TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2015

Transkriptio

1 TARKKAILURAPORTTI UEC TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 215

2 2 Turveruukki Oy, Vapo Oy, Paavolan Turve Ky Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 215 Sisältö 1 JOHDANTO HYDROLOGISET OLOT KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU Tarkkailun toteutus Tarkkailun tulokset Virtaamat ja valumat Veden laatu Päästöt vesistöön Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Muu kuormitus Siikajoen vesistöalueella VESISTÖTARKKAILU Tarkkailun toteutus Vuosittain toistuva tarkkailu Vuosittain toistuva tarkkailu, vedenlaadun kehitys 2-luvulla Alueellinen tarkkailu ja turvetuotannon vaikutukset vesistössä Arvio päästöjen vesistövaikutuksista YHTEENVETO VIITTEET Liitteet Liite 1 Tarkkailuvelvollisten soiden ja vesistöpisteiden sijainti Siikajoen vesistöalueella Liite 2 Päästötarkkailun tulokset v. 215 Liite 3 Vesistötarkkailun tulokset v. 215

3 3 Pöyry Finland Oy Hanna Kurtti, DI Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 9571 OULU puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

4 1 JOHDANTO Siikajoen alueen turvetuottajien päästö- ja vaikutustarkkailua toteutettiin vuonna 215 Siikajoen alueen turvetuottajien vuosien päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman (Pöyry Finland Oy 212) mukaisesti. Tarkkailun toteuttamisesta on vastannut Pöyry Finland Oy. Vuoden 215 kesällä tarkkailussa oli yhteensä 12 turvetuotantoaluetta. Päästötarkkailu suoritettiin tarkkailuohjelman mukaisesti, ja lisäksi tarkkailussa oli ylimääräisiä tuotantoalueita. Suurin osa soista oli ympärivuotisessa tarkkailussa, yksi kuntoonpanovaiheen tarkkailussa ja kolme jälkihoitovaiheen tarkkailussa (Taulukko 1). Vuosipäästöjä sekä kuntoonpanosoiden tarkkailutuloksia on tarkasteltu tarkemmin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 216). Vesistötarkkailua toteutettiin vuosittaisten vesistöpisteiden lisäksi neljällä alueellisella pisteellä. Vesistötarkkailu suoritettiin tarkkailuohjelman mukaisesti. Siikajoen turvetuotantoalueiden päästö- ja vesistötarkkailun näytteenoton ja näytteiden analysoinnin on hoitanut Nab Labs Oy. Siikajoen vesistöalueen muilla tarkkailuvelvollisilla kuormittajilla (taajamat ja teollisuus) on erillinen tarkkailuohjelmansa vuosille , jonka mukaan taajamien ja teollisuuden kuormitus- ja vesistötarkkailua on tehty myös vuonna 215. Tarkkailu raportoidaan erikseen Ahma Ympäristö Oy:n toimesta. Turvetuottajat ovat mukana kyseisessä ohjelmassa kalasto- ja pohjaeläintarkkailun osalta. Siikajoen vesistöalueen kaatopaikoilla ja jätealueilla on omat erilliset tarkkailuohjelmansa. 4

5 Taulukko 1 Siikajoen vesistöalueen tarkkailuohjelman mukaiset turvetuotantoalueiden päästötarkkailuajankohdat. Y = ympärivuotinen tarkkailu T = tuotantovaiheen kesäaikainen tarkkailu S = tuotantovaiheen suppea tarkkailu jh = jälkihoitovaiheen tarkkailu KP=Kuntoonpanovaiheen tarkkailu X = tarkkailuohjelmassa esitetty tarkkailuvuosi Vihreällä on merkitty ylimääräisessä tarkkailussa olleet turvetuotantoalueet Oranssilla on merkitty turvetuotantoalueet, joita ei ohjelmasta poiketen tarkkailtu Turvetuotantoalue Vesistö- Lupapäätös Huomioita alue nro Paavolan Turve Ky Isoneva PSY/1/9/2 jh Turveruukki Oy Hangasneva (Siikajoki) PSAVI/3/213/1, VHO/13/329/1 x x Viimeinen tuotantovuosi 214. Hevoskorpi PSAVI/82/11/1 x x Honkaneva PSAVI/121/12/1 x x Viimeinen tuotantovuosi 212. Hourunneva PSAVI/164/215/1 x Huhanneva PSY/41/4/2 x Tarkistamishakemus jätetty PSAVI:iin , ei vielä ratkaisua Huhtineva PSY/1/4/2, VHO/5/383/3 x Tarkistamishakemus jätetty PSAVI:iin , ei vielä ratkaisua Hukanneva PSAVI/125/11/1 x Viimeinen tuotantovuosi 214. Iso-Manninen PSY/73/9/2 x x Jylenneva PSAVI/52/11/1 x Järvineva PSY/98/9/2, VHO/1/754/3 2 näytettä 5 x Vuosikuormitustarkkailu 215 (PPO). Tarkkailussa vain alkutalven Karjoneva PSAVI/26/12/1 Tuotanto on loppunut, jälkikäytössä, ei enää tarkkailua. Kupukkaneva PSY/61/9/2 Lahnasneva PSY/42/8/2 S Paloneva PSAVI/124/11/1 x Peuraneva PSY/7/8/2, VHO/8/555/3 Pikarineva PSAVI/12/1/1; VHO/12/11/1 Pullinneva PSAVI/127/12/1 Y Y Y Y Vuosikuormitustarkkailu 215 (PPO) Savaloneva PSY/4/4/2 x Tarkistamishakemus jätetty PSAVI:iin , ei vielä ratkaisua Tahkoneva PSY/326/4/2 x Tarkistamishakemus jätetty PSAVI:iin , ei vielä ratkaisua. Tervasneva PSY/61/8/2 x Vesiläisenneva PSAVI/523/213/1, VHO/14/95/2 KHO/ 2856 ( ) x x

6 6 Taulukko 1 jatkuu Siikajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden päästötarkkailuajankohdat. Y = ympärivuotinen tarkkailu T = tuotantovaiheen kesäaikainen tarkkailu S = tuotantovaiheen suppea tarkkailu jh = jälkihoitovaiheen tarkkailu KP=Kuntoonpanovaiheen tarkkailu X = tarkkailuohjelmassa esitetty tarkkailuvuosi Vihreällä on merkitty ylimääräisessä tarkkailussa olleet turvetuotantoalueet Oranssilla on merkitty turvetuotantoalueet, joita ei ohjelmasta poiketen tarkkailtu Turvetuotantoalue Vesistö- Lupapäätös Huomioita alue nro Vapo Oy Hangasneva (Pyhäntä) Jousineva Joutenneva PSAVI/99/1/1 x x Uusi alue, tarkkailu aloitetaan kun PVK saadaan rakennettua. Ohjelmassa arvioitu ensimmäiseksi tarkkailuvuodeksi 216, mutta ei ala vielä silloin PSAVI/34/12/1; VHO 13/344/ PSAVI/34/12/1; VHO 13/344/1 Jyletneva PSAVI/33/12/1; VHO 13/34/1 Kivineva PSAVI/182/4.8/ 212 Korteneva PSAVI/39/11/1; VHO/11/361/1 Kureluijanneva PSAVI/32/12/1; VHO/13/342/1 Kärjenrimpi- Puronräme (pvk1) Kärjenrimpi- Puronräme (pvk2) Mankisenneva (lupa Piipsan Turve Oy:n nimissä, Vapo vastaa tarkkailuista) Navettarimmen lisäalue, lohko 4 Parkkisenrimpi PSY/11/8/2; VHO/8/823/ PSY/11/8/2; VHO/8/823/ PSY 87/9/2; VHO 1/719/3; KHO ,taltio Nro 121/215/1, Dnro PSAVI/166/4.8/ Nro 122/215/1, Dnro PSAVI/167/4.8/212 jh x Tarkistamishakemus jätetty PSAVI:iin , ei vielä ratkaisua x x Tuotanto on päättynyt. Lupa on voimassa saakka. KP x Kuntoonpanovaiheen vuosikuormitustarkkailu 215 (PPO) jh jh Tuotanto on loppunut. Jh tarkkailu tehdään vain vesistötarkkailupisteillä, koska veden pumppaus pvk:lle lopetetaan kosteikon rakentamisen vuoksi Y x x x Vuosikuormitustarkkailu 215 (PPO) s Y x PVK1 kuului vuosikuormitustarkkailuun 215 (PPO) T x PVK2 kuului Siikajoen tarkkailuun x Tuotantovaiheen päästötarkkailua tehdään vuosittain niin kauan, että lupamääräyksessä 3 määrätyt raja-arvot saavutetaan ja sen jälkeen joka kolmas vuosi. Paskoneva PSY/16/9/2 Y x x ei tuotantoa 215 Piipsanneva PSAVI/ 54/215/1 x Saarineva PSY/14/8/2 Y x x x ei tuotantoa 215 Sauvasuo PSY 83/9/2 Y x ei tuotantoa 215 Varisneva PSY/9/6/2; PSAVI/56/213/1 Jälkikäytössä, ei enää tarkkailua

7 2 HYDROLOGISET OLOT Tarkkailukauden 215 (marraskuu 214-lokakuu 215) keskilämpötila oli Ruukin Revonlahden havaintoasemalla 4,4 C, mikä on 1,8 astetta vertailukauden keskiarvoa (2,6 C) korkeampi. Joulu-, helmi- ja maaliskuu olivat vertailujaksoa selvästi lämpimämpiä (Kuva 1). Talvi (marras-maaliskuu) oli kokonaisuutena 3,8 C vertailujaksoa lämpimämpi. Kesä- ja heinäkuu olivat kummatkin 1,7 C kylmempiä. Kokonaisuutena kesä-syyskuu oli,1 C vertailujaksoa lämpimämpi. Tarkkailukauden 215 sadesumma oli Ruukissa 673 mm, mikä on 132 mm pitkän ajan keskiarvoa (541 mm) suurempi. Etenkin tammi-, touko-, kesä- ja syyskuussa satoi paljon, yli 1,5-kertaisesti vertailujaksoon nähden (Kuva 1). 7 C Lämpötila XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X mm Sademäärä XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X Kuva 1 Kuukauden keskilämpötilat ja sademäärät Ruukissa (Revonlahti) tarkkailukausilla 214 ja 215 sekä vertailujaksolla keskimäärin. (Ilmatieteen laitos, Pirinen ym. 212) Siikajoen virtaamaa mitataan muun muassa Länkelässä (F = 4283 km 2 ), joka sijaitsee joen alaosalla Siikajoen kunnassa noin 15 km jokisuusta ylävirtaan. Tarkkailukauden 215 ( ) ja vertailujakson virtaamat on esitetty kuvassa 2. Tarkkailukaudella 215 Länkelässä mitattiin kolme lähes yhtä korkeaa tulvahuippua, marraskuussa (29 m 3 /s), huhtikuussa (23 m 3 /s) ja kesäkuun lopulla (26 m 3 /s). Pienemmät tulvahuiput mitattiin toukokuussa ja syyskuussa. Kesän keskivirtaama oli yli kaksinkertainen vertailujakson keskiarvoon verrattuna (Taulukko 2).

8 8 m3/s Kuva 2 Virtaama Siikajoen Länkelässä tarkkailukaudella 215 (ympäristöhallinnon Herttatietojärjestelmä, poimittu ) ja vertailujaksolla v keskimäärin (Korhonen & Haavanlammi 212). Taulukko 2 Keski-, yli- ja alivirtaamien tunnusluvut (m 3 /s) Länkelässä tarkkailukausilla sekä vertailujaksolla m 3 /s MQ (vuosi) 63,7 46,5 39, 69,3 39,9 MQ (kesä-syyskuu) 6,8 18,5 2,8 6,3 26,1 NQ (kesä-syyskuu) 8,2 5, 4,9 1,2 19,4 HQ (kesä-syyskuu) ,8 3 KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU 3.1 Tarkkailun toteutus Vuoden 215 kesällä tarkkailussa oli yhteensä 12 turvetuotantoaluetta. Suurin osa alueista oli ympärivuotisessa tarkkailussa, yksi kuntoonpanovaiheen tarkkailussa ja kolme jälkihoitovaiheen tarkkailussa. Turveruukki Oy:n Pullinnevalla sekä Vapo Oy:n Kärjenrimmellä, Mankisennevalla, Paskonevalla, Saarinevalla ja Sauvasuolla tarkkailu oli ympärivuotista. Paavolan Turve Ky:n Isoneva ja Vapo Oy:n Kivineva (osa, lohkot 1 6 ja 9 1) ja Kureluijanneva kuuluivat jälkihoitovaiheen tarkkailuun. Vapo Oy:n Korteneva oli kuntoonpanovaiheen tarkkailussa ja Navettarimpi tuotantovaiheen kesäaikaisessa tarkkailussa. Järvineva, Korteneva, Kärjenrimpi, Pullinneva ja Mankisenneva pvk1 kuuluvat turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailuun, ja niiden osalta tarkkailutulokset on raportoitu yksityiskohtaisemmin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 216). Suurimmalla osalla turvetuotantoalueista tarkkailtiin vesienkäsittelyn tehoa ottamalla näytteitä myös vesienkäsittelyyn tulevasta vedestä. Paskoneva, Saarineva ja Sauvasuo olivat levossa vuonna 215, eikä niillä ollut tuotantoa.

9 Turveruukin Pullinnevalle on annettu lähtevän veden pitoisuus- ja reduktiorajaarvoihin liittyviä määräyksiä. Raja-arvotarkastelut on raportoitu Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden päästötarkkailuraportissa sekä tämän raportin kappaleessa 3.3. Turveruukin Pullinnevalle ja Hangasnevalle on ph-rajoihin liittyviä määräyksiä. phrajatarkastelut raportoidaan Turveruukin omien tarkkailujen raportissa eikä niitä esitetä tässä yhteydessä. Lisäksi Pikarinevan läheisen Vähä-Karsikkolammen tarkkailu raportoidaan Turveruukin omassa raportissa. Hourunnevan ympäristölupapäätöksessä on annettu pitoisuusmääräykset, mutta ne eivät koske vielä vuotta 215. Vapon Siikajoen turvetuotantoalueilla ei ole ollut vuonna 215 voimassa olevia reduktio/pitoisuusmääräyksiä. Piipsannevan uudessa luvassa on annettu määräyksiä (päätös annettu ). Navettarimmen ja Parkkisenrimmen uudessa luvassa on reduktio- ja pitoisuusmääräykset, mutta ne eivät koske vielä vuotta 215. Siikajoen vesistöalueella kesällä 215 tarkkailussa olleet turvetuotantoalueet on esitetty taulukossa (Taulukko 3) ja soiden sijainti on merkitty liitekartalle 1. Päästötarkkailutulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 2. Taulukko 3 Siikajoen vesistöalueen päästötarkkailukohteet kesällä 214. la = laskeutusallas, pvk = pintavalutuskenttä, kem = kemiallinen käsittely. Siikajoen vesistöalueen päästötarkkailusuot kesällä 215. Turvetuotantoalue Tuottaja Vesistö- Vesienkäsit- PVK Tehon Huom. alue tely kesällä ojitettu tarkkailu Tuotantovaihe Kärjenrimpi-Puronräme (KAI) Vapo Oy pvk1 (Kärjenrimpi) Ei X PPO: Vuosikuormitustarkkailu Mankisenneva Vapo Oy pvk1 PPO: Vuosikuormitustarkkailu Mankisenneva Vapo Oy pvk2 Kyllä X Ympärivuotinen Navettarimpi (KAI) Vapo Oy kem1 X Paskoneva Vapo Oy pvk1 Kyllä X Ympärivuotinen Saarineva Vapo Oy pvk1 Kyllä X Ympärivuotinen Sauvasuo Vapo Oy pvk1 Ei X Ympärivuotinen Järvineva Turveruukki Oy pvk Ei X PPO: kaksi näytettä Pullinneva Turveruukki Oy pvk1 kyllä X PPO: Vuosikuormitustarkkailu Kuntoonpanovaihe Korteneva Vapo Oy pvk1 Ei X PPO: Vuosikuormitustarkkailu Jälkihoitovaihe Isoneva Paavolan Turve Ky la2 Kivineva (Pulkkila) Vapo Oy la5-7 Kivineva (Pulkkila) Vapo Oy la1-15 Mankisennevan pintavalutuskenttää 2 ja jälkihoitovaiheessa olevia Isonevaa ja Kivinevaa lukuun ottamatta kaikilla tarkkailukohteilla mitattiin virtaamaa jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Mankisennevan pvk2:lla ei ollut virtaamamittausta, koska virtaamamittaus oli pvk1:llä ja pvk2 virtaama päätettiin arvioida sen perusteella. Jälkihoitovaiheen tarkkailussa olevilta Isonevalta ja Kivinevalta otettiin näytteet kerran kuukaudessa ja muilta kohteilta kahden viikon välein. Ominaispäästöt laskettiin tarkkailukohteelta mitatun virtaaman ja vedenlaadun perusteella aina, kun se oli mahdollista. Mankisennevan pvk2:n kuormituksen laskennassa käytettiin saman turvetuotantoalueen pvk1:ltä mitattua virtaamadataa. Taustahuuhtouman laskennassa käytettiin Ympäristöministeriön Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöministeriö 213) suositusten mukaisesti seuraavia taustapitoisuuksia: kiintoaine 1 mg/l (vuoteen 212 saakka käytetty arvo 2 mg/l), fosfori 2 µg/l ja typpi 5 µg/l. Lasketuista brutto-ominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouman arvot, jolloin saatiin nettopäästöt. Konsultin tekemän tarkkailun lisäksi Turveruukki otti omavalvontanäytteen Pullinnevalta ja Vapo Oy Mankisennevan pvk2:lta, Paskonevalta ja Kortenevalta. Tulokset ja näytteenottojen syyt on esitetty liitteessä 2. 9

10 3.2 Tarkkailun tulokset Vuonna 215 Siikajoen vesistöalueella oli turvetuotannossa ha, tuotantokunnossa 378 ha, kuntoonpanossa ha ja tuotannosta poistunut 947 ha. Kesäaikana pintavalutus oli vesienkäsittelymenetelmänä 9 %:lla, laskeutusaltaat 4 %:lla ja kemikalointi 2 %:lla turvetuotannon kokonaispinta-alasta. Muun vesienkäsittelyn piirissä (mm. kosteikko ja haihdutus-imeytys) oli noin 3 % pinta-alasta. Vuoden 215 tarkkailukohteista yhdeksällä oli kesäaikaisena vesienkäsittelynä pintavalutuskenttä, kolmella kohteella laskeutusaltaat ja yhdellä kemiallinen käsittely (ks. Taulukko 3) Virtaamat ja valumat Siikajoen tarkkailusoiden valumatiedot kesältä 215 on esitetty taulukossa (Taulukko 4). Mankisennevan pvk2 valuma on jätetty pois keskiarvosta, koska se arvioitiin pvk1:ltä mitatun virtaaman perusteella. Virtaamat Saarinevan padotusjaksoilta on arvioitu käyttäen SYKE:n hydrologista vesistömallia. Siikajoen tuotantosoiden kesän keskimääräinen keskivaluma oli 13,1 l/s km 2. Keskivaluma oli 1,5-kertainen edellisvuoteen verrattuna, mutta selvästi pienempi kuin Pohjois-Pohjanmaalla keskimäärin Pohjois-Pohjanmaan turvetarkkailusoiden valumakeskiarvoa nostavat etenkin Iijoen, Kuivajoen ja Oulujoen korkeat valumat. Siikajoen tuotantovaiheen soista suurin keskivaluma mitattiin Sauvasuolla ja Saarinevalla. Sauvasuolla valuma oli suuri myös vuosina Vuosi 215 oli sateinen ja se nosti valumia. 1 Taulukko 4 Siikajoen päästötarkkailusoiden valumat kesällä 215. Suo Tarkkailu- Mittapadon Jakso d Mq Nq Hq Huom! piste valuma-alue ha l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 TUOTANTOSUOT Pintavalutuskenttä Kärjenrimpi (KAI) pvk ,4 1,41 71 Mankisenneva pvk ,9 2,85 7 Mankisenneva* pvk ,9 2,85 7 virtaama arvioitu pvk1 virtaamista Paskoneva pvk ,5, 14 Pullinneva pvk ,1, 125 Saarineva pvk ,7 1, Padotusta , käytetty vesistömallia Sauvasuo pvk ,2 5,99 16 Kemiallinen käsittely Navettarimpi (KAI) kem ,6,1 67 Keskiarvot Kaikki suot (n=7) 13,1 1,7 97 Pintavalutuskentälliset suot (n=6) 13,3 2, 12 Pohjois-Pohjanmaan suot 215 (n=88) 22, 3, 154 Siikajoki 214 (n=27) 8,5 1,9 76 KUNTOONPANOSUOT Pintavalutuskenttä Korteneva pvk ,8 2, Padotustilanteita Keskiarvot Pohjois-Pohjanmaan suot (n=4) 14, 1,5 8 JÄLKIHOITOSUOT Laskeutusallas Isoneva la ,3,6 85 Virtaama vesistömallista Kivineva la5-7 27, ,3,65 67 Virtaama vesistömallista Kivineva la , ,3,65 67 Virtaama vesistömallista * Ei mukana keskiarvossa.

11 Veden laatu Siikajoen tarkkailusoilta lähteneen valumaveden laatu on esitetty taulukossa (Taulukko 5). Epäorgaaniset ravinteet (PO 4 -P, NO 2+3 -N ja NH 4 -N) ja rauta on ohjelman mukaisesti määritetty muista näytemääristä poiketen pääosin kolme kertaa kesässä. Valumaveden laadussa oli suurta vaihtelua soiden välillä. Siikajoen tuotantosoilta purkautuneen valumaveden ph-keskiarvo oli kesällä 5,9. Alhaisimmat tuotantovaiheen ph-arvot mitattiin Kärjenrimmeltä (KAI), jonka kesän ph-keskiarvo oli 5,1. Paskonevalla kesän ph-keskiarvo oli 5,4. Muilla soilla ph-keskiarvo oli > 5,5. Siikajoen vesistöalueella sijaitsee paikoin happamia sulfaattimaita, jotka laskevat veden ph:ta. Alle ph 4,5 lukemia mitattiin kesäaikaan tuotantosoista vain Kärjenrimmen pvk1:llä. Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) oli kesän keskiarvona suurin Paskonevalla (ka. 68 mg O 2 / l) ja Pullinnevalla (ka. 69 mg O 2 / l). Kesän pienin COD Mn -keskiarvo oli Navettarimmellä (ka. 34 mg O 2 / l). Alhainen COD Mn on tyypillistä kemikaloinnille. Siikajoen maaperässä on monin paikoin runsaasti rautafosfaattia, joka laskee veden ph:ta ja nostaa fosforipitoisuuksia (Picken 27). Fosforia oli Siikajoen turvesoiden valumavesissä paikoin runsaasti ja Siikajoen turvesoiden fosforikeskiarvo oli 81 µg/l. Paskonevalla ja Pullinnevalla fosforipitoisuuksien keskiarvo oli kesällä yli 1 µg/l. Myös Mankisennevan pvk2:lta ja Navettarimmeltä lähteneessä vedessä oli huomattavan paljon fosforia. Alhaisimmat fosforipitoisuudet mitattiin Sauvasuolla. Rautafosfaatin esiintyminen kohottaa myös veden rautapitoisuuksia ja rautapitoisuudet (ka µg/l) olivat Siikajoen alueella keskimäärin korkeita. Suurimmat raudan keskimääräiset pitoisuudet mitattiin Navettarimmellä ja pienimmät Kärjenrimmellä ja Mankisennevalla. Navettarimmen korkeat rautapitoisuudet johtuvat osittain kemikaloinnissa käytetystä ferrosulfaatista. Typpeä turvesoiden vedessä oli kesällä yleisesti melko paljon. Keskimääräiset pitoisuudet olivat selvästi suurimmat Paskonevalla (ka. 243 µg/l) ja Pullinnevalla (ka. 269 µg/l). Typpipitoisuudet olivat alhaisimmat Mankisenneva pvk1:llä (ka µg/l) ja Navettarimmellä (ka µg/l). Epäorgaanisten ravinteiden pitoisuudet olivat alhaisimmat Mankisenneva pvk1:llä. Kiintoainepitoisuudet olivat Siikajoen tuotantosoilla keskiarvona 12 mg/l. Selvästi suurin kiintoaineen keskiarvo oli Navettarimmen kemikalointiasemalla (27 mg/l), jossa keskiarvoa nostavat elo-syyskuussa mitatut pitoisuudet (28-81 mg/l). Kiintoainepitoisuudet ovat tyypillisiä suurempia kemikalointiasemilla kuin pintavalutuskentillä. Kemikalointiaseman muutos ja siirtotyöt ovat käynnissä Navettarimmellä ja samassa yhteydessä tullaan tarkistamaan kemikaloinnin annostelua. Kokonaisuutena Siikajoen tuotantosoiden keskimääräinen vedenlaatu oli heikompi kuin Pohjois-Pohjanmaalla. Kuntoonpanossa olleen Kortenevan valumaveden ph keskiarvo 5,3 oli korkeampi kuin vuonna 214 (ka. 4,5). Kiintoaineen ja raudan keskiarvopitoisuudet olivat pieniä kuten edellisvuonna. Fosforin keskiarvo oli rehevällä tasolla (ka. 49 µg/l), mutta vain puolet vuoden 214 tasosta (16 µg/l) ja selvästi Siikajoen tuotantosoiden keskiarvoa pienempi.

12 Jälkihoitovaiheessa olleen Isonevan valumaveden ph oli alhainen (ph keskiarvo 3,3) ja kemiallinen hapen kulutus sekä fosforipitoisuus pieniä. Typpeä ja rautaa vedessä oli runsaasti. Happamuuden estämiseksi Isonevalla kalkittiin laskeutusaltaiden reunoja ja laskuojan luiskia kesällä 215. Jälkihoitovaiheessa olleen Kivinevan vedenlaatu oli muutoin melko hyvä, mutta kiintoainepitoisuus oli melko korkea. 12 Taulukko 5 Siikajoen päästötarkkailusoiden valumaveden laatu kesällä 215 (n = näytteiden lukumäärä). Suo Vesien- n ph CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine käsittely kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Tuotantovaihe Kärjenrimpi (KAI) pvk1 1 5, ,9 Mankisenneva pvk1 1 5, , ,9 Mankisenneva pvk2 1 6, ,5 Navettarimpi (KAI) kem1 9 5, Paskoneva pvk1 1 5, Pullinneva pvk1 1 6, Saarineva pvk1 9 6, Sauvasuo pvk1 9 6, Keskiarvot Kaikki suot (n=8) 5, Pintavalutuskentälliset suot (n=7) 5, ,3 Pohjois-Pohjanmaan suot 215 (n=16) 6, ,1 Siikajoki 214 (n=31) 6, Kuntoonpanovaihe Korteneva pvk1 13 5, Pohjois-Pohjanmaan suot (n=6) 6, Jälkihoitovaihe Isoneva la2 8 3, , Kivineva la , Kivineva la , Päästöt vesistöön Siikajoen tuotantovaiheen päästötarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt on esitetty taulukossa (Taulukko 6). Siikajoen alueen turvetuotantoalueiden päästöt niille tuotantoalueille tai tuotantoalueiden vesienkäsittelymenetelmille, jotka eivät olleet tarkkailussa, laskettiin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 216) esitettyjen ominaispäästölukujen avulla (Taulukko 7). Saarinevan ja Sauvasuon kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) ominaispäästöt olivat selvästi suuremmat kuin muilla turvetuotantoalueilla. Keskiarvona Siikajoen turvetuotantoalueiden kemiallisen hapenkulutuksen ominaispäästö 56 g/ha d oli lähes kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna (323 g/ha d). Brutto- ja nettoominaispäästöt olivat kokonaisfosforin osalta suurimmat Pullinnevalla ja kokonaistypen osalta Saarinevalla ja Sauvasuolla. Kokonaisfosforin ominaispäästöt olivat pienimmät Kärjenrimmellä ja Mankisennevan pvk1:lla. Kokonaistypen ominaispäästöt olivat pienimmät Navettarimmellä ja Mankisennevan pvk1:lla. Kiintoaineen ja raudan ominaispäästöt olivat suurimmat Navettarimmellä, Saarinevalla ja Sauvasuolla. Pienimmät kiintoaineen ominaispäästöt olivat Mankisenneva pvk1:llä ja Paskonevalla.

13 Kokonaisuutena ominaispäästöt olivat suurimmat Saarinevalla ja Sauvasuolla, joissa myös valuma oli suurin. Ominaispäästöt olivat pienimmät Kärjenrimmellä, Paskonevalla ja Mankisenneva pvk1:llä. Kuntoonpanossa olleen Kortenevan ja jälkihoitovaiheessa olleiden Isonevan ja Kivinevan ominaispäästöt olivat pieniä verrattuna tuotantovaiheen turvesoihin muutoin paitsi Isonevan typpipäästöjen sekä Isonevan ja Kivinevan kiintoainepäästöjen osalta. Jälkihoitovaiheen turvetuotantoalueille virtaama on arvioitu. 13

14 14 Taulukko 6 Siikajoen päästötarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt kesällä 215. Suo Vesienkäsittely Bruttopäästöt Nettopäästöt CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine Huom. g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d Tuotantovaihe Kärjenrimpi (KAI) pvk1 374,5,2 15,1 5, , Mankisenneva pvk1 565,5,1 12,, ,3 7, 28 Mankisenneva* pvk2 567,8,4 16,1 3,6 3 75, virtaama arvioitu pvk1:n virtaamista Navettarimpi (KAI) kem1 339,7, ,6 2, ,5 8,4 184 Paskoneva pvk1 49,6,29 18,1 3, 36 59, Pullinneva pvk ,2,67 23,2 7, , Saarineva pvk1 777,8, ,4 7, , käytetty vesistömallia Sauvasuo pvk1 825,7, ,7 15, , Keskiarvot Kaikki suot (n=7) 56,7,4 2 1,2 6, , Pintavalutuskentälliset suot (n=6) 597,7,3 22 1,1 6, , Pohjois-Pohjanmaan suot 215 (n=89) 581,8,3 2 1,1 2, , Siikajoki 214 (n=28) 323,5,3 11,2 2, ,3 7,6 55 Kuntoonpanovaihe Korteneva pvk1 359,6 8,1,1 1,7 21,4 4,1 13 Padotustilanteita Pohjois-Pohjanmaan suot (n=4) 525,9,2 14,7,1 2, ,6 8,7 72 Jälkihoitovaihe Isoneva la2 53,1, 29,6 9, , virtaama arvioitu vesistömallista Kivineva la5-7 22, , virtaama arvioitu vesistömallista Kivineva la , , virtaama arvioitu vesistömallista * Ei mukana keskiarvoissa.

15 15 Taulukko 7 Vuosikuormituksen laskennassa käytetyt ominaiskuormitusluvut vesienkäsittelymenetelmittäin (Pöyry Finland Oy 216). Brutto Netto Jakso kohteet COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d kpl g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Pintavalutuskentälliset suot Talvi , , Kevät , , Kesä , ,4 9,2 78 Syksy , , vuosi kg/ha/a ,2 8,5 28,1 4,7 21 Laskeutusaltaalliset suot Talvi , 21 17, Kevät , , Kesä , , Syksy , , vuosi kg/ha/a , ,3 9,4 74 Laskeutusallas talvi/pintavalutus kesä Talvi , 21 17, Kevät , , Kesä , ,4 9,2 78 Syksy , , vuosi kg/ha/a ,4 12 6,3 6,8 49 Kuntoonpanosuot Talvi , , Kevät , , Kesä , ,6 8,7 72 Syksy , , vuosi kg/ha/a ,3 9,5 29,2 6,4 23 Taulukossa (Taulukko 8) on esitetty Siikajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden keskimääräinen tuotantokauden (touko-syyskuu) kuormitus vuonna 215. Siikajoen turvetuotantoalueiden yhteenlaskettu kuormitus (brutto) kesällä 215 oli noin 3,1 kg/d fosforia, 8 kg/d typpeä ja 48 kg/d kiintoainetta. Veden kemiallinen hapenkulutus oli 2 32 kg/d, Turvetuotannosta aiheutuvat nettopäästöt olivat 1,8 kg/d fosforia, 46 kg/d typpeä ja 41 kg/d kiintoainetta. Kesäajan päästöt kasvoivat kahdesta viime vuodesta. Vuositasolla Siikajoen turvesoiden bruttopäästöt olivat yhteensä kg/a fosforia, kg/a typpeä ja kg/a kiintoainetta (Taulukko 9). Veden kemiallinen hapenkulutus oli kg/a. Nettopäästöt olivat 692 kg/a fosforia, kg/a typpeä ja kg/a kiintoainetta. Typen osalta päästöt kasvoivat edellisvuodesta, mutta muutoin vuosipäästöt olivat paria edellisvuotta alhaisemmat. Turvetuotantoalueiden päästöihin vaikuttavat oleellisesti hydrologiset olosuhteet. Kesinä 212 ja 215 sademäärä oli ja runsaat sateet nostivat soiden valumia ja kuormitusta. Tuotantokaudet 213 ja 214 olivat huomattavasti kuivempia, ja soiden valumat ja kuormitukset selvästi pienempiä (Kuva 3).

16 16 Taulukko 8 Siikajoen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön kesällä 215 (tarkkailtu K = kyllä, E = ei, J = jälkihoito). Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Piipsanneva (osa) Vapo Oy ,3 55 E 33,1,5 1, 5,5,2,5 4,4 Parkkisenrimpi (KAI) Vapo Oy ,6 55 E 36,4,5 1,1 5,8,2,5 4,7 Joutenneva Vapo Oy E,,,,,,, Jousineva Vapo Oy E 123,3,19 5,8 37,,9 3,4 32,3 Navettarimpi (KAI) Vapo Oy K 65,3,14 2,6 37,4,1 1,6 35,5 Varisneva Vapo Oy E,,,,,,, Kureluijanneva Vapo Oy E,,,,,,, Jyletneva Vapo Oy E 51,8,6 1,3 7,7,3,7 6,4 Kivineva Vapo Oy J 134,1,19 4,5 36,7,11 2,5 32,8 Kivineva Vapo Oy J 68,4,11 2,3 23,7,6 1,1 21,3 Puronräme (KAI) Vapo Oy ,2 313 E 117,,15 4,6 22,6,9 3,2 19,8 Kärjenrimpi (KAI) Vapo Oy K 14,9,13 4,1 2,2,8 2,8 17,7 Paskoneva Vapo Oy K 46,8,6 1,7 5,7,4 1,4 5, Saarineva Vapo Oy ,4 115 K 89,2,1 3,4 21,9,6 2,4 2, Sauvasuo Vapo Oy ,2 31 K 25,3,2 1, 7,1,1,7 6,5 Mankisenneva Vapo Oy ,4 271 K 153,5,17 3,7 15,5,12 2,5 13, Korteneva Vapo Oy K 111,7,12 2,4 5,1,7 1,2 2,6 Hourunneva Turveruukki Oy , 38 E 23,1,4 1,4 9,7,2,9 8,7 Hourunneva Turveruukki Oy E 43,7,5 1,2 6,8,3,6 5,6 Kupukkaneva Turveruukki Oy ,4 2 E 11,8,2,4 2,,1,2 1,6 Rahvaanneva Turveruukki Oy E,,,,,,, Savaloneva Turveruukki Oy E 61,9,9 2,6 16,3,5 1,5 14, Lahnasneva Turveruukki Oy ,1 126 E 76,,11 2,4 12,6,5 1,2 1,1 Peuraneva Turveruukki Oy E 77,8,11 2,4 12,9,6 1,2 1,4 Tervasneva Turveruukki Oy E 54,5,8 1,7 9,,4,8 7,3 Hevoskorpi Turveruukki Oy E 56,5,8 1,8 9,3,4,9 7,5 Hangasneva Turveruukki Oy E 21,6,3,6 3,2,1,3 2,7 Hangasneva Turveruukki Oy E 27,5,4 1,7 11,6,2 1,1 1,4 Hangasneva Turveruukki Oy E 8,7,1,5 3,7,1,3 3,3 Hukanneva Turveruukki Oy E 147,2,17 3,8 21,9,1 1,9 18,2 Paloneva Turveruukki Oy E 49,2,6 1,3 7,3,3,6 6,1 Järvineva Turveruukki Oy ,1 57 K 34,6,5 1,1 5,7,2,5 4,6 Tahkoneva Turveruukki Oy E 72,7,1 2,3 12,,5 1,1 9,7 Huhanneva Turveruukki Oy , 113 E 67,9,9 2,1 11,2,5 1, 9, Huhtineva Turveruukki Oy ,7 117 E 7,5,1 2,2 11,7,5 1,1 9,4 Iso-Manninen Turveruukki Oy ,7 3,7 E 2,9,,1,4,,,4 Iso-Manninen Turveruukki Oy ,6 139 E 83,9,12 2,6 13,9,6 1,3 11,2 Jylenneva Turveruukki Oy E 43,3,6 1,4 7,2,3,7 5,8 Pikarineva Turveruukki Oy ,7 98 E 59,2,8 1,8 9,8,4,9 7,9 Honkaneva Turveruukki Oy ,6 7,6 E 4,6,1,3 1,9,,2 1,7 Pullinneva Turveruukki Oy K 26,5,6 1,1 5,,5,9 4,6 Vesiläisenneva Turveruukki Oy E 12,5,2,8 5,2,1,5 4,7 Vesiläisenneva Matti Suni /Turver. Oy ,5 32 E 19,7,3 1,2 8,3,2,8 7,4 Isoneva Paavolan Turve Ky K 2,5,1 1,4 5,9, 1,2 5,6 Ahmaneva Paavolan Turve Ky E,,,,,,, Tuotantosuot yhteensä , , Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä , ,

17 17 Kuva 3 Siikajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden kesän bruttopäästöt ja turvetuotannon kokonaispinta-alat sekä Pohjois-Pohjanmaan tuotantosoiden kesäajan keskivalumat vuosina

18 18 Taulukko 9 Siikajoen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuonna 215 (tarkkailtu K = kyllä, E = ei, J = jälkihoito). Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Piipsanneva (osa) Vapo Oy ,3 55 E Parkkisenrimpi (KAI) Vapo Oy ,6 55 E Joutenneva Vapo Oy E Jousineva Vapo Oy E Navettarimpi (KAI) Vapo Oy K Varisneva Vapo Oy E Kureluijanneva Vapo Oy E Jyletneva Vapo Oy E Kivineva Vapo Oy J Kivineva Vapo Oy J Puronräme (KAI) Vapo Oy ,2 313 E Kärjenrimpi (KAI) Vapo Oy K Paskoneva Vapo Oy K , Saarineva Vapo Oy ,4 115 K Sauvasuo Vapo Oy ,2 31 K , , Mankisenneva Vapo Oy ,4 271 K Korteneva Vapo Oy K Hourunneva Turveruukki Oy , 38 E Hourunneva Turveruukki Oy E Kupukkaneva Turveruukki Oy ,4 2 E , , Rahvaanneva Turveruukki Oy E Savaloneva Turveruukki Oy E Lahnasneva Turveruukki Oy ,1 126 E Peuraneva Turveruukki Oy E Tervasneva Turveruukki Oy E Hevoskorpi Turveruukki Oy E , Hangasneva Turveruukki Oy E , Hangasneva Turveruukki Oy E Hangasneva Turveruukki Oy E , , Hukanneva Turveruukki Oy E Paloneva Turveruukki Oy E Järvineva Turveruukki Oy ,1 57 K Tahkoneva Turveruukki Oy E Huhanneva Turveruukki Oy , 113 E Huhtineva Turveruukki Oy ,7 117 E Iso-Manninen Turveruukki Oy ,7 3,7 E 791, , Iso-Manninen Turveruukki Oy ,6 139 E Jylenneva Turveruukki Oy E , Pikarineva Turveruukki Oy ,7 98 E Honkaneva Turveruukki Oy ,6 7,6 E , , Pullinneva Turveruukki Oy K Vesiläisenneva Turveruukki Oy E , Vesiläisenneva Matti Suni /Turver. Oy ,5 32 E , Isoneva Paavolan Turve Ky K , Ahmaneva Paavolan Turve Ky E Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä

19 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Tuotantovaiheen tarkkailusoilla tarkkailtiin kesällä 215 vesienkäsittelyn tehoa kahdeksalla turvetuotantoalueella ottamalla näytteet myös vesienkäsittelyyn tulevasta vedestä. Lisäksi vesienkäsittelyn tehoa tarkkailtiin yhdellä kuntoonpanovaiheen alueella. Tehon tarkkailun turvetuotantoalueet on esitetty taulukossa (Taulukko 3). Tehon tarkkailu oli ympärivuotista Mankisennevan pintavalutuskentillä pvk1 ja pvk2, Paskonevalla, Saarinevalla, Kärjenrimmellä, Pullinnevalla, Sauvasuolla ja kuntoonpanossa olleella Kortenevalla. Turvetuotannon vuosikuormitustarkkailun piirissä olleiden Kärjenrimmen (pvk1), Mankisennevan pvk1, Pullinnevan ja Kortenevan osalta vesienkäsittelyn tehoa on käsitelty myös Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden tarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 216), joten niiden tulokset käsitellään tässä yhteydessä tiivistetysti. Tulokset tehon tarkkailusta ovat tuotantosoiden osalta taulukoissa (Taulukko 1 ja Taulukko 11) ja kuntoonpanosuon osalta taulukossa (Taulukko 12). Tehon tarkkailutulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 2.

20 Taulukko 1 Pintavalutuskentällisten tuotantosoiden tehon tarkkailutulokset tarkkailukaudella 215 (n = näytteiden lukumäärä). Mankisenneva, pvk1 TALVI (n=5) ph CODMn Kok. P Po4-P Kok. N NO2,3-N NH4-N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvk1yp 6, pvk1ap 5, ,9 Erotus, ,2 Teho % KEVÄT (n=1) pvk1yp 6, ,4 pvk1ap 5, , ,3 Erotus, ,1 Teho % KESÄ (n=5) pvk1yp 6, pvk1ap 5, , ,1 Erotus, ,7 Teho % SYKSY (n=1) pvk1yp 6, pvk1ap 5, , 19 2, ,2 Erotus, ,8 Teho % Mankisenneva, pvk2 TALVI (n=5) pvk2yp 6, , pvk2ap 6, ,7 Erotus, ,3 Teho % KEVÄT (n=2) pvk2yp 6, , pvk2ap 6, ,5 Erotus, ,5 Teho % KESÄ (n=4) pvk2yp 6, ,2 pvk2ap 6, ,4 Erotus, ,8 Teho % SYKSY (n=1) pvk2yp 6, , pvk2ap 6, ,7 Erotus, ,3 Teho %

21 Taulukko 1 jatkuu Pintavalutuskentällisten tuotantosoiden tehon tarkkailutulokset tarkkailukaudella 215 (n = näytteiden lukumäärä). Paskoneva, pvk1 TALVI (n=5) ph CODMn Kok. P Po4-P Kok. N NO2,3-N NH4-N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvk1yp 5, pvk1ap 5, , ,3 Erotus, , Teho % KEVÄT (n=2) pvk1yp 6, ,3 pvk1ap 5, ,1 Erotus, ,2 Teho % KESÄ (n=4) pvk1yp 6, ,7 pvk1ap 5, ,7 Erotus, , Teho % SYKSY (n=1) pvk1yp 6, ,1 pvk1ap 5, , Erotus 1, ,1 Teho % Saarineva, pvk1 ph CODMn Kok. P Po4-P Kok. N NO2,3-N NH4-N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l TALVI (n=5) pvk1yp 6, pvk1ap 6, ,6 Erotus, , Teho % KEVÄT (n=2) pvk1yp 6, ,5 pvk1ap 6, ,7 Erotus, ,8 Teho % KESÄ (n=4) pvk1yp 6, pvk1ap 6, Erotus, ,5 Teho % SYKSY (n=1) pvk1yp 6, pvk1ap 6, ,5 Erotus -, ,5 Teho %

22 Taulukko 1 jatkuu Pintavalutuskentällisten tuotantosoiden tehon tarkkailutulokset tarkkailukaudella 215 (n = näytteiden lukumäärä). Kärjenrimpi, pvk1 TALVI (n=5) ph CODMn Kok. P Po4-P Kok. N NO2,3-N NH4-N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvk1yp 5, pvk1ap 4, , ,6 Erotus 1, , Teho % KEVÄT (n=2) pvk1yp 5, pvk1ap 4, , ,6 Erotus, ,4 Teho % KESÄ (n=4) pvk1yp 6, pvk1ap 5, ,5 Erotus, ,3 Teho % SYKSY (n=1) pvk1yp 6, pvk1ap 5, , ,4 Erotus 1, ,6 Teho % Pullinneva, pvk1 TALVI (n=5) pvk1yp 6, pvk1ap 5, ,4 Erotus, ,6 Teho % KEVÄT (n=2) pvk1yp 6, , pvk1ap 6, ,6 Erotus, ,4 Teho % KESÄ (n=4) pvk1yp 6, pvk1ap 6, Erotus, ,1 Teho % SYKSY (n=1) pvk1yp 6, pvk1ap 5, ,6 Erotus, ,4 Teho %

23 Taulukko 1 jatkuu Pintavalutuskentällisten tuotantosoiden tehon tarkkailutulokset tarkkailukaudella 215 (n = näytteiden lukumäärä). ph CODMn Kok. P Po4-P Kok. N NO2,3-N NH4-N Fe Kiintoaine Sauvasuo, pvk1 TALVI (n=5) mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvk1yp 6, pvk1ap 6, ,5 Erotus, ,4 Teho % KEVÄT (n=2) pvk1yp 6, pvk1ap 6, Erotus, ,8 Teho % KESÄ (n=4) pvk1yp 6, pvk1ap 6, Erotus -, ,6 Teho % SYKSY (n=1) pvk1yp 6, pvk1ap 6, ,8 Erotus, ,2 Teho % Taulukko 11 Kemikaloinnin tehon tarkkailutulokset tarkkailukaudella 215 (n = näytteiden lukumäärä). Navettarimpi, kem1 KEVÄT (n=1) ph CODMn Kok. P Po4-P Kok. N NO2,3-N NH4-N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l kem yp 6, kem ap 6, Erotus, ,4 Teho % KESÄ (n=4) kem yp 6, kem ap 6, Erotus, ,2 Teho % Mankisennevan pintavalutuskenttä pvk1 poisti hyvin fosforia, typpeä, rautaa ja kiintoainetta. Kentältä huuhtoutui happea kuluttavaa ainesta ja keväällä nitraattinitriittityppeä. Veden ph laski kesällä keskiarvona,6 ph-yksikköä. Myös Mankisennevan pintavalutuskenttä pvk2 poisti hyvin fosforia, typpeä, rautaa ja kiintoainetta. Kentältä huuhtoutui happea kuluttavaa ainesta ja nitraattinitriittityppeä. Veden ph laski kesällä noin,2 ph-yksikköä. Paskonevan pintavalutuskentältä poisti ympärivuoden typpeä ja kiintoainetta. Fosforia ja rautaa kenttä poisti talvella, keväällä ja syksyllä. Kesällä kentältä huuhtoutui

24 paljon happea kuluttavaa ainesta, fosforia ja rautaa, kuten vuonna 214. Kesällä veden ph laski kentällä noin,7 ph-yksikköä. Saarinevan pintavalutuskenttä poisti ympärivuoden kokonaistyppeä, ammoniumtyppeä, rautaa ja kiintoainetta, lisäksi poistui vähän fosforia. Keväällä ja kesällä kentältä huuhtoutui happea kuluttavaa ainesta ja nitraatti-nitriittityppeä kentältä huuhtoutui muulloin kuin kesällä. Veden ph pysyi kentällä lähes samana ympäri vuoden. Kärjenrimmen (pvk1) pintavalutuskenttä toimi ympärivuoden hyvin, pienentäen kaikkia mitattuja pitoisuuksia lähes kaikkina vuodenaikoina. Pintavalutuskenttä laski veden ph:ta kuitenkin selvästi kuten vuonna 214, ja ph tippui vuodenajasta riippuen,8-1,5 ph-yksikköä. Pullinnevan pintavalutuskenttä poisti nitraatti-nitriittityppeä, rautaa ja kiintoainetta. Muutoin reduktiot olivat pieniä tai negatiivisia. Veden ph laski kentällä -,3 phyksikköä. Pullinnevan ympäristölupamääräyksen mukaan pintavalutuskentällä on saavutettava vuosikeskiarvona ilmaistuna vähintään seuraavat puhdistustehot: kiintoaine ja kokonaisfosfori 5 % ja kokonaistyppi 2 %, tai enintään seuraavat lähtevän veden pitoisuudet: kiintoaine 1 mg/l, kokonaisfosfori 5 µg/l ja kokonaistyppi 1 µg/l. Puhdistusteho lasketaan virtaamapainotteisena vuosikeskiarvona. Pullinnevan pvk1:n tehot olivat: kiintoaine 56 %, kokonaisfosfori 6 % ja kokonaistyppi -4 %. Kiintoaineen vuosikeskiarvopitoisuus oli 8,1 mg/l, kokonaisfosforin 14 µg/l ja kokonaistypen 2 59 µg/l. Lupamääräys täyttyi siis vain kiintoaineen kohdalla. Nitriittinitraattityppeä ja rautaa kenttä poisti kohtalaisesti kaikkina vuodenaikoina. Ammoniumtyppipitoisuus nousi kentällä hieman kaikkina vuodenaikoina kevättä lukuun ottamatta ja COD Mn -arvo nousi kentällä melko selvästi kaikkina vuodenaikoina. Tulokset olivat kokonaisuutena koko lailla edellisvuoden suuntaisia, joskin reduktioprosenteissa oli osin suurta vaihtelua. Pullinnevan tulokset on raportoitu myös Pohjois- Pohjanmaan turvetuotantoalueiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 216). Sauvasuon pintavalutuskenttä toimi ympärivuoden hyvin lukuun ottamatta nitraattinitriittityppeä. Veden ph pysyi kentällä lähes samana ympäri vuoden. Pintavalutuskentälliset turvetuotantoalueet poistivat pääasiassa hyvin typpeä, fosforia, rautaa ja kiintoainetta (Taulukko 1). Happea kuluttavaa ainesta ja epäorgaanista typpeä huuhtoutui kuitenkin useimmilta pintavalutuskentiltä jonkin verran. Tehon tarkkailua suoritettiin pintavalutuskentällisten turvetuotantoalueiden lisäksi Navettarimmen kemikalointiasemalla (Taulukko 11). Navettarimmen kemikalointi toimi kiintoainetta ja nitraatti-nitriittiä lukuun ottamatta hyvin. Kesällä veden ph laski,4 yksikköä. Kuntoonpanovaiheessa olleella Kortenevalla (Taulukko 12) pintavalutuskenttä poisti erinomaisesti typpeä, fosforia, rautaa ja kiintoainetta ympärivuoden. Kentältä huuhtoutui jonkin verran happea kuluttavaa ainesta. Veden ph laski kentällä selvästi. 24

25 Taulukko 12 Tulokset tehon tarkkailusta kuntoonpanosoiden osalta kesällä 215 (n = näytteiden lukumäärä). Korteneva, pvk1 ph CODMn Kok. P Kok. N NH4-N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l TALVI (n=5) pvk1yp 6, pvk1ap 5, , Erotus 1, ,3 Teho % KEVÄT (n=1) pvk1yp 5, ,5 pvk1ap 5, , Erotus, ,5 Teho % KESÄ (n=5) pvk1yp 6, pvk1ap 5, ,2 Erotus 1, ,8 Teho % SYKSY (n=1) pvk1yp 6, pvk1ap 5, ,9 Erotus 1, ,1 Teho % Muu kuormitus Siikajoen vesistöalueella Keskimääräinen arvio Siikajoen vesistöalueen vuosittaisesta kokonaistypen kuormituksesta sisältäen luonnonhuuhtouman on 1639 t/v ja kokonaisfosforin osalta 89 t/a (ajanjakson keskiarvoja). (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 215a). Turvetuotannon osuus Siikajoen vesistöalueen kokonaiskuormituksesta on suhteellisen pieni, mutta paikallisesti sillä voi olla merkitystä vesistöjen kuormittajana. Turvetuotannon aiheuttama kuormitus sisältyy pistekuormitukseen, jonka osuus typpi- ja fosforikuormituksesta Siikajoen vesistöalueella on 3 % (Kuva 4). Siikajoen v. 22 hajakuormitusselvityksen (PSV-Maa ja Vesi Oy 23) mukaan turvetuotannon kuormituksen osuus Siikajoen vesistöalueelle tulevasta fosforin ja typen kokonaiskuormituksesta (luonnonhuuhtoumaa lukuun ottamatta) on noin 1 2 %. Siikajoen vesistöalueella on suunniteltu kunnostusojituksia vuosina lähes 4 km (hyötyalue ha) (ELY:n tiedonanto ). Vuonna 215 kunnostusojituksia suunniteltiin toteutettavaksi tai useamman vuoden hankkeita aloitettavaksi Siikajoen vesistöalueella noin 268 ha:n hyötyalalla (noin 717 km). Lisäksi aiempia kunnostusojitushankkeita on suunnitelmien mukaan käynnissä noin 321 ha alalla. Turvetuotannon kuormittava pinta-ala vuonna 215 oli 476 ha.

26 26 kok. N kok. P 49 % 41 % 31 % Maatalous Metsätalous Haja-asutus Hulevesi 1 % Pistekuormitus Laskeuma 2 % 3 % 1 % 4 % 3 % 3 % 5 % 57 % Luonnonhuuhtouma Kuva 4 Pintavesien fosfori- ja typpikuormituksen jakautuminen eri kuormituslähteiden kesken Siikajoen vesistöalueella (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 215). Turvetuotannon kuormitus sisältyy pistekuormitukseen. 4 VESISTÖTARKKAILU 4.1 Tarkkailun toteutus Vuonna 215 Siikajoen turvetuotantoalueiden vesistötarkkailu koostui vuosittain toistuvasta tarkkailusta (6 näytepistettä) ja päästötarkkailusoiden mukaisesta vaihtuvasta alueellisesta tarkkailusta (4 näytepistettä). Vesistötarkkailupisteet on esitetty kartalla ja taulukossa liitteessä 1. Vaihtuvan ja vuosittain toistuvan vesistötarkkailun näytteet otettiin vuonna 215 kevättalvella huhtikuussa sekä kerran kuukaudessa kesä-elokuussa. Vesistötarkkailunäytteet otettiin likimain samaan aikaan kuin päästötarkkailunäytteet. Vesistötarkkailu suoritettiin vuonna 215 ohjelman mukaisesti. Turvetarkkailun päästö- ja vesistönäytteissä on käytetty kiintoainepitoisuuksien määrittämisessä samaa suodatinkokoa 1,2 µm, joten tulokset ovat keskenään vertailukelpoisia (Vuodesta 29 lähtien ympäristöhallinnolla on ollut käytössä vesistönäytteille pääasiassa suodatinkoko,4 µm.). 4.2 Vuosittain toistuva tarkkailu Neittävänjoessa (Ne2) vesi oli sameaa ja kiintoaine- ja rautapitoista (liite 3). Rautapitoisuudet nousivat loppukesällä. Veden happitilanne oli tyydyttävä, kesäkuun tarkkailukerralla hyvä. Veden ph oli 6,4-6,7. Sähkönjohtavuus oli alhainen (ka. 4,4 ms/m). Ravinne ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella Neittävänjoen vesi oli rehevää. Vesi oli väriluvun ja kemiallisen hapenkulutuksen perusteella runsashumuksista. Lamujoen (Lam18) veden happitilanne oli tyydyttävä tai hyvä (liite 3). Veden ph vaihteli välillä 6,-6,6 ja sähkönjohtavuus alhainen (3,4 ms/m). Vesi oli sameaa ja kiintoainetta oli vedessä keskimäärin 12,3 mg/l. Ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella Lamujoen vesi oli rehevää. Vesi oli väriluvun ja kemiallisen hapenkulutuksen perusteella runsashumuksista. Vesi oli rautapitoista, tosin pitoisuudet olivat Lamujoessa tarkkailupisteistä alhaisimmat. Rautapitoisuudet nousivat heinäelokuussa.

27 Siikajoen vedenlaatu oli hyvin samanlainen Rantsilan kohdalla (Si73) ja alempana Saarikosken kohdalla (Si5). Veden happitilanne oli tyydyttävä hyvä. Veden sameus ja kiintoainepitoisuus olivat hieman korkeampia alemmalla pisteellä (Si5). Veden ph oli vaihteli välillä 6, 6,5 ja sähkönjohtavuusarvot olivat matalia. Ravinne ja a- klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Siikajoen vesi oli väriluvun ja kemiallisen hapenkulutuksen perusteella runsashumuksista molemmissa tarkkailupisteissä. Vesi oli rautapitoista ja pitoisuudet nousivat heinä-elokuussa. Rautapitoisuudet olivat hieman korkeampia Rantsilan kohdalla kuin Saarikosken kohdalla. Savalojan suulla (Sa) veden happitilanne oli tyydyttävä. Vesi oli hyvin tummaa, sameaa ja kiintoainepitoista. Veden ph vaihteli välillä 6,2-6,5 ja vesi oli runsashumuksista väriluvun ja kemiallisen hapenkulutuksen perusteella. Sähkönjohtavuus oli korkeampi kuin Siikajoessa, Neittävänjoessa ja Lamujoessa. Savaloja on ravinnepitoisuuksien perusteella rehevä, tosin a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vain lievästi rehevä. Levien kasvua rajoittaa kuitenkin ravinteiden lisäksi myös mm. valon määrä. Rautapitoisuudet olivat korkeita Savalojan suulla. Luohuanjoen (Lu2) vesi oli hyvin tummaa, sameaa ja kiintoainepitoista. Veden happitilanne oli tyydyttävä. Veden ph vaihteli välillä 6,3-6,5 ja sähkönjohtavuus tarkkailupisteistä korkeimmalla tasolla (ka. 8,1 ms/m). Luohuanjoki on ravinnepitoisuuksien perusteella rehevä, mutta a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vain lievästi rehevä. Luohuanjoen vesi oli rautapitoista ja väriluvun ja kemiallisen hapenkulutuksen perusteella runsashumuksista. 4.3 Vuosittain toistuva tarkkailu, vedenlaadun kehitys 2-luvulla Hapen kyllästysaste on pysynyt hyvin tasaisena kaikilla pisteillä vaihdellen pääsääntöisesti tyydyttävän ja hyvän happitilanteen välillä (Kuva 5). Savalojan veden happitilanne on vaihdellut voimakkaimmin ja on ollut tarkkailupisteistä huonoimmalla tasolla lähes koko 2-luvun ajan. Neittävänjoen hapen kyllästysaste on ollut yleensä tarkkailupisteistä paras, tosin happitilanne on ollut paras Lamujoessa ja Siikajoessa Saarikosken pisteellä. Lamujoesta ensimmäiset happipitoisuustiedot ovat vuodelta 24. Kuvan (Kuva 5) perusteella kemiallinen hapenkulutus on noussut vuodesta 2 lähtien kaikilla tarkkailupisteillä ja tarkkailupisteistä mitatut arvot vaihtelevat keskenään samalla tavalla. Savalojasta ja Luohuanjoesta on mitattu suurimmat COD Mn -arvot arvot ja Neittävänjoessa on mitattu pienimmät. Suomen sisävedet ovat tummuneet 199-luvun puolivälin jälkeen. Tummuminen vaikuttaa COD Mn -arvojen nousuun. Ilmiö on yleinen koko pohjoisella pallonpuoliskolla, ja sen vuoksi myös syiden ajatellaan olevan globaaleja, kuten ilmaston lämpeneminen ja vähentynyt hapan laskeuma. Lisäksi muita syitä voivat olla pistekuormitus ja maankäytön muutokset. (SYKE 214) 27

28 28 12 Hapen kyllästysaste Siikajoki Saarikoski Siikajoki Rantsila Neittävänjoki Koskenkylä Lamujoki Pulkk yp 1,5 km Luohuanjoki 86-tien silt Savaloja Sa % Kemiallinen hapenkulutus mg/l Kuva 5 Hapen kyllästysaste ja kemiallinen hapenkulutus tarkkailupisteissä vuosina Kokonaisfosforipitoisuudet ovat pysyneet samalla tasolla vuodesta 2 lähtien (Kuva 6). Jaksolla on havaittavissa muutamia piikkejä, muuten pitoisuuksien vaihtelut ovat samansuuntaisia. Suurimmat fosforipitoisuudet on mitattu Savalojasta, pienimmät puolestaan Siikajoesta ja Lamujoesta. Kokonaistyppipitoisuudet ovat fosforipitoisuuksien tapaan pysyneet samalla tasolla vuodesta 2 lähtien. Pitoisuuspiikit on havaittavissa samoina ajankohtina fosforipitoisuuksien kohdalla. Korkeimmat typpipitoisuudet on mitattu Savalojasta ja Luohuanjoesta, matalimmat Siikajoesta ja Lamujoesta. Ravinnepitoisuudet ovat olleet 2- luvulla rehevällä tasolla. Rautapitoisuuksia ei ole seurattu kaikilta pisteiltä yhtä useasti kuin ravinne-, COD Mn - ja happipitoisuuksia. Rautapitoisuudet ovat kuitenkin pysyneet samalla tasolla koko 2-luvun ajan. Muiden pitoisuuksien tapaan Savalojan veden rautapitoisuus on suurin. Siikajoen ja Lamujoen pitoisuudet ovat pienimpiä.

29 Yleisesti ottaen koko 2-luvun ajan paras vedenlaatu on ollut Siikajoessa sekä Lamujoessa. Huonoin vedenlaatu on ollut Savalojassa ja Luohuanjoessa Kokonaisfosfori Siikajoki Saarikoski Siikajoki Rantsila Neittävänjoki Koskenkylä Lamujoki Pulkk yp 1,5 km Luohuanjoki 86-tien silt Savaloja Sa 25 2 µg/l Kokonaistyppi 4437 µg/l 25 2 µg/l Rauta µg/l Kuva 6 Fosfori, typpi ja rautapitoisuudet tarkkailupisteissä vuosina

30 4.4 Alueellinen tarkkailu ja turvetuotannon vaikutukset vesistössä Kureluijanneva laskee reittiä Haaraoja-Ruonasenoja-Lamujoki-Siikajoki (Kuva 7). Tuotannon päätyttyä 214 Kureluijannevalle perustettiin kosteikko, eikä jälkihoitovaiheen tarkkailua pystytty enää pumpun sulkemisen jälkeen tekemään pintavalutuskentän mittapadolta. ELY-keskuksen hyväksynnällä ( ) Kureluijannevan jälkihoitovaiheen tarkkailua suoritetaan vesistöpisteillä Lam41 ja Lam33 vuosina Lisäksi vuonna 215 tarkkailtiin pisteitä Ruo ja Ruo, jotka on myös merkitty tarkkailuohjelmassa Kureluijannevan ala- ja yläpuoliseksi pisteeksi. 3 Kuva 7 Kureluijanneva ja vesistötarkkailupisteet. Veden ph oli Ruonasenojassa (Ruo) Kureluijannevan yläpuolella 5,7 ja nousi Kureluijannevan alapuolelle (Ruo) mentäessä (ph ka. 6,2)(Taulukko 13). Ruonaojan sähkönjohtavuudet olivat alhaisia, Kureluijannevan yläpuoliselta pisteeltä alapuoliselle pisteelle siirryttäessä sähkönjohtavuus nousi luvusta 2,6 ms/m lukuun 3,3 ms/m. Myös veden väriluku ja kemiallinen hapenkulutus nousivat hieman. Kiintoainepitoisuus ja sameusarvo nousivat selvästi. Ravinnepitoisuuksien perusteella Ruonaojan vesi oli molemmilla pisteillä rehevää. Klorofylli-a-pitoisuus nousi Kureluijannevan yläpuolelta alapuolelle siirryttäessä lievästi rehevältä tasolta rehevälle tasolle. Taulukko 13 Vedenlaatu Kureluijannevan vesistötarkkailupisteillä keskiarvona vuonna 215. Lämpötila O2 liuk O2 kyll% K-aine Sameus Sähk. joht. ph Väri CODMn Kok.N Kok.P Fe Klorofylli-a, -1m C mg/l % mg/l FTU ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Ruo 9,3 8,7 74,5 7,1 3,3 2,6 5, ,3 Ruo 9,8 8,6 74,8 11,7 6,1 3,3 6, ,2 Lam41 12,7 8,4 78,5 6,5 3,4 2,5 6, ,7 Lam33 12,8 8,5 79,5 1,3 5,7 3, 6, , Lamujoessa veden ph-taso ei muuttunut Kureluijannevan yläpuoliselta pisteeltä alapuoliselle siirryttäessä. Kiintoainepitoisuus, sameusarvo, väriluku ja kemiallinen hapenkulutus kasvoivat selvästi alapuoliselle pisteelle siirryttäessä. Lamujoen vesi oli molemmilla pisteillä rehevällä tasolla. Ravinnepitoisuudet kasvoivat jonkin verran