talvi 19 pvk 5 6,0 41 68 1713 5,0 Kevät 22 pvk 4 6,0 23 40 1253 4,7 Kesä 26 pvk 9 6,1 48 82 1341 7,3 Syksy 25 pvk 2 6,3 24 40 973 3,3 Talvi 7 la 4 6,1 26 134 2381 15 Kevät 3 la 4 6,0 25 46 1838 16 Kesä 2 la 8 7,1 24 34 1239 8,5 Syksy 2 la 3 7,0 16 30 1342 4,6 Talvi 26 kaikki 5 6,0 37 86 1893 7,8 Kevät 28 kaikki 4 6,0 23 43 1344 6,5 Kesä 28 kaikki 9 6,2 43 69 1306 8,0 Syksy 27 kaikki 2 6,3 23 39 1000 3,4 Keskiarvot 2012 Talvi kaikki 5 6,2 24 63 1681 4,3 Kevät kaikki 3 6,0 18 31 1279 5,7 Kesä kaikki 9 6,5 40 78 1497 8,1 Syksy kaikki 2 6,3 34 48 1796 6,7 Keskiarvot 2011 Talvi kaikki 4 6,1 37 105 2088 8,0 Kevät kaikki 3 5,9 22 41 1234 6,1 Kesä kaikki 9 6,0 44 70 1605 7,0 Syksy kaikki 2 6,1 36 42 1986 5,2

kailussa olleilla kohteilla veden ph oli kesällä hieman korkeampi kuin kaikkien Pohjois-Pohjanmaan tarkkailukohteiden keskimääräinen ph (vrt. Taulukko 6-4). Tarkkailukohteiden valumavesien keskimääräinen COD Mn -arvo, joka kuvaa veden orgaanisten aineiden, pääosin humuksen kuluttaman hapen määrää, oli edellisvuosien tapaan suurimmillaan kesällä (43 mg/l) ja pienimmillään keväällä ja syksyllä (23 mg/l). Suurimpia COD Mn -arvoja mitattiin Järvinevalla, Verkanevalla ja ajoittain Vittouvennevalla. Hakasuolla, Isosuolla ja Lumiaavalla COD Mn -arvot olivat pienimmät. Hakasuon veden laatuun, valumiin ja sitä kautta kuormitukseen vaikuttaa suuri pohjavesimäärä. Ympärivuotisilla tarkkailukohteilla COD Mn -arvo oli kesällä hieman suurempi kuin kaikilla kesän tarkkailukohteilla keskimäärin (Taulukko 6-4). COD Mn -arvot olivat syksyä lukuun ottamatta hieman suurempia kuin edellisvuonna, mutta syksyä lukuun ottamatta samaa tasoa kuin vuonna 2011. Fosforipitoisuus oli suurimmillaan talvella (ka. 86 µg/l) ja pienimmillään syksyllä (ka. 39 µg/l) (Taulukko 6-3). Korkeimmat fosforipitoisuudet mitattiin Järvinevan ja Kynkäänsuon valumavesistä, mikä on tyypillistä kyseisille valuma-alueille. Myös Märsynnevalla ja Äijönnevalla mitattiin keskimääräistä suurempia pitoisuuksia. Pienimmät pitoisuudet olivat Hakasuolla, Humpinsuolla ja Isosuolla. Fosforipitoisuudet olivat talvella ja keväällä suurempia ja kesällä sekä syksyllä pienempiä kuin edellisvuonna. Typpipitoisuus oli suurimmillaan talvella (ka. 1893 µg/l) ja pienimmillään syksyllä (ka. 1000 µg/l). Fosforin tavoin typpipitoisuudet olivat olivat talvella ja keväällä suurempia ja kesällä sekä syksyllä pienempiä kuin edellisvuonna. Keskimääräistä korkeampia pitoisuuksia mitattiin esimerkiksi Kuljunnevalla, Konnansuolla ja Saarinevalla. Pienimpiä pitoisuuksia mitattiin mm. Isosuolla ja Kontio-Klaavunsuolla. Ympärivuotisten tarkkailukohteiden kesän keskimääräiset fosfori- ja typpipitoisuudet olivat samaa tasoa kuin kaikilla kesän tarkkailusoilla keskimäärin (Taulukko 6-4). Kiintoainepitoisuus oli suurimmillaan kesällä (ka. 8 mg/l) ja pienimmillään syksyllä (ka. 3,4 mg/l). Suurimmat kiintoainepitoisuudet olivat yleisesti ottaen Konnansuolla ja Äijönnevalla. Vähiten kiintoainetta oli puolestaan Verkanevan valumavesissä. Ympärivuotisten kohteiden valumaveden kesäaikainen kiintoainepitoisuus oli samaa tasoa kuin kaikilla kesäaikaisen tarkkailun kohteilla keskimäärin (Taulukko 6-4). Ympärivuotisten kohteiden kiiintoainepitoisuudet olivat ravinteiden tapaan talvella ja keväällä suurempia ja kesällä sekä syksyllä pienempiä kuin edellisellä tarkkailukaudella. 18 Taulukko 6-4 Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten päästötarkkailusoiden keskimääräinen veden laatu kesäaikana v. 2013. n = tarkkailukohteiden lukumäärä. Aineisto sisältää yhden kohteen Lapista ja kolme kohdetta Kainuusta. Vapo Oy:n kohteilla käytettiin määritysrajaa silloin kun analyysitulos oli alle määritysrajan. Keskiarvot kohde näytemäärä ph COD Mn kok.p PO4-P kok.n NO 2+3 -N NH 4 -N Fe kiintoaine n yht. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l kaikkien soiden keskiarvo 53 437 6,0 38 65 34 1310 20 330 5013 8,7 pintavalutuskentät 37 322 6,1 44 72 38 1330 16 275 3712 7,7 laskeutusaltaat 8 66 5,9 20 37 12 1335 24 619 10858 9,7 kemikalointi 4 28 5,1 15 39 17 1249 28 542 5408 14 kosteikko tai HI 4 21 6,3 37 84 60 1145 39 47 4956 11 Kaikki suot 2012 71 625 6,1 39 76 34 1411 56 316 4485 13 Kaikki suot 2011 73 6,1 38 64 32 1348 63 330 4105 9,2 Kaikki suot 2010 78 6,3 40 74 35 1349 33 269 4153 9,0 Kaikki suot 2009 49 6,3 30 55 30 1250 23 299 5068 7,8 Kaikki suot 2008 50 5,9 32 62 28 1328 64 421 5233 11 Kaikki suot 2007 57 6,3 32 51 23 1123 29 233 4518 10 Kaikki suot 2006 48 6,4 27 70 34 1077 165 138 5708 9,6

Epäorgaanisten ravinteiden ja raudan pitoisuudet mitattiin koko vuoden tarkkailussa olleilla kohteilla pääosin vain kesäaikana. Taulukkoon Taulukko 6-4 on koottu kaikkien kesällä tarkkailtujen kohteiden pitoisuudet. Keskimäärin noin puolet fosforista oli fosfaattina. Typestä noin neljännes oli epäorgaanisessa muodossa, pääosin ammoniumtyppenä. Yhteenvetona voidaan todeta, että veden laatu oli kokonaisuutena parhaimmillaan syksyllä. Ravinteiden osalta veden laatu oli huonoimmillaan talvella ja COD Mn :n ja kiintoaineen osalta kesällä. Vertailtaessa kaikkien kesällä tarkkailussa olleiden kohteiden veden laatua edellisvuosien tasoon (Taulukko 6-4) huomataan, ettei veden laadussa ollut suuria eroja. Ainoa selvä ero oli nitraatti-nitriittitypessä, jonka pitoisuus oli kesällä 2013 keskimääräistä pienempi. Vertailussa on huomioitava kohteiden suuri vaihtuvuus vuosien välillä. Turvetuotantoalueilta lähtevän veden laatu on parantunut 1980-luvun lopulta nykypäivään niin ravinteiden kuin kiintoaineen osalta (Kuva 6-1). COD Mn :n osalta trendi ei ole yhtä selvä. Veden laadussa ei ole havaittavissa selviä kehityssuuntia 2000 luvulla. Kokonaisfosforipitoisuus on laskenut 1980-luvun lopun keskimääräiseltä tasolta 86 µg/l tasolle 63 µg/l 2000-luvulla ja typpipitoisuus tasolta 2 256 µg/l tasolle 1 259 µg/l. Kiintoainetta oli turvetuotantoalueiden valumavedessä 1980 luvun lopulla keskimäärin 19 mg/l, 2000-luvulla 8,6 mg/l. COD Mn -arvoissa ei juuri ole eroa 1980-luvun lopun ja nykytason välillä. Pohjois-Suomen turvetuotantoalueiden valumavesien kiintoainepitoisuudet ovat nykyään (2000 2013) noin kolminkertaisia ja ravinnepitoisuudet noin kaksinkertaisia metsäojitetun alueen valumaveden pitoisuustasoon nähden (vrt. Pöyry Finland Oy 2013). COD Mn -arvot ovat samaa tasoa turvetuotanto- ja metsäojitetuilla kohteilla. Metsäojituskohteiden lukumäärä oli 24 Pöyry Finland Oy:n selvityksessä. Valuman suuruudella ja veden laadulla ei näytä olevan selvää yhteyttä samaan tapaan kuin valumalla ja vesistökuormituksella (vrt. Kuva 6-2 ja Kuva 8-7). Kuormituksen suuruus näyttääkin määräytyvän pääasiassa vesimäärän perusteella, ja se riippuu pitkälti vallitsevista sääolosuhteista. 19

20 Kuva 6-1 Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen tarkkailukohteilta lähteneen veden keskimääräinen laatu ja tarkkailukohteiden keskivalumat kesällä (touko-syyskuussa) vuosina 1987 2013. Tarkkailukohteet ovat vaihdelleet vuosittain. Vuoden 2013 aineisto sisältää yhden kohteen Lapista ja kolme kohdetta Kainuusta. Vuonna 2013 Vapo Oy:n kohteilla käytettiin määritysrajaa silloin kun analyysitulos oli alle määritysrajan.

21 Kuva 6-2 Pintavalutuskentällisten turvetuotantoalueiden kesäaikainen veden laatu Pohjois- Pohjanmaalla vuosina 2005 2013. Kuvassa on esitetty myös keskiarvot vuosilta 2005 2013 ja tuotantokauden keskivalumat Pohjois-Pohjanmaan pintavalutuskentällisillä kohteilla. Aineistossa on mukana myös muutamia Kainuun ja Lapin alueen turvetuotantoalueita. Kohteiden määrät ovat vaihdelleet vuosittain välillä 14 53. Vuonna 2013 Vapo Oy:n kohteilla käytettiin määritysrajaa silloin kun analyysitulos oli alle määritysrajan. 6.3 Ominaispäästöt Taulukossa Taulukko 6-5 on esitetty tarkkailukohteiden ominaispäästöt eri vuodenaikoina. Tarkkailukohteilla oli vuonna 2013 paikoin ongelmia virtaamamittauksessa. Ominaispäästöjen laskemista varten puuttuvat virtaamat arvioitiin SYKE:n hydrologisesta mallijärjestelmästä kyseiselle 3. jakovaiheen mukaiselle valuma-alueelle simuloitujen valumien perusteella tai käyttämällä lähellä sijaitsevan suon virtaamatietoa.

22 Taulukko 6-5 Ympärivuotisten tarkkailukohteiden ominaispäästöt eri vuodenaikoina 1.11.2012 31.10.2013. Brutto Netto Suo Jakso Jakso Vesien- Mq COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d käsittely l/s km 2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Hakasuo (pvk1) Talvi** 1.11.-12.4. 163 pvk1 6,8 46 0,1 8,2 21 0,0 5,2 15 Kevät** 13.4.-26.5. 45 pvk1 79,1 233 0,5 84 228 0,0 50 160 Kesä** 27.5.-19.9. 117 pvk1 25,0 96 0,2 13 56 0,0 1,7 35 Syksy** 20.9.-31.10. 40 pvk1 33,2 109 0,1 23 29 0,0 9,1 0,0 vuosi kg/ha/a 34 0,1 7,5 21 0,0 3,7 14 Humpinsuo (pvka) (KAI) Talvi 1.11.-15.4. 166 pvka 6,5 108 0,1 6,5 9,3 0,0 3,7 3,6 Kevät* 16.4.-19.5. 34 pvka 93,9 1149 1,7 89 424 0,1 49 343 Kesä 20.5.-21.9. 125 pvka 13,9 305 0,1 7,5 16 0,0 1,5 4,0 Syksy 22.9.-31.10. 40 pvka 13,9 134 0,2 5,0 23 0,0 0,0 11 vuosi kg/ha/a 101 0,1 5,3 19 0,0 2,4 13 Iso-Lamminneva (pvk1) Kevät 16.4.-16.5. 31 pvk1 91,4 1553 2,1 118 288 0,5 79 210 Kesä 17.5.-20.9. 127 pvk1 15,9 524 0,5 22 85 0,2 15 70 Syksy 21.9.-31.10. 41 pvk1 36,6 443 0,6 22 96 0,0 6,6 65 Isosuo (pvk2-3) Talvi 1.11.-14.4. 165 pvk2-3 6,1 94 0,1 7,0 31 0,0 4,4 26 Kevät 15.4.-19.5. 35 pvk2-3 155,5 1546 2,7 100 709 0,0 33 575 Kesä 20.5.-20.9. 137 pvk2-3 6,7 100 0,0 3,1 8,3 0,0 0,3 2,8 Syksy 21.9.-31.10. 41 pvk2-3 13,1 100 0,1 3,3 11 0,0 0,6 6,0 vuosi kg/ha/a 87 0,1 5,2 32 0,0 1,9 25 Isosuo, Vaala (KAI) (pvk1) Talvi 1.11.-15.4. 166 pvk1/ohitus 6,9 172 1,4 7,5 40 1,3 4,5 33 Kevät 16.4.-22.5. 37 pvk1 41,6 635 1,7 44 84 1,0 26 48 Kesä 23.5.-21.9. 122 pvk1 11,0 371 0,8 8,7 35 0,6 3,9 26 Syksy 22.9.-31.10. 40 pvk1 24,5 322 0,7 15 42 0,3 4,2 21 vuosi kg/ha/a 110 0,4 4,5 16 0,3 2,3 11 Itäsuo (pvk1) Talvi 1.11.-15.4. 166 pvk1 6,5 157 0,2 6,0 37 0,1 3,2 31 Kevät 16.4.-17.5. 32 pvk1 81,2 1171 2,8 64 432 1,4 28 361 Kesä 18.5.-20.9. 126 pvk1 4,8 162 0,2 5,0 22 0,1 2,9 18 Syksy 21.9.-31.10. 41 pvk1 17,8 276 0,3 7,5 31 0,0 0,0 15 vuosi kg/ha/a 95 0,2 4,0 24 0,1 1,8 20 Järvineva (pvk1) Talvi 1.11.-14.4. 165 pvk1 6,1 428 0,8 11 15 0,7 8,8 10 Kevät 15.4.-18.5 34 pvk1 35,6 1318 3,0 55 629 2,4 40 598 Kesä 19.5.-20.9. 125 pvk1 4,0 319 0,7 8,2 39 0,7 6,5 35 Syksy 21.9.-31.10. 41 pvk1 9,8 609 1,0 14 28 0,9 10 20 vuosi kg/ha/a 180 0,4 5,4 30 0,3 4,0 27 Konnansuo (la) Talvi 1.11-17.4. 168 la 13,4 358 1,7 34 214 1,4 28 202 Kevät* 18.4.-21.5. 34 la 38,7 1215 1,5 101 560 0,9 84 527 Kontio-Klaavunsuo (pvk2) Talvi 1.11.-13.4. 164 pvk2 11,2 211 0,5 14 33 0,3 8,8 24 Kevät 14.4.-22.5. 39 pvk2 59,5 653 1,3 38 165 0,2 12 114 Kesä 23.5.-23.9. 124 pvk2 11,6 212 0,1 5,3 19 0,0 0,3 9,5 Syksy 24.9.-31.10. 38 pvk2 16,2 120 0,1 5,3 18 0,0 0,0 4,2 vuosi kg/ha/a 91 0,2 4,6 15 0,1 2,0 9,6 Korentosuo (pvk1) Talvi 1.11.-14.4. 165 pvk1 7,7 157 0,3 9,1 15 0,2 5,8 8,2 Kevät 15.4.-20.5. 36 pvk1 33,1 547 0,7 31 38 0,1 17 9,2 Kesä 21.5.-21.9. 124 pvk1 6,7 246 0,2 5,3 14 0,1 2,4 8,4 Syksy 22.9.-31.10. 40 pvk1 14,7 292 0,4 10 51 0,2 4,1 38 vuosi kg/ha/a 88 0,1 3,7 7,6 0,0 2,0 4,2 Jatkuu seuraavalla sivulla

23 Taulukko 6-5 jatkuu Brutto Netto Suo Jakso Jakso Vesien- Mq COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d käsittely l/s km2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Kuljunneva (la/pvk1) Talvi* 1.11.-14.4. 165 la 4,2 90 0,1 9,5 29 0,1 7,6 26 Kevät 15.4.-17.5. 33 la/pvk1 45,5 1105 3,4 82 226 2,6 63 187 Kesä 18.5.-19.9. 125 pvk1 9,2 802 1,5 24 189 1,3 20 181 Syksy 20.9.-31.10. 42 pvk1 7,9 229 0,3 9,1 14 0,1 5,7 7,2 vuosi kg/ha/a 161 0,3 7,7 37 0,3 6,1 33 Kynkäänsuo (la3-4/pvk1) Talvi 1.11.-13.4. 164 la3-4 23,7 355 5,0 41 348 4,6 30 327 Kevät 14.4.-16.5. 33 la3-4/pvk1 144,3 2615 7,8 163 692 5,3 99 565 Kesä* 17.5.-19.9. 126 pvk1 7,1 161 0,8 6,7 48 0,6 2,2 39 Syksy* 20.9.-31.10. 42 pvk1 7,4 89 0,5 7,0 22 0,3 2,3 13 vuosi kg/ha/a 169 1,2 13 87 1,0 8,6 78 Kärjenrimpi (pvk1) (KAI) Talvi 1.11.-14.4. 165 pvk1 5,3 172 0,3 9,8 36 0,2 7,5 32 Kevät 15.4.-16.5. 32 pvk1 36,2 796 1,3 44 213 0,6 28 181 Kesä 17.5.-21.9. 128 pvk1 3,1 153 0,4 7,0 37 0,3 5,7 34 Syksy 22.9.-31.10. 40 pvk1 9,8 320 1,0 16 46 0,9 12 38 vuosi kg/ha/a 86 0,2 4,5 19 0,1 3,3 17 Lampsisuo (pvk1) (KAI) Talvi 1.11.-14.4. 165 pvk1 7,4 186 0,2 13 11 0,1 9,4 5,0 Kevät 15.4.-18.5. 34 pvk1 56,0 1053 1,6 83 124 0,6 59 76 Kesä 19.5.-21.9. 126 pvk1 10,0 665 0,7 23 60 0,6 19 52 Syksy 22.9.-31.10. 40 pvk1 16,7 329 0,4 20 35 0,1 13 20 vuosi kg/ha/a 163 0,2 8,6 15 0,1 6,4 11 Lumiaapa (la3) (LAP) Talvi 1.11.-15.4. 166 la3 12,0 120 0,4 18 63 0,2 13 52 Kevät 16.4.-21.5. 36 la3 94,5 1095 2,0 102 1136 0,4 61 1054 Kesä 22.5.-21.9. 123 la3 7,7 115 0,2 9,2 48 0,0 5,8 42 Syksy 22.9.-31.10. 40 la3 19,0 143 0,5 28 49 0,2 20 33 vuosi kg/ha/a 79 0,2 8,9 59 0,1 5,9 53 Miehonsuo (la) Kesä 15.5.-19.9. 133 la 4,8 139 0,2 5,1 51 0,1 3,1 47 Syksy 20.9.-31.10. 40 la 17,8 342 0,5 16 62 0,2 8,6 47 Märsynneva (pvk1) Talvi 1.11.-14.4. 165 pvk1 10,6 485 1,9 14 36 1,7 9,8 27 Kevät 15.4.-18.5. 34 pvk1 58,7 941 3,0 49 309 1,9 23 258 Kesä 19.5.-20.9. 125 pvk1 6,8 352 0,8 8,9 87 0,7 5,5 80 Syksy 21.9.-31.10. 41 pvk1 9,8 219 0,4 6,6 36 0,2 2,4 27 vuosi kg/ha/a 165 0,5 5,4 29 0,4 3,2 24 Olki-Peurasuo (pvk1) Talvi 1.11.-14.4. 165 pvk1 9,8 169 0,3 12 28 0,1 7,6 19 Kevät 15.4.-22.5. 38 pvk1 80,8 1490 3,3 106 155 1,9 71 86 Kesä 23.5.-21.9. 122 pvk1 7,2 357 0,3 10 46 0,2 7,4 40 Syksy 22.9.-31.10. 40 pvk1 19,9 499 0,9 28 102 0,8 23 93 vuosi kg/ha/a 148 0,2 8,3 20 0,1 5,8 15 Pehkeensuo (pvk1) Talvi 1.11.-14.4. 165 pvk1 9,4 142 0,2 8,6 34 0,0 4,5 26 Kevät 15.4.-22.5. 38 pvk1 108,8 1319 1,9 93 215 0,0 46 121 Kesä 23.5.-21.9. 122 pvk1 10,1 181 0,2 4,9 27 0,0 0,9 19 Syksy 22.9.-31.10. 40 pvk1 18,0 187 0,3 7,6 47 0,1 3,6 39 vuosi kg/ha/a 103 0,1 5,9 19 0,0 2,8 13 Piipsanneva (la/kem2) Talvi 1.11.-14.4. 165 la 3,5 131 0,3 5,7 60 0,3 4,2 57 Kevät 15.4.-26.5. 35 la 73,0 1314 4,3 71 927 3,0 39 864 Kesä 27.5.-20.9. 124 kem2 4,4 149 0,4 6,1 123 0,3 4,2 120 Syksy* 21.9.-31.10. 41 kem2 12,9 94 0,2 11 76 0,0 5,0 65 vuosi kg/ha/a 90 0,3 4,6 61 0,2 2,8 57 Jatkuu seuraavalla sivulla

24 Taulukko 6-5 jatkuu Brutto Netto Suo Jakso Jakso Vesien- Mq COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d käsittely l/s km2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Puutiosuo (pvk2-3) Talvi 1.11.-15.4. 166 pvk2-3 11,5 103 0,2 8,2 34 0,0 3,2 24 Kevät 16.4.-25.5. 40 pvk2-3 83,1 1101 1,9 72 163 0,5 36 91 Kesä 26.5.-21.9. 119 pvk2-3 10,7 190 0,2 5,0 16 0,0 0,4 7,1 Syksy 22.9.-31.10. 40 pvk2-3 10,2 86 0,3 4,9 13 0,1 0,4 4,4 vuosi kg/ha/a 87 0,1 5,0 15 0,0 2,0 8,7 Saarineva (pvk1) Talvi 1.11.-13.4. 164 pvk1 7,6 207 0,3 21 25 0,2 18 19 Kevät 14.4.-20.5. 37 pvk1 146,6 3414 4,1 203 359 1,5 140 232 Kesä 21.5.-21.9. 124 pvk1 9,2 530 0,6 21 87 0,5 17 79 Syksy 22.9.-31.10. 40 pvk1 16,1 431 0,7 27 79 0,5 20 65 vuosi kg/ha/a 243 0,3 15 31 0,2 11 24 Sauvasuo (pvk1) Talvi 1.11.-13.4. 164 pvk1 9,7 185 0,2 9,4 23 0,0 5,2 15 Kevät 14.4.-20.5. 37 pvk1 89,3 2290 4,5 116 585 2,9 77 508 Kesä 21.5.-21.9. 124 pvk1 16,3 530 1,3 12 214 1,0 5,1 200 Syksy 22.9.-31.10. 40 pvk1 23,8 329 0,8 13 90 0,4 3,1 70 vuosi kg/ha/a 194 0,4 7,9 56 0,3 4,5 49 Suurisuo, Vuolijoki (pvk1) (KAI) Talvi 1.11.-15.4. 166 pvk1 8,0 190 0,2 7,0 93 0,1 3,5 86 Kevät 16.4.-19.5. 34 pvk1 93,9 1174 2,4 66 474 0,8 26 393 Kesä 20.5.-21.9. 125 pvk1 16,7 389 0,2 10 56 0,0 2,7 42 Syksy 22.9.-31.10. 40 pvk1 19,3 153 0,2 5,1 42 0,0 0,0 25 vuosi kg/ha/a 126 0,2 4,9 40 0,0 1,8 34 Tuppuraneva (pvk) Talvi 1.11.-11.4. 162 pvk1 15,6 462 0,6 29 140 0,4 24 128 Kevät 12.4.-25.5. 44 pvk1 40,9 1128 1,1 49 258 0,4 32 223 Kesä 26.5.-19.9. 117 pvk1 9,1 342 0,3 11 85 0,1 6,6 77 Syksy 20.9.-31.10. 42 pvk1 14,9 295 0,4 17 89 0,2 11 77 vuosi kg/ha/a 177 0,2 8,9 48 0,1 6,4 43 Turkkisuo (la/pvk2) Talvi* 1.11.-16.4. 167 la 6,7 51 0,9 7,9 62 0,8 5,0 56 Kevät* 17.4.-16.5. 30 la/pvk2 157,2 2159 4,3 161 754 1,6 93 618 Kesä 17.5.-21.9. 128 pvk2 9,2 201 0,7 4,8 88 0,5 0,9 81 Syksy 22.9.-31.10. 40 pvk2 7,2 37 0,1 1,6 18 0,0 0,0 12 vuosi kg/ha/a 100 0,4 6,8 45 0,2 3,7 39 Vasam anneva (pvk1) Talvi 1.11.-16.4. 167 pvk1 4,0 99 0,1 7,8 6,7 0,0 6,0 3,3 Kevät 17.4.-16.5. 30 pvk1 64,8 1253 1,3 65 157 0,2 37 101 Kesä 17.5.-19.9. 126 pvk1 10,6 443 0,4 16 83 0,2 11 74 Syksy 20.9.-31.10. 42 pvk1 12,0 186 0,2 11 32 0,0 5,6 21 vuosi kg/ha/a 118 0,1 5,7 18 0,0 3,7 14 Verkaneva (pvk1) Talvi 1.11.-16.4. 167 pvk1 6,2 426 0,3 6,2 7,2 0,2 3,6 1,8 Kevät 17.4.-24.5. 38 pvk1 34,3 1066 1,6 21 54 1,0 5,8 25 Kesä 25.5.-21.9. 120 pvk1 3,5 253 0,2 3,9 5,3 0,1 2,4 2,3 Syksy 22.9.-31.10. 40 pvk1 6,6 462 0,2 6,8 5,7 0,1 4,0 0,0 vuosi kg/ha/a 161 0,1 2,6 4,1 0,1 1,3 1,5 Vittouveneva (pvk1) Talvi 1.11.-14.4. 165 pvk1 5,3 304 0,3 8,0 104 0,2 5,7 100 Kevät 15.4.-15.5. 31 pvk1 12,9 326 0,4 9,4 80 0,2 3,8 68 Kesä 16.5.-21.9. 129 pvk1 9,1 459 0,4 10 123 0,2 6,4 115 Syksy 22.9.-31.10. 40 pvk1 21,7 505 0,4 11 21 0,1 2,1 2,2 vuosi kg/ha/a 140 0,1 3,4 36 0,1 2,0 33 Jatkuu seuraavalla sivulla

25 Taulukko 6-5 jatkuu Brutto Netto Suo Jakso Jakso Vesien- Mq COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d käsittely l/s km2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Äijönneva (la/pvk1) Talvi 1.11.-3.4. 154 la 5,2 177 0,6 14 52 0,5 12 47 Kevät 4.4.-17.5. 44 la/pvk1 31,9 767 2,1 38 1263 1,5 24 1236 Kesä 18.5.-19.9. 125 pvk1 7,3 408 1,0 17 95 0,9 13 88 Syksy 20.9.-31.10. 42 pvk1 19,7 375 1,1 32 102 0,7 24 85 vuosi kg/ha/a 128 0,4 7,3 80 0,3 5,6 76 * Ei mukana keskiarvossa. ** Suuri pohjavesimäärä, ei mukana keskiarvossa. Huom. Vapo Oy:n kohteilla käytettiin määritysrajaa silloin kun analyysitulos oli alle määritysrajan. Huom. Kiintoaineen taustahuuhtouman arvioinnissa vuonna 2013 käytetty arvo 1 mg/l aiemman 2 mg/l sijaan. Keskiarvot 2013 Kohdemäärä Talvi 19 165 pvk 8,1 225 0,4 11 38 0,2 7,5 31 Kevät 20 36 pvk 70 1239 2,1 71 275 0,9 41 214 Kesä 24 124 pvk 9,3 354 0,5 11 64 0,3 6,6 56 Syksy 24 40 pvk 16 289 0,5 13 45 0,2 6,4 32 vuosi kg/ha/a 137 0,2 6,2 26 0,1 3,8 21 Talvi 5 165 la 12 228 1,6 23 147 1,4 17 137 Kevät 2 36 la 84 1204 3,1 86 1031 1,7 50 959 Kesä 2 124 la 6,2 127 0,2 7,2 50 0,1 4,5 44 Syksy 2 40 la 18 242 0,5 22 56 0,2 14 40 vuosi kg/ha/a 106 0,4 8,6 70 0,3 5,8 64 Talvi 25 165 kaikki 8,8 224 0,7 13 60 0,5 9,3 52 Kevät 25 36 kaikki 72 1267 2,5 75 389 1,2 44 327 Kesä 27 124 kaikki 8,9 330 0,5 10 65 0,3 6,3 58 Syksy 32 40 kaikki 16,0 286 0,5 13 46 0,2 7,1 33 vuosi kg/ha/a 135 0,3 6,7 34 0,2 4,2 29 Keskiarvot 2012 Talvi 168 kaikki 7,3 145 0,5 10,1 24 0,3 7,0 14 Kevät 34 kaikki 96,2 1518 2,1 93 354 0,7 52 199 Kesä 119 kaikki 16,5 577 0,9 23 112 0,6 16 84 Syksy 46 kaikki 29,1 811 1,3 46 146 0,9 33 100 vuosi kg/ha/a 182 0,3 9,7 36 0,2 6,4 24 Keskiarvot 2011 Talvi 159 kaikki 3,3 91 0,4 5,6 20 0,3 4,2 14 Kevät 26 kaikki 54,9 1001 1,7 56 204 0,8 32 110 Kesä 136 kaikki 11,6 425 0,5 15 59 0,3 10 41 Syksy 42 kaikki 22,8 734 0,7 40 86 0,3 30 49 vuosi kg/ha/a 130 0,2 6,1 20 0,1 4,2 13 Suurimmat ominaispäästöt mitattiin keväällä, jolloin vedenlaatu oli yleisesti ottaen muita vuodenaikoja parempi, mutta vesimäärä moninkertainen. Kevät kesti ympärivuotisilla tarkkailukohteilla keskimäärin 36 vuorokautta. Muiden vuodenaikojen ominaispäästöissä ei ollut kokonaisuutena suuria eroja. Syksyn päästöt olivat selvästi viime vuosia pienemmät johtuen sekä paremmasta veden laadusta että pienemmästä valumasta. Ominaispäästöissä oli suurta suokohtaista vaihtelua. Keskimääräistä pienempiä päästöjä oli vuositasolla esimerkiksi Verkanevalla ja Korentosuolla kun taas keskimääräistä suurempia päästöjä oli esimerkiksi Saarinevalla, Kynkäänsuolla ja Sauvasuolla. Ympärivuotisilla tarkkailukohteilla kesäajan keskimääräiset ominaispäästöt olivat niin COD Mn :n, ravinteiden kuin kiintoaineen osalta suurin piirtein samaa tasoa kuin alueen kaikilla kesäaikaisilla tarkkailusoilla keskimäärin (Taulukko 6-6). Kesäaikana kaikkien

tarkkailussa olleiden soiden päästöt olivat fosfaattifosforia lukuun ottamatta kaikilta osin pienemmät kuin vuosina 2006 2012 keskimäärin. Suurimmaksi osaksi tämä selittyy kesän 2013 keskimääräistä pienemmällä valumalla (29 % pienempi kuin vuosina 2006 2012). 26 Taulukko 6-6 Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten päästötarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt kesäaikana 2013. n = tarkkailukohteiden lukumäärä. Aineisto sisältää yhden kohteen Lapista ja kolme kohdetta Kainuusta. Vuonna 2013 Vapo Oy:n kohteilla käytettiin määritysrajaa silloin kun analyysitulos oli alle määritysrajan. Vuonna 2013 kiintoaineen taustapitoisuutena käytettiin 1 mg/l aiemman 2 mg/l sijaan. Keskiarvot Brutto Netto kohde COD Mn kok.p PO4-P kok.n NO 2+3 -N NH 4 -N Fe kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine n g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d kaikkien soiden keskiarvo 43 313 0,5 0,3 11 0,2 2,9 44 69 0,3 6,8 62 pintavalutuskentät 34 351 0,5 0,3 11 0,2 2,6 38 71 0,4 7,2 63 laskeutusaltaat 5 217 0,4 0,4 11 0,3 7,5 84 62 0,2 7,6 56 kemikalointi 3 105 0,2 0,3 6,6 0,3 2,4 70 68 0,1 4,1 63 kosteikko tai HI 1 253 0,9 0,4 9,1 0,1 0,5 42 112 0,7 3,6 101 Kaikki suot 2012 52 594 1,0 0,4 24 1,0 10 171 144 0,7 15 113 Kaikki suot 2011 55 405 0,5 0,2 14 0,3 3,2 34 106 0,3 9,3 87 Kaikki suot 2010 61 347 0,5 0,3 12 0,3 3,0 35 55 0,4 7,5 39 Kaikki suot 2009 38 193 0,3 0,1 8,2 0,3 1,8 31 52 0,2 4,6 39 Kaikki suot 2008 40 430 0,8 0,3 18 0,9 7,0 64 127 0,5 11 101 Kaikki suot 2007 346 0,6 0,2 14 0,4 3,1 41 110 0,4 8,0 86 Kaikki suot 2006 164 0,4 0,1 7,0 0,2 0,8 20 52 0,3 4,0 40 Kuvassa Kuva 6-3 on esitetty ympärivuotisessa tarkkailussa olleiden kohteiden bruttoominaispäästöt ja niiden jakautuminen vuodenajoittain. Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että osalla kohteista virtaamia on arvioitu. Konnansuo oli tarkkailussa vain talvella ja keväällä, Iso-Lamminneva keväästä syksyyn ja Miehonsuo kesällä ja syksyllä. Koko vuoden tarkkailussa olleista kohteista suurimmat COD Mn -ominaispäästöt olivat Saarinevalla ja pienimmät Hakasuolla. Myös fosforiominaispäästöt olivat Hakasuolla pienimmät. Selvästi suurimmat fosforiominaispäästöt olivat edellisvuosien tapaan Kynkäänsuolla. Suurimmat typpiominaispäästöt olivat Saarinevalla ja pienimmät Verkanevalla. Myös kiintoaineominaispäästöt olivat Verkanevalla pienimmät ja suurimmat ne olivat Kynkäänsuolla.

27 Kuva 6-3 Ympärivuotisten tarkkailukohteiden vuosipäästöt (brutto) ja niiden jakautuminen vuodenajoittain. Vuodenaikojen pituudet käyvät ilmi taulukosta Taulukko 6-5. Vapo Oy:n kohteilla käytettiin määritysrajaa silloin kun analyysitulos oli alle määritysrajan.

Vuoden 2013 turvetuotannon päästötarkkailu Pohjois-Pohjanmaalla onnistui kokonaisuutena hyvin ja suunnitellusti, joskin virtaamia jouduttiin arvioimaan erinäisten syiden vuoksi jonkin verran. Ne pystyttiin kuitenkin arvioimaan suhteellisen luotettavasti hydrologisen vesistömallijärjestelmän tai läheisen tuotantoalueen tietojen pohjalta. Pintavalutuskentät ovat ympärivuotisissa tarkkailukohteissa yliedustettuna talvella verrattuna koko Pohjois-Pohjanmaalla ympärivuotisessa käytössä olevien pintavalutuskenttien määrään. Ympärivuotinen pintavalutuskenttä on käytössä 43 %:lla Pohjois- Pohjanmaan kokonaisturvetuotantopinta-alasta (ks. Kuva 8-2), mutta ympärivuotisista tarkkailukohteista se oli käytössä 73 %:lla kohteista. Ympärivuotisista tarkkailukohteista kahdeksalla oli talviaikana vesienkäsittelymenetelmänä laskeutusaltaat, mutta osa altaista ei ole edustavia tavanomaiseen laskeutusaltaaseen verrattuna. Piipsannevalla allasta ei ole mitoitettu laskeutusaltaaksi ja valuma-alueen pinta-ala on huomattavan suuri. Lumiaapa puolestaan sijaitsee tarkkailualueen pohjoispuolella, ja laskeutusaltaan valuma-alue on huomattavan suuri. Ympärivuotisia pintavalutuskenttiä ympärivuotisessa tarkkailussa oli 22. Taulukossa Taulukko 6-7 on esitetty vuosikuormituksen laskennassa käytetyt tuotantosoiden ominaiskuormitusluvut vesienkäsittelymenetelmittäin. Talven, kevään ja syksyn ominaiskuormitusluvut on saatu laskemalla Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisessa tarkkailussa mukana olleiden kohteiden sekä muutaman Lapin (Lumiaapa) ja Kainuun (Humpinsuo, Lampsisuo ja Suurisuo, Vuolijoki) kohteen ominaispäästöjen vesienkäsittelymenetelmäkohtaiset keskiarvot. Kesäaikana keskiarvoissa otettiin huomioon myös Pohjois-Pohjanmaan vesistöaluekohtaisissa tarkkailuissa mukana olleiden tarkkailukohteiden ominaispäästöt. 28

29 Taulukko 6-7 Vuosikuormituksen laskennassa käytetyt ominaiskuormitusluvut vesienkäsittelymenetelmittäin. Ympärivuotisessa aineistossa on mukana yksi Lapissa sijaitseva kohde ja kolme Kainuussa sijaitsevaa kohdetta. Vapo Oy:n kohteilla käytettiin määritysrajaa silloin kun analyysitulos oli alle määritysrajan. Kiintoaineen taustapitoisuutena käytettiin 1 mg/l aiemman 2 mg/l sijaan. Laskeutusaltaalliset suot vuosi kg/ha/a Brutto Netto Jakso soita COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d kpl g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d talvi 165 5 228 1,6 23 147 1,4 17 137 kevät 36 2 1204 3,1 86 1031 1,7 50 959 kesä 124 5 217 0,4 11 62 0,2 7,6 56 syksy 40 2 242 0,5 22 56 0,2 14 40 365 118 0,4 9,1 71 0,3 6,1 66 Pintavalutuskentälliset suot talvi 165 19 225 0,4 11 38 0,2 7,5 31 kevät 36 20 1239 2,1 71 275 0,9 41 214 kesä 124 34 351 0,5 11 71 0,4 7,2 63 syksy 40 24 289 0,5 13 45 0,2 6,4 32 vuosi kg/ha/a 365 137 0,2 6,3 27 0,1 3,9 22 Laskeutusallas talvi/pintavalutus kesä talvi 165 5 228 1,6 23 147 1,4 17 137 kevät 36 2 1204 3,1 86 1031 1,7 50 959 kesä 124 34 351 0,5 11 71 0,4 7,2 63 syksy 40 24 289 0,5 13 45 0,2 6,4 32 vuosi kg/ha/a 365 136 0,5 8,8 72 0,3 5,8 66 Kuntoonpanosuot talvi 165 3 411 2,6 18 49 2,4 14 40 kevät 36 2 1104 1,8 39 326 1,1 23 293 kesä 124 3 357 0,6 9,4 46 0,5 6,1 40 syksy 40 4 364 0,5 19 56 0,3 14 46 vuosi kg/ha/a 365 166 0,6 6,3 28 0,5 4,4 24 Valuma vaikuttaa suuresti turvesoilta tuleviin huuhtoumiin, sadannan vaihdellessa ominaispäästöt ovat vaihdelleet lähes samassa suhteessa (Kuva 6-4). 1990-luvun puolivälissä tapahtui muutos turvesoiden vesienkäsittelyssä tehokkaampaan suuntaan. Vesienkäsittelytason parantuminen, erityisesti lisääntynyt pintavalutus on pienentänyt pitoisuuksia ja sitä myötä myös ominaispäästöjä. Pitoisuuksien tavoin (ks. Kuva 6-1) COD Mn :n suhteen ominaispäästöjen pienentyminen ei ole ollut niin selvää.

30 Kuva 6-4 Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen tarkkailukohteiden keskimääräiset ominaispäästöt (brutto) ja keskivalumat tuotantokaudella vuosina 1987 2013. Tarkkailukohteet ovat vaihdelleet vuosittain. Vuoden 2013 aineisto sisältää yhden kohteen Lapista ja kolme kohdetta Kainuusta. Vuonna 2013 Vapo Oy:n kohteilla käytettiin määritysrajaa silloin kun analyysitulos oli alle määritysrajan.

6.4 Tarkkailutulosten vertailu edellisvuosiin Vuosien välinen vaihtelu ympärivuotisten tarkkailusoiden veden laadussa on ollut pääosin melko vähäistä (Kuva 6-5 ja Kuva 6-6). Esimerkiksi sääolosuhteet vaikuttavat kuitenkin jonkin verran veden laatuun. Kuivana kautena fosforipitoisuudet voivat olla tavanomaista suurempia ja typpeä voi olla vastaavasti vedessä tavanomaista vähemmän. 31 Kuva 6-5 Ympärivuotisten tarkkailukohteiden valumaveden ravinnepitoisuudet kesällä vuosina 2009 2013.

32 Kuva 6-6 Ympärivuotisten tarkkailukohteiden valumaveden COD Mn -arvot ja kiintoainepitoisuudet kesällä vuosina 2009 2013. Vuonna 2013 Vapo Oy:n kohteilla käytettiin määritysrajaa silloin kun analyysitulos oli alle määritysrajan. Kesän 2013 fosforipitoisuuksissa ei ollut kokonaisuutena suuria eroja edellisvuoteen nähden. Selvimmät erot edellisvuoteen havaittiin Kynkäänsuolla ja Piipsannevalla jossa pitoisuus laski. Myöskään typpipitoisuuksissa ei ollut suuria muutoksia vuoden 2012 tilanteeseen, mutta vaihtelua oli molempiin suuntiin enemmän kuin fosforin kohdalla. Kemiallisen hapenkulutuksen arvot (COD Mn ) ja kiintoainepitoisuudet olivat myös pitkälti edellisvuoden tasolla, joskin Piipsannevan kiintoainepitoisuus oli selvästi viime vuosia korkeampi. Kovin selviä trendejä kohteiden veden laaduissa ei kokonaisuutena ole havaittavissa, mutta esimerkiksi Puutiosuolla ja Pehkeensuolla veden laatu on kokonaisuutena parantunut viime vuosina.

Tarkkailusoiden ominaispäästöissä on ollut enemmän vaihtelua kuin vedenlaadussa vuosien välisistä valumaeroista johtuen (Kuva 6-7 ja Kuva 6-8). Kesä 2013 oli selvästi edelliskesää kuivempi ja sitä myötä kaikki ominaispäästöt olivat yleisesti ottaen pienempiä. 33 Kuva 6-7 Ympärivuotisten tarkkailukohteiden ravinteiden ominaispäästöt kesällä vuosina 2009 2013.

34 Kuva 6-8 Ympärivuotisten tarkkailukohteiden COD Mn :n ja kiintoaineen ominaispäästöt kesällä vuosina 2009 2013. Vuonna 2013 Vapo Oy:n kohteilla käytettiin määritysrajaa silloin kun analyysitulos oli alle määritysrajan. Kuvassa (Kuva 6-9) on esitetty kaikkien ympärivuotisten tarkkailukohteiden keskimääräiset veden laadut, valumat ja ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuosina 2005 2013. COD Mn :n, fosforin ja typen pitoisuudet ovat olleet keskimäärin pienimmillään keväällä ja kiintoaineen syksyllä. Ravinnepitoisuudet ovat olleet suurimmillaan talvella, COD Mn -arvot kesällä ja kiintoainepitoisuudet keväällä. Kesällä veden laatu on ollut heikkenemään päin viime vuosina kaikkien parametrien osalta. Vertailussa on huomioitava kohteiden, niiden määrän ja sääolojen vaihtuvuus vuosien välillä. Valumat ovat olleet luonnollisesti suurimmillaan keväällä ja syksyllä. Kevään ominaiskuormitukset ovatkin selvästi suurimmat. Vuosien väliset erot ominaiskuormituksissa selittyvät suurimmaksi osaksi valumien eroilla.

35 Kuva 6-9 Ympärivuotisten tarkkailukohteiden keskimääräinen veden laatu (kuvan yläosa), valuma (keskiosa) ja ominaiskuormitukset (alaosa) vuosina 2005 2013. Vuonna 2013 Vapo Oy:n kohteilla käytettiin määritysrajaa silloin kun analyysitulos oli alle määritysrajan. Vuonna 2013 kiintoaineen taustapitoisuutena käytettiin 1 mg/l aiemman 2 mg/l sijaan.

6.5 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Hakasuolla, Isosuolla (Vaala), Kontio-Klaavunsuolla, Korentosuolla, Kuljunnevalla, Kärjenrimmellä, Pehkeensuolla, Piipsannevalla, Puutiosuolla, Saarinevalla, Sauvasuolla, Vasamannevalla, Vittouvennevalla ja Äijönnevalla tarkkailtiin vesienkäsittelyn tehoa ottamalla näytteitä myös vesienkäsittelyrakenteen yläpuolelta (Taulukko 6-8). Hakasuolla, Isosuolla (Vaala), Korentosuolla, Kärjenrimmellä, Pehkeensuolla, Saarinevalla, Sauvasuolla, Vasamannevalla ja Vittouvennevalla tehon seuranta oli ympärivuotista ja muilla kohteilla seuranta keskittyi pääasiassa kesään. Alla olevassa keskitytään lähinnä talveen ja kesään, koska kevään ja syksyn näytemäärät olivat yleensä pienempiä ja sitä myötä tulokset ja johtopäätökset epävarmempia. Tarkemmat tulokset vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailusta ovat liitteessä 6. Kuntoonpanosoiden vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailun tulokset on esitetty luvussa 7.6. Reduktioprosentteja tarkasteltaessa on otettava huomioon veden laatu ja kunkin kohteen tilanne kokonaisuutena. Jos veden laatu on hyvä jo ennen vesienkäsittelyä, voi teho voi jäädä pieneksi tai jopa negatiiviseksi. Toisaalta teho voi olla korkea samalla kun lähtevän veden laatu on heikko. Pintavalutuskenttien kyky poistaa valumavedestä kemiallisesti hapettuvia orgaanisia aineita (COD Mn ), kuten humusta, on usein heikko ja niitä huuhtoutuu pintavalutuskentiltä. Talvella 80 % kaikista tarkkailuissa olleista pintavalutuskentistä COD Mn -arvo oli kentän alapuolella suurempi kuin yläpuolella ja kesällä 77 %:lla (Kuva 6-10). Talvella heikoin tilanne oli Vittouvennevalla (reduktio 260 % ja alapuolinen pitoisuus 116 mg/l). Pehkeensuolla ja Saarinevalla alapuoliset pitoisuudet olivat hivenen pienemmät kuin yläpuoliset. Edellisvuoden tapaan Pehkeensuolla COD Mn -arvo oli kaikkina vuodenaikoina alapuolella pienempi. Kesällä heikoin tilanne oli Kuljunnevalla (reduktio 56 % ja alapuolinen pitoisuus 94 mg/l). Hakasuon (reduktio 24 %), Järvinevan (4 %), Kärjenrimmen (11 %) ja Pehkeensuon (38 %) kentät pidättivät kesällä kemiallisesti hapettuvia orgaanisia aineita. Piipsannevan kemikalointiasema 2 ei juuri vaikuttanut COD Mn -arvoon reduktion oltua kesällä 2 % (vain yksi näyte). Vittouvennevaa ja Äijönnevaa lukuun ottamatta kaikki pintavalutuskentät pidättivät kiintoainetta kaikkina vuodenaikoina. Talvella paras teho (84 %) oli edellisvuoden tapaan Kärjenrimmellä ja kesällä Pehkeensuolla (97 %). Piipsannevan kemikalointiasemalla 2 alapuolen kiintoainepitoisuudet olivat selvästi suurempia kuin yläpuolen (reduktio 359 %, vain yksi näyte). Pyhäjoen kesäaikaisessa tarkkailussa olleella Piipsannevan kemikalointiasemalla 1 kiintoainetta pidättyi 14 %. 60 % pintavalutuskentistä pidätti typpeä talvella ja 92 % kesällä (Kuva 6-10). Talvella tehokkaimmin typpeä pidätti edellisvuoden tapaan Kärjenrimmen kenttä 1 reduktion oltua 31 %. Heikoin tilanne oli Vittouvennevalla (reduktio 142 % ja alapuolinen pitoisuus 2 820 µg/l). Kesällä paras reduktio oli Korentosuolla: 58 % ja heikoin Vittouvennevalla ( 7 %), joka oli ainoa kenttä joka ei poistanut typpeä. Kesän reduktiot olivat pääpiirteittäin odotusten mukaisia: yleisesti välillä 20 40 %. 80 % pintavalutuskentistä pidätti fosforia talvella ja 69 % kesällä (Kuva 6-10). Yleensä kentät pidättivät fosforia tehokkaammin kuin typpeä. Talven korkein reduktio oli Hakasuolla (69 %) ja kesän Pehkeensuolla (84 %). Talven heikoin reduktioprosentti oli Isosuolla (Vaala) ( 304 % ja alapuolinen pitoisuus 360 µg/l) ja kesällä Kuljunnevalla ( 168 % ja alapuolinen pitoisuus 172 µg/l). Äijönnevan kentältä huuhtoutui fosforia kaikkina vuoden aikoina. Piipsannevan kemikalointiasema 2 ei juuri vaikuttanut ravinnepitoisuuksiin kesällä: typen reduktio 0 % ja fosforin 9 % (vain yksi näyte). 36

60 % pintavalutuskentistä alensi valumaveden ph:ta talvella ja 77 % kesällä (Kuva 6-10). Selvimmin ja kaikkina vuodenaikoina ph laski Kuljunnevan, Kärjenrimmen ja Hakasuon kentillä. Yksikään kenttä ei nostanut ph:ta selvästi. Pintavalutuskentillä ph:n lasku selittyy usein orgaanisella happamuudella silloin kun pintavalutukseen käytetään karuja, rahkaisia ja kasvillisuudeltaan happamoittavia alueita (Suomen ympäristökeskus 2012, s. 37). Piipsannevan kemikalointiasema 2 laski kesällä valumaveden ph:ta (vain yksi näyte). Äijönnevan ympäristölupamääräyksen mukainen tehon tavoitearvo kiintoaineelle on 50 %, kokonaisfosforille 50 % ja kokonaistypelle 40 %. Kiintoaineen osalta teho kesällä 2013 oli 56 %, kokonaisfosforin osalta 56 % ja kokonaistypen osalta 27 %. Vuosikeskiarvo kiintoaineelle vuonna 2013 oli 54 %, kokonaisfosforille 55 % ja kokonaistypelle 25 %. Vasamannevan pintavalutuskentän puhdistustehon on oltava sulan maan aikana kiintoaineella ja kokonaisfosforilla 50 % ja kokonaistypellä 20 %. Kun yhdistetään kesän ja syksyn 2013 tulokset, oli kiintoaineen teho 66 %, kokonaisfosforin 41 % ja kokonaistypen 42 %. Kiintoaineen ja kokonaisfosforin osalta tavoitearvo muuna aikana on 50 %. Tähän päästiin talvella kiintoaineen kohdalla, mutta ei muutoin. Hakasuon pintavalutuskentän puhdistustehon on uuden ympäristölupapäätöksen mukaan (lainvoimainen 30.1.2014) oltava virtaamapainotteisena vuosikeskiarvona vähintään seuraava: kiintoaine 50 %, kokonaisfosfori 50 % ja kokonaistyppi 20 %. Virtaamapainotteista vuosikeskiarvoa ei laskettu vuonna 2013, mutta painottamaton vuosikeskiarvo kiintoaineelle vuonna 2013 oli 86 %, kokonaisfosforille 70 % ja kokonaistypelle 1 %. Yhteenvetona pintavalutuskenttien tehon tarkkailusta voidaan todeta, että pintavalutuskentät toimivat parhaiten kiintoaineen pidättäjinä: reduktiot olivat yleensä suhteellisen korkeita kaikkina vuodenaikoina. Ravinteitakin useimmat kentät pidättivät ympäri vuoden, mutta reduktiot olivat pienempiä. Kemiallisesti hapettuvia orgaanisia aineita (COD Mn ) huuhtoutui useimmilta kentiltä. Piipsannevan kemikalointiasema 2 ei juuri poistanut mitattuja parametrejä kesän ainoalla näytekerralla. Vesienkäsittelymenetelmät laskivat yleensä valumaveden ph:ta. 37

38 Taulukko 6-8 Veden laatu PPO:n vuosikuormitustarkkailun ympärivuotisten tarkkailusoiden vesienkäsittelymenetelmien ylä- ja alapuolella sekä puhdistustehot vuonna 2013. n = näytteiden lukumäärä. Harmaalla korostetut = puhdistusteho positiivinen. ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l HAKASUO (pvk1) Talvi (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,1 5,6 56 46 941 55 770 8800 22 Pintavalutuskentän alapuoli 5,5 9,6 17 9,5 1246 46 965 5200 4,2 Erotus -0,6-3,9 39 36-305 8,5-195 3600 18 Teho % -11-70 69 79-32 16-25 41 81 Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 4,2 11 19 4,0 1650 150 1100 4480 15 Pintavalutuskentän alapuoli 4,0 3,2 6,0 2,0 1275 74 1100 2030 2,4 Erotus -0,2 8,1 13 2,0 375 76 0,0 2450 12 Teho % -5 72 68 50 23 51 0 55 84 Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 5,7 6,3 40 19 789 5,0 603 7280 28 Pintavalutuskentän alapuoli 4,5 4,8 11 2,7 618 5,0 483 1130 2,6 Erotus -1,2 1,5 29 17 171 0,0 120 6150 25 Teho % -25 24 73 86 22 0 20 84 91 Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,0 4,3 19 990 10 Pintavalutuskentän alapuoli 5,5 4,6 6,0 760 1,0 Erotus -0,5-0,3 13 230 9,0 Teho % -9-7 68 23 90 ISOSUO VAALA (pvk1) (KAI) Talvi (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,2 17 89 1433 8,9 Pintavalutuskentän alapuoli 5,9 38 360 1273 3,3 Erotus -0,3-22 -271 160 5,5 Teho % -5-130 -304 11 62 Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,2 27 59 1850 13 Pintavalutuskentän alapuoli 6,0 19 44 1200 2,0 Erotus -0,2 8,0 15 650 11 Teho % -3 30 25 35 85 Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,5 31 106 59 1500 23 593 4100 14 Pintavalutuskentän alapuoli 6,2 38 76 45 938 5,0 65 2333 4,3 Erotus -0,3-7,8 30 14 563 18 529 1767 10 Teho % -4-25 28 24 38 78 89 43 70 Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,5 16 73 1400 7,8 Pintavalutuskentän alapuoli 6,2 16 33 730 2,0 Erotus -0,3 0,0 40 670 5,8 Teho % -5 0 55 48 74 KONTIO-KLAAVUNSUO (pvk2) Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,7 20 51 1385 14 Pintavalutuskentän alapuoli 6,5 14 23 690 2,2 Erotus -0,2 6,0 28 695 12 Teho % -3 31 55 50 85 Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 7,1 12 56 32 800 49 333 3967 7,4 Pintavalutuskentän alapuoli 6,7 23 12 2,0 560 5,0 75 1067 1,9 Erotus -0,4-10 44 30 240 44 259 2900 5,5 Teho % -6-83 79 94 30 90 78 73 74 jatkuu seuraavalla sivulla

Taulukko 6-8 jatkuu ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l KORENTOSUO (pvk1) Talvi (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,4 15 85 70 1720 12 1420 6860 8,2 Pintavalutuskentän alapuoli 6,4 26 46 28 1480 187 860 2780 2,0 Erotus 0,1-11 38 43 240-175 560 4080 6,2 Teho % 1-74 45 61 14-1434 39 59 76 Kevät (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,1 27 45 12 1763 77 975 1580 6,9 Pintavalutuskentän alapuoli 6,3 19 24 5,0 1118 361 241 873 1,3 Erotus 0,1 7,8 21 6,8 645-284 734 708 5,7 Teho % 2 29 47 57 37-371 75 45 82 Kesä (n=8) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,7 37 87 41 2050 39 961 5525 13 Pintavalutuskentän alapuoli 6,3 41 30 8,5 868 7,8 25 1463 2,5 Erotus -0,4-3,8 56 33 1182 31 936 4063 11 Teho % -6-10 65 79 58 80 97 74 81 Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,7 22 86 53 2100 26 1500 7300 45 Pintavalutuskentän alapuoli 6,5 23 34 8,0 820 150 42 1100 4,0 Erotus -0,2-1,0 52 45 1280-124 1458 6200 41 Teho % -3-5 60 85 61-477 97 85 91 39 KULJUNNEVA (pvk1) Kevät (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,0 45 66 3900 31 Pintavalutuskentän alapuoli 5,5 34 60 2500 3,5 Erotus -0,5 11 6,0 1400 28 Teho % -9 24 9 36 89 Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 5,9 60 64 4,3 4075 29 1833 2933 43 Pintavalutuskentän alapuoli 5,4 94 172 90 2900 5,0 797 10867 20 Erotus -0,5-34 -108-86 1175 24 1037-7933 24 Teho % -10-56 -168-1977 29 83 57-270 55 Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,6 27 40 2700 5,5 Pintavalutuskentän alapuoli 5,4 34 40 1300 2,1 Erotus -1,2-7 0,0 1400 3,4 Teho % -22-26 0 52 62 KÄRJENRIMPI (pvk1) (KAI) Talvi (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 5,8 40 184 150 2840 5,0 1900 8500 49 Pintavalutuskentän alapuoli 4,9 42 93 17 1970 5,0 290 790 7,6 Erotus -0,9-1,6 91 133 870 0 1610 7710 41 Teho % -18-4 49 89 31 0 85 91 84 Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 5,7 37 80 22 2300 37 1200 2150 35 Pintavalutuskentän alapuoli 5,0 29 41 7,5 1550 121 520 1015 6,0 Erotus -0,7 8,5 40 14 750-84 680 1135 29 Teho % -14 23 49 65 33-230 57 53 83 Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 5,9 71 155 58 3738 5,0 1550 5625 42 Pintavalutuskentän alapuoli 5,2 63 181 90 2975 5,0 1173 4450 20 Erotus -0,6 8,0-26 -32 763 0 378 1175 22 Teho % -12 11-17 -55 20 0 24 21 52 Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,5 37 100 38 3000 82 1500 4700 19 Pintavalutuskentän alapuoli 5,5 43 130 66 2200 5,0 850 4000 6,3 Erotus -1,0-6,0-30 -28 800 77 650 700 13 Teho % -18-16 -30-74 27 94 43 15 67 jatkuu seuraavalla sivulla

Taulukko 6-8 jatkuu ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l PEHKEENSUO (pvk1) Talvi (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,3 19 55 1188 22 Pintavalutuskentän alapuoli 6,6 18 25 1060 3,9 Erotus 0,3 1,2 30 128 18 Teho % 4 6 55 11 82 Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,4 18 34 1300 9,6 Pintavalutuskentän alapuoli 6,4 15 20 975 2,3 Erotus 0,0 3,0 14 325 7,3 Teho % 0 17 42 25 76 Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,9 33 114 44 978 5,0 251 8467 97 Pintavalutuskentän alapuoli 6,9 21 18 5,7 565 7,7 22 2233 2,9 Erotus 0,0 13 96 39 413-2,7 229 6233 94 Teho % 0 38 84 87 42-53 91 74 97 Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,9 13 60 800 13 Pintavalutuskentän alapuoli 6,9 12 19 490 3,0 Erotus 0,0 1,0 41 310 10 Teho % 0 8 68 39 77 40 PIIPSANNEVA (la/kem2) Talvi (n=1) Laskeutusaltaan yläpuoli 6,3 30 86 1300 16 Laskeutusaltaan alapuoli 6,3 29 87 1300 18 Erotus 0,0 1,0-1,0 0,0-2,0 Teho % 0 3-1 0-13 Kesä (n=1) Kemikalointiaseman yläpuoli 6,5 44 110 35 1700 5,0 28 2500 7,4 Kemikalointiaseman alapuoli 5,8 43 100 30 1700 5,0 20 9100 34 Erotus -0,7 1,0 10 5,0 0,0 0,0 8,0-6600 -27 Teho % -12 2 9 14 0 0 29-264 -359 PUUTIOSUO (pvk2-3) Kesä (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,7 19 103 71 1267 120 493 3467 8,9 Pintavalutuskentän alapuoli 6,8 23 17 4,3 608 5,0 24 643 1,7 Erotus 0,1-4,3 86 66 658 115 470 2823 7,2 Teho % 1-23 83 94 52 96 95 81 81 SAARINEVA (pvk1) Talvi (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,2 30 84 49 2840 5,0 2000 7525 16 Pintavalutuskentän alapuoli 6,2 29 56 27 2320 120 1500 3275 4,6 Erotus 0,0 1,4 27 22 520-115 500 4250 11 Teho % 0 5 33 44 18-2300 25 56 70 Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,0 41 48 11 2250 98 1145 2375 21 Pintavalutuskentän alapuoli 6,0 34 36 7,0 2150 243 895 1615 2,8 Erotus 0,0 6,5 12 4,0 100-145 250 760 18 Teho % 1 16 25 36 4-147 22 32 87 Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,4 56 79 26 3950 5,0 2400 6025 22 Pintavalutuskentän alapuoli 6,0 72 81 23 2700 20 878 7225 11 Erotus -0,5-15 -1,3 3,5 1250-15 1523-1200 11 Teho % -8-27 -2 13 32-290 63-20 48 Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,3 31 72 35 3100 150 2000 6600 11 Pintavalutuskentän alapuoli 6,4 31 57 21 2200 270 940 4000 7,5 Erotus 0,1 0 15 14 900-120 1060 2600 3,5 Teho % 2 0 21 40 29-80 53 39 32 jatkuu seuraavalla sivulla

Taulukko 6-8 jatkuu ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l SAUVASUO (pvk1) Talvi (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,2 26 123 1367 7,1 Pintavalutuskentän alapuoli 5,9 38 56 1733 4,9 Erotus -0,3-12 67-367 2,1 Teho % -5-47 54-27 30 Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 5,7 36 73 1700 9,1 Pintavalutuskentän alapuoli 5,8 32 58 1550 7,5 Erotus 0,1 4,0 15 150 1,6 Teho % 2 11 20 9 18 Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,0 32 98 59 1363 5,0 620 8100 26 Pintavalutuskentän alapuoli 6,1 38 73 15 860 5,0 8,3 5533 15 Erotus 0,0-6,3 25 43 503 0,0 612 2567 11 Teho % 1-20 26 74 37 0 99 32 41 Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,2 22 91 1100 13 Pintavalutuskentän alapuoli 6,2 16 38 650 4,4 Erotus 0,0 6,0 53 450 9,0 Teho % 0 27 58 41 66 41 VASAMANNEVA (pvk1) (PO 4 -P liuk.) Talvi (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,1 25 55 22 2275 1367 10367 10 Pintavalutuskentän alapuoli 6,1 43 32 4,3 2250 830 5200 3,8 Erotus 0,0-18 23 18 25 537 5167 6,4 Teho % 0-72 42 81 1 39 50 63 Kevät (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,2 20 32 5,0 1150 380 2580 5,3 Pintavalutuskentän alapuoli 6,2 18 24 3,0 1000 230 1700 3,0 Erotus 0,0 2,0 8 2,0 150 150 880 2,3 Teho % 0 10 25 40 13 39 34 43 Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,4 36 54 11 2375 1247 7367 14 Pintavalutuskentän alapuoli 6,3 43 34 3,7 1450 217 3467 5,4 Erotus -0,1-6,8 20 7,0 925 1030 3900 8,9 Teho % -2-19 37 66 39 83 53 62 Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,3 25 48 18 2300 1400 10000 14 Pintavalutuskentän alapuoli 6,3 18 21 3,0 1100 140 2100 2,3 Erotus 0,0 7,0 27 15 1200 1260 7900 12 Teho % 0 28 56 83 52 90 79 84 VITTOUVENNEVA (pvk1) Talvi (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,1 32 91 72 1166 63 316 7120 19 Pintavalutuskentän alapuoli 5,6 116 68 17 2820 22 692 17320 13 Erotus -0,6-84 23 55-1654 41-376 -10200 5,7 Teho % -10-260 25 77-142 65-119 -143 30 Kevät (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 5,9 28 50 11 940 120 150 2500 16 Pintavalutuskentän alapuoli 5,8 27 35 4,0 730 5,0 37 2430 5,9 Erotus -0,1 1,0 15 7,0 210 115 113 70 10 Teho % -2 4 30 64 22 96 75 3 63 Kesä (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,6 48 78 27 1230 12 94 4420 10 Pintavalutuskentän alapuoli 5,7 59 46 4,4 1312 5,0 27 5100 14 Erotus -0,9-11 33 22-82 7,4 66-680 -3,6 Teho % -17-23 42 84-7 60 71-15 -35 Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,7 38 100 56 1200 5,0 330 5100 6,8 Pintavalutuskentän alapuoli 6,1 27 21 10 630 5,0 8,0 1600 1,3 Erotus -0,6 11 79 46 570 0,0 322 3500 5,5 Teho % -10 29 79 82 48 0 98 69 81 jatkuu seuraavalla sivulla

Taulukko 6-8 jatkuu ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l ÄIJÖNNEVA (pvk1) Kevät (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,7 30 44 2800 3,0 Pintavalutuskentän alapuoli 6,4 32 53 2800 4,7 Erotus -0,3-2,0-9,0 0,0-1,7 Teho % -5,0-7 -20 0-57 Kesä (n=9) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,8 48 107 53 3278 5,3 2133 8633 39 Pintavalutuskentän alapuoli 6,5 61 167 88 2378 14 320 3433 17 Erotus -0,3-13 -60-35 900-8,3 1813 5200 22 Teho % -5,0-26 -56-67 27-156 85 60 56 Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,8 13 41 2500 5,7 Pintavalutuskentän alapuoli 6,7 22 63 1900 6,0 Erotus -0,1-9,0-22 600-0,3 Teho % -1,0-69 -54 24-5 42 Kuva 6-10 PPO:n vuosikuormitustarkkailun ympärivuotisten tarkkailusoiden pintavalutuskenttien tehon tarkkailu talven ja kesän osalta. Tummin pylväs = kuinka suuri osa kentistä poisti mitattua parametriä valumavedestä, vaalein pylväs = kuinka suuresta osasta kenttiä mitattua parametriä huuhtoutui. 7 KUNTOONPANOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET 7.1 Kuntoonpanovaiheen tarkkailu ja kuormituksen laskenta Kuntoonpanovaiheen tarkkailusoita oli tarkkailukauden aikana yhteensä seitsemän, joista Mankisennevalla tarkkailtiin kahta pintavalutuskenttää. Kuntoonpanovaiheen tarkkailu on ympärivuotista, mutta kunnostustöiden alkamisesta/loppumisesta johtuen kaikki kohteet eivät olleet tarkkailussa koko vuotta. Taulukossa Taulukko 7-1 on esitetty tarkkailukohteet eri vuodenaikoina. Aktiivisten kuntoonpanotöiden aikana sekä toukolokakuussa näytteitä otettiin kahden viikon välein, kevään tulva-aikana huhti-toukokuun vaihteessa 3 viikon ajan kerran viikossa ja muuna aikana kerran kuukaudessa tai kahden viikon välein. Kuntoonpanovaiheen soiden tarkkailutulokset ovat liitteessä 7. Kanteleen Voima Oy:n Ilkannevaa ei otettu mukaan kuntoonpanovaiheen soiden aineistoon, koska tarkkailusta vastasi toinen konsultti (Ahma Ympäristö Oy) ja siitä johtuen tarkkailuai-

neiston käsittelytapa ei ollut täysin yhteneväinen muiden kohteiden kanssa. Kohteen tulokset raportoidaan Pyhäjoen yhteistarkkailuraportissa. 43 Taulukko 7-1 Kuntoonpanovaiheen tarkkailukohteet eri vuodenaikoina 1.11.2012 31.10.2013. Vesien Vesistö- Suo käsittely alue Talvi 12-13 Kevät 13 Kesä 13 Syksy 13 Hevoskorpi pvk1 Siikajoki x Korteneva pvk1 Siikajoki x Kuuhkamonneva pvk2 Pyhäjoki x x x x Kärppäsuo la/pvk Iijoki x x x Mankisenneva pvk1 Siikajoki x x x x Mankisenneva pvk2 Siikajoki x x x x Pullinneva pvk1 Siikajoki x Tunturisuo kem Oulujoki x x x x 7.2 Kuntoonpanotyöt tarkkailukohteilla Kuntoonpanokohteista suurimmalla osalla kuntoonpanotyöt alkoivat jo tarkkailukaudella 2012 ja kaudella 2013 kuntoonpanotyöt aloitettiin Kortenevalla ja Pullinnevalla. Hevoskorvella ja Kärppäsuolla kuntoonpanotyöt saatiin valmiiksi kauden 2013 aikana. Alla on esitetty kuntoonpanokohteiden käyttöpäiväkirjoista saadut tiedot niiltä osin kuin niitä oli käytössä. - Hevoskorvella ajettiin pintoja joulukuussa. - Kortenevalla kaivettiin eristysojia joulu-tammikuussa ja maalis-heinäkuussa. Kokooja- ja reunaojia kaivettiin kesä-heinäkuussa ja sarkaojia lokakuussa. Laskeutusaltaita valmisteltiin maalis- ja heinäkuussa ja pintavalutuskenttää huhti- ja kesäkuussa. Tuotantokenttiä jyrsittiin ja muotoiltiin syys-lokakuussa. Pintavalutuskentän penkereitä tiivistettiin elokuussa. Tulvapenkereitä tehtiin heinäkuussa ja virtaamansäätöpatoja syyskuussa. - Kuuhkamonnevalla tehtiin toimenpiteitä pumppaamolla joulukuussa. Laskeutusaltaita puhdistettiin ja korjattiin elokuussa ja syys-lokakuussa. - Kärppäsuolla perattiin pintavalutuskentän ympärillä olevat ojat helmi-maaliskuussa, tehtiin peruskunnostuksia (mm. uuden rummun asennus, koko alueen ruuvaus, kokoojaojan syvennys ja laskeutusaltaan laajennus) maalis- ja kesäkuussa. Sarkaojia tehtiin toukokuussa. Pumppaus aloitettiin 7.5. ja lopetettiin lokakuussa. - Mankisennevalla kaivettiin sarkaojia helmi-maaliskuussa. Pintavalutuskenttien penkereitä tiivistettiin maaliskuussa. Kantojen karheamista tehtiin touko- ja syyskuussa. Tuotantokenttiä jyrsittiin ja muotoiltiin kesä-heinäkuussa. - Pullinnevalla aloitettiin ojitus syyskuun lopussa. - Tunturisuolla kaivettiin sarkaojia ja laitettiin päisteputkia syys-lokakuussa. Kenttiä jyrsittiin ja muotoiltiin lokakuussa. Pumppausaltaan pintapuomi uusittiin heinäkuussa ja lokerikkoaltaan kaivu ja asennus tehtiin huhtikuussa. Laskeutusaltaita, lietetaskuja ja tulvapenkereitä tehtiin syyskuussa. Laskeutusaltaita puhdistettiin lokakuussa. Kemikalointi aloitettiin 18.6.2013.

7.3 Valumat Virtaamaa mitattiin koko tarkkailujakson ajan Kuuhkamonnevalla, Mankisennevalla (pvk1) ja Tunturisuolla (Taulukko 7-2). Muilla kohteilla mittaus ei toteutunut ympärivuotisena, sillä kunnostustöiden alkamisesta/loppumisesta johtuen kaikki kohteet eivät olleet tarkkailussa koko vuotta. Virtaamamittauksen häiriöjaksot on esitetty suokohtaisesti liitteen 7 tuloslakanoissa. Näillä jaksoilla virtaama on arvioitu käyttäen SYKE:n hydrologista vesistömallia. Mankisenneva pvk2:lla ei toteutettu virtaamamittausta, joten ne on arvioitu pvk1:n virtaamista. Kuntoonpanosoilla keskivalumat olivat talvella, kesällä ja syksyllä pääpiirteissään samaa tasoa kuin tuotantovaiheen tarkkailusoilla keskimäärin, keväällä ne olivat sitä vastoin pienempiä (vrt. Taulukko 6-1). Vertailussa on huomioitava kuitenkin kuntoonpanokohteiden pieni määrä. Kesän keskivaluma (n=3) 7,8 l/s km 2 oli samaa tasoa kuin Pohjois-Pohjanmaan kaikkien tuotantovaiheen tarkkailusoiden (n=55) kesän keskimääräinen valuma (8,9 l/s km 2 ). Kesän ja syksyn keskivalumat olivat kuntoonpanosoilla pienemmät kuin vuosina 2011 2012, mutta tarkkailukohteiden ja niiden lukumäärän vaihtelu vaikeuttaa vuosien välistä vertailua. 44

45 Taulukko 7-2 Kuntoonpanovaiheen tarkkailukohteiden valumat eri vuodenaikoina 1.11.2012 31.10.2013. Suo Jakso Jakso Vesien- Mq Nq Hq d käsittely l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Huom! Hevoskorpi (pvk1) Talvi* 1.11.-28.11. 28 pvk1 19,6 2,3 69,7 Vain marraskuu Korteneva (pvk1) Syksy 20.9.-31.10. 42 pvk1 8,7 0,3 55,8 26.10.-31.10. käytetty hydrologista vesistömallia Kuuhkamonneva (pvk2) Talvi 1.11.-14.4. 165 pvk2 4,2 0,0 80,8 Kevät 15.4.-15.5. 31 pvk2 30,3 8,8 110,1 Kesä 16.5.-20.9. 128 pvk2 4,3 0,0 94,4 Syksy 21.9.-31.10. 41 pvk2 7,7 1,5 55,2 Vuosi 1.11.-31.10. 365 6,8 Kärppäsuo (la/pvk) Talvi* 1.11.-13.4. 164 la 5,4 0,7 78,1 Koko jaksolla käytetty hydrologista vesistömallia Kevät* 14.4.-15.5. 32 la/pvk 62,4 6,1 192,7 Koko jaksolla käytetty hydrologista vesistömallia Kesä* 16.5.-26.6. 42 pvk 2,6 1,1 8,5 Koko jaksolla käytetty hydrologista vesistömallia ja vain osa kesästä Mankisenneva (pvk1) Talvi 1.11.-14.4. 165 pvk1 10,4 1,2 108,1 1.12-11.12. käytetty hydrologista vesistömallia Kevät 15.4.-19.5. 35 pvk1 46,6 10,1 131,5 Kesä 20.5.-19.9. 123 pvk1 9,1 0,5 28,8 31.8.-19.9. käytetty hydrologista vesistömallia Syksy 20.9.-31.10. 42 pvk1 13,2 0,7 99,8 20.9.-16.10. käytetty hydrologista vesistömallia Vuosi 1.11.-31.10. 365 13,7 Mankisenneva (pvk2) Talvi* 1.11.-14.4. 165 pvk2 10,4 1,2 108,1 Koko jakso arvioitu Mankisenneva pvk1:n valumista Kevät* 15.4.-19.5. 35 pvk2 46,6 10,1 131,5 Koko jakso arvioitu Mankisenneva pvk1:n valumista Kesä* 20.5.-19.9. 123 pvk2 9,1 0,5 28,8 Koko jakso arvioitu Mankisenneva pvk1:n valumista Syksy* 20.9.-31.10. 42 pvk2 13,2 0,7 99,8 Koko jakso arvioitu Mankisenneva pvk1:n valumista Vuosi* 1.11.-31.10. 365 13,7 Pullinneva (pvk1) Syksy* 12.10.-31.10. 20 pvk1 18,6 3,6 49,0 Vain osa syksystä Tunturisuo (pvk1, la, kem) Talvi 1.11.-15.4. 166 pvk1/la 14,8 3,3 61,4 5.3.-15.4. käytetty hydrologista vesistömallia Kevät* 16.4.-18.5. 33 la 36,7 6,4 157,7 Koko jaksolla käytetty hydrologista vesistömallia Kesä 19.5.-19.9. 124 la/kem 10,0 0,0 127,5 19.5.-21.6., 4.7.-11.7. ja 17.7.-30.7. käytetty hydr. ves.mallia Syksy 20.9.-31.10. 42 kem 19,5 0,0 53,0 Vuosi* 365 15,7 * Ei mukana keskiarvossa Keskiarvot 2013 Kohdemäärä Talvi 2 165 pvk 7,3 0,6 94 Kevät 2 36 pvk 38 9,5 121 Kesä 2 124 pvk 6,7 0,2 62 Syksy 3 40 pvk 9,8 0,8 70 Vuosi 2 10 Talvi 3 165 kaikki 9,8 1,5 83 Kevät 2 36 kaikki 38 9,5 121 Kesä 3 124 kaikki 7,8 0,2 84 Syksy 4 40 kaikki 12 0,6 66 Vuosi 2 10 Keskiarvot 2012 Talvi 8 168 kaikki 9,4 Kevät 11 34 kaikki 67 Kesä 11 119 kaikki 20 Syksy 10 46 kaikki 23 Vuosi 22 Keskiarvot 2011 Talvi 4 159 kaikki 5,8 Kevät 2 26 kaikki 36 Kesä 6 137 kaikki 15 Syksy 9 42 kaikki 23 Vuosi 22

7.4 Veden laatu Taulukossa Taulukko 7-3 on esitetty kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden valumavesien laatu eri vuodenaikoina. Kuntoonpanosoilta lähtevän veden laadun vaihteluun ovat vaikuttaneet mm. eri vaiheessa olevat kuntoonpanotyöt sekä erot vesienkäsittelymenetelmissä. Kuntoonpanosoiden keskimääräinen vedenlaatu oli talven ja kevään osalta kokonaisuutena hieman edellisen tarkkailukauden tasoa heikompi, muutoin koko lailla samaa tasoa. Vuosien välisessä vertailussa on huomioitava kohteiden vaihtuvuus ja pieni määrä. Taulukossa Taulukko 7-4 on verrattu Pohjois-Pohjanmaan päästötarkkailusoiden ja kuntoonpanosoiden keskimääräisiä vedenlaatuja. Kuntoonpanosoiden valumavesissä oli keskimäärin enemmän kemiallisesti hapettuvia orgaanisia aineita (COD Mn ) ja ravinteita kaikkina vuodenaikoina. Kiintoainepitoisuuksissa ei ollut isoja eroja. Kuntoonpanokohteilta lähtevä vesi oli happamampaa kaikkina vuodenaikoina. Kuntoonpanovaiheen tarkkailusoita oli etenkin kesällä selvästi vähemmän kuin tuotantovaiheen kohteita, mikä heikentää kuntoonpano- ja tuotantovaiheen tulosten vertailun luotettavuutta. Yleisempien tekijöiden kuten sääolojen ja maaperän ominaisuuksien lisäksi veden laatuun kuntoonpanosoilla vaikuttavat myös kunnostushankkeen vaihe sekä erilaiset kunnostustyöt. 46

47 Taulukko 7-3 Kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden veden laatu eri vuodenaikoina 1.11.2012 31.10.2013. n = näytteiden lukumäärä. Vapo Oy:n kohteilla käytettiin määritysrajaa silloin kun analyysitulos oli alle määritysrajan. Suo Jakso Vesien- n ph COD Mn Kok.P Kok.N NH 4 -N Fe Kiintoaine käsittely mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Hevoskorpi (pvk1) Talvi* 1.11.-28.11. pvk1 2 6,1 56 79 1800 650 3600 4,2 Korteneva (pvk1) Syksy 20.9.-31.10. pvk1 3 3,9 45 22 577 11 240 1,0 Kuuhkamonneva (pvk2) Talvi 1.11.-14.4. pvk2 5 5,7 87 112 3560 2040 7,3 Kevät 15.4.-15.5. pvk2 4 5,8 41 64 1863 748 20 Kesä 16.5.-20.9. pvk2 9 5,3 93 70 2222 322 12 Syksy 21.9.-31.10. pvk2 3 5,7 64 52 2417 987 5,7 Kärppäsuo (la/pvk) Talvi 1.11.-13.4. la 3 5,6 31 138 2000 1357 7,3 Kevät 14.4.-15.5. la/pvk 3 5,7 27 54 2233 1007 5,0 Kesä* 16.5.-26.6. pvk 5 5,3 47 53 1700 460 7,7 Mankisenneva (pvk1) Talvi 1.11.-14.4. pvk1 11 4,3 75 161 2177 822 822 3,1 Kevät 15.4.-19.5. pvk1 4 4,9 32 45 813 80 535 2,2 Kesä 20.5.-19.9. pvk1 9 5,0 80 63 1644 19 1283 2,8 Syksy 20.9.-31.10. pvk1 3 5,4 49 34 1567 511 830 1,5 Mankisenneva (pvk2) Talvi 1.11.-14.4. pvk2 11 5,7 111 214 4877 2220 8260 7,0 Kevät 15.4.-19.5. pvk2 4 6,2 39 77 1950 840 2150 2,6 Kesä 20.5.-19.9. pvk2 9 6,4 74 182 2600 405 4725 9,0 Syksy 20.9.-31.10. pvk2 3 6,4 40 64 2433 1240 2100 3,5 Pullinneva (pvk1) Syksy* 12.10.-31.10. pvk1 2 4,8 76 62 1850 320 2600 5,0 Tunturisuo (pvk1, la, kem) Talvi 1.11.-15.4. pvk1/la 7 6,5 31 549 2243 1254 13480 9,8 Kevät 16.4.-18.5. la 4 6,7 23 420 2000 1130 7400 12 Kesä 19.5.-19.9. la/kem 11 6,5 10 146 668 77 2683 7,2 Syksy 20.9.-31.10. kem 3 5,9 6,7 89 1337 710 3450 12 yht. 118 * Ei mukana keskiarvossa Keskiarvot 2013 Kohdemäärä Talvi 3 pvk 9 5,2 91 162 3538 1694 4541 5,8 Kevät 3 pvk 4 5,7 37 62 1542 556 1343 8,2 Kesä 3 pvk 9 5,5 82 105 2156 249 3004 7,9 Syksy 4 pvk 3 5,4 50 43 1748 687 1057 2,9 Talvi 5 kaikki 7 5,6 67 235 2971 1539 7521 6,9 Kevät 5 kaikki 4 5,9 32 132 1772 761 3362 8,3 Kesä 4 kaikki 10 5,8 64 115 1784 206 2897 7,7 Syksy 5 kaikki 3 5,5 41 52 1666 692 1655 4,7 Keskiarvot 2012 Talvi 11 kaikki 7 5,8 39 82 1775 843 5,4 Kevät 14 kaikki 3 5,6 26 68 1202 326 5,8 Kesä 14 kaikki 8 5,6 73 166 2146 351 8,6 Syksy 11 kaikki 3 5,8 47 76 1726 599 4,4 Keskiarvot 2011 Talvi 7 kaikki 6 5,4 49 149 2084 1155 3,5 Kevät 9 kaikki 2 5,3 28 39 1039 275 5,1 Kesä 11 kaikki 7 5,3 70 159 1848 342 5,6 Syksy 11 kaikki 3 5,5 47 71 1649 628 4,8

48 Taulukko 7-4 Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen ja kuntoonpanovaiheen päästötarkkailusoiden keskimääräinen veden laatu tarkkailukaudella 2013. n = tarkkailukohteiden lukumäärä. Aineistot sisältävät kaikki vesienkäsittelymenetelmät. Tuotantovaiheen aineisto sisältää yhden kohteen Lapista ja kolme kohdetta Kainuusta. Vapo Oy:n kohteilla käytettiin määritysrajaa silloin kun analyysitulos oli alle määritysrajan. Harmaalla korostetut = kuntoonpanokohteiden pitoisuus pienempi. Talvi n ph COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine mg/l µg/l µg/l mg/l Tuotantosuot 26 6,0 37 86 1893 7,8 Kuntoonpanosuot 5 5,6 67 235 2971 6,9 Kevät Tuotantosuot 28 6,0 23 43 1344 6,5 Kuntoonpanosuot 5 5,9 32 132 1772 8,3 Kesä Tuotantosuot 53 6,0 38 65 1310 8,7 Kuntoonpanosuot 4 5,8 64 115 1784 7,7 Syksy Tuotantosuot 27 6,3 23 39 1000 3,4 Kuntoonpanosuot 5 5,5 41 52 1666 4,7 7.5 Ominaispäästöt Tarkkailukauden ominaispäästöt on laskettu kaikille kuntoonpanovaiheen tarkkailusoille niiltä osin kuin ne olivat tarkkailussa (Taulukko 7-5). Keskiarvoissa ei ole huomioitu soita niiltä osin kun koko jakson virtaama on arvioitu jollakin muulla tavalla kuin luotettavasti mittaamalla. Ominaispäästöissä oli osin suurta vaihtelua kohteiden välillä johtuen veden laatujen, valumien, paikallisten olosuhteiden ja kunnostustöiden eroista. Taulukossa Taulukko 7-6 on verrattu Pohjois-Pohjanmaan kuntoonpanosoiden ominaispäästöjä tuotantovaiheen päästötarkkailusoiden ominaispäästöihin. Kuntoonpanosoiden ominaispäästöt olivat keväällä pienempiä, mutta muutoin pääosin suurempia. Kiintoaineen osalta kuntoonpanokohteiden ominaispäästöt olivat pienempiä myös talvella ja kesällä. Vertailussa on huomioitava kuntoonpanotarkkailukohteiden pieni lukumäärä tuotantosoihin nähden. Kuntoonpanosoiden tarkkailukauden ominaispäästöt olivat COD Mn :n osalta kaikkina vuodenaikoina pienempiä kuin keskimäärin vuodesta 2002 lähtien (Taulukko 7-7). Kiintoaineen osalta kevään ominaispäästöt olivat suurempia kuin keskimäärin, mutta kesällä pienempiä. Fosforiominaispäästöt olivat talvella suurempia, mutta kesällä pienempiä kuin keskimäärin. Typen ominaispäästöt olivat koko lailla keskimääräisellä tasolla koko vuoden. Tässäkin vertailussa on otettava huomioon tarkkailukohteiden pieni määrä.

49 Taulukko 7-5 Kuntoonpanovaiheen tarkkailukohteiden ominaispäästöt eri vuodenaikoina 1.11.2012 31.10.2013. Vapo Oy:n kohteilla käytettiin määritysrajaa silloin kun analyysitulos oli alle määritysrajan. Kiintoaineen taustapitoisuutena käytettiin 1 mg/l aiemman 2 mg/l sijaan. Brutto Netto Suo Jakso Vesien Mq COD Mn Kok.P Kok.N NH4-N Fe Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine käsittely l/s km 2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha d g/ha d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Huom! Hevoskorpi (pvk1) Talvi* 1.11.-28.11. pvk1 19,6 938 1,3 30 12 69 71 1,0 22 54 Vain marraskuu Korteneva (pvk1) Syksy 20.9.-31.10. pvk1 8,7 335 0,2 4,5 0,1 2,0 7,5 0,0 0,7 0,0 Virtaama osin arvioitu ves.mallista Kuuhkamonneva (pvk2) Talvi 1.11.-14.4. pvk2 4,2 233 0,2 9,1 5,0 18 0,1 7,3 14 Kevät 15.4.-15.5. pvk2 30,3 1009 1,6 46 19 564 1,1 33 538 Kesä 16.5.-20.9. pvk2 4,3 343 0,3 9,4 2,4 49 0,2 7,5 45 Syksy 21.9.-31.10. pvk2 7,7 422 0,3 17 7,2 38 0,2 14 31 Kärppäsuo (la/pvk) Talvi* 1.11.-13.4. la 5,4 157 0,2 6,4 3,3 13 0,1 4,1 8,3 Virtaama arvioitu ves.mallista Kevät* 14.4.-15.5. la/pvk 62,4 1440 2,9 110 45 291 1,9 83 238 Virtaama arvioitu ves.mallista Kesä* 16.5.-26.6. pvk 2,6 104 0,1 3,9 0,9 17 0,1 2,8 15 Virt. arv. ves.mallista ja vain osa kesästä Mankisenneva (pvk1) Talvi 1.11.-14.4. pvk1 10,4 580 1,0 17 6,7 9,9 26 0,8 13 17 Virtaama osin arvioitu vesistömallista Kevät 15.4.-19.5. pvk1 46,6 1199 1,9 33 4,2 22 88 1,1 13 48 Kesä 20.5.-19.9. pvk1 9,1 651 0,5 14 0,1 11 24 0,4 10 16 Virtaama osin arvioitu vesistömallista Syksy 20.9.-31.10. pvk1 13 568 0,4 26 15 17 14 0,1 20 2,6 Virtaama osin arvioitu vesistömallista Mankisenneva (pvk2) Talvi* 1.11.-14.4. pvk2 10,4 728 1,4 33 17 58 45 1,2 28 36 Virt. arv. pvk1:n virt. tai ves.mallista Kevät* 15.4.-19.5. pvk2 46,6 1520 3,2 78 37 94 121 2,4 58 80 Virtaama arvioitu pvk1:n virtaamasta Kesä* 20.5.-19.9. pvk2 9,1 592 1,5 21 3,6 40 71 1,4 17 63 Virt. arv. pvk1:n virt. tai ves.mallista Syksy* 20.9.-31.10. pvk2 13,2 552 0,9 38 27 44 55 0,6 32 44 Virt. arv. pvk1:n virt. tai ves.mallista Pullinneva (pvk1) Syksy* 12.10.-31.10. pvk1 18,6 1152 0,8 28 5,5 45 39 0,5 20 23 Vain osa syksystä Tunturisuo (pvk1, la, kem) Talvi 1.11.-15.4. pvk1/la 14,8 420 6,5 28 18 142 103 6,2 21 90 Virtaama osin arvioitu vesistömallista Kevät* 16.4.-18.5. la 36,7 1080 17 85 53 347 481 16 70 451 Virtaama arvioitu vesistömallista Kesä 19.5.-19.9. la/kem 10,0 76 1,1 5,2 2,0 47 66 0,9 1,1 58 Virtaama osin arvioitu vesistömallista Syksy 20.9.-31.10. kem 19,5 132 1,2 28 15 51 166 0,9 20 150 * Ei mukana keskiarvossa Keskiarvot 2013 Kohdemäärä Talvi 2 pvk 7,3 406 0,6 13 5,9 10 22 0,4 9,9 16 Kevät 2 pvk 38,5 1104 1,8 39 12 22 326 1,1 23 293 Kesä 2 pvk 6,7 497 0,4 12 1,3 11 36 0,3 8,6 30 Syksy 3 pvk 9,8 442 0,3 16 7,5 10 20 0,1 12 11 Talvi 3 kaikki 9,8 411 2,6 18 10 76 49 2,4 14 40 Kevät 2 kaikki 38,5 1104 1,8 39 12 22 326 1,1 23 293 Kesä 3 kaikki 7,8 357 0,6 9,4 1,5 29 46 0,5 6,1 40 Syksy 4 kaikki 12,2 364 0,5 19 9,3 23 56 0,3 14 46 Keskiarvot 2012 Kohdemäärä Talvi 7 kaikki 8,9 303 0,6 13 5,5 41 0,5 8,7 25 Kevät 11 kaikki 66,5 1357 4,2 67 17 289 3,1 38 186 Kesä 10 kaikki 19,2 933 4,4 37 5,6 183 4,1 29,0 150 Syksy 10 kaikki 23,3 797 1,5 35 13,0 91 1,1 25 54 Keskiarvot 2011 Kohdemäärä Talvi 4 kaikki 8,8 204 0,9 6,9 1,5 18 0,8 4,4 7,6 Kevät 3 kaikki 39,4 924 1,3 42 10 187 0,6 24 118 Kesä 9 kaikki 13,4 677 2,4 16 2,2 65 2,1 10 42 Syksy 8 kaikki 23,4 935 1,3 26 7,7 70 0,9 16 35

50 Taulukko 7-6 Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen ja kuntoonpanovaiheen päästötarkkailukohteiden keskimääräiset ominaispäästöt tarkkailukaudella 2013. n = tarkkailukohteiden lukumäärä. Tuotantovaiheen aineisto sisältää yhden kohteen Lapista ja kolme kohdetta Kainuusta. Vapo Oy:n kohteilla käytettiin määritysrajaa silloin kun analyysitulos oli alle määritysrajan. Kiintoaineen taustapitoisuutena käytettiin 1 mg/l aiemman 2 mg/l sijaan. Harmaalla korostetut = kuntoonpanokohteiden ominaispäästö pienempi. Talvi Brutto Netto n COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Tuotantosuot 25 224 0,7 13 60 0,5 9,3 52 Kuntoonpanosuot 3 411 2,6 18 49 2,4 14 40 Kevät Tuotantosuot 25 1267 2,5 75 389 1,2 44 327 Kuntoonpanosuot 2 1104 1,8 39 326 1,1 23 293 Kesä Tuotantosuot 43 313 0,5 11 69 0,3 6,8 62 Kuntoonpanosuot 3 357 0,6 9,4 46 0,5 6,1 40 Syksy Tuotantosuot 32 286 0,5 13 46 0,2 7,1 33 Kuntoonpanosuot 4 364 0,5 19 56 0,3 14 46 Taulukko 7-7 Kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden brutto-ominaispäästöt vuodenajoittain vuosina 2002 2013. Vuonna 2013 Vapo Oy:n kohteilla käytettiin määritysrajaa silloin kun analyysitulos oli alle määritysrajan. Vuonna 2013 kiintoaineen taustapitoisuutena käytettiin 1 mg/l aiemman 2 mg/l sijaan.n = tarkkailusoiden lukumäärä. Talvi Ominaispäästöt (g/ha/d) Ominaispäästöt (g/ha/d) n CODMn Kok.P Kok.N NH4-N Kiintoaine n CODMn Kok.P Kok.N NH4-N Kiintoaine Kevät 2002 1 2495 2,1 129 75 112 2002 1 2809 2,0 100 37 49 2003 2 45 0,1 1,0 0,1 1,0 2003 2 696 0,8 22 4,1 39 2004 1 49 0,2 3,9 1,1 1,1 2004 1 612 0,8 17 5,0 16 2005 - - - - - 2005 1 612 1,8 17 3,7 114 2006 - - - - - 2006 - - - - - 2007 5 305 2,3 18 9,6 104 2007 6 1183 4,1 46 18 626 2008 9 417 1,1 17-67 2008 9 1449 2,9 52-266 2009 2 258 0,2 6,0 1,3 20 2009 2 1094 1,4 25 0,7 222 2010 5 207 0,2 7,0 1,2 12 2010 6 877 1,1 31 8,4 105 2011 4 204 0,9 6,9 1,5 18 2011 3 924 1,3 42 10 187 2012 7 303 0,6 13 5,5 41 2012 11 1357 4,2 67 17 289 2013 3 411 2,6 18 10 49 2013 2 1104 1,8 39 12 326 ka. 4 469 1,0 22 12 42 4 1156 2,0 42 12 204 Kesä Syksy 2002 5 416 0,4 9,1 0,9 54 2002 1 162 0,1 8,5 3,8 16 2003 3 382 0,4 10 1,8 55 2003 1 338 0,3 6,9 1,4 7,6 2004 5 862 0,8 15 2,5 76 2004 5 655 0,7 14 3,0 44 2005 4 325 0,6 8,9 1,6 49 2005 4 391 0,5 12 5,0 42 2006 4 173 0,7 5,0 0,9 50 2006 3 65 0,2 5,1 3,4 16 2007 5 415 1,1 14 4,0 191 2007 5 416 1,3 16 6,7 199 2008 9 568 0,9 16-110 2008 4 150 0,2 2,5-4,8 2009 8 300 0,5 7,4 0,8 25 2009 11 394 0,5 16 3,7 24 2010 6 531 0,3 18 5,4 62 2010 7 414 0,4 28 17 46 2011 9 677 2,4 16 2,2 65 2011 8 935 1,3 26 7,7 70 2012 10 933 4,4 37 5,6 183 2012 10 797 1,5 35 13 91 2013 3 357 0,6 9,4 1,5 46 2013 4 364 0,5 19 9,3 56 ka. 6 495 1,1 14 2,5 80 5 423 0,6 16 6,7 51

7.6 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Tarkkailukaudella 2012 2013 tarkkailtiin kuntoonpanovaiheessa pintavalutuskentän tehoa Kortenevalla, Kuuhkamonnevalla, Mankisennevalla, Pullinnevalla ja Tunturisuolla. (Taulukko 7-8 ja liite 8). Yläpuoliset näytteet otettiin päästötarkkailun näytteenoton yhteydessä kohteesta riippuen kerran tai kahdesti kuukaudessa. Pintavalutuskentät poistavat vesistä usein heikosti kemiallisesti hapettuvia orgaanisia aineita (COD Mn ). Kuntoonpanotarkkailukohteilla ainoastaan Mankisennevan pvk1:llä COD Mn :n reduktio oli positiivinen, ja sielläkin käytännössä vain keväällä. Tunturisuon kemikalointiasemalla COD Mn :n reduktio oli kesällä 64 % ja syksyllä 51 %. Lähes kaikki pintavalutuskentät poistivat fosforia kaikkina vuodenaikoina. Talvella tehokkaimmin toimi Kuuhkamonnevan pvk2 reduktion oltua 49 %, keväällä ja kesällä tehokkain oli Mankisennevan pvk1 (46 % ja 47 %) ja syksyllä Kortenevan pvk1 (83 %). Tunturisuolla fosforia huuhtotui talvella ja keväällä, mutta kemikalointiaseman käyttöönoton jälkeen reduktiot olivat hyviä. Suurin osa pintavalutuskentistä pidätti kokonais- ja ammoniumtyppeä kaikkina vuodenaikoina. Talvella, keväällä ja kesällä tehokkaimmin toimi Mankisennevan pvk1: kokonaistypen reduktiot olivat 27 %, 62 % ja 40 %, ja ammoniumtypen 62 %, 93 % ja 99 %. Syksyllä tehokkain oli Kortenevan pvk1: 71 % ja 99 %. Tunturisuolla typpeä huuhtoutui talvella ja keväällä, mutta kemikalointiaseman myötä kokonaistyppeä pidättyi. Tunturisuon pintavalutuskenttää (talvi) lukuun ottamatta kaikki kentät poistivat rautaa valumavedestä kaikkina vuodenaikoina. Kuuhkamonnevalla rauta ei tosin kuulunut analyysivalikkoon. Mankisennevan pvk1:llä reduktiot olivat koko vuoden hyviä. Tunturisuolla toistui sama kuin muiden parametrien kohdalla: kemikalointiaseman myötä reduktiot muuttuivat positiiviseksi. Kiintoainetta miltei kaikki pintavalutuskentät pidättivät kaikkina vuodenaikoina. Talvella tehokkain oli Mankisennevan pvk2 (86 %), keväällä ja kesällä saman suon pvk1 (94 ja 83 %) ja syksyllä Kortenevan pvk1 (92 %). Tunturisuolla kiintoainetta huuhtoutui talvella ja keväällä, kesällä ja syksyllä kemikaloinnilla ei ollut juuri vaikutusta kiintoainepitoisuuteen. Valumaveden ph laski kaikilla kohteilla vesiensuojelurakenteiden alapuolella, mikä selittyy pintavalutuskentillä usein orgaanisella happamuudella (Suomen ympäristökeskus 2012, s. 37). Tuloksia tarkasteltaessa on otettava huomioon, että pintavalutuskentät ovat uusia ja niiltä voi alkuvaiheessa huuhtoutua esimerkiksi ravinteita alueella aikaisemmin mahdollisesti tehdyistä metsälannoituksista johtuen. Vedenlaatutarkastelu ei myöskään ota huomioon eroja kentille tulevissa ja niiltä lähtevissä vesimäärissä. Myös näytteiden pieni määrä etenkin muina vuodenaikoina kuin kesällä ja talvella on otettava huomioon, kuten myös kuntoonpanotöiden valmistumisen asteet. 51

52 Taulukko 7-8 Veden laatu kuntoonpanosoiden vesiensuojelurakenteiden ylä- ja alapuolella sekä puhdistustehot vuonna 2013. n = näytteiden lukumäärä. Harmaalla korostetut = puhdistusteho positiivinen. Korteneva (pvk1) Syksy (n=1) ph COD Mn Kok.P Kok.N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Pintavalutuskentän yläpuoli 6,5 40 130 1800 890 6000 12 Pintavalutuskentän alapuoli 3,9 46 22 520 12 200 1,0 Erotus -2,6-6 108 1280 878 5800 11 Teho % -67-15 83 71 99 97 92 Kuuhkamonneva (pvk2) Talvi (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,0 75 220 3700 2280 34 Pintavalutuskentän alapuoli 5,7 87 112 3560 2040 7,3 Erotus -0,3-12 108 140 240 26 Teho % -4,9-15 49 4 11 78 Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,0 43 76 2025 970 42 Pintavalutuskentän alapuoli 5,7 43 61 1825 715 19 Erotus -0,3-0,5 16 200 255 23 Teho % -4,4-1 20 10 26 55 Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 5,3 89 127 2725 750 37 Pintavalutuskentän alapuoli 5,1 96 79 2325 318 15 Erotus -0,1-6,3 48 400 432 22 Teho % -2,4-7 38 15 58 60 Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,4 57 100 3000 1800 8,5 Pintavalutuskentän alapuoli 5,9 66 54 2150 820 5,1 Erotus -0,5-9,0 46 850 980 3,4 Teho % -8,5-16 46 28 54 40 Mankisenneva (pvk1) Talvi (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,2 45 144 3040 2160 10980 21 Pintavalutuskentän alapuoli 4,3 78 156 2210 822 822 3,4 Erotus -1,9-34 -12 830 1338 10158 17 Teho % -44-76 -8 27 62 93 84 Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,3 49 84 2325 1195 4150 36 Pintavalutuskentän alapuoli 4,9 33 45 885 80 535 2,0 Erotus -1,4 16 39 1440 1116 3615 34 Teho % -28 33 46 62 93 87 94 Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,7 53 123 3025 1850 6875 21 Pintavalutuskentän alapuoli 5,0 88 65 1825 19 1283 3,5 Erotus -1,7-35 57 1200 1831 5593 17 Teho % -34-66 47 40 99 81 83 Syksy (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,5 52 108 4100 2600 7300 8,8 Pintavalutuskentän alapuoli 5,4 51 33 1800 511 830 1,1 Erotus -1,1 1,0 75 2300 2089 6470 7,7 Teho % -20 2 70 56 80 89 88 Jatkuu seuraavalla sivulla

Taulukko 7-8 jatkuu Mankisenneva (pvk2) Talvi (n=5) ph COD Mn Kok.P Kok.N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Pintavalutuskentän yläpuoli 6,3 45 354 2860 1860 10200 48 Pintavalutuskentän alapuoli 5,7 116 192 4950 2220 8260 6,7 Erotus -0,6-71 162-2090 -360 1940 42 Teho % -10-159 46-73 -19 19 86 Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,4 39 125 2550 1400 3700 16 Pintavalutuskentän alapuoli 6,2 42 73 1975 840 2150 3,2 Erotus -0,2-2,5 52 575 560 1550 13 Teho % -3-6 42 23 40 42 80 Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,6 44 250 2538 1500 7175 19 Pintavalutuskentän alapuoli 6,4 74 180 2575 405 4725 9,5 Erotus -0,2-31 70-38 1095 2450 10 Teho % -4-70 28-1 73 34 51 Syksy (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,5 41 200 3050 1850 5900 8,3 Pintavalutuskentän alapuoli 6,3 44 68 2750 1240 2100 4,4 Erotus -0,2-3,0 132 300 610 3800 3,9 Teho % -3-7 66 10 33 64 47 53 Pullinneva (pvk1) Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 5,6 58 81 2100 830 6200 9,3 Pintavalutuskentän alapuoli 4,7 70 49 1700 320 2600 1,4 Erotus -0,9-12 32 400 510 3600 7,9 Teho % -19-21 40 19 61 58 85 Tunturisuo (pvk1, la, kem) Talvi (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,7 11 270 1220 732 4900 8,6 Pintavalutuskentän alapuoli 6,4 39 642 2640 1254 13480 10 Erotus -0,2-28 -372-1420 -522-8580 -1,8 Teho % -3-259 -138-116 -71-175 -21 Kevät (n=2) Laskeutusaltaan yläpuoli 7,1 14 260 1620 421 2900 11 Laskeutusaltaan alapuoli 6,5 33 505 2600 1130 7400 15 Erotus -0,6-20 -245-980 -710-4500 -3,6 Teho % -9-144 -94-60 -169-155 -33 Kesä (n=3) Kemikalointiaseman yläpuoli 7,3 12 250 750 94 2500 8,3 Kemikalointiaseman alapuoli 5,8 4,3 49 477 160 2000 7,9 Erotus -1,5 7,7 201 273-66 500 0,4 Teho % -26 64 81 36-70 20 4 Syksy (n=3) Kemikalointiaseman yläpuoli 6,9 14 320 1567 720 4100 11 Kemikalointiaseman alapuoli 5,9 6,7 89 1337 710 3450 12 Erotus -1,0 7,0 231 230 10 650-0,2 Teho % -18 51 72 15 1,4 16-2

8 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖT VUONNA 2013 54 8.1 Vesienkäsittelymenetelmät Pintavalutus on kesäaikana selvästi yleisin vesienkäsittelymenetelmä Pohjois- Pohjanmaan turvetuotantoalueilla, sillä 75 % kokonaisalasta kuuluu pintavalutuksen piiriin (Kuva 8-1 ja Taulukko 8-1). Vajaalla viidenneksellä kokonaispinta-alasta on vesienkäsittelymenetelmänä laskeutusaltaat ja noin puolelle laskeutusaltaallisesta pinta-alasta on asennettu virtaamansäätöpadot. Kuvasta (Kuva 8-1) huomataan, että kesäaikaisen pintavalutuksen osuus kokonaispintaalasta on kasvanut tasaisesti ja pelkällä laskeutusaltaalla varustetun alan osuus on pienentynyt 63 % vuodesta 2005. Talvella perustason (la/la+virtaamansäätö) osuus kokonaispinta-alasta on 55 % (pelkkä la 43 %) ja pintavalutus on käytössä 44 %:lla kokonaisalasta (Kuva 8-2). Ympärivuotisen pintavalutuksen osuus on kasvanut tasaisesti vuoden 2005 24 %:sta nykyiselle tasolle. Sitä vastoin pelkällä laskeutusaltaalla varustetun alan osuus on pienentynyt samassa ajassa 24 %. Suurimmista vesistöalueista pintavalutuskenttien osuus kesäajan vesienkäsittelyrakenteena oli suurin Kuivajoella (88 % kokonaispinta-alasta) ja talviaikana Kalajoella (70 %) (Kuva 8-3). Ympärivuotisen pintavalutuksen osuudet vaihtelevat selvästi enemmän vesistöalueiden välillä kuin kesäaikaisen pintavalutuksen (Kuva 8-4). Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden pintavalutuskentistä 71 % oli ojittamattomia, 26 % ojitettuja ja lopuista ei ollut tietoa saatavissa (Kuva 8-5). Pinta-aloittain tarkasteltaessa tilanne ei juuri eronnut: 73 % pintavalutuskentällisestä pinta-alasta oli varustettu ojittamattomalla pintavalutuskentällä ja 26 % ojitetulla. Suurista vesistöalueista Iijoella oli suhteessa eniten ojittamattomia kenttiä: 97 % ja Kalajoella vähiten: 31 %. Kemiallinen vesienkäsittely oli käytössä Piipsannevalla, Navettarimmellä, Jakosuolla ja Tunturisuolla. Kuva 8-1 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden vesienkäsittelymenetelmien osuudet pintaaloista kesäaikana vuosina 2005 2013. Sisältää myös kunnostusvaiheessa olevan sekä poistuneen alan. Vuosien 2005 2012 aineistossa haihdutus/imeytys ja ruokohelpikenttä/kosteikko on yhdistetty ja merkitty kuvassa ensin mainitulle.

55 Taulukko 8-1 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden vesienkäsittelymenetelmät vesistöalueittain vuonna 2013 sekä vuosina 2005 2012 yhteensä. Pinta-alat sisältävät myös kunnostusvaiheessa olevan sekä poistuneen alan. Vesistöalue pinta- laskeutus- lask.allas+ kemiallinen rh/ haihdutus/ sarka- muu yhteensä Kesä valutus allas virtaamans. käs. kosteikko imeytys ojat ha ha ha ha ha ha ha ha ha Kalajoki 1) 1 151 88 228 1 468 Pyhäjoki 2 346 325 167 461 40 4 3 342 Siikajoki 3 228 526 165 157 143 66 4 285 Temmesjoki 380 72 100 552 Oulujoki 1 465 164 238 64 39 1 970 Kiiminkijoki 857 63 178 52 1 150 Iijoki 2 171 359 460 2 990 Siuruanjoki 2 708 148 290 248 3 394 Olhavanjoki 310 103 413 Kuivajoki 1 899 37 107 126 2 168 Piehinginjoki 44 44 Kalimenoja 17 148 165 Yppärinjoki 59 59 Liminkaoja 135 135 yhteensä 16 649 1 902 1 981 785 414 335 4 66 22 135 2012 16 652 2 131 2 329 722 853 4 4 22 694 2011 16 340 2 615 2 281 769 424 4 315 22 748 2010 16 920 3 418 2 082 962 704 4 234 24 323 2009 14 904 3 656 2 171 1 099 698 4 234 22 766 2008 14 081 4 055 2 202 1 045 893 4 235 22 515 2007 13 513 4 480 2 163 1 045 907 4 272 22 384 2006 13 030 4 944 2 134 1 121 1 045 4 272 22 550 2005 12 612 5 203 1 922 1 115 1 026 4 283 22 165 Talvi Kalajoki 1) 1 033 159 228 47 1 468 Pyhäjoki 1 222 1 949 167 4 3 342 Siikajoki 1 745 2 250 290 4 285 Temmesjoki 120 313 119 552 Oulujoki 848 729 329 64 1 970 Kiiminkijoki 561 411 178 1 150 Iijoki 1 490 761 739 2 990 Siuruanjoki 903 2 086 405 3 394 Olhavanjoki 310 103 413 Kuivajoki 1 394 667 107 2 168 Piehinginjoki 44 44 Kalimenoja 17 148 165 Yppärinjoki 59 59 Liminkaoja 135 135 yhteensä 9 761 9 549 2 591 64 0 0 170 0 22 135 2012 9 263 9 834 2 734 0 594 175 95 22 694 2011 8 609 10 684 2 683 0 424 210 138 22 748 2010 7 815 12 433 2 294 0 704 845 234 24 323 2009 6 506 12 098 2 378 0 698 852 235 22 766 2008 5 982 12 308 2 246 0 794 852 235 22 417 2007 6 099 12 102 2 163 0 907 852 272 22 395 2006 5 830 12 257 2 134 0 1 045 1 013 272 22 551 2005 5 284 12 635 1 922 0 1 026 1 014 283 22 164 1) Kaikki suot eivät PPO:n tarkkailussa

56 Kuva 8-2 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden vesienkäsittelymenetelmien osuudet pintaaloista talviaikana vuosina 2005 2013. Sisältää myös kunnostusvaiheessa olevan sekä poistuneen alan. Kuva 8-3 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden vesienkäsittelymenetelmien osuudet pintaaloista kesäaikana tarkkailukaudella 2013 vesistöalueittain. Kuva 8-4 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden vesienkäsittelymenetelmien osuudet pintaaloista talvella tarkkailukaudella 2013 vesistöalueittain.

57 Kuva 8-5 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden pintavalutuskenttien ojitustilanne vuonna 2013 vesistöalueittain. Kaikilla vesistöalueilla ei ollut pintavalutuskenttiä. 8.2 Päästöt vesistöön Tuotannossa olleiden soiden päästöt on laskettu Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoiden keskimääräisten ominaispäästölukujen perusteella vesienkäsittelymenetelmän mukaisesti. Keskimääräisten ominaispäästölukujen laskennassa oli mukana Pohjois-Pohjanmaan kohteiden lisäksi ympärivuotisessa aineistossa yksi Lapissa ja kolme Kainuussa sijaitsevaa suota. Tarkkailussa olleen lohkon tuloksia on hyödynnetty saman suon muille lohkoille, mikäli vesienkäsittelymenetelmä on ollut sama. Kuntoonpanossa olevien alueiden päästöt laskettiin vastaavasti kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden keskimääräisillä ominaispäästöillä, mutta vesienkäsittelymenetelmiä ei eroteltu. Maaperäimeytys/haihdutus- ja kosteikkokohteita oli vuonna 2013 tarkkailussa muutamia, mutta vain yhdellä kohteella tarkkailu oli laajaa ja virtaamamittaus onnistui luotettavasti. Laskenta-aineisto olisi jäänyt näin ollen liian suppeaksi ja sen vuoksi ko. kohteiden keskimääräinen kesän ominaiskuormitus arvioitiin näin: laskettiin ko. vesienkäsittelymenetelmällisten kohteiden keskimääräinen veden laatu ja valumaksi määritettiin pintavalutuskentällisten kohteiden valuma x 0,72. Tämä suhde saatiin vertaamalla vuosien 2008 2012 kesän aineistoja pvk-kohteiden ja maaperäimeytys/haihdutus/kosteikkokohteiden valumien välillä. Kiintoaineen nettokuormitus laskettiin uuden Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöministeriö 2013) mukaisesti käyttämällä taustapitoisuutta 1 mg/l (aiemmin 2 mg/l). Päästöjen laskennassa pinta-alana on käytetty kuntoonpanossa olevan, tuotannossa olevan, tuotantokuntoisen sekä tuotannosta poistuneen alueen yhteispinta-alaa. Valmistelemattomia tai jälkikäytössä olevia alueita ei ole otettu huomioon. Tuotannosta poistuneiden alueiden päästöt voivat olla alkuvaiheessa lähes tuotantoalueen tasoa, mutta vähitellen ne pienenevät alueen kasvittumisen seurauksena. Osa tuotannosta poistuneista alueista on ollut jo vuosia pois tuotannosta, joten näiden alueiden osalta päästöjä on laskennassa yliarvioitu. Tuotannosta poistuneiden alueiden päästöt on esitetty erikseen liitteessä 9. Suurimmista vesistöalueista tuotannosta poistuneen alan kuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta oli suurin Pyhäjoella: 34 % (Kuva 8-6). Edellisvuosiin verrattuna osuudet ovat yleisesti kasvaneet tuotannosta poistuneen pinta-alan kasvusta johtuen (ks. Taulukko 3-1).

58 Kuva 8-6 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden tuotannosta poistuneen pinta-alan kuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta keskimäärin vuosina 2011 2013 vesistöalueittain. Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt on esitetty vesistöalueittain taulukoissa Taulukko 8-2 - Taulukko 8-12. Taulukoiden sarakkeessa tarkkailtu K tarkoittaa luvanmukaisessa päästötarkkailussa ollutta suota, joka voi olla myös tutkimushankkeisiin (esim. TUKOS) liittyvää tarkkailua kunhan se täyttää luvanmukaisen tarkkailun vaatimukset. E tarkoittaa suota, jonka päästöt on arvioitu pinta-alan ja vesienkäsittelymenetelmän mukaisilla ominaiskuormitusarvoilla. S on suppea tai jälkihoitovaiheen tarkkailu, tällöin tarkkailutuloksia on käytetty suon omien päästöjen laskennassa mutta se ei ole mukana kokoomataulukoiden keskiarvoissa. V kuvaa suota, jolla on suoritettu ainoastaan virtaamamittaus. Merkintää erill., käytetään jos suon tarkkailu poikkeaa edellä mainituista. Päästöjen suokohtainen vaihtelu oli suurta erityisesti niillä vesistöalueilla, joilla sijaitsi tarkkailusoita, koska tarkkailusoiden päästöt on laskettu kunkin suon omilla, vaihtelevan suuruisilla ominaispäästöluvuilla ja muille soille on käytetty koko tarkkailualueen keskiarvoja. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden vuosipäästöt olivat COD Mn :n ja typen osalta vuosien 2005 2012 keskimääräisellä tasolla, mutta kiintoainepäästöt olivat 17 % ja fosforipäästöt 5 % suuremmat. Sateiseen edellisvuoteen nähden päästöt olivat kiintoainetta, joka oli samalla tasolla, lukuun ottamatta pienempiä. Koko alueen päästöjen suuruuteen vaikuttavat mm. tarkkailukohteiden määrä ja alueellinen sijoittuminen, vuotuinen sademäärä sekä tuotantoalueiden määrä ja pinta-alojen muutokset. Vuoden 2013 päästöjen suuruuteen vaikuttivat osaltaan marraskuussa mitatut korkeat valumat, jotka nostivat koko talven valumaa ja sitä myötä kuormitusta. Erona edellisvuosiin oli myös se, että Vapo Oy:n kohteiden vedenlaatuna käytettiin määritysrajaa silloin kun pitoisuus oli alle määritysrajan, eli pitoisuutta yliarvioitiin näissä tapauksissa. Nettokuormituslaskennassa käytettiin taustapitoisuutena uuden ympäristönsuojeluohjeen mukaista 1 mg/l:aa aiemman 2 mg/l:n sijaan.

59 Taulukko 8-2 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Kalajoen vesistöalueella 1.11.2012 31.10.2013. Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu CODMn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Hankilanneva (osa) Vapo Oy 53.073 52 52 S 5 663 9,0 277 1 053 4,5 165 828 Nurmesneva (osa) Vapo Oy 53.074 94 145 238 E 32 632 52 1 491 6 358 30 919 5 207 Vittouvenneva (osa) Vapo Oy 53.083 27 10 38 K 5 238 4,9 125 1 363 2,6 74 1 257 Koivulanneva Vapo Oy 53.065 20 30 32 82 E 9 643 37 740 5 848 27 507 5 386 Jouttenisenneva Vapo Oy 53.082 7,5 42 49 E 6 627 12 326 1 601 7,6 205 1 358 Jouttenisenneva Vapo Oy 53.083 34 13 47 E 6 398 22 410 3 383 16 273 3 112 Vasamanneva Vapo Oy 53.036 54 54 K 6 359 6,2 309 952 1,7 202 745 Rautamullansuo Vapo Oy 53.094 57 6,1 8,0 71 E 9 736 16 445 1 897 9,0 274 1 554 Tuppuraneva Kanteleen Voima Oy 53.098 68 10 78 K 13 797 15 691 3 722 8,0 509 3 338 Osmalamminneva Kanteleen Voima Oy 53.094 85 14 99 E 13 557 22 620 2 641 13 382 2 163 Päällys neva Kanteleen Voima Oy 53.097 41 41 E 5 614 9,0 257 1 094 5,2 158 896 Lonkerinneva Kanteleen Voima Oy 53.059 89 89 S 15 877 27 610 2 312 18 383 1 859 Lamminneva Kanteleen Voima Oy 53.076 144 144 E 19 719 32 901 3 842 18 555 3 147 Akanrahka Turvejetti Ky 53.022 72 72 K 6 896 30 564 4 692 22 383 4 328 Paskalanneva Jukuturve Oy 53.024 0 E 0 0 0 0 0 0 0 Löytynneva Turveruukki Oy 53.025 143 4,9 147 E 17 333 66 1 330 10 512 49 911 9 681 Isoneva Reisjärven kunta 53.053 20 24 44 E 5 174 20 397 3 138 15 272 2 890 Niittylammenneva Vähäsalo & Lahti Oy 53.093 Tuppuraneva Valtonen 53.098 Multakaarronneva Konepalvelu Honkala Oy 53.077 36 36 E 4 900 17 314 2 591 13 209 2 384 Isoneva Maaselän turvetuotano 53.053 Onkilamminneva Maaselän turvetuotano 53.053 Puronneva Kokkola Power Oy 53.097 87 87 erill. Tuotantosuot yhteensä 1 078 36 354 1 468 185 163 395 9 807 57 001 260 6 382 50 132 Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä 0 1 078 36 354 1 468 185 163 395 9 807 57 001 260 6 382 50 132 2012 89 1 098 39 309 1 535 268 477 566 16 055 77 011 374 11 005 57 721 2011 145 997 15 252 1 409 188 029 356 8 987 47 651 248 6 163 36 695 2010 65 1 087 81 441 1 675 178 654 355 9 137 42 698 228 5 887 30 284 2009 25 993 30 252 1 299 126 969 439 7 930 45 833 329 5 124 35 162 2008 25 1 023 30 252 1 331 194 012 499 12 489 73 955 340 8 452 58 661 Taulukko 8-3 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Pyhäjoen vesistöalueella 1.11.2012 31.10.2013. Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Ahmaneva Vapo Oy 54.079 25 7,0 32 V PVK/la 3 926 14 262 2 182 11 175 2 009 Haaponeva Vapo Oy 54.022 151 170 321 K/E 35 377 134 2 557 21 122 100 1 698 19 429 Piipsanneva (osa) Vapo Oy 54.034 267 518 785 K/S 72 569 162 3 766 29 084 107 2 245 26 121 Puutionneva Vapo Oy 54.028 40 87 127 K PVK/la 15 738 61 1 060 8 879 46 699 8 156 Kuljunneva Vapo Oy 54.032 83 83 K pvk/la 13 314 27 632 3 011 22 502 2 758 Kivineva, Kärsämäki Vapo Oy 54.037 87 87 K PVK/la 11 973 37 718 5 638 27 460 5 122 Äijönneva Vapo Oy 54.028 96 96 K pvk/la 12 265 34 701 7 655 27 532 7 314 Lehtoneva Vapo Oy 54.085 41 41 E 4 934 18 365 2 908 14 249 2 677 Luomaneva Vapo Oy 54.085 71 25 96 E PVK/la 13 068 44 837 6 910 34 558 6 356 Onkineva Vapo Oy 54.084 41 41 S la 5 658 20 374 3 370 15 256 3 135 Pihlajaneva Vapo Oy 54.085 68 48 116 E 15 281 53 1 020 8 338 40 686 7 672 Porkanneva Vapo Oy 54.085 40 40 K rh/la 5 051 19 338 2 936 15 232 2 725 Siloneva Vapo Oy 54.084 103 25 128 E PVK 17 514 28 800 3 413 16 493 2 795 Nurmesneva (osa) Vapo Oy 54.047 50 52 102 E 12 030 46 923 7 296 34 632 6 719 Vittouvenneva (osa) Vapo Oy 54.051 10 53 63 E la 7 408 28 569 4 493 21 389 4 138 Kuuhkamonneva Vapo Oy 54.072 69 192 53 314 K 32926 93 2206 14899 67 1495 13477 Ojaneva Vapo Oy 54.076 38 14 52 K PVK/la 7 231 22 429 3 423 16 259 3 082 Iso-Lamminneva Vapo Oy 54.041 32 32 K PVK 5 447 6,9 293 958 2,6 186 743 Märsynneva Vapo Oy 54.077 128 128 K PVK 21 120 68 686 3 686 56 408 3 115 Verkaneva Vapo Oy 54.072 3,0 55 58 K PVK 9 326 10 160 310 6,3 83 156 Veneneva Kanteleen Voima Oy 54.036 142 142 K PVK 34 828 87 1 842 13 111 74 1 463 11 566 Puntarisuo Kanteleen Voima Oy 54.046 58 58 E PVK 7 942 13 363 1 548 7,3 224 1 267 Ilkanneva Kanteleen Voima Oy 54.036 85 85 K PVK 3 392 11 72 631 8,8 41 573 Lehtoneva Turveruukki Oy 54.085 78 24 103 K la+vs 18 269 53 1 118 8 143 42 827 7 564 Jahtavisneva Megaturve Oy 54.019 20 20 E la 2 305 8,7 177 1 398 6,5 121 1 287 Marjaneva (osa) Megaturve Oy 54.081 15 15 E la 1 764 6,7 135 1 070 5,0 93 985 Kärsämäenneva AP-Peat Oy/Kanteleen Voima Oy 54.061 104 35 139 E PVK 19 034 31 870 3 709 18 536 3 037 Aittoneva Jukuturve Oy 54.077 8,5 5,5 14 E la 1 646 6,2 126 998 4,7 87 920 Palaneva T:mi Hämäläinen 54.077 26 26 E PVK/la 3 539 12 227 1 871 9,1 151 1 721 Tuotantosuot yhteensä 1 986 35 1 164 3 185 401 940 1 131 23 203 170 320 837 15 464 154 178 Kuntoonpanosuot yhteensä 157 157 12 939 22 424 2 669 16 314 2 443 Vesistöalue yhteensä 157 1 986 35 1 164 3 342 414 878 1 153 23 627 172 989 853 15 778 156 621 2012 156 2 295 0 1 032 3 483 628 519 1 457 35 310 174 949 1 048 24 609 133 769 2011 397 2 393 3 790 3 584 419 248 932 21 327 104 942 673 14 500 79 378 2010 341 2 577 0 1 218 4 136 374 487 920 23 552 138 678 632 15 772 110 472 2009 423 2 661 0 861 3 946 373 719 1 310 21 866 133 177 1 006 14 137 102 848 2008 321 2 605 0 882 3 809 529 033 1 485 35 120 216 448 1 051 23 842 174 168

60 Taulukko 8-4 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Siikajoen vesistöalueella 1.11.2012 31.10.2013. Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Piipsanneva (osa) Vapo Oy 57.068 69 69 E 7 229 29 530 4 606 22 355 4 260 Parkkisenrimpi (KAI) Vapo Oy 57.048 53 11 64 E 8 073 29 546 4 529 22 365 4 169 Joutenneva Vapo Oy 57.063 33 33 E 3 892 15 299 2 361 11 205 2 174 Jousineva Vapo Oy 57.027 134 33 167 E 21 358 66 1 380 10 211 48 920 9 296 Navettarimpi (KAI) Vapo Oy 57.048 54 6,6 115 176 K/E 15 234 69 1 293 11 225 53 882 10 413 Varisneva Vapo Oy 57.088 16 16 S 1 636 7,0 208 1 510 4,8 133 1 361 Kureluijanneva Vapo Oy 57.067 104 30 135 E 18 309 62 1 172 9 681 47 782 8 905 Jyletneva Vapo Oy 57.069 35 47 82 E 9 584 36 735 5 812 27 504 5 353 Kivineva Pulkkila Vapo Oy 57.028 164 122 286 E 35 929 129 2 545 20 492 97 1 724 18 863 Kivineva Pulkkila Vapo Oy 57.069 107 4,5 55 166 E 21 301 75 1 467 11 896 57 990 10 948 Puroräme (KAI) Vapo Oy 57.042 294 17 311 K 31 225 57 1 366 6 359 40 944 5 515 Kärjenrimpi (KAI) Vapo Oy 57.048 252 28 280 K 24 153 51 1 273 5 427 38 932 4 743 Paskoneva Vapo Oy 57.068 96 96 K 18 154 30 952 3 465 21 718 2 994 Saarineva Vapo Oy 57.037 112 1,0 113 K 27 485 34 1 654 3 540 19 1 248 2 723 Sauvasuo Vapo Oy 57.033 32 32 K 6 226 13 252 1 783 7,9 143 1 568 Mankisenneva Vapo Oy 57.026 40 120 112 272 K 42 070 69 1 842 6 884 44 1 197 5 588 Korteneva Vapo Oy 57.063 109 109 K 1 529 0,9 21 34 0,1 3,4 0,0 Hourunneva Turveruukki Oy 57.021 29 5,0 34 E 3 998 15 307 2 425 11 210 2 233 Hourunneva Turveruukki Oy 57.026 57 57 E 7 193 26 502 4 056 19 339 3 733 Kupukkaneva Turveruukki Oy 57.024 18 18 E 2 437 8,3 156 1 288 6,3 104 1 185 Rahvaanneva Turveruukki Oy 57.021 0 E 0 0 0 0 0 0 0 Savaloneva Turveruukki Oy 57.073 88 17 105 S/E 13 760 33 774 4 736 22 499 4 187 Lahnasneva Turveruukki Oy 57.069 122 3,3 126 E 17 084 58 1 094 9 033 44 730 8 309 Peuraneva Turveruukki Oy 57.072 126 126 E 17 241 28 788 3 359 16 486 2 751 Tervasneva Turveruukki Oy 57.017 57 57 E 7 691 26 492 4 067 20 329 3 741 Hevoskorpi Turveruukki Oy 57.017 91 91 K 14 293 22 619 2 515 13 388 2 050 Hangasneva Turveruukki Oy 57.092 41 74 115 S 11 170 49 1 036 7 624 37 735 7 026 Hangasneva Turveruukki Oy 57.081 15 15 E 1 740 6,6 134 1 055 4,9 91 972 Hangasneva Turveruukki Oy 57.013 1,0 1,0 E 118 0,4 9,0 71 0 6,2 66 Hukanneva Turveruukki Oy 57.083 74 115 189 E 25 741 87 1 648 13 611 66 1 100 12 520 Karjoneva Turveruukki Oy 57.013 0 E 0 0 0 0 0 0 0 Paloneva Turveruukki Oy 57.085 47 15 62 E 7 148 28 523 4 354 21 351 4 011 Järvineva Turveruukki Oy 57.013 54 2,0 56 K 10 106 20 296 1 675 18 226 1 524 Tahkoneva Turveruukki Oy 57.029 117 117 S 17 306 43 1 098 7 222 29 754 6 534 Huhanneva Turveruukki Oy 57.073 111 111 S 16 778 46 983 7 127 34 650 6 487 Huhtineva Turveruukki Oy 57.018 114 114 E 15 518 53 993 8 206 40 663 7 548 Iso-Manninen Turveruukki Oy 57.032 3,8 3,8 E 437 1,7 32 266 1,3 21 245 Iso-Manninen Turveruukki Oy 57.023 130 2,2 133 E 18 050 61 1 156 9 545 46 771 8 779 Jylenneva Turveruukki Oy 57.068 70 70 E 9 558 15 437 1 862 8,8 269 1 525 Pikarineva Turveruukki Oy 57.018 88 5,4 93 E 12 700 43 813 6 716 33 543 6 177 Honkaneva Turveruukki Oy 57.084 23 23 E 3 063 10 196 1 620 7,9 131 1 490 Pullinneva Turveruukki Oy 57.014 50 50 K 1 140 0,8 28 39 0,5 20 23 Vesiläisenneva Turveruukki Oy 57.073 19 19 E 2 270 8,6 174 1 376 6,4 119 1 268 Vesiläisenneva Matti Suni /Turver. Oy 57.073 29 3,5 31 E 3 669 14 282 2 225 10 193 2 049 Isoneva Paavolan Turve Ky 57.013 47 47 K 4 296 19 371 3 074 14 252 2 838 Ahmaneva Paavolan Turve Ky 57.092 20 20 E 2 352 8,9 180 1 426 6,7 124 1 314 Tuotantosuot yhteensä 3 171 172 745 4 087 527 326 1 486 32 219 219 635 1 082 21 828 198 923 Kuntoonpanosuot yhteensä 198 198 12 915 19 436 757 15 324 532 Vesistöalue yhteensä 198 3 171 172 745 4 285 540 241 1 505 32 655 220 392 1 096 22 151 199 455 2012 308 3 246 48 868 4 469 825 126 1 807 47 008 240 074 1 290 33 420 187 479 2011 413 3 049 24 883 4 369 583 955 1 300 30 198 155 653 947 21 031 120 299 2010 737 2 948 0 960 4 646 471 280 1 119 25 891 132 485 794 17 612 101 806 2009 560 2 705 0 803 4 189 466 944 1 566 27 103 162 292 1 238 18 732 129 312 2008 361 2 386 64 838 3 288 635 724 1 745 39 680 234 580 1 306 28 543 193 732

61 Taulukko 8-5 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Temmesjoen vesistöalueella 1.11.2012 31.10.2013. Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Jouttenoinen Vapo Oy 58.06 53 67 120 E 16 460 26 752 3 207 15 464 2 627 Pelsonrimpi (KAI) Vapo Oy 58.058 48 43 42 133 E 16 788 61 1 139 9 439 46 762 8 688 Raja-aava (KAI) Vapo Oy 58.053 18 10 62 90 E 11 873 41 793 6 478 31 533 5 960 Tuulisuo (KAI) Vapo Oy 58.053 37 82 119 E 16 240 55 1 040 8 587 42 694 7 899 Pelsonsuo (osa) (KAI) Vapo Oy 58.053 21 69 90 E 10 419 40 783 6 331 30 532 5 831 Tuotantosuot yhteensä 177 53 322 552 71 779 224 4 507 34 042 164 2 983 31 005 Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä 0 177 53 322 552 71 779 224 4 507 34 042 164 2 983 31 005 2012 0 282 53 221 556 126 457 287 6 921 44 448 209 4 898 36 560 2011 0 321 43 194 558 73 220 206 4 031 19 844 161 2 878 15 376 2010 0 449 5 146 600 67 826 177 3 692 18 203 131 2 533 13 788 2009 17 605 0 4 626 77 995 327 4 990 30 224 268 3 489 24 464 2008 0 605 0 4 609 119 981 362 8 243 44 868 264 5 781 35 314 Taulukko 8-6 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Oulujoen vesistöalueella 1.11.2012 31.10.2013. Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Hanhineva Vapo Oy 59.171 22 22 E 2 528 10 185 1 540 7,5 124 1 419 Itäsuo Vapo Oy 59.231 110 11 121 K 11 507 19 479 2 902 8,9 218 2 377 Keisarinsuo - Timonsuo Vapo Oy/ Timoni Oy 59.163 62 62 S 7 242 28 535 4 967 21 361 4 621 Korentosuo Vapo Oy 59.153 175 14 189 K 16 580 21 698 1 433 8,4 382 800 Pehkeensuo Vapo Oy 59.221 159 24 183 K 19 059 30 1 118 4 346 7,6 554 3 220 Pelsonsuo (osa) (KAI) Vapo Oy 59.172 8,0 48 56 E 6 585 25 505 3 994 19 346 3 678 Tunturisuo Vapo Oy 59.163 64 64 K 7 698 116 589 3 076 110 437 2 771 Niskansuo (KAI) Vapo Oy 59.253 38 3,0 41 E 5 581 19 357 2 951 14 238 2 715 Niskansuo (KAI) Vapo Oy 59.261 208 20 228 E 31 222 50 1 427 6 083 29 880 4 982 Isosuo, Vaala (KAI) Vapo Oy 59.267 56 2,0 58 K 6 393 24 262 911 19 136 654 Petäikönsuo Turveruukki Oy 59.174 76 47 122 E 14 542 53 1 084 8 396 39 739 7 712 Miehonsuo I Turveruukki Oy 59.144 90 6,7 97 K 10 851 41 787 6 810 31 523 6 287 Turvesuo Turveruukki Oy 59.144 87 3,0 90 E 12 292 42 787 6 500 32 525 5 979 Kapustasuo Turveruukki Oy 59.252 75 16 91 S 9 721 37 719 6 101 28 459 5 584 Kanasuo Turveruukki Oy 59.131 119 5,9 126 E 17 109 58 1 095 9 047 44 731 8 322 Haara-Torvisuo Turveruukki Oy 59.155 136 27 164 E 22 256 75 1 425 11 769 57 951 10 825 Miehonsuo II Turveruukki Oy 59.144 20 4,1 24 E 3 163 5,8 153 760 3,6 96 644 Konnansuo Turveruukki Oy 59.141 32 32 K 4 171 12 336 1 954 10 272 1 824 Latvasuo Utajärvi Turveruukki Oy 59.232 92 92 E 11 243 25 588 3 417 15 338 2 875 Hautasuo (osa) Turveruukki Oy 59.142 4,1 22 26 E 3 292 12 226 1 697 9,5 155 1 556 Latvasuo S.Kinnunen 59.232 43 43 E 5 056 19 388 3 067 14 266 2 824 Ruostesuo A.Haataja 59.231 40 40 E 5 445 18 349 2 879 14 233 2 648 Tuotantosuot yhteensä 1 553 19 329 1 902 225 158 624 13 478 91 409 428 8 509 81 449 Kuntoonpanosuot yhteensä 68 68 8 380 118 615 3 190 112 455 2 870 Vesistöalue yhteensä 68 1 553 19 329 1 970 233 538 742 14 094 94 599 540 8 965 84 319 2012 129 1 635 0 228 1 993 343 918 929 19 936 93 465 676 13 286 68 548 2011 89 1 651 0 237 1 978 237 952 571 12 503 79 574 414 8 424 63 465 2010 66 1 673 0 265 2 004 203 585 476 11 556 57 211 324 7 700 42 393 2009 94 1 627 1 190 1 972 216 688 697 12 117 71 568 536 8 048 55 812 2008 312 1 532 0 194 2 043 317 873 832 20 011 117 184 591 13 910 93 906

62 Taulukko 8-7 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Kiiminkijoen vesistöalueella 1.11.2012 31.10.2013. Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Isonivansuo Vapo Oy 60.062 17 22 39 E 5 216 18 341 2 804 14 229 2 579 Vittasuo Vapo Oy 60.062 45 9,0 54 E 6 211 24 455 3 783 18 305 3 485 Alalamminsuo Vapo Oy 62.064 100 2,0 102 S 10 728 42 840 6 896 31 561 6 341 Erkansuo Vapo Oy 60.032 113 22 135 E 18 528 30 847 3 610 17 522 2 957 Hakasuo Vapo Oy 60.026 162 38 200 K 6 732 13 1 508 4 280 0,0 736 2 737 Hangassuo Vapo Oy 60.025 34 34 S 3 193 14 340 2 303 10 241 2 105 Marttilansuo Vapo Oy 60.022 15 15 S 1 670 6,8 152 1 102 5,1 107 1 013 Isosuo Vapo Oy 60.046 107 17 124 K 10 849 15 647 3 923 0,4 240 3 110 Sapilassuo Vapo Oy 60.037 57 57 E 7 792 12 356 1 518 7,2 219 1 243 Vainionsuo Turveruukki Oy 60.068 80 78 158 E 18 556 70 1 424 11 254 53 975 10 365 Vainionsuo Turveruukki Oy 60.069 38 16 54 E 7 156 25 476 3 893 19 320 3 582 Isosuo Ylikiiminki Turveruukki Oy 60.022 3,4 25 24 3,1 55 E 7 617 26 473 3 823 20 316 3 511 Varpasuo Turveruukki Oy 60.013 28 0,7 29 E 3 944 6,3 180 768 3,6 111 629 Varpasuo Turveruukki Oy 60.061 28 2,7 31 E 3 949 10 236 1 510 7,1 155 1 348 Isosuo Ylik. lisäalue Turveruukki Oy 60.013 28 28 E 3 866 13 247 2 044 10 165 1 880 Kuusisuo T. ja E. Valkola 60.061 25 9,0 34 E 4 628 16 296 2 447 12 198 2 251 Tuotantosuot yhteensä 853 24 270 1 147 120 069 340 8 798 55 865 225 5 386 49 055 Kuntoonpanosuot yhteensä 3 3 565,5 2,0 21 95 1,7 15 82 Vesistöalue yhteensä 3 853 24 270 1 150 120 635 342 8 820 55 960 227 5 401 49 137 2012 3 868 24 259 1 155 194 311 386 10 874 49 429 247 6 937 34 486 2011 3 948 24 199 1 174 139 725 273 7 255 36 668 183 4 831 27 640 2010 3 1 003 27 307 1 340 134 435 297 7 260 33 555 198 4 652 23 840 2009 16 1 055 0 294 1 365 124 774 421 8 413 50 696 304 5 356 39 253 2008 36 1 128 0 302 1 465 180 877 586 13 643 83 201 398 8 858 65 879

Taulukko 8-8 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Iijoen vesistöalueella 1.11.2012 31.10.2013. 63 Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu CODMn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Kortesuo Vapo Oy 61.137 79 12 91 E 12 461 20 569 2 428 12 351 1 989 Joutsensuo Vapo Oy 61.124 53 4,4 61 119 E 16 268 26 743 3 170 15 458 2 596 Haukkasuo Vapo Oy 61.124 2,9 90 63 156 K 20 589 37 977 4 925 23 612 4 191 Lehdonsuo Vapo Oy 61.321 109 7,0 116 E 15 885 25 726 3 095 15 447 2 535 Palosuo Vapo Oy 61.126 73 14 87 E 11 843 40 758 6 262 30 506 5 760 Iso-Pihlajasuo Vapo Oy 61.129 14 81 95 E 13 050 21 596 2 543 12 368 2 083 Olki-Peurasuo Vapo Oy 61.129 89 4,4 93 K 13 769 23 776 1 872 13 539 1 398 Kapulasuo Vapo Oy 61.154 45 53 98 E 11 512 44 883 6 982 33 605 6 430 Koppelosaarensuo Vapo Oy 61.124 13 6,8 20 E 2 364 9,0 181 1 433 6,7 124 1 320 Koppelosaarensuo Vapo Oy 61.131 5,9 12 18 E 2 140 8,1 164 1 298 6,1 112 1 195 Kupsussuo Vapo Oy 61.122 161 161 S 18 838 33 1 220 4 013 15 775 3 099 Leväsuo Vapo Oy 61.161 59 78 137 E 17 698 42 1 002 6 004 28 650 5 301 Leväsuo Vapo Oy 61.166 6,2 22 28 E 3 875 6,2 177 755 3,6 109 618 Koutuansuo Vapo Oy 61.126 27 4,1 24 55 E 7 487 25 479 3 959 19 320 3 641 Kärppäsuo Turveruukki Oy 61.124 13 29 42 K 5 208 15 318 2262 11 216 2059 Lampisuo (osa) Turveruukki Oy 61.131 105 20 125 E 17 172 28 785 3 346 16 484 2 740 Murtosuo Turveruukki Oy 61.142 96 20 116 E 14 155 46 976 7 119 33 657 6 486 Mäntyharjun-Riepul.suo Turveruukki Oy 61.131 42 11 52 E 6 638 18 405 2 639 12 267 2 364 Ällinsuo Turveruukki Oy 61.142 118 48 165 E 22 526 76 1 442 11 911 58 963 10 956 Isosuo Kollaja Turveruukki Oy 61.133 39 4,8 44 E 5 935 20 380 3 138 15 254 2 887 Ahvensuo Turveruukki Oy 61.127 26 1,6 28 E 3 281 12 252 1 990 9,3 172 1 833 Ahvensuo Turveruukki Oy 61.124 27 1,3 28 S 6 255 13 283 2 057 9,2 192 1 876 Latvasuo Turveruukki Oy 61.123 1,0 41 26 68 E 8 045 30 611 4 806 23 419 4 425 Latvasuo Turveruukki Oy 61.124 22 3,7 26 E 3 519 5,6 161 686 3,3 99 562 Luisansuo Turveruukki Oy 61.124 43 11 54 E 7 408 12 339 1 443 6,8 209 1 182 Lavasuo Turveruukki Oy 61.124 59 1,9 61 E 8 298 13 379 1 617 7,7 234 1 324 Kuikkasuo Turveruukki Oy 61.187 41 6,3 48 E 5 597 21 430 3 395 16 294 3 126 Matkasuo Yli-Ii Turveruukki Oy 61.124 75 2,9 78 E 10 590 36 678 5 600 27 453 5 151 Iso-Rytisuo Turveruukki Oy 61.125 80 0,8 80 E 11 010 18 503 2 145 10 310 1 757 Takasuo Turveruukki Oy 61.155 119 22 141 E 16 533 63 1 269 10 027 47 869 9 235 Koivu-Loukassuo Turveruukki Oy 61.124 63 63 E 8 600 14 393 1 676 7,9 242 1 372 Ruonasuo Turveruukki Oy 61.128 107 4,3 111 E 15 123 51 968 7 997 39 646 7 356 Iso-Jännesuo Turveruukki Oy 61.127 4,7 70 75 K 10 340 18 466 1 993 11 290 1 638 Syrjäsuo Turveruukki Oy 61.149 34 1,7 36 E 4 860 16 311 2 570 12 208 2 364 Iso-Ahmasuo Pudasjärven Turvetyö 61.142 60 48 108 E 12 700 48 975 7 702 36 668 7 094 Iso-Ahmasuo Pudasjärven Turvetyö 61.149 12 37 49 E 6 710 11 307 1 307 6,2 189 1 071 Hulikkasuo Rasepi Oy 61.37 15 15 30 K 3 070 12 242 1 986 9,2 160 1 824 Kapustasuo Rasepi Oy 61.672 70 20 90 K 9 483 41 765 6 548 30 474 5 972 Tuotantosuot yhteensä 2 173 50 746 2 968 360 983 931 21 004 135 697 646 13 720 121 152 Kuntoonpanosuot yhteensä 22 22 2 691 6,9 119 414 5,4 85 345 Vesistöalue yhteensä 22 2 173 50 746 2 990 363 674 938 21 124 136 111 651 13 806 121 497 2012 60 2 306 16 619 3 001 540 887 1 144 32 247 151 673 757 21 956 112 587 2011 68 2 376 15 582 3 041 371 858 783 20 991 107 467 539 14 600 83 011 2010 284 2 371 72 444 3 172 328 856 775 19 226 89 720 526 12 850 65 925 2009 236 2 232 65 359 2 893 292 682 962 17 201 100 410 730 11 138 77 757 2008 259 2 109 219 348 2 936 438 916 1 188 28 817 189 694 831 19 758 156 929

64 Taulukko 8-9 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Siuruanjoen vesistöalueella 1.11.2012 31.10.2013. Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu CODMn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Saarisuo Vapo Oy 61.415 181 13 194 E 26 408 90 1 691 13 964 68 1 128 12 844 Vaaraojanlatvasuo Vapo Oy 61.412 1,0 100 15 116 E 15 821 54 1 008 8 305 41 673 7 638 Viitasuo Vapo Oy 61.415 115 42 157 K 16 549 67 1 288 10 587 50 872 9 761 Kynkäänsuo Vapo Oy 61.413 238 23 261 K 44 532 310 3 502 22 797 263 2 284 20 417 Kynkäänsuo Vapo Oy 61.415 48 7,0 55 K 9 576 27 502 3 939 20 304 3 550 Kynkäänsuo Vapo Oy 61.416 114 11 125 E 21 084 150 1 656 10 869 127 1 071 9 724 Teerilammensuo Vapo Oy 61.444 162 162 E 21 984 75 1 407 11 625 56 939 10 693 Sivakkasuo Vapo Oy 61.482 13 13 26 E 3 539 12 227 1 871 9,1 151 1 721 Sivakkasuo Vapo Oy 61.486 48 58 106 E 14 429 49 924 7 630 37 617 7 018 Iso-Pukasuo Vapo Oy 61.481 63 63 E 8533 26 511 3872 19 337 3524 Polvisuo Vapo Oy 61.416 135 0,8 136 E 18 513 63 1 185 9 789 48 791 9 004 Kalliosuot: Peltosuo Vapo Oy 61.413 10 10 20 E 2 736 9,3 175 1 447 7,0 117 1 331 Kalliosuot: Epäilyksensuo Vapo Oy 61.413 0 K 0 0 0 0 0,0 0 0 Kalliosuot:Kuikkasalmensuo Vapo Oy 61.413 0 E 0 0 0 0 0 0 0 Kalliosuot: Kuikkasuo Vapo Oy 61.413 16 63 79 E 10 754 36 688 5 686 28 460 5 230 Iso-Kinttaissuo Vapo Oy 61.491 0 E 0 0 0 0 0 0 0 Lampisuo (osa) Turveruukki Oy 61.485 51 1,0 52 E 7 133 24 457 3 772 18 305 3 469 Kapeimmansuo Turveruukki Oy 61.484 20 4,6 25 E 3 369 5,4 154 656 3,1 95 538 Koivuojanlatvasuo Turveruukki Oy 61.419 122 44 166 E 22 569 77 1 445 11 934 58 964 10 977 Kääpäsuo Turveruukki Oy 61.483 69 70 140 S 18 336 73 1 372 14 824 56 938 13 949 Pukasuo Turveruukki Oy 61.419 72 20 91 E 10542 41 777 6417 31 523 5911 Räiskinsuo Turveruukki Oy 61.422 74 74 E 8 655 33 664 5 249 24 455 4 834 Viidansuo Turveruukki Oy 61.483 56 27 83 E 11 312 38 724 5 982 29 483 5 502 Ämmänsuo Turveruukki Oy 61.421 30 8,3 38 K 4 684 19 320 2 915 15 203 2 683 Kaartosuo Turveruukki Oy 61.485 31 0,9 32 E 4 382 7,0 200 854 4,0 123 699 Matkasuo Pudasjärvi Turveruukki Oy 61.442 56 15 71 E 9 750 16 446 1 900 9,0 275 1 556 Heini-Honkisuo (LAP) Turveruukki Oy 61.466 49 2,5 52 erill. 7 082 11 324 1 380 6,5 200 1 130 Tuomisuo (LAP) Turveruukki Oy 61.431 166 9,7 176 E 24 060 39 1 100 4 688 22 678 3 839 Sääskisuo (LAP) Turveruukki Oy 61.471 312 2,2 314 E 42 999 69 1 965 8 378 40 1 211 6 862 Pikku-Saarisuo Turveruukki Oy 61.416 12 16 28 E 3 281 12 252 1 990 9,3 172 1 833 Pikku-Saarisuo Turveruukki Oy 61.417 63 81 144 E 18 910 66 1 262 10 314 50 848 9 489 Ronisuo Turveruukki Oy 61.422 78 78 E 10 618 36 680 5 614 27 454 5 164 Puutiosuo (osa) Kuiva-Turve Oy 61.416 76 8,0 84 K 7 341 12 424 1 228 2,0 171 728 Pohjoinen Latvasuo Kuiva-Turve Oy 61.416 91 30 121 E 16 515 26 755 3 218 15 465 2 635 Kotisuo Turvetuote Peat Bog 61.425 25 25 E 2 940 11 226 1 783 8,3 155 1 642 Isoahontaussuo Turvetuote Peat Bog 61.425 33 33 E 4 492 15 288 2 375 12 192 2 185 Leuvanojanlatvasuo Latvasuon Turve 61.414 70 70 K 7 577 29 515 3 938 21 334 3 578 Tuotantosuot yhteensä 2 723 670 3 393 460 837 1 627 29 104 211 761 1 233 18 985 191 635 Kuntoonpanosuot yhteensä 1 1 166 1 6 28 1 4 24 Vesistöalue yhteensä 1 2 723 0 670 3 394 461 003 1 627 29 110 211 789 1 233 18 989 191 659 2012 1 2 781 12 604 3 399 584 834 1 638 35 878 179 271 1 202 24 344 135 113 2011 1 2 861 25 537 3 424 391 882 1 178 22 600 116 573 900 15 313 88 640 2010 5 3 056 28 409 3 497 342 608 1 161 20 299 100 250 903 13 731 75 192 2009 18 3 170 29 243 3 460 335 943 1 331 21 339 128 628 1 063 14 483 102 664 2008 18 3 155 25 322 3 524 539 250 1 912 37 194 207 051 1 472 25 997 164 324 Taulukko 8-10 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Olhavanjoen vesistöalueella 1.11.2012 31.10.2013. Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Jakosuo Vapo Oy 62.006 233 1,8 235 K 26 996 71 1 651 10 442 47 1 054 9 261 Vasikkasuo Vapo Oy 62.006 145 33 178 E 24 361 39 1 113 4 747 23 686 3 888 Tuotantosuot yhteensä 378 35 413 51 357 110 2 765 15 189 70 1 740 13 149 Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä 0 378 0 35 413 51 357 110 2 765 15 189 70 1 740 13 149 2012 0 397 0 32 429 74 393 178 4 298 17 809 127 2 931 12 705 2011 0 401 2 31 434 44 973 141 2 773 12 244 108 1 933 8 998 2010 0 418 13 3 434 41 827 116 2 625 13 788 84 1 768 10 500 2009 0 418 13 3 434 38 230 167 2 549 15 024 135 1 687 11 770 2008 0 418 13 3 434 40 014 158 2 758 15 798 124 1 838 12 267

65 Taulukko 8-11 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Kuivajoen vesistöalueella 1.11.2012 31.10.2013. Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Näätäaapa (LAP) Vapo Oy 63.054 242 7,7 250 E 34 166 55 1 561 6 657 32 962 5 452 Näätäaapa (LAP) Vapo Oy 63.043 229 15 244 E 33 399 54 1 526 6 508 31 941 5 330 Näätäaapa (LAP) Vapo Oy 63.041 17 2,0 19 E 2 602 4,2 119 507 2,4 73 415 Kuurtosuo Turveruukki Oy 63.072 169 2,1 171 E 23 380 57 1 264 8 115 39 814 7 214 Karsikkosuo (LAP) Turveruukki Oy 63.055 37 7,2 44 E 5 976 20 383 3 160 15 255 2 907 Jääräsuo Kuiva-Turve Oy 63.014 59 6,9 66 E 7 749 29 595 4 700 22 407 4 328 Komppasuo Kuiva-Turve Oy 63.034 111 18 129 E 17 597 49 1 014 7 247 35 662 6 545 Komppasuo Kuiva-Turve Oy 63.031 121 5,6 126 E 17 206 58 1 101 9 098 44 735 8 369 Kompsasuo Kuiva-Turve Oy 63.033 147 1,2 148 E 20 226 32 924 3 941 19 570 3 228 Kompsasuo Kuiva-Turve Oy 63.071 35 35 E 4 724 7,6 216 920 4,4 133 754 Kontio-Klaavunsuo Kuiva-Turve Oy 63.014 322 31 353 K 32 122 53 1 638 5 260 20 688 3 434 Puutiosuo (osa) Kuiva-Turve Oy 63.038 70 19 89 E 7 734 12 445 1 300 2,1 180 769 Susiojanlatvasuo Kuiva-Turve Oy 63.017 28 28 E 3 793 6,1 173 739 3,5 107 605 Turkkisuo Kuiva-Turve Oy 63.032 204 8,5 213 K 21 765 79 1 518 9 499 52 854 8 152 Turkkisuo Kuiva-Turve Oy 63.034 90 1,8 92 E 9 949 21 463 2 560 13 259 2 141 Iso-Saarisuo JV-Josku Oy 63.011 37 37 E 4 351 16 334 2 639 12 229 2 430 Ruonansuo (LAP) Simon Turvejaloste 63.063 5,0 80 19 22 126 E 10 302 21 532 2 365 12 317 1 932 Tuotantosuot yhteensä 1 997 19 148 2 163 256 209 571 13 774 75 074 356 8 165 63 885 Kuntoonpanosuot yhteensä 5 5 832 3 32 139 3 22 120 Vesistöalue yhteensä 5 1 997 19 148 2 168 257 041 574 13 805 75 213 358 8 187 64 005 2012 5 2 019 19 126 2 169 375 393 639 18 974 83 859 360 11 154 55 919 2011 0 2 056 12 104 2 172 276 792 464 12 956 57 694 291 8 464 40 521 2010 0 2 080 66 75 2 215 232 908 498 11 338 53 546 339 7 247 38 144 2009 18 2 139 30 39 2 226 201 073 623 11 210 61 520 448 6 712 44 857 2008 8 1 786 413 78 2 276 213 080 675 12 284 70 076 495 7 630 52 958 Taulukko 8-12 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Piehinginjoen, Kalimenojan, Yppärinjoen ja Liminkaojan vesistöalueilla 1.11.2012 31.10.2013. Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Piehinginjoki Puuroneva Vapo Oy 56.004 35 8,6 44 K 4 617 19 401 3 541 14 274 3 285 Vesistöalue yhteensä 0 35 0 9 44 4 617 19 401 3 541 14 274 3 285 2012 0 30 0 14 44 7 101 21 589 3 700 15 430 3 066 2011 0 47 0 5 52 5 725 18 436 3 763 14 313 3 277 2010 0 35 0 19 54 4 769 16 413 2 166 12 311 1 759 2009 0 35 0 19 54 5 646 26 493 3 185 21 369 2 697 2008 0 58 0 44 102 13 107 47 1 314 8 746 34 993 7 476 Kalimenoja Hautasuo (osa) Turveruukki Oy 84.114 145 20 165 E 19 379 73 1 487 11 753 55 1 019 10 824 Vesistöalue yhteensä 0 145 0 20 165 19 379 73 1 487 11 753 55 1 019 10 824 2012 0 145 0 20 165 26 833 81 2 225 13 982 57 1 625 11 584 2011 0 148 0 16 165 18 137 57 1 380 11 922 43 992 10 381 2010 0 148 0 16 165 14 549 50 1 262 6 609 37 949 5 367 2009 0 171 0 2 173 22 671 101 1 608 11 536 83 1 164 9 782 2008 0 171 0 2 173 30 504 95 2 211 15 103 74 1 666 12 897 Yppärinjoki Marjaneva (osa) Megaturve Oy 84.079 49 10 59 E 6 938 26 532 4 208 20 365 3 875 Vesistöalue yhteensä 0 49 0 10 59 6 938 26 532 4 208 20 365 3 875 2012 0 49 0 10 59 9 609 29 797 5 007 21 582 4 148 2011 0 59 0 0 59 6 495 21 494 4 270 15 355 3 718 2010 0 59 0 0 59 5 210 18 452 2 367 13 340 1 922 2009 0 59 0 0 59 7 824 32 557 3 654 27 414 3 092 2008 0 59 0 0 59 10 767 33 807 5 579 26 615 4 815 Liminkaoja Leivinneva Megaturve Oy 55.002 135 135 E 18 487 30 845 3 602 17 521 2 950 Vesistöalue yhteensä 0 135 0 0 135 18 487 30 845 3 602 17 521 2 950 2012 0 135 0 0 135 20 875 24 647 2 713 11 308 1 509 2011 0 135 0 0 135 17 110 24 499 3 127 13 229 2 046 2010 135 0 0 0 135 22 246 28 645 4 392 19 401 3 470

Taulukossa Taulukko 8-13 on yhteenveto turvetuotannon vuosipäästöistä Pohjois- Pohjanmaalla eri vesistöalueilla. Turvetuotannon kokonaispäästöt (brutto) vuonna 2013 olivat 2 749 t/a COD Mn, 7,8 t/a kokonaisfosforia, 164 t/a kokonaistyppeä ja 1 096 t/a kiintoainetta. Turvetuotannosta aiheutuneet nettopäästöt olivat 5,6 t/a kokonaisfosforia, 107 t/a kokonaistyppeä ja 982 t/a kiintoainetta. Vuosipäästöt olivat COD Mn :n ja ravinteiden osalta pienempiä kuin runsassateisena edellisvuonna ja kiintoaineen osalta käytännössä samalla tasolla bruttopäästöjen osalta. COD Mn :n päästöt olivat 32 % pienemmät, fosforipäästöt 16 % (netto 13 %) ja typpipäästöt 29 % (netto 32 %). Bruttokiintoainepäästöt pienenivät 4 %, mutta nettopäästöt olivat edellisvuotta suuremmat (15 %), koska laskennassa otettiin käyttöön uuden Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöministeriö 2013) mukainen taustapitoisuus 1 mg/l aiemman 2 mg/l:n sijaan. Tuotannossa oleva pinta-ala pieneni vuonna 2013 5 % edellisvuodesta ja kuntoonpanoala 44 %, mutta tuotantokunnossa oleva pinta-ala kasvoi 89 % ja tuotannosta poistunut ala 11 %. Kokonaisuutena kuormittava ala pieneni 2 %. 66 Taulukko 8-13 Turvetuotannon vuosipäästöt (tuotantosuot ja kuntoonpanosuot) Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 2013. Päästölaskennassa on mukana myös muutamia Kainuun ja Lapin alueen turvesoita. Kalajoen vesistöalueella kaikki tuottajat eivät ole mukana vuosikuormituslaskennassa. BRUTTO NETTO Vesistöalue soita kuntoon- tuotan- tuotanto poistu- COD Mn kok.p kok.n kiinto- kok.p kok.n kiintopanossa nossa kunnossa nut aine aine kpl ha ha ha ha t/a t/a t/a t/a t/a t/a t/a Kalajoki (1 22 0 1 078 36 354 185 0,39 10 57 0,3 6,4 50 Pyhäjoki 29 157 1 986 35 1 164 415 1,15 24 173 0,9 16 157 Siikajoki 42 198 3 171 172 745 540 1,51 33 220 1,1 22 199 Temmesjoki 5 0 177 53 322 72 0,22 4,5 34 0,2 3,0 31 Oulujoki 22 68 1 553 19 329 234 0,74 14 95 0,5 9,0 84 Kiiminkijoki 14 3 853 24 270 121 0,34 8,8 56 0,2 5,4 49 Iijoki 33 22 2 173 50 746 364 0,94 21 136 0,7 14 121 Siuruanjoki 33 1 2 723 0 670 461 1,63 29 212 1,2 19 192 Olhavanjoki 2 0 378 0 35 51 0,11 2,8 15 0,1 1,7 13 Kuivajoki 12 5 1 997 19 148 257 0,57 14 75 0,4 8,2 64 Piehinginjoki 1 0 35 0 9 4,6 0,02 0,4 3,5 0,0 0,3 3,3 Kalimenoja 2 0 145 0 20 19 0,07 1,5 12 0,1 1,0 11 Yppärinjoki 1 0 49 0 10 6,9 0,03 0,5 4,2 0,0 0,4 3,9 Liminkaoja 1 0 135 0 0 18 0,03 0,8 3,6 0,0 0,5 3,0 yhteensä 219 454 16 452 407 4 822 2 749 7,8 164 1 096 5,6 107 982 2012 216 809 17 331 216 4 342 4 027 9,2 232 1 137 6,4 157 855 2011 212 1 179 17 575 164 3 830 2 758 6,3 146 758 4,5 100 581 2010 207 1 700 18 038 285 4 301 2 423 6,0 137 696 4,2 92 525 2009 187 1 733 17 823 168 3 042 2 273 7,9 136 809 6,1 90 632 2008 177 1 339 17 209 762 3 277 3 383 10 224 1 325 7,9 159 1 066 ka. 2008-2013 203 1 202 17 405 334 3 936 2 935 7,9 173 970 5,8 117 774 1) Kolme suota ei mukana Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästöjen laskennassa Kuvassa Kuva 8-7 on esitetty Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon vuosipäästöt vuosina 2005 2013. Kiintoainepäästöt olivat vuonna 2013 17 % (netto 35 %) ja fosforipäästöt 5 % (netto 5 %) suuremmat kuin vuosina 2005 2012 keskimäärin. COD Mn - ja typpipäästöt olivat käytännössä aiempien vuosien tasolla. Vuosien 2005 2012 keskiarvoon nähden kuormittava ala pieneni 2 %. Päästöjen vuosien välisiin eroihin vaikuttavat pinta-alojen vaihtelun lisäksi erityisesti sääolot (sademää-

67 Kuva 8-7 Turvetuotannon vuosipäästöt (tuotantosuot ja kuntoonpanosuot) Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2005 2013. Kuvissa on esitetty myös keskiarvot vuosilta 2005 2013 ja tuotantokauden keskivalumat Pohjois-Pohjanmaalla. Päästölaskennassa on mukana myös muutamia Kainuun ja Lapin alueen turvetuotantoalueita. rä, kevättulvan voimakkuus jne.) ja tarkkailukohteiden määrä, vaihtuvuus sekä sijoittuminen (etenkin ympärivuotisten tarkkailukohteiden kohdalla). Myös vesienkäsittelymenetelmien kehittyminen vaikuttaa päästöjen suuruuteen. Esimerkiksi ympärivuotisen pintavalutuksen osuus on kasvanut tasaisesti vuoden 2005 24 %:sta vuoden 2013 44 %:iin ja kesäaikaisen pintavalutuksen osuus vuoden 2005 57 %:sta 75 %:iin (Kuva 8-1 ja Kuva 8-2). Vesistöalueista suurimmat päästöt tulivat Iijoelta: vajaa kolmannes Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon päästöistä, kun lasketaan sekä Iijoen pääuoman että Siuruanjoen vesistöalueiden päästöt yhteen (Kuva 8-8). Siikajoelta tuli viidesosa ja Pyhäjoelta seitsemäsosa päästöistä. Päästöjen suuruus vastasi luonnollisesti pitkälti vesistöalueiden turvetuotantopinta-alan suuruutta. Suurin ero päästöjen ja pinta-alojen osuuksien välillä oli Siuruanjoella, jossa päästöjen osuus oli suhteessa noin neljä prosenttiyksikköä suurempi kuin pinta-alan osuus. Päinvastainen tilanne oli selvimmin Kuivajoella: päästöjen osuus oli noin kaksi prosenttiyksikköä pienempi kuin pinta-alan osuus. Tulokset johtuvat osaltaan vesienkäsittelymenetelmistä: Siuruanjoella on käytössä keskimääräistä vähemmän ympärivuotisia pintavalutuskenttiä ja Kuivajoella keskimääräistä enemmän (ks. Kuva 8-4).

68 Kuva 8-8 Turvetuotannon pinta-alojen ja vuosikuormituksen osuudet vesistöalueittain koko Pohjois-Pohjanmaan arvoista. Päästöjen osuus on keskiarvo eri parametrien (COD Mn, fosfori, typpi ja kiintoaine) osuuksista. 9 YHTEENVETO Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden päästötarkkailu on toteutettu yhteistarkkailuna. Tarkkailun periaate on, että osalla soista mitataan virtaamaa ja tarkkaillaan veden laatua, ja muiden soiden päästöt lasketaan tarkkailusoiden ominaispäästöjen perusteella. Tarkkailualue ulottuu Kalajoelta Kuivajoelle. Vuonna 2013 turvetuotannon päästötarkkailua toteutettiin edellisvuosien tapaan ympärivuotisilla tuotanto- ja kuntoonpanovaiheen kohteilla sekä kesäaikana myös vesistöaluekohtaisesti. Tässä raportissa on esitetty ympärivuotisten kohteiden tulokset, joiden perusteella on laskettu vuosipäästöt Pohjois- Pohjanmaan kaikille turvetuotantoalueille. Kesäaikaisten tarkkailujen tulokset raportoidaan omissa vesistöaluekohtaisissa raporteissaan, mutta tulokset ovat mukana vuosipäästöjen laskennassa. Kesällä alueellista päästö- ja vaikutustarkkailua toteutettiin Kalajoen, Pyhäjoen, Siikajoen, Oulujoen, Kiiminkijoen, Iijoen, Siuruanjoen, Olhavanjoen ja Piehinginjoen vesistöalueilla. Vuonna 2013 vuosikuormituslaskennassa oli mukana 26 Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotista tarkkailukohdetta ja lisäksi käytettiin yhden Lapissa ja kolmen Kainuussa sijaitsevan kohteen kuormitustietoja. Kuntoonpanovaiheen tarkkailukohteita oli yhteensä kahdeksan. Kanteleen Voima Oy:n ympärivuotinen kohde Veneneva ja kuntoonpanokohde Ilkanneva jätettiin ympärivuotisen kuormituslaskenta-aineiston ulkopuolelle, koska tarkkailusta vastasi toinen konsultti (Ahma Ympäristö Oy) eivätkä laskentatavat olleet täysin yhteneväiset. Ko. kohteet raportoidaan Pyhäjoen yhteistarkkailuraportissa. Kesällä päästötarkkailussa oli 80 kohdetta, joista viisi oli kuntoopanotarkkailussa. Vuonna 2013 turvetuotannon kokonaispinta-ala Pohjois-Pohjanmaalla oli 22 135 ha, josta tuotannossa tai tuotantokunnossa oli 16 859 ha (76 % kuormittavasta pinta-alasta), tuotannosta poistunut 11 234 ha (sisältäen jälkikäytössä olevan pinta-alan) ja kunnostusvaiheessa 454 ha. Nämä pinta-alat sisältävät muutamia alueita myös Lapin ja Kainuun puolelta joiden valumavedet laskevat Pohjois-Pohjanmaalle. Tarkkailuvelvollisia turvetuotantoalueita oli kaikkiaan 215, joista osa sijaitsee kahdella vesistöalueella. Eniten tuotannossa oleva alaa oli Iijoen ja Siuruanjoen valuma-alueella (yhteensä 30 % Pohjois-Pohjanmaan alasta) sekä Siikajoen valuma-alueella (19 %). Kuntoonpanoalaa oli eniten Siikajoen ja Pyhäjoen valuma-alueilla. Pintavalutuksella varustetun pinta-alan