Hakija Turveruukki Oy, Teknologiantie 12 A, Oulu, puh

Transkriptio

1 1 YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN TIEDOKSIANTOKUULUTUS Dnro PSAVI/176/04.08/2012 Hakija Turveruukki Oy, Teknologiantie 12 A, Oulu, puh Asia Hourunnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, tuotantoalueen laajentaminen 1,7 ha ja tuotantolohkojen 1 8 jälkihoitotoimien vahvistaminen, Siikalatva ja Siikajoki Hakemuksen pääasiallinen sisältö Toimintaa koskeva ympäristölupa Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 39/04/2 myöntänyt ympäristöluvan turvetuotantoon Rantsilan kunnassa, nykyisin Siikalatvan kunnassa, sijaitsevalla Hourunnevalla, yhteensä noin 27,3 ha:n suuruisten lisäalueiden (tuotantolohkot 9 ja 10) kuntoonpanoon turvetuotantoa varten ja vesien johtamiseen 58,8 ha:n alalta Selkämaanojan ja Kärähtämänojan kautta sekä 100,9 ha:n alalta Pakkulanojan ja Kurranojan kautta Siikajokeen. Tuotannossa oleva suoala on enimmillään noin 159,7 ha. Lisäksi alueella saadaan varastoida ja käsitellä puuperäisiä polttoaineita. Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on velvoitettu tehtäväksi mennessä, mikäli toimintaa jatketaan vuoden 2012 jälkeen. Hakemus Lupamääräysten tarkistamisen lisäksi on lohkojen 1 8 osalta pyydetty luvan voimassaolon muuttamista määräaikaiseksi, niin, että tuotantotoimet määrätään päättymään vuoden 2020 loppuun mennessä ja samalla vahvistetaan näiden lohkojen jälkihoitotoimet. Turvetuotantoon vuosina kuntoonpantujen tuotantolohkojen 9 ja 10 yhteenlaskettua pinta-alaa 27,3 ha laajennettiin ympäristöluvan myöntämisen jälkeen 29 ha:iin, kun tuotantolohkon 10 länsiosaan, lohkon 9 pohjoispuolelle suunniteltu auma-alue 5 siirrettiin tuotannosta poistuvan lohkon 2 etelä-/itäosaan ja otettiin tuotantokäyttöön. Lupamääräysten tarkistamisen ohella nyt haetaan lupaa toiminnan laajentamiseen sanotulla, hakemuksen täydennykseen liitetystä kartasta ilmenevällä 1,7 ha:n suuruisella alueella lohkolla 10. Lohkojen 9 ja 10 osalta ympäristöluvan on pyydetty jatkuvan toistaiseksi voimassa olevana. Kuvaus toiminnasta Hourunnevan kuntoonpano turvetuotantoon aloitettiin talvella , ja tuotanto vuonna Seuraavassa esitetyt tiedot on esitetty hakemuksessa ja sen täydennyksissä ja Tuotanto- ja auma-alueita on yhteensä 95,7 ha. Lupamääräysten tarkistamista haetaan vuoden 2012 lopussa tuotannossa olleelle alueelle 89,8 ha, mukaan lukien puuperäisten polttoaineiden varastointi ja käsittely tuotantoalueella. Vuoden 2012 lopussa tuotanto oli päättynyt lohkoilla 2 ja 3, lohkojen 1 ja 4 8 jäljellä oleva tuotantopinta-ala oli yhteensä 60,8 ha. Lohkoilla 9 ja 10 tuotannossa oli 29 ha. Tuotantoalan arvioidaan vastaisuudessa pienenevän niin, että lohkoilla 1 8 tuotantoala on 40 ha vuonna 2015 ja tuotanto päättyy vuonna Lohkoilla 9 10 tuotantopinta-alan arvioidaan olevan 20 ha vuonna 2022 ja tuotannon päättyvän vuonna 2030.

2 Vuoden 2012 lopussa lohkoilla 1 8 tuotannosta poistuneella noin 79 ha:n alueella sijaitsevat 1,7 ha:n suuruinen aumaksi otettu alue sekä lohkolle 1 perustettava 1,9 ha:n suuruinen kosteikko. Näin ollen tuotannosta poistunut alue oli yhteensä noin 75,5 ha. Nykyisellä tuotantopinta-alalla jyrsinpolttoturvetta tuotetaan mekaanisella kokoojavaunumenetelmällä normaaliolosuhteissa noin MWh/v. Vesienkäsittely ja vesien johtaminen Hourunnevalla käytettäviä vesienkäsittelyrakenteita ovat sarkaojien lietesyvennykset ja lietteenpidättimet, kaksi virtaamansäätöpatoa, pumppaamo, kolme laskeutusallasta ja yksi pintavalutuskenttä. Tuotantolohkojen 3 8 kuivatusvedet johdetaan painovoimaisesti laskeutusaltaan 1 ja mittapadon kautta Selkämaanojaan, Kärähtämänojaan ja edelleen Siikajokeen. Laskeutusaltaan 1 valuma-alue on noin 73 ha, josta on tuotantoaluetta noin 31,5 ha, aumaaluetta noin 1,4 ha, tuotannosta poistunutta aluetta noin 30,1 ha (kasvittunut ala noin 24 ha) sekä reuna-alueita noin 10 ha. Tuotantolohkojen 1 ja 2 vedet laskevat painovoimaisesti laskeutusaltaan 2 ja mittapadon kautta Pakkulanojaan, Kurranojaan ja edelleen Siikajokeen. Laskeutusaltaan 2 valuma-alue on noin 90 ha, josta on tuotantoaluetta noin 27,3 ha, tuotannosta poistunutta aluetta yhteensä noin 45,2 ha (kasvittunut kokonaan), tulevaa kosteikkoaluetta lohkon 1 alueella noin 2,0 ha, auma-alueita noin 4,5 ha sekä reuna- tie- ja tukikohta-aluetta yhteensä noin 11 ha. Tuotantolohkojen 9 ja 10 kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaan 3 kautta pumppaamalla pintavalutuskentälle 1 sulan maan aikana. Pintavalutuskentältä vedet laskevat mittapadon läpi Pakkulanojan ja Kurranojan kautta Siikajokeen. Jäätyneen maan aikana lohkojen 9 ja 10 vedet johdetaan laskeutusaltaan ja sen alapuolella olevan settipadon kautta pintavalutuskentän ohi alapuoliseen vesistöön. Pintavalutuskentän 1 valuma-alue on noin 32 ha josta tuotantoaluetta noin 29 ha ja reuna-aluetta noin 3 ha. Pintavalutuskentän 1 pinta-ala on noin 1,35 ha, mikä on noin 4,2 % pintavalutuskentän kokonaisvaluma-alueesta. Lisäksi Hourunnevalle on asennettu ympäristölupapäätöksen nro 39/04/2 lupamääräyksessä 1 määrätyt kaksi virtaamansäätöpatoa. Esitys vesienkäsittelyn tehostamiseksi Tuotannosta poistuneeseen tuotantolohkon 1 eteläosaan on tarkoitus rakentaa kosteikko (1,9 ha). Vedet pumpataan sulan maan aikana kosteikolle tuotannossa olevalta lohkolta 1 sekä tuotannosta poistuneelta lohkolta 2. Jäätyneen maan aikana pumppaamo ei ole toiminnassa ja vedet lasketaan kosteikkopumppaamon alapuolella olevan avattavan settipadon kautta laskeutusaltaaseen 2 ja edelleen alapuoliseen vesistöön. Kosteikkopumppaamon käyttö lopetetaan, kun tuotanto lohkolla 1 päättyy. Kosteikon valuma-alue on noin 86 ha, josta on tuotantoaluetta noin 27,3 ha, tuotannosta poistunutta aluetta yhteensä noin 45,2 ha (kasvittunut kokonaan), auma-alueita noin 4,5 ha sekä reuna- tie- ja tukikohta-aluetta yhteensä noin 9 ha. Hakemuksen täydennyksessä hakija on täydennyskehotuksen johdosta esittänyt selvityksen mahdollisuuksista tehostaa tuotantoalueen vesienkäsittelyä hakemuksessa esitettyä enemmän. Selvityksen mukaan tuotantolohkon 1, jolla tuotannon on arvioitu päättyvän vuonna 2016, välittömässä läheisyydessä ole vesienkäsittelyn tehostamiseen soveltuvaa pintavalutuskenttäaluetta, ympärivuotinen kosteikkokäsittely vaatisi kohtuuttomat kustannukset eikä kemiallisen käsittelyn määrääminen olisi teknistaloudellisesti kohtuullista jäljellä oleva tuotantoaika huomioon ottaen. Tuotantolohkojen 4 8 osalta on todettu, että näiden lohkojen läheisyydessä ei ole pintavalutuskentäksi soveltuvaa aluetta eikä kemialli- 2

3 sen käsittelyn määrääminen olisi teknistaloudellisesti kohtuullista jäljellä oleva tuotantoaika huomioon ottaen. Lisäksi hakija on esittänyt selvitystä kemiallisen käsittelyn soveltuvuudesta Hourunnevalle. Hakijan mukaan ympärivuotisen pintavalutuksen käyttöönotto lohkoilta 9 10 johdettavien vesien käsittelemiseksi edellyttäisi uuden pumppaamon rakentamista, mikä sähköliittymineen maksaisi noin Hakijan mukaan tämä lisäinvestointi ei ole taloudellisesti kannattava. Hakijan mukaan hakemuksessa esitetty vesienkäsittelyn tehostamien on riittävä toimenpide. Vesien kemialliselle käsittelylle ei ole riittävästi perusteita, kun otetaan huomioon siihen liittyvät ympäristöriskit, siitä saatava hyöty ja menetelmän kustannukset turvetuotantoalueen kokoon ja ikään nähden. Hakemuksen täydennyksessä hakija on esittämillään perusteilla katsonut, että pintavalutuskentän toiminnalle ei tule asettaa päästörajoina puhdistustehovaatimuksia tai niille vaihtoehtoisia pintavalutuskentältä lähtevän veden pitoisuusvaatimuksia. Toiminnan sijoittamispaikka Hourunnevan turvetuotantoalue sijaitsee Siikalatvan kunnassa noin 10 km Rantsilan keskustaajamasta kaakkoon Siikajoen valuma-alueella. Tiedot olennaisista päästöistä ja syntyvistä jätteistä Hourunnevan turvetuotantoalueen päästöjä vesistöön on tarkkailtu vuosina Vuonna 2005 tarkkailtiin lisäksi kuntoonpanovaiheessa olevia lohkoja Muina vuosina Hourunnevan päästöt on laskettu Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon päästötarkkailun keskimääräisillä ominaiskuormitusluvuilla. Keskimääräisiksi brutto-/nettopäästöjen vuotuiseksi keskiarvoksi vuosina , jolloin tuotantopinta-ala on ollut ha, on arvioitu - kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) kg/ ei arvioitu nettopäästöä - kokonaisfosfori (Kok.P) 46 kg/ 35 kg -kokonaistyppi (Kok.N) 963 kg/ 692 kg - kiintoaine kg/ kg Vastaisuudessa vesistöön joutuvat päästöt on arvioitu lohkoilta 3 8 tulevat päästöt Selkämaanojaan sekä lohkoilta 1 2 ja 9 10 tulevat päästöt Pakkulanojaan: Vuosi/tuot. pinta-ala COD MN Kok.P Kok.N Kiintoaine Lohkot 3 8, Selkämaanoja Brutto-/nettopäästöt kg/v 2013/ 40 ha 5 277/ ei arv. 17/13 401/ / / 34 ha 4 472/ ei arv. 15/11 340/ / ja 2022/ 28 ha 3 746/ ei arv. 12/9 285/ /1 635 Vuosi/tuot. pinta-ala COD MN Kok.P Kok.N Kiintoaine Lohkot 1 2 sekä 9 Brutto-/nettopäästöt kg/v 10, Pakkulanoja 2013/ 62 ha 8 115/ ei arv. 26/19 559/ / / 62 ha 7 822/ ei arv. 24/18 522/ / ja 2022/ 33 ha 4 211/ ei arv. 13/10 260/ /1 067 Toiminnassa on vuosittain syntynyt jätettä seuraavasti: jäteöljy kg, öljynsuodattimet kg, akut 0 70 kg ja sekajäte kg. Kaivannaisjätettä syntyy koko tuotantoaikana: pintamaat m 3, kannot ja muu puuaines 500 m 3, kivet 5 m 3, kivennäismaat 950 m 3 ja laskeutusaltaiden lietteet 76 m 3. 3

4 Toiminnan vaikutukset ympäristöön ja niiden korvaaminen tai kompensoiminen Hakijan arvion mukaan Hourunnevalta vesistöön tuleva kuormitus ei vaikuta Siikajoen vedenlaatuun vuosina tai heikennä vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen tilatavoitteiden saavuttamista Siikajoessa. Keskimääräisen ph:n (6,5 6,6) perusteella Hourunnevalta lähtenyt vesi on ollut lievästi hapanta eikä vesistön happamoitumisriskiä todennäköisesti jatkossakaan aiheudu. Eteläisillä lohkoilla uusi kasvillisuuskenttä vähentää kesällä päästöjä vesistöön. Lisäksi päästöt vähenevät, kun Hourunnevan tuotantoala pienenee merkittävästi vuosina Päästöillä ei arvioida olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia lähialueen pintavesien käyttöön. Jäljempää kohdassa vahinkoarvio ilmenevästi hakija on arvioinut, että Hourunnevalta johdettavista vesistä osaltaan aiheutuu haittaa kalastolle ja kalastukselle. Toiminnasta ei hakijan mukaan aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Tuotantoalueelta on lähimpään asutukseen matkaa 1,7 km. Toiminnasta aiheutuva pöly- ja meluhaitta ovat vähäisiä. Jälkihoitovaihe Turvetuotannon päättyessä toiminnanharjoittaja purkaa tuotantoalueelta tarpeettomat rakenteet, siistii alueen ja vesienkäsittelyä jatketaan, kunnes alue siirtyy jälkikäyttöön tai vesien johtaminen alueelta voidaan muutoin lopettaa. Jälkihoitovaiheen tarkkailu on tarkoitus toteuttaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Hakemuksen täydennyksessä on arvioitu, että lohkojen 1 8 jälkihoitovaiheeksi riittävät tuotannon päättymistä seuraavat vuodet 2021 ja Alueen jälkikäytöstä sekä mahdollisesta ympäristöasioiden hoidosta ja kuormituksesta vesistöön vastaa maanomistaja tai -haltija. Hakemuksen täydennyksen mukaan hakijan omistamalla tuotantolohkolla 2, noin 10 ha:n suuruisella tuotannosta poistuneella alueella, on tarkoitus tehdä tuhkalannoitus kesällä Tarkkailu Hakemuksessa (liite 6) on esitys käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuksi. Hourunneva kuuluu päästö- ja vesistötarkkailun osalta Siikajoen turvetuotantoalueiden yhteistarkkailuohjelmaan ( Paavolan Turve Ky, Piipsan Turve Oy, Turveruukki Oy, Vapo Oy. Siikajoen vesistöalueen turvetuotannon tarkkailu. Päästö- ja vesistötarkkailuohjelma ) Hourunnevan kalataloustarkkailu ja pohjaeläintarkkailu on kuitenkin liitetty vuosille hyväksyttyyn Siikajoen yhteistarkkailuohjelmaan: Osa II: Kalatalous ja Osa III: Pohjaeläintarkkailu. Tarkkailuohjelma on liitetty hakemukseen täydennyksenä. Vahinkoarvio Siikajoen vesistöalueen nykyinen tila, kalasto ja kalastus sekä alueen turvetuotanto kokonaisuudessaan huomioon ottaen hakija on arvioinut, että Hourunnevan turvetuotannosta osaltaan aiheutuu kalastolle ja kalastukselle haittaa, joka voidaan kompensoida vuotuisella kalatalousmaksulla, jonka suuruus olisi vuoden 2017 loppuun saakka 190 euroa ja sen jälkeen 150 euroa. Asiakirjojen nähtävänäpito Asiakirjat ovat nähtävänä Siikalatvan ja Siikajoen kunnanvirastoissa. Asiakirjoihin voi tutustua myös Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen toimitiloissa Oulussa. 4

5 5 Mahdollisuus muistutusten ja mielipiteiden esittämiseen Muistutuksia hakemuksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea (asianosainen). Muilla kuin asianosaisilla on oikeus esittää mielipiteensä hakemuksen johdosta. Ohjeet muistutusten ja mielipiteiden tekemiseen Kirjalliset muistutukset ja mielipiteet voidaan esittää vapaamuotoisesti. Muistutuksista tulee käydä ilmi seuraavat seikat: - muistuttajan nimi, postiosoite, mahdollinen sähköpostiosoite ja puhelinnumero arkisin - yllä mainittu hakijan ja hakemuksen nimi sekä diaarinumero PSAVI/176/04.08/ mikäli muistutus koskee kiinteistöä, kiinteistön nimi, rekisterinumero, kiinteistörekisterikylä ja kunta - ne hankkeeseen liittyvät asiat, jotka muistuttaja haluaa tuoda hakemusta käsittelevän lupaviranomaisen tietoon - yksilöidyt vaatimukset sekä niiden perusteet - muistuttajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei muistutusta toimiteta sähköisesti - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti, selvitys asiamiehen toimivallasta. Muistutusten ja mielipiteiden toimittaminen ja määräpäivä Kirjalliset muistutukset ja mielipiteet on toimitettava kahtena kappaleena Pohjois- Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon viimeistään Kirjaamo on avoinna arkisin klo Kirjelmän voi toimittaa myös postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Aluehallintoviraston yhteystiedot ovat kuulutuksen alalaidassa. Lisätietoja Asian esittelijä: Valtteri Niskanen puh tai Erillinen tiedoksianto järjestäytymättömien osakaskuntien osakkaille Hakemuksessa tarkoitetulla hankkeella saattaa olla vaikutuksia myös Siikalatvan kunnassa sijaitsevalla yhteisellä maa-alueella Myllypalsta Lupasihteeri Anne Moilanen