IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU WWE

Transkriptio

1 IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU WWE VAPO OY, TURVERUUKKKI OY, KUIVA-TURVE OY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, TURVETUOTE PEAT- BOG OY, POLAR-SAMMAL OY Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästöja vaikutustarkkailu v. 211

2

3 IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 211 Osa I: Käyttö-, päästö- ja vesistövaikutustarkkailu

4

5 Vapo Oy, Turveruukki Oy, Kuiva-Turve Oy, Pudasjärven Turvetyö Oy, Turvetuote Peat-Bog Oy, Polar-Sammal Oy Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 211 Osa I: Käyttö-, päästö- ja vesistövaikutustarkkailu Sisältö 1 1 JOHDANTO TARKKAILUVELVOLLISET TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU Kuntoonpanosoiden käyttötarkkailu Tarkkailun toteutus Tarkkailun tulokset Valuma Veden laatu Ominaispäästöt Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Päästöt Yhteenveto vuosien päästöistä VESISTÖTARKKAILU Tarkkailun toteutus Tarkkailtujen vesistöjen kuvaus Vuosittainen veden laadun tarkkailu Siuruanjoki Iijoki Iijoen vedenlaadun kehitys TURVETUOTANNON KUORMITUKSEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ Vedenlaadun ja tarkkailutulosten vertailu Siuruanjoki Iijoki Laskennallinen arvio pitoisuusvaikutuksista YHTEENVETO VIITTEET Liitteet Liite 1 Turvetuotantoalueiden sijainti Liite 2 Päästötarkkailun tulokset v. 211 Liite 3 Vesistötarkkailun tulokset v. 211 Liite 4 Ympäristöhallinnon vesistötarkkailutulokset v. 211 Copyright Pöyry Finland Oy

6 2 Pohjakartta-aineistot Maanmittauslaitos, lupa nro 48/MML/12 Pöyry Finland Oy Eeva-Leena Anttila, FM Ari Nikula, FM Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 959 OULU puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com Copyright Pöyry Finland Oy

7 1 1 JOHDANTO Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueille on voimassa käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille (Vapo Oy, Turveruukki Oy 26). Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman muutamin tarkennuksin (PPO-26-Y-98-13). Kainuun TE-keskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman muutamin lisäyksin (Dnro 269/ ). Tarkkailuohjelma sisältää Vapo Oy:n, Turveruukki Oy:n ja Kuiva-Turve Oy:n turvetuotantoalueet. Vuonna 28 tarkkailuun on liittynyt Pudasjärven Turvetyö Oy, vuonna 29 Turvetuote Peat Bog Oy ja vuonna 211 Polar-Sammal Oy. Lisäksi alueella toimii myös muita turvetuottajia, joiden tarkkailut eivät sisälly tähän tarkkailuun. Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden tarkkailu toteutettiin vuonna 211 tarkkailuohjelman mukaisesti. Tässä raportissa keskitytään päästötarkkailun osalta kesäaikaisiin tuloksiin. Vuonna 211 kesäaikaisessa päästötarkkailussa olivat pääasiassa Siuruanjoen pääuoman turvetuotantoalueet. Kuntoonpanovaiheen päästötarkkailussa Iijoen Siuruanjoen alueella olivat Kärppäsuo ja Kupsussuo. Ympärivuotisten tarkkailukohteiden sekä kuntoonpanovaiheen tarkkailukohteiden tulokset on raportoitu Pohjois-Pohjanmaan turvesoiden vuosikuormituksen tarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 212), mutta ne on otettu kesän osalta huomioon myös tässä raportissa, ja niiden koko vuoden tulokset ovat myös tämän raportin liitteenä. Turvetuotantoalueiden kokonaispinta-ala (sisältäen muutamia tähän tarkkailuraporttiin kuulumattomia turvesoita 19 ha) oli vuonna 211 Iijoen pääuoman vesistöalueella 3 41 ha ja Siuruanjoen vesistöalueella ha. Valtaosa pinta-alasta oli tuotannossa. 74 %:lla tuotantoalasta oli kesäaikaisena vesiensuojeluratkaisuna pintavalutus. Ympärivuotinen pintavalutus oli käytössä 41 %:lla Iijoen pääuoman ja 26 %:lla Siuruanjoen turvetuotantopinta-alasta. Vesistötarkkailua oli vuonna 211 turvetuotantoalueiden alapuolisissa vesistöissä alueellisilla tarkkailupisteillä sekä vesistöalueen vuosittaisilla vesistötarkkailupisteillä. Kalataloustarkkailu käsitti vuonna 211 vuosittaisen kalastuskirjanpidon Siuruanjoella, kalastustiedusteluja Siuruanjoella ja Kivarinjoella ja sähkökoekalastuksia Siuruanjoella ja sivujoissa. Tarkkailun tulokset on raportoitu tämän raportin osassa II. Lisäksi Iijoesta tutkittiin pohjaeläinyhteisöjen tilaa ja tämän tarkkailun tulokset on raportoitu osassa III. 2 TARKKAILUVELVOLLISET Tässä tarkkailussa mukana olevat Vapo Oy:n, Turveruukki Oy:n, Kuiva-Turve Oy:n, Pudasjärven Turvetyö Oy:n, Turvetuote Peat Bog Oy:n ja Polar-Sammal Oy:n turvetuotantoalueet on esitetty taulukossa 1. Turvetuotantoalueiden sijainti on esitetty liitteessä 1. Copyright Pöyry Finland Oy

8 2 Taulukko 1 Tarkkailuvelvolliset turvetuotantoalueet vuonna 211. (LAP) = sijaitsee Lapin ELYkeskuksen alueella. tuotantoalue Iijoen pääuoma tuottaja pinta-ala ha tuotantoalue tuottaja Siuruanjoki vesistöalue vesistöalue Kortesuo Vapo Oy Saarisuo Vapo Oy Joutsensuo Vapo Oy Vaaraojanlatvasuo Vapo Oy Haukkasuo Vapo Oy Viitasuo Vapo Oy Lehdonsuo Vapo Oy Kynkäänsuo Vapo Oy Palosuo Vapo Oy Kynkäänsuo Vapo Oy Iso-Pihlajasuo Vapo Oy Kynkäänsuo Vapo Oy Olki-Peurasuo Vapo Oy Teerilammensuo Vapo Oy Kapulasuo Vapo Oy Sivakkasuo Vapo Oy Koppelosaarensuo Vapo Oy Sivakkasuo Vapo Oy Koppelosaarensuo Vapo Oy Iso-Pukasuo Vapo Oy Leväsuo Vapo Oy Polvisuo Vapo Oy Leväsuo Vapo Oy Kalliosuot: Peltosuo Vapo Oy Koutuansuo Vapo Oy Kalliosuot: Epäilyksensuo Vapo Oy Kupsussuo Vapo Oy Kalliosuot:Kuikkasalmensuo Vapo Oy Kärppäsuo Turveruukki Oy Kalliosuot: Kuikkasuo Vapo Oy Lampisuo (osa) Turveruukki Oy Lampisuo (osa) Turveruukki Oy Murtosuo Turveruukki Oy Kapeimmansuo Turveruukki Oy Mäntyharjun-Riepul.suo Turveruukki Oy Koivuojanlatvasuo Turveruukki Oy Ällinsuo Turveruukki Oy Kääpäsuo Turveruukki Oy Isosuo Kollaja Turveruukki Oy Pukasuo Turveruukki Oy Ahvensuo Turveruukki Oy Räiskinsuo Turveruukki Oy Ahvensuo Turveruukki Oy Viidansuo Turveruukki Oy Latvasuo Turveruukki Oy Ämmänsuo Turveruukki Oy Latvasuo Turveruukki Oy Kaartosuo Turveruukki Oy Luisansuo Turveruukki Oy Matkasuo Pudasjärvi Turveruukki Oy Lavasuo Turveruukki Oy Heini-Honkisuo (LAP) Turveruukki Oy Kuikkasuo Turveruukki Oy Tuomisuo (LAP) Turveruukki Oy Matkasuo Yli-Ii Turveruukki Oy Sääskisuo (LAP) Turveruukki Oy Iso-Rytisuo Turveruukki Oy Pikku-Saarisuo Turveruukki Oy Takasuo Turveruukki Oy Pikku-Saarisuo Turveruukki Oy Koivu-Loukassuo Turveruukki Oy Puutiosuo (osa) Kuiva-Turve Oy Ruonasuo Turveruukki Oy Pohjoinen Latvasuo Kuiva-Turve Oy Iso-Jännesuo Turveruukki Oy Kotisuo Turvetuote Peat Bog Oy Iso-Ahmasuo Pudasjärven Turvetyö Isoahontaussuo Turvetuote Peat Bog Oy Iso-Ahmasuo Pudasjärven Turvetyö Ronisuo Polar-Sammal Oy Syrjäsuo Polar-Sammal Oy pinta-ala ha 3 TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA Tarkkailukaudella 211 ( ) Ilmatieteen laitoksen Oulunsalon havaintoasemalla keskilämpötila oli 2,3 C, joka oli,1 o C pitkän ajan keskiarvoa matalampi. Talvi oli kokonaisuutena keskimääräistä kylmempi, esimerkiksi helmikuun keskilämpötila oli 6,8 o C kylmempi kuin vuosina keskimäärin. Maaliskuusta lokakuuhun kuukausikeskilämpötilat olivat keskimääräistä korkeampia. Esimerkiksi kesä-heinäkuu oli noin 2 o C keskimääräistä lämpimämpi (kuva 1). Tarkkailukauden 211 kokonaissademäärä oli 586 mm, kun vuosien keskimääräinen sadesumma Oulunsalossa on 447 mm eli tarkkailukausi oli tavanomaista sateisempi (kuva 2). Tarkkailukaudella 21 satoi 578 mm. Talvella satoi keskimääräistä vähemmän, mutta kesällä ja syksyllä sademäärät olivat selvästi keskimääräistä suurempia. Kaikkein sateisinta suhteessa keskimääräiseen oli heinäkuussa: sademäärä oli yli kaksinkertainen. Tuotantokauden (touko-elokuu) sademäärä oli 37 % suurempi kuin edellisvuonna. Copyright Pöyry Finland Oy

9 3 C Tarkkailukausi 211 Tarkkailukausi marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka Kuva 1 Kuukausittaiset keskilämpötilat Oulunsalossa (Ilmatieteen laitos). mm Tarkkailukausi 211 Tarkkailukausi marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka Kuva 2 Kuukausittaiset sademäärät Oulunsalossa (Ilmatieteen laitos). Iijoen ja Siuruanjoen virtaamat olivat vuositasolla tavanomaista pienemmät, mutta kesällä virtaamat olivat tavanomaista suuremmat (taulukko 2). Kevättalvella virtaamien vaihtelu oli hyvin vähäistä. Kevättulvahuippu ajoittui huhti-toukokuun vaihteeseen (kuva 3). Kesällä ja syksyllä sateet nostivat jokien virtaamia. Taulukko 2 Iijoen ja Siuruanjoen keskivirtaamat ja virtaamien vaihtelu vuonna 211 (ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta) sekä vertailujaksolla keskimäärin (Korhonen 27) Iijoki, Iijoki, Siuruanjoki, Iijoki, Iijoki, Siuruanjoki, Kurenalus Haapakoski Leuvankoski Kurenalus Haapakoski Leuvankoski MQ m3/s MQ(IV-VII) m3/s NQ m3/s HQ m3/s Copyright Pöyry Finland Oy

10 4 m3/s 4 35 Kurenalus Haapakoski Siuruanjoki, Leuvankoski Kuva 3 Iijoen ja Siuruanjoen virtaamat vuonna 211 (ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta). 4 KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU 4.1 Kuntoonpanosoiden käyttötarkkailu - Kupsussuolla puhdistettiin pumppausaltaita heinä-elokuussa 211, korjattiin pintavalutuspenkkaa heinäkuussa, puhdistettiin lietetaskuja heinä- ja syyskuussa, aukaistiin sarkaojia syyskuussa, syvennettiin päisteitä elokuussa ja perattiin kokoojaojia elo-syyskuussa. - Kärppäsuolla rakennettiin tukikohta heinäkuun puolivälissä ja putkitettiin lohkoa 2 elokuun alussa. 4.2 Tarkkailun toteutus Vuonna 211 Iijoen-Siuruanjoen vesistöalueella oli 3 tuotantosuota kesäaikaisessa päästötarkkailussa. Lisäksi Kynkäänsuon la3-4/pvk1, Olki-Peurasuon pvk1 ja Puutiosuon pvk2-3 olivat ympärivuotisia tuotantovaiheen tarkkailukohteita. Kuntoonpanovaiheen tarkkailua toteutettiin Kupsussuolla (pvk1) ja Kärppäsuolla (la). Tarkkailukohteiden perustiedot on esitetty taulukossa 3 ja tuotantoalueiden sijainti käy ilmi liitteenä 1 olevasta kartasta. Päästötarkkailun tulokset on esitetty liitteessä 2. Suurimmalla osalla kohteista virtaamaa mitattiin jatkuvatoimisilla virtaamamittareilla. Vesinäytteet otettiin pääsääntöisesti kahden viikon välein. Ominaispäästöt laskettiin virtaamien ja mitatun veden laadun perusteella. Niillä kohteilla joilla virtaamamittausta ei ollut tai virtaamamittaus oli epäluotettava, laskettiin kuormitus Iijoen-Siuruanjoen tarkkailusoiden keskivaluman tai vesistömallin avulla. Iso-Pukasuolla kuormitus laskettiin yläpuolisen pisteen valuman avulla. Ne kohteet, joiden kuormituslaskennassa ei käytetty kohteen omia virtaamamittauksia, jätettiin kuormituslaskennan keskiarvon ulkopuolelle. Taustahuuhtouman laskennassa käytettiin taustapitoisuuksia: kiintoaine 2 mg/l, fosfori 2 µg/l ja typpi 5 µg/l (Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 26). Copyright Pöyry Finland Oy

11 5 Taulukko 3 Iijoen ja Siuruanjoen vesistöalueen tarkkailukohteet la = laskeutusallas, pvk = pintavalutuskenttä, rh = ruokohelpikenttä. Tuotantovaihe Kohde Tuottaja Vesien- Vesistöalue Näytteenotto- Näytteitä Virtaamamittauskäsittely jakso kpl jakso Haukkasuo Vapo Oy pvk2 Iijoki Heini-Honkisuo Turveruukki Oy pvk1 Siuruanjoki Iso-Pukasuo Vapo Oy pvk1 Siuruanjoki Iso-Pukasuo Vapo Oy pvk1 yp Siuruanjoki Kaartosuo Turveruukki Oy pvk Siuruanjoki Kalliosuot: Epäillyksensuo Vapo Oy pvk2 Siuruanjoki Kapeimmansuo Turveruukki Oy pvk Siuruanjoki Koivuojanlatvasuo Turveruukki Oy pvk Siuruanjoki Koivuojanlatvasuo Turveruukki Oy pvk yp Siuruanjoki Koivuojanlatvasuo Turveruukki Oy Kivioja yp Siuruanjoki Kynkäänsuo Vapo Oy pvk2 Siuruanjoki Kynkäänsuo Vapo Oy rh1 Siuruanjoki Kynkäänsuo Vapo Oy rh1 yp Siuruanjoki Kääpäsuo Turveruukki Oy la3-6/rh Siuruanjoki Virtaamadata epäluotettavaa Matkasuo Pudasjärvi Turveruukki Oy pvk1 Siuruanjoki Matkasuo Pudasjärvi Turveruukki Oy pvk1 yp Siuruanjoki Pikku-Saarisuo Turveruukki Oy pvk Siuruanjoki Pohjoinen Latvasuo Vapo Oy pvk1 Siuruanjoki Polvisuo Vapo Oy pvk1 Siuruanjoki Polvisuo Vapo Oy pvk1 yp Siuruanjoki Pukasuo Turveruukki Oy la Siuruanjoki Ronisuo Polar-Sammal Oy pvk Siuruanjoki Ronisuo Polar-Sammal Oy pvk yp Siuruanjoki Räiskinsuo Turveruukki Oy la1 Siuruanjoki Saarisuo Vapo Oy pvk1 Siuruanjoki Sivakkasuo Vapo Oy pvk1 Siuruanjoki Sääskisuo Turveruukki Oy pvk Siuruanjoki Sääskisuo Turveruukki Oy pvk yp Siuruanjoki Teerilammensuo Vapo Oy pvk1 Siuruanjoki Vaaraojanlatvasuo Vapo Oy pvk1 Siuruanjoki Vaaraojanlatvasuo Vapo Oy pvk1 yp Siuruanjoki Viidansuo Turveruukki Oy la Siuruanjoki Viitasuo Vapo Oy rh1 Siuruanjoki Viitasuo Vapo Oy rh1 yp Siuruanjoki Tuomisuo (vesistötarkkailu) Turveruukki Oy Siuruanjoki Ympärivuotiset Kynkääsuo Vapo Oy la3-4/pvk1 Siuruanjoki Olki-Peurasuo Vapo Oy pvk1 Iijoki Puutiosuo Kuiva-turve Oy/Vapo Oy pvk2-3 Siuruanjoki Kuntoonpanovaihe Kupsussuo Vapo Oy pvk1 Iijoki Kärppäsuo Turveruukki Oy la Iijoki Lasketuista brutto-ominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouma, jolloin saatiin nettopäästöt. Tarkkailusta vastasi konsulttina Pöyry Finland Oy. Näytteenotosta ja analysoinnista vastasi Nab Labs Oy. 4.3 Tarkkailun tulokset Valuma Iijoen vesistöalueen tuotantovaiheen tarkkailusoiden kesän keskivaluma oli 13,3 l/s km 2, mikä oli hieman suurempi kuin Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella keskimäärin (taulukko 4). Kesän suurin keskivaluma (33,5 l/s km 2 ) mitattiin Pohjoisen Lat- Copyright Pöyry Finland Oy

12 vasuon pintavalutuskentällä ja pienin (5,3 l/s km 2 ) Pikku-Saarisuon pintavalutuskentällä. 6 Taulukko 4 Iijoen ja Siuruanjoen päästötarkkailukohteiden keskivalumat kesällä 211. Taulukossa on mukana vain ne kohteet joissa virtaamamittausta suoritettiin ja se onnistui. Suo Vesienkäsittely Mittapadon valuma-alue ha Mq l/s km 2 Nq l/s km 2 Hq l/s km 2 Pintavalutuskenttä Haukkasuo pvk2 39 5,6 25,8,6 Heini-Honkisuo pvk ,3 2,4 92,1 Iso-Pukasuo* pvk1 yp 66 7,,3 57,1 Kaartosuo pvk 42 6,6, 19,6 Kalliosuot: Epäillyksensuo pvk ,3 4,7 8,3 Kapeimmansuo pvk 4 14,7 3,9 123,4 Kynkäänsuo* pvk ,5 1,1 24, Matkasuo Pudasjärvi pvk ,6,2 133,5 Matkasuo Pudasjärvi* pvk1 yp 79 17,1, 28,4 Pikku-Saarisuo pvk 157 5,3, 37,1 Pohjoinen Latvasuo pvk ,5 11,9 242,8 Polvisuo pvk ,2, 68,9 Saarisuo pvk ,, 78,8 Sivakkasuo pvk ,8, 51,7 Sääskisuo pvk ,6 5, 18,3 Teerilammensuo pvk ,5,4 133,5 Vaaraojanlatvasuo pvk , 3,6 12,8 Laskeutusallas Kääpäsuo* la3-6/rh 157 9,3, 12,4 Räiskinsuo la ,3,2 134,4 Ruokohelpikenttä Kynkäänsuo rh ,8,2 124,1 Viitasuo rh1 11 8,2, 217,3 Viitasuo rh1 yp 96 28,5 7,2 163,6 Ympärivuotiset Kynkääsuo* la3-4/pvk1 78/114 12,6 1,1 75,5 Olki-Peurasuo pvk1 44 9,3, 35, Puutiosuo pvk ,9,3 49,4 Kuntoonpanovaihe Kärppäsuo la 49 2,9, 161,7 Kupsussuo pvk ,6 4,3 81,2 Keskiarvot Tuotantovaiheen suot (n=19) 13,3 3,4 19,2 Ympärivuotiset suot (n=2) 8,6,1 42,2 Kuntoonpanovaiheen suot (n=2) 19,8 2,1 121,5 Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tuotantovaiheen suot (n=6) 12,5 1,8 15,5 * ei mukana keskiarvossa Veden laatu Iijoen-Siuruanjoen vesistöalueen tuotantoalueen tarkkailusoilla valumaveden laatu oli nitraatti-nitriittityppeä lukuun ottamatta hieman parempi kuin kaikkien Pohjois- Pohjanmaan ja Kainuun alueen tarkkailukohteiden keskimääräinen veden laatu (taulukko 5). Valumavesien ph oli hieman korkeampi kuin Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa keskimäärin. COD Mn -arvo (joka kuvaa veden orgaanisten aineiden, pääasiassa humuksen kuluttaman hapen määrää) oli 25 % keskimääräistä pienempi. Pitoisuuksista kokonaisfosfori oli 13 %, fosfaattifosfori 7 %, kokonaistyppi 35 %, ammoniumtyppi 65 %, Copyright Pöyry Finland Oy

13 rauta 8 % ja kiintoaine 18 % pienempi kuin Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tuotantosoilla keskimäärin. Nitraatti-nitriittitypen pitoisuus oli sitä vastoin 16 % suurempi kuin keskimäärin. 7 Taulukko 5 Iijoen ja Siuruanjoen päästötarkkailukohteiden veden laatu kesällä 211. Suo Vesien- n ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine huom. Pintavalutuskenttä käsittely mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Haukkasuo* pvk2 5 4, ,2 Suppea tarkkailu Heini-Honkisuo pvk1 9 6, , 68 9, ,6 Iso-Pukasuo pvk1 1 6, , ,5 Iso-Pukasuo* pvk1 yp 9 6, Kaartosuo pvk 1 6, ,6 Kalliosuot: Epäillyksensuo pvk2 9 6, Kapeimmansuo pvk 1 6, , ,9 Koivuojanlatvasuo pvk 1 5, , , ,6 Koivuojanlatvasuo* pvk yp 3 6, , Koivuojanlatvasuo* Kivioja yp 5 5, , 678 2, ,6 Kynkäänsuo pvk2 9 6, , 521 2, , Matkasuo Pudasjärvi pvk1 8 6, , Matkasuo Pudasjärvi* pvk yp 1 6, Pikku-Saarisuo pvk 8 6, , 717 2, ,3 Pohjoinen Latvasuo pvk1 1 7, ,5 Polvisuo pvk1 9 6, , , ,5 Polvisuo* pvk1 yp 3 6, Ronisuo pvk 7 6, ,3 Ronisuo* pvk yp 2 6, , Saarisuo pvk1 1 6, , ,7 Sivakkasuo pvk1 1 6, ,3 Sääskisuo pvk 1 6, , ,9 Sääskisuo* pvk yp 4 7, ,2 Teerilammensuo pvk1 1 5, , 917 2, ,4 Vaaraojanlatvasuo pvk1 1 6, , , Vaaraojanlatvasuo* pvk1 yp Laskeutusallas Kääpäsuo* la3-6/rh 1 6, Osa näytteistä laskuojasta Pukasuo la 7 6, Räiskinsuo* la1 5 7, , ,3 Jälkihoitovaiheen tarkkailu Viidansuo* la 1 5, , 429 2, ,4 Näytteet laskuojasta Ruokohelpikenttä Kynkäänsuo rh1 1 6, ,7 Kynkäänsuo* rh1 yp 3 6, , Viitasuo rh1 1 6, Viitasuo* rh1 yp 3 6, Ympärivuotiset Kynkääsuo pvk1 7 6, ,2 Olki-Peurasuo pvk1 9 6, ,2 Puutiosuo pvk , , 759 2, ,2 Kuntoonpanovaihe Kupsussuo pvk1 9 6, ,7 Kärppäsuo la 8 6, ,7 Keskiarvot Tuotantovaiheen suot (n=2) 6, ,6 Pintavalutuskentälliset tuot.suot (n=17) 6, ,8 Laskeutusaltaalliset tuot.suot (n=1) 6, Ruokohelpikentälliset tuot.suot (n=2) 6, ,3 Ympärivuotiset suot (n=3) 6, ,9 Kuntoonpanovaihe (n=2) 6, ,7 PPO ja KAI tuotantovaiheen suot (n=73) 6, ,2 *ei mukana keskiarvossa Tarkkailusoita ei ole kovin mielekästä verrata keskenään vesienkäsittelymenetelmittäisten keskiarvojen perusteella koska laskeutusaltaallisten ja ruokohelpikentällisten kohteiden lukumäärät ovat niin pienet (taulukko 5). Yleiskuvana voidaan kuitenkin todeta, että laskeutusaltaallisten soiden COD Mn -arvot olivat hieman pienemmät kuin muiden Copyright Pöyry Finland Oy

14 vesienkäsittelymenetelmien soilla. Fosforin suhteen pienimmät pitoisuudet mitattiin pintavalutuskentällisiltä soilta ja suurimmat ruokohelpikentällisiltä soilta. Pienimmät kokonaistyppipitoisuudet mitattiin pintavalutuskentällisiltä kohteilta, mutta pienimmät nitraatti-nitriittitypen ja ammoniumtypen pitoisuudet ruokohelpikentällisiltä kohteilta. Suurimmat typpi-, rauta- ja kiintoainepitoisuudet mitattiin laskeutusaltaallisilta soilta. Pienimmät rautapitoisuudet mitattiin ruokohelpikentällisiltä soilta ja pienimmät kiintoainepitoisuudet pintavalutuskentällisiltä soilta. Kuntoonpanotarkkailukohteiden (n=2) valumavesissä oli keskimäärin 23 % enemmän humusta (COD Mn ) kuin tuotantovaiheen tarkkailukohteilla. Myös typen pitoisuudet olivat korkeammat: kokonaistypen osalta kaksinkertaiset ja ammoniumtypen lähes seitsenkertaiset. Sen sijaan fosforia (1 %) ja kiintoainetta (25 %) kuntoonpanosoiden valumavesissä oli vähemmän kuin tuotantosoiden vesissä. Veden ph-arvoissa ei ollut eroa. Kuntoonpanokohteiden valumavesissä oli 49 % vähemmän humusta (COD Mn ) ja 68 % vähemmän kokonaisfosforia Pohjois-Pohjanmaan alueen kuntoonpanotarkkailukohteilla keskimäärin. Kokonaistypen ja kiintoaineen pitoisuuksissa ei ollut juuri eroa, mutta ammoniumtyppeä oli Iijoen valuma-alueen kuntoonpanokohteiden valumavesissä yli kaksinkertainen määrä Pohjois-Pohjanmaan keskiarvoon nähden Ominaispäästöt Iijoen-Siuruanjoen vesistöalueen tuotantovaiheen tarkkailusoilla ominaispäästöt olivat humuksen (COD Mn ) (1 %), kokonaistypen (26 %), ammoniumtypen (69 %) ja kiintoaineen (14 %) osalta pienempiä kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen tarkkailusoilla keskimäärin (taulukko 6). Kokonaisfosforin ominaispäästöt olivat sitä vastoin 23 %, fosfaattifosforin 95 % ja nitraatti-nitriittitypen 21 % suuremmat kuin keskimäärin. Iijoen-Siuruanjoen laskeutusaltaallisia soita ei ole mukana keskiarvoissa, koska kolmella kohteella neljästä virtaamat arvioitiin ja yhdellä kohteella oli suppea tarkkailu. Verrattaessa pintavalutuskentällisten (n=13) ja ruokohelpikentällisten (n=2) soiden ominaispäästöjä huomataan, että ruokohelpikentällisten soiden kiintoaineominaispäästöt olivat yli puolet pienemmät. Myös epäorgaanisen typen ja raudan ominaispäästöt olivat pienempiä kuin pintavalutuskentällisillä kohteilla. Fosforiominaispäästöt olivat puolestaan pienemmät pintavalutuskentällisillä kohteilla. Kokonaistypen ja humuksen (COD Mn ) ominaispäästöissä ei ollut eroa. Kuntoonpanovaiheen kahden tarkkailukohteen ominaispäästöjen vertailu tuotantovaiheen tarkkailusoiden tai Pohjois-Pohjanmaan kaikkien kuntoonpanosoiden kanssa ei ole mielekästä, koska Kupsussuon pvk1:lle tuli ulkopuolisia vesiä ja sen takia kuormituksen keskiarvoa ei voitu huomioida. Kärppäsuon osalta voidaan kuitenkin todeta, että ominaispäästöt olivat kokonaisfosforia lukuun ottamatta suuremmat kuin Pohjois- Pohjanmaan kuntoonpanosoilla keskimäärin. Copyright Pöyry Finland Oy

15 Taulukko 6 Iijoen ja Siuruanjoen päästötarkkailukohteiden ominaispäästöt kesällä Bruttopäästöt Ne ttopäästöt Suo Vesien- COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3- N NH 4 -N Fe Kiinto- Kok.P Kok.N Kiinto- huom. käsittely aine aine g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d Pintavalutuskenttä Haukkasuo* pvk2 251,1 3,8 4,5, 1,4, suppea tarkkailu Heini-Honkisuo pvk1 273,2, 8,7,,,7 54, 2,1 27 Iso-Pukasuo* pvk1 ap 157,2,1 3,1,, ,1,1 15 virtaama arvioitu Kaartosuo pvk 19,3,1 6,4,5, ,2 3,6 25 Kallisuot: Epäillyksensuo pvk2 329,4,2 7,,, ,1, 195 Kapeimmansuo pvk 34,2, 15 2,1 5,8 18 5, 9, 25 Koivuojanlatvasuo* pvk 469,2, 7,4,,2 17 3, 1,7 7,3 virtaama arvioitu Kynkäänsuo* pvk2 94,1, 2,5,,1 1,4 3,2,,, virtaamat pääosin arvioitu Matkasuo Pudasjärvi pvk1 556,7,1 19,8 3, , Pikku-Saarisuo pvk 12,1, 3,3,, 39 19, 1, 1 Pohjoinen Latvasuo pvk ,1,5 18 2, 1, ,6 3,7 164 Polvisuo pvk1 424,3,1 9,3,, ,1 4,3 22 Ronisuo* pvk 436,7,3 16 2,8 2, 5 61, virtaama arvioitu Saarisuo pvk1 285,8 1,3 7,8,,4 54 7,3,6 2,2, Sivakkasuo pvk1 132,7,1 4,6,1,1 5,4 44,6 2,1 34 Sääskisuo pvk 395,9,4 11,1, ,7 5,1 95 Teerilammensuo pvk1 822,3,1 14,, , 7, 39 Vaaraojanlatvasuo pvk1 43 1,6 1, 14,, ,3 6,4 7 Laskeutusallas Kääpäsuo* la3-6/rh 35,9,1 18,4, , virtaama arvioitu Pukasuo* la 124,8,4 11 2,1 6, ,6 5,8 176 virtaama arvioitu Räiskinsuo* la1 212,8,5 8,4,, ,6 4,3 21 suppea tarkkailu Viidansuo* la 268,1, 4,9,, ,, 28 virtaama arvioitu Ruokohelpikenttä Kynkäänsuo rh ,3 1, 16,3 1, ,9 7,8 3 Viitasuo rh1 121,3,1 5,4,3,3 9,5 16,2 1,9 1,3 Viitasuo* rh1 yp 471 2,6 1,3 34,1 4, , Ympärivuotiset Kynkääsuo* pvk ,3 1,6 17,3 1, , 9, 35 virtaama arvioitu Olki-Peurasuo pvk1 34,7,2 14, 3, 3 49, Puutiosuo pvk2-3 21,2, 5,2,,1 7,3 14, 1,8,9 Kuntoonpanovaihe Kärppäsuo la 792 1,4 29 9, , Kupsussuo* pvk1 54, , pvk:lle tulee ulkopuolisia vesiä Keskiarvot Tuotantovaihe (n=15) 364,6,3 11,4 1, 42 91,4 4,7 68 Pintavalutuskentälliset tuot.suot (n=13) Ruokohelpikentälliset tuot.suot (n=2) 364,6,3 11,4 1, 44 1,4 4, ,8,6 11,3, ,6 4,8 15 Ympärivuotiset suot (n=2) 257,4,1 1, 1, ,3 6, 17 Kuntoonpanovaihe (n=1) 792 1, , PPO ja KAI tuotantovaiheen suot (n=55) 45,5,2 14,3 3, ,3 9,3 87 * ei mukana keskiarvossa Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Vesienkäsittelyn tehon tarkkailua suoritettiin kesän aikana kahdeksalla tarkkailusuolla ottamalla näytteitä kentän yläpuolelta kentän alapuolisten näytteenottojen yhteydessä. Vedenkäsittelyn tehokkuutta arvioitiin vedenkäsittelyrakenteen yläpuolisten ja alapuolisten näytteiden pitoisuuksien erotusten avulla lasketuilla reduktioprosenteilla. Kynkäänsuolla ja Viitasuolla oli käytössä ruokohelpikenttä ja muilla kohteilla pintavalutuskenttä. Kohteiden vedenlaatutulokset on esitetty liitteessä 2. Kynkäänsuon ruokohelpikentällä tarkkailtiin kentän tehoa ottamalla näytteet yhteensä kolme kertaa touko-, heinä- ja elokuussa kentän ylä- ja alapuolelta. Taulukossa 7 on esitetty ruokohelpikentällä tapahtunut veden laadun muutos verrattuna yläpuolisen näytepisteen veden laatuun. Ruokohelpikenttä toimi tehokkaimmin epäorgaanisen typen ja kiintoaineen poistossa (74 81 %). Fosforista ja raudasta kenttä pidätti noin kolmasosan ja kokonaistypestä noin viidesosan. Sen sijaan humusta (COD Mn ) kenttä ei näyttänyt pidättävän. Copyright Pöyry Finland Oy

16 1 Taulukko 7 Vedenlaadun muutos ja vesienkäsittelyn teho laskettuna veden laadun perusteella Kynkäänsuon ruokohelpikentällä 1 kesällä 211. n ph CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Kynkäänsuo, rh1 yp 3 6, Kynkäänsuo, rh1 ap 3 6, ,3 Erotus -2, Reduktio % -8, Viitasuon ruokohelpikentältä näytteitä otettiin kolme kertaa: touko-, heinä- ja elokuussa. Taulukossa 8 on esitetty ruokohelpikentällä tapahtuva veden laadun muutos verrattuna yläpuolisen näytepisteen veden laatuun. Kokonaistypestä kenttä pidätti noin kolmasosan ja epäorgaanisesta typestä 4 76 %. Kiintoaineen pitoisuus puolittui kentällä ja humusta (COD Mn ) kenttä pidätti hieman. Sen sijaan fosfori- ja rautapitoisuudet nousivat kentällä. Taulukko 8 Vedenlaadun muutos ja vesienkäsittelyn teho laskettuna veden laadun perusteella Viitasuon ruokohelpikentällä 1kesällä 211. n ph CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Viitasuo, rh1 yp 3 6, Viitasuo, rh1 ap 3 6, ,4 Erotus 2, ,9 Reduktio % ,1 52 Taulukkoon 9 on koottu Viitasuon ruokohelpikentän ominaispäästöt. Siitä huomataan, että alapuolen päästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin yläpuolen. Tämä selittyy sillä, että alapuolen valuma oli selvästi pienempi (kuva 4). Kesäkuussa kentän alapuolella oli nollavirtaamajakso, mikä osaltaan pienensi koko kesän päästöjä. Myös edellisvuosina tilanne oli samantyyppinen: kesällä 29 yläpuolen valuma oli 12 l/s km 2 ja alapuolen 2,3 l/s km 2 (Pöyry Finland Oy 21). Kesällä 21 yläpuolen valuma oli 17 l/s km 2 ja alapuolen 3,2 l/s km 2 (Pöyry Finland Oy 211). Kesän vähäsateisina kausina valuma on ollut alapuolisella pisteellä erittäin vähäistä. Mitä ilmeisimmin ruokohelpikasvusto käyttää hyväkseen kentälle johdettua vettä ja lisää veden haihduntaa. Taulukko 9 Viitasuon ruokohelpikentän ylä- ja alapuolen ominaispäästöt kesällä 211. Mq COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto- NO 2 -N aine l/s km2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Viitasuo, rh1yp ,6 1,3 34,1 4, Viitasuo, rh1 8,2 121,3,1 5,4,3,3 9,5 16 Copyright Pöyry Finland Oy

17 11 l/s km2 rh1 yp rh1 vesistömalli Kuva 4 Viitasuon ruokohelpikentän ylä- ja alapuolen valumat Ronisuon pintavalutuskentällä tarkkailtiin kentän tehoa ottamalla näytteet heinä- ja elokuussa kentän ylä- ja alapuolelta. Kesäkuussa alapuolisella pisteellä ei ollut virtausta, joten tehon tarkkailua ei voitu tehdä. Taulukossa 1 on esitetty pintavalutuskentällä tapahtuva veden laadun muutos verrattuna yläpuolisen näytepisteen veden laatuun. Kokonaistypestä kenttä pidätti noin neljänneksen. Ammoniumtypen reduktioprosentti oli hyvä (75 %), mutta nitraattinitriittityppeä huuhtoutui kentältä. Kokonaisfosforia ja kiintoainetta kenttä pidätti hieman. Raudasta kenttä pidätti noin neljäsosan. Fosfaattifosforin ja humuksen (COD Mn ) määriin kentällä ei olut juuri vaikutusta. Taulukko 1 Vedenlaadun muutos ja vesienkäsittelyn teho laskettuna veden laadun perusteella Ronisuon pintavalutuskentällä kesällä 211. n ph CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Ronisuo, pvk yp 2 6, , Ronisuo, pvk ap 2 6, ,7 Erotus -1, 7,5, ,3 Reduktio % -3,4 1 1, Matkasuon pintavalutuskentällä tarkkailtiin kentän tehoa ottamalla näytteet yhteensä seitsemän kertaa huhti-syyskuussa kentän ylä- ja alapuolelta. Taulukossa 11 on esitetty pintavalutuskentällä tapahtuva veden laadun muutos verrattuna yläpuolisen näytepisteen veden laatuun. Kenttä pidätti kaikkia mitattuja vedenlaatuparametreja. Tehokkaimmillaan kenttä oli ravinteiden pidättämisessä: kokonaistypestä kenttä poisti noin puolet ja kokonaisfosforista yli puolet. Fosfaattifosforin ja ammoniumtypen reduktioprosentit olivat korkeimmat: 85 ja 75 %. Kiintoaineesta kenttä pidätti 39 %, raudasta 26 % ja humuksesta (COD Mn ) 13 %. Copyright Pöyry Finland Oy

18 Taulukko 11 Vedenlaadun muutos ja vesienkäsittelyn teho laskettuna veden laadun perusteella Matkasuon pintavalutuskentällä kesällä n ph CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Matkasuo, pvk yp 7 6, Matkasuo, pvk ap 7 6, , Erotus 8, Reduktio % Taulukkoon 12 on koottu Matkasuon pintavalutuskentän ylä- alapuolen kesän ominaispäästöt. Alapuolen pienemmän valuman vuoksi reduktioprosentit ovat kauttaaltaan korkeampia kuin pelkän veden laadun vertailussa. Taulukko 12 Matkasuon pintavalutuskentän ylä- ja alapuolen ominaispäästöt kesällä 211. Mq COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto- NO 2 -N aine l/s km2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Matkasuo, pvk yp ,2,5 66 2, Matkasuo, pvk ap ,7,1 19,8 3, Sääskisuon pintavalutuskentällä tarkkailtiin kentän tehoa ottamalla näytteet yhteensä neljä kertaa touko-, heinä- elo- ja syyskuussa kentän ylä- ja alapuolelta. Taulukossa 13 on esitetty pintavalutuskentällä tapahtuva veden laadun muutos verrattuna yläpuolisen näytepisteen veden laatuun. Kokonaistypestä kenttä pidätti 39 % ja epäorgaanisesta typestä noin 9 %. Kokonaisfosforin reduktioprosentti oli 62 ja fosfaattifosforin 7. Raudasta kenttä pidätti 16 %. Kiintoainetta ja humusta (COD Mn ) kenttä ei sitä vastoin pidättänyt. Taulukko 13 Vedenlaadun muutos ja vesienkäsittelyn teho laskettuna veden laadun perusteella Sääskisuon pintavalutuskentällä kesällä 211. n ph CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Sääskisuo, pvk yp 4 7, ,2 Sääskisuo, pvk ap 4 6, , ,6 Erotus -4, ,4 Reduktio % ,2 Vaaraojanlatvasuon pintavalutuskentällä tarkkailtiin kentän tehoa ottamalla näytteet yhteensä kolme kertaa touko-, heinä- ja elokuussa kentän ylä- ja alapuolelta. Taulukossa 14 on esitetty pintavalutuskentällä tapahtuva veden laadun muutos verrattuna yläpuolisen näytepisteen veden laatuun. Kenttä toimi hyvin pidättäen kaikkia mitattuja vedenlaatuparametreja. Kokonaistypestä kenttä pidätti 72 % ja epäorgaanisesta typestä miltei 1 %. Fosforista ja raudasta kenttä pidätti noin puolet ja humuksesta (COD Mn ) 41 %. Kiintoaineen reduktioprosentti oli hyvä: 88. Copyright Pöyry Finland Oy

19 Taulukko 14 Vedenlaadun muutos ja vesienkäsittelyn teho laskettuna veden laadun perusteella Vaaraojanlatvasuon pintavalutuskentällä kesällä n ph CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Vaaraojanlatvasuo, pvk1 yp 3 6, Vaaraojanlatvasuo, pvk1 ap 3 6, , ,2 Erotus Reduktio % Polvisuon pintavalutuskentällä tarkkailtiin kentän tehoa ottamalla näytteet yhteensä kolme kertaa touko-, heinä- ja elokuussa kentän ylä- ja alapuolelta. Taulukossa 15 on esitetty pintavalutuskentällä tapahtuva veden laadun muutos verrattuna yläpuolisen näytepisteen veden laatuun. Kenttä toimi hyvin pidättäen kaikkia mitattuja vedenlaatuparametreja. Kokonaistypestä kenttä pidätti 73 % ja epäorgaanisesta typestä miltei 1 %. Kokonaisfosforista kenttä pidätti noin 8 % ja fosfaattifosforista noin 9 %. Kiintoaineen reduktioprosentti oli 9, humuksen (COD Mn ) 4 ja raudan 13. Taulukko 15 Vedenlaadun muutos ja vesienkäsittelyn teho laskettuna veden laadun perusteella Polvisuon pintavalutuskentällä kesällä 211. n ph CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Polvisuo, pvk1 yp 3 6, Polvisuo, pvk1 ap 3 6, , , ,3 Erotus Reduktio % Päästöt Iijoen ja Siuruanjoen turvetarkkailuun osallistuvien turvetuottajien turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön tuotantokaudella (touko-syyskuu) 211 on esitetty taulukoissa 16 ja 17. Kesäajan päästöt on laskettu tarkkailussa olleille kohteille tarkkailutulosten (taulukko 6) perusteella ja muille kohteille koko Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen kesäaikaisten tarkkailutulosten (sisältäen muutamia kohteita myös Lapista) (Pöyry Finland Oy 212) perusteella. Mikäli tarkkailusuolla on ollut esimerkiksi pintavalutuskenttä tarkkailussa, mutta osalla tuotantoaluetta vesienkäsittelynä on laskeutusaltaat, on pintavalutuskentällisen osan päästöt laskettu ko. kohteen tarkkailutulosten ja laskeutusaltaallisen osan päästöt koko alueen keskiarvojen perusteella. Iijoen vesistöalueen tuotantokauden 211 bruttopäästöt olivat 131 kg/d (=kilogrammaa päivässä) humusta (COD Mn ), 1,65 kg/d fosforia, 53 kg/d typpeä ja 447 kg/d kiintoainetta (taulukko 16). Bruttopäästöistä poistetun luonnonhuuhtouman jälkeen nettopäästöiksi jäävät,99 kg/d fosforia, 36 kg/d typpeä ja 382 kg/d kiintoainetta. Edelliskesään nähden päästöt kasvoivat kauttaaltaan: humuspäästöt (COD Mn ) 39 %, fosforipäästöt 12 %, typpipäästöt 51 % ja kiintoainepäästöt 19 %. Osaltaan tulosta selittää se, että tuotantokauden (touko-elokuu) sademäärä oli 37 % suurempi kuin edellisvuonna. Vertailussa edellisvuoteen täytyy ottaa huomioon, että silloin tarkkailussa oli huomattavasti enemmän soita, eikä kuormituksia näin ollen jouduttu laskemaan niin pitkälti Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tarkkailutulosten perusteella kuin vuonna 211. Copyright Pöyry Finland Oy

20 14 Taulukko 16 Turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön tuotantokaudella (touko-syyskuu) 211 Iijoen vesistöalueella. Suo Haltija/ Purku- pinta-ala Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö yht. COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Kortesuo Vapo Oy ,4 1,2 6,2,3,7 4,5 Joutsensuo Vapo Oy ,7 1,8 9,7,4 1,1 7,1 Haukkasuo Vapo Oy ,2,7 1,,1,3,2 Lehdonsuo Vapo Oy ,6 1,5 7,9,3,9 5,7 Palosuo Vapo Oy ,4 1,1 5,9,3,7 4,3 Iso-Pihlajasuo Vapo Oy ,5 1,2 6,5,3,8 4,7 Olki-Peurasuo Vapo Oy ,6 1,3 4,5,5,9 3, Kapulasuo Vapo Oy ,7 2,6 37,4 1,9 34 Koppelosaarensuo Vapo Oy ,1,5 7,5,1,4 6,9 Koppelosaarensuo Vapo Oy ,1,6 7,8,1,4 7,2 Leväsuo Vapo Oy ,8 2,6 26,5 1,8 23 Leväsuo Vapo Oy ,1,4 1,9,1,2 1,4 Koutuansuo Vapo Oy ,3,7 3,7,2,4 2,7 Kupsussuo Vapo Oy ,7 5,3 6,8,2 4, 1,6 Kärppäsuo Turveruukki Oy ,6 1,2 6,3,4,9 4,7 Lampisuo (osa) Turveruukki Oy ,8 1,7 8,5,6 1, 6,1 Murtosuo Turveruukki Oy ,8 2,8 37,4 2, 34 Mäntyharjun-Riepul.suo Turveruukki Oy ,3 1,1 12,2,7 11 Ällinsuo Turveruukki Oy ,8 2,1 11,5 1,3 8,2 Isosuo Kollaja Turveruukki Oy ,2,6 3,,1,3 2,2 Ahvensuo Turveruukki Oy ,2,7 1,1,5 1 Ahvensuo Turveruukki Oy ,1,3 1,7,1,2 1,3 Latvasuo Turveruukki Oy ,5 1,9 27,3 1,4 25 Latvasuo Turveruukki Oy ,1,3 1,7,1,2 1,3 Luisansuo Turveruukki Oy ,3,7 3,7,2,4 2,7 Lavasuo Turveruukki Oy ,3,8 4,1,2,5 3, Kuikkasuo Turveruukki Oy ,3 1,3 18,2,9 16 Matkasuo Yli-Ii Turveruukki Oy ,4 1, 5,2,2,6 3,8 Iso-Rytisuo Turveruukki Oy ,4 1, 5,4,2,6 4, Takasuo Turveruukki Oy ,9 3,7 52,5 2,7 49 Koivu-Loukassuo Turveruukki Oy ,3,8 4,3,2,5 3,1 Ruonasuo Turveruukki Oy ,5 1,4 7,5,3,9 5,5 Iso-Jännesuo Turveruukki Oy ,4 1, 5,,3,6 3,6 Iso-Ahmasuo Pudasjärven Turvet ,7 2,9 4,4 2,1 37 Iso-Ahmasuo Pudasjärven Turvet ,2,6 3,3,1,4 2,4 Hulikkasuo Rasepi Oy ,2,8 11,1,6 1 Kapustasuo Rasepi Oy ,6 2,4 34,4 1,8 31 Syrjäsuo Polar-Sammal Oy ,2,6 2,9,1,3 2,1 Tuotantosuot yhteensä , , Kuntoonpanosuot yhteensä 68 5,11 1,7 7,9,9 1,2 5,7 Vesistöalue yhteensä , , , , Siuruanjoen vesistöalueen tuotantokauden 211 bruttopäästöt olivat 1297 kg/d humusta (COD Mn ), 2,39 kg/d fosforia, 44 kg/d typpeä ja 425 kg/d kiintoainetta (taulukko 17). Nettopäästöt olivat 1,64 kg/d fosforia, 25 kg/d typpeä ja 351 kg/d kiintoainetta. Iijoen tapaan päästöt kasvoivat kauttaaltaan edellisvuoteen verrattuna: humuspäästöt (COD Mn ) 41 %, fosforipäästöt 36 %, typpipäästöt 42 % ja kiintoainepäästöt 116 %. Vertailussa edellisvuoteen täytyy ottaa huomioon, että silloin tarkkailussa oli vähemmän soita ja kuormituksia jouduttiin laskemaan pitkälti Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tarkkailutulosten perusteella. Turvesoiden vuosipäästöt sekä laskentaan käytetty aineisto on kuvattu tarkemmin koko Pohjois-Pohjanmaan alueen turvetuotannon päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 212). Vuonna 211 Iijoen turvetarkkailuun kuuluneiden turvesoiden vuotuiset bruttopäästöt vesistöön olivat Iijoen pääuoman vesistöalueella noin 372 t/a COD Mn,,8 t/a fosforia, 21 t/a typpeä ja 17 t/a kiintoainetta ja Siuruanjoen alueella noin 392 t/a COD Mn, 1,2 t/a fosforia, 23 t/a typpeä ja 117 t/a kiintoainetta. Sekä Iijoen pääuoman että Siuruanjoen alueen vuosipäästöt olivat kauttaaltaan suurempia kuin edellisvuonna. Copyright Pöyry Finland Oy

21 15 Taulukko 17 Turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön tuotantokaudella (touko-syyskuu) 211 Siuruanjoen vesistöalueella. Suo Haltija/ Purku- pinta-ala Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö yht. COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Saarisuo Vapo Oy ,14 1,7 7,2,1,7 5,5 Vaaraojanlatvasuo Vapo Oy ,19 1,6 12,15,7 8,1 Viitasuo Vapo Oy ,8 2,7 33,5 1,8 29 Kynkäänsuo Vapo Oy ,49 4,5 29,41 2,6 21 Kynkäänsuo Vapo Oy ,7,8 3,2,5,4 1,5 Kynkäänsuo Vapo Oy ,1,3,4,,, Teerilammensuo Vapo Oy ,5 2,3 11, 1,1 6,4 Sivakkasuo Vapo Oy ,1,3 1,8,1,2 1,3 Sivakkasuo Vapo Oy ,8,5 4,7,7,2 3,6 Iso-Pukasuo Vapo Oy ,1,2 1,7,, 1, Polvisuo Vapo Oy ,4 1,3 5,7,1,6 3, Kalliosuot: Peltosuo Vapo Oy ,2,1,3 1,4,1,2 1, Kalliosuot: Epäilyksensuo Vapo Oy ,1,2 7,6,, 6,4 Kalliosuot:Kuikkasalmensuo Vapo Oy ,,,,,,,, Kalliosuot: Kuikkasuo Vapo Oy ,4 1, 5,4,2,6 3,9 Lampisuo (osa) Turveruukki Oy ,3,7 3,6,2,4 2,6 Kapeimmansuo Turveruukki Oy ,4,,4 1,2,,2,6 Koivuojanlatvasuo Turveruukki Oy ,8 2,1 11,5 1,3 8,2 Kääpäsuo Turveruukki Oy ,12 2,5 6,1 1,9 58 Pukasuo Turveruukki Oy ,6 2,2 31,3 1,6 28 Räiskinsuo Turveruukki Oy ,6,6 2,7,5,3 1,5 Viidansuo Turveruukki Oy ,1,5 5,,, 2,7 Ämmänsuo Turveruukki Oy ,3 1,2 16,2,9 15 Kaartosuo Turveruukki Oy ,1,1,2 1,2,1,1,8 Matkasuo Pudasjärvi Turveruukki Oy ,5 1,4 22,3 1, 2 Heini-Honkisuo (LAP) Turveruukki Oy ,1,4 2,8,,1 1,4 Tuomisuo (LAP) Turveruukki Oy ,8 2,3 12,5 1,4 8,7 Sääskisuo (LAP) Turveruukki Oy ,29 3,3 37,22 1,6 3 Pikku-Saarisuo Turveruukki Oy ,2,7 1,1,5 1 Pikku-Saarisuo Turveruukki Oy ,3 1,3 15,2,8 13 Puutiosuo (osa) Kuiva-Turve Oy ,1,4 1,2,,2,1 Pohjoinen Latvasuo Kuiva-Turve Oy ,14 2,2 27,7,4 2 Kotisuo Turvetuote Peat Bog ,2,7 1,1,5 1 Isoahontaussuo Turvetuote Peat Bog ,2,5 2,4,1,3 1,7 Leuvanojanlatvasuo Latvasuon Turve ,5 1,9 26,3 1,4 24 Ronisuo Polar-Sammal Oy ,6 1,2 4,7,4,8 2,9 Tuotantosuot yhteensä , , Kuntoonpanosuot yhteensä 1,,7,,,1,,, Vesistöalue yhteensä , , , , Yhteenveto vuosien päästöistä Kuvassa 5 on esitetty Iijoen pääuoman ja Siuruanjoen vesistöalueiden turvetuotantoalueiden pinta-alat ja vuosipäästöt (brutto) vuosina Siuruanjoen alueen turvetuotantoalueiden pinta-alassa ei ole tapahtunut juuri muutoksia, mutta suurimmillaan se oli vuonna 27. Iijoen pääuoman alueella pinta-ala kasvoi vuoteen 21 saakka. Yleisesti päästöt olivat pienimmillään vuonna 26 ja niin humus- (COD Mn ), ravinne- kuin kiintoainepäästöt kasvoivat vuoteen 28 saakka. Humus- (COD Mn ) ja typpipäästöt ovat kasvaneet taas vuodesta 29 lähtien. Fosfori- ja kiintoainepäästöissä ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa vuosina Verrattaessa päästöjä Pohjois-Pohjanmaan tuotantosoiden keskimääräisiin tuotantokauden valumiin huomataan, että päästöt seuraavat pääpiirteissään valuman suuruutta. Voidaankin todeta, että sademäärällä ja sitä kautta valumalla on huomattava vaikutus turvetuotannon päästöjen suuruuteen. Copyright Pöyry Finland Oy

22 16 ha Pinta-ala Iijoki pääuoma Siuruanjoki t/a COD Mn Iijoki pääuoma Siuruanjoki t/a Kok.P Iijoki pääuoma Siuruanjoki 2, 1,5 1,,5, t/a Kok.N Iijoki pääuoma Siuruanjoki Kuva 5 t/a Kiintoaine Iijoki pääuoma Siuruanjoki l/s km Iijoen pääuoman ja Siuruanjoen vesistöalueiden turvetuotantoalueiden pinta-alat ja vuosipäästöt (brutto) vuosina sekä Pohjois-Pohjanmaan tuotantosoiden keskivalumat tuotantokausilla Valuma ka. Pohjois-Pohjanmaa VESISTÖTARKKAILU 5.1 Tarkkailun toteutus Vuonna 211 tarkkailussa oli vuosittaisten Siuruanjoen ja Iijoen vesistötarkkailun havaintopaikkojen lisäksi 31 Siuruanjoen pääuoman alueella olevaa pistettä ja kolme Iijoen pääuoman alueella olevaa pistettä. Tarkkailu painottui siten Siuruanjoen vesistöalueelle. Havaintopaikat on esitetty taulukossa 18 sekä kartalla liitteessä 1. Näytteet otettiin tarkkailuohjelman mukaisesti kevättulvan aikana toukokuussa ja kesäaikaan heinäkuussa, elokuussa ja syyskuussa. Pohjoisen Latvasuon ja Puutiosuon vesistöpisteiltä otettiin näytteet lisäksi myös helmikuussa. Vesistötarkkailun tulokset on esitetty liitteessä 3. Lisäksi tarkkailussa on käytetty hyväksi Iijoen-Siuruanjoen vesistöalueelle sijoittuvien ympäristöhallinnon vedenlaadun tarkkailupisteiden tuloksia vuodelta 211 (liite 4). 5.2 Tarkkailtujen vesistöjen kuvaus Siuruanjoki saa alkunsa Ranuan kunnan alueelta Saari- ja Hietajärvestä, ja se laskee Iijokeen Yli-Iin kirkonkylän kohdalla. Siuruanjoen valuma-alueen pinta-ala on km 2 Copyright Pöyry Finland Oy

23 Taulukko 18 Vesistötarkkailun havaintopaikat v havaintopaikka tunnus P (ykj) I (ykj) vesistöalue paikkakunta suo vuosittainen tarkkailu Siuruanjoki 3 Suuaho S Ranua Siuruanjoki Saarikoski S Pudasjärvi Pukasuo yp., Koivuojanlatvasuo yp., Räiskinsuo ap. Siuruanjoki Tannilan silta S Yli-Ii Siuruanjoki Yli-Ii S Yli-Ii Iijoki Haapakoski I Yli-Ii Iijoki Pahkakoski I Yli-Ii Haukkasuo ap. alueellinen tarkkailu Turvetuotannon yp. TU Ranua Tuomisuo yp. 1 m Tuomisuon alap. TU Ranua Tuomisuo ap. n 1 km suon alap. TU Ranua Tuomisuo ap. Luiminkajoki Lu Ranua Sääskisuo yp. Luiminkajoki alaosa Lu Ranua Sääskisuo ap. Näätäoja Nä Ranua Heini-Honkisuo ap. Honkioja Ho Ranua Heini-Honkisuo ap. Siuruanjoki Suuaho S Pudasjärvi yleinen tarkkailupiste Siuruanj S Pudasjärvi Räiskinsuo yp. Korpijoki yp. Kj Pudasjärvi Ronisuo yp. Korpijoki ap. Kj Pudasjärvi Ronisuo ap. Korpijoki alaosa Kj Pudasjärvi Matkasuo (Pudasjärvi) ap., Teerilammensuo ap. Ruosteoja Ro Pudasjärvi Ronisuo ap. Mertajoki yläosa Me Pudasjärvi Iso-Pukasuo yp., Kääpäsuo ap., Sivakkasuo yp. Mertajoki keskiosa Me Pudasjärvi Kaartosuo ap., Kapeimmansuo ap., Iso-Pukasuo yp., Sivakkasuo ap. Viidansuo ap. Mertajoki Riihelänsilt Me Pudasjärvi Iso-Pukasuo ap., Sivakkasuo ap. ylempi Kallio-oja suu Ka Pudasjärvi Kalliosuot ap. Siuruanj. Ala-Siurua S Pudasjärvi Koivuojanlatvasuo ap., Matkasuo (Pudasjärvi) ap., Pukasuo ap. Kissapuro, suu Kis Pudasjärvi Kalliosuot ap. Hepo-oja P-Saaris. yp. He Pudasjärvi Pikku-Saarisuo yp. Hepo-oja He Pudasjärvi Pikku-Saarisuo ap. alempi Kallio-oja,suu Ku Pudasjärvi Kalliosuot ap. Vitmaoja yläosa Vit Pudasjärvi Polvisuo yp., Puutiosuo ap. Vitmaoja alaosa Vit Kuivaniemi Kynkäänsuo ap., Polvisuo ap. Sula-oja Su Kuivaniemi Pohjoinen Latvasuo ap. Kynkäänojan alaosa Ky Yli-Ii/Kuivaniemi Kynkäänsuo ap. Viita-oja yläosa Vii Yli-Ii Viitasuo yp. Viita-oja Koppelo-o. alap. Vii Yli-Ii/Kuivaniemi Kynkäänsuo ap., Saarisuo ap. Viitaoja 3 Vii Yli-Ii/Kuivaniemi Kynkäänsuo ap., Viitasuo yp. Viitaoja alap. silta Vii Yli-Ii/Kuivaniemi Viitasuo ap. Hirvasojan alaosa Hir Yli-Ii Vaaraojanlatvasuo ap. Puro-oja Pu Pudasjärvi Kärppäsuo ap. Kupsussuon laskuoja Kup Yli-Ii Kupsussuo ap. Siuruanjoki Pitkäperä SiuP Yli-Ii Kupsussuo ap. kuntoonpanovaiheen tarkkailu 17 ja järvisyys 1,8 % (Ekholm 1993). Soiden osuus Siuruanjoen valuma-alueen pinta-alasta on 66 % (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 24). Siuruanjoen suurimmat sivuuomat ovat Luiminkajoki, Ranuanjoki, Asmuntinjoki, Korpijoki, Litojoki, Mertajoki ja Vitmaoja. Alueen suurimmat järvet sijaitsevat vesistöalueen yläosalla. Siuruanjokea kuormittavat turvetuotannon lisäksi maa- ja metsätalous sekä haja- ja loma-asutus. Suurimmat kuormittajat ovat maatalous ja metsätalous. Siuruanjoen vesi on luonnostaan humuspitoista. Vesien ekologisessa luokittelussa Siuruanjoki on luokiteltu tyydyttäväksi (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja Kainuun Copyright Pöyry Finland Oy

24 ympäristökeskus 29). Siuruanjoelle tyypillistä ovat hyvin pienet virtaamat kesän kuivina kausina, mikä edistää vesistön rehevyyden lisääntymistä kuormituksen seurauksena. Siuruanjoella todettiin 199-luvun puolivälin paikkeilla sinileväkukintoja ja myös kesällä 28 Siuruanjoella tehtiin havaintoja sinilevästä. Siuruanjoen vesistön tilan ja käyttökelpoisuuden parantamiseksi on toteutettu Siuruanjoki kuntoon -yhteishanke vuosina Hankkeen tavoitteena oli Siuruanjoen veden laadun ja vesistön tilan parantaminen siten, että joki soveltuu entistä paremmin virkistyskäyttöön, kalastukseen ja matkailuun. Pohjois-Pohjanmaan alueella toimenpiteet kohdistuivat ulkoisen kuormituksen vähentämiseen, vesistönosien kunnostamiseen ja rantojen hoitoon (Peltola, ym. 26). Lapin alueella keskityttiin Ranuanjärven, Takajärven ja Luiminkajärven kunnostukseen (Halonen, ym. 23). Siuruanjoki kuntoon - hankkeen yhteydessä parannettiin myös useiden turvetuotantoalueiden vesiensuojelun tasoa. Iijoki on Suomen kuudenneksi suurin jokivesistö. Iijoen vesistöalueen pinta-ala on km 2 ja järvisyys 5,7 % (Ekholm, 1993). Iijokeen laskevia suurimpia sivujokia ovat Korpijoki (F = 2 62 km 2 ), Siuruanjoki (2 387 km 2 ), Livojoki (2 252 km 2 ) ja Kostonjoki (1 938 km 2 ). Iijoen vesistöalueella virtaaman ja veden laadun vaihtelut ovat suuria vähäjärvisyydestä johtuen. Jokea kuormittavat turvetuotannon lisäksi maa- ja metsätalous, haja- ja loma-asutus, kalankasvatus ja yhdyskuntajätevedet sekä laskeuma. Hajakuormituksen ja laskeuman osuus ravinnekuormituksesta on noin 9 %. Iijoen veden laatu on vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan hyvä. Ekologisessa luokittelussa Iijoen pääuoma Kipinän koskelta alaspäin on tunnistettu voimakkaasti muutetuksi ja sen tila suhteessa parhaaseen mahdolliseen saavuttavaan tilaan verrattuna on tyydyttävä. Kipinän yläpuolella Iijoen ekologinen tila on hyvä. (Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus ja Kainuun ympäristökeskus 29) Iijoen valuma-alue on varsin vaihteleva. Yläosalla rannat ovat korpimaisia karuja rantoja, keskiosalla tulvaniittyjä ja alaosalla on lietteen kertymisen takia lehtomainen kasvusto. Iijoen rakentaminen voimatalouskäyttöön aloitettiin vuonna Iijoen alaosalla on viisi voimalaitosta. Voimalaitosrakentamisen myötä Iijoesta hävisi luontaisesti lisääntyvä lohikanta. Keski- ja yläosan uomien entistämisellä on saatu palautettua runsaasti virtavesikutuisten kalojen poikastuotannolle soveltuvia koskiosuuksia. Iijokea voidaan siten pitää potentiaalisena lohikalajokena, jos kalojen nousu jokeen tehdään mahdolliseksi. Iijoen vesistöalueen vedet ovat pääosin hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Näillä alueilla vesienhoidon tavoitteena on vesien hyvän tilan säilyttäminen. Vesistöalueen alaosalla sijaitsevien tyydyttävässä tilassa olevien vesistönosien osalta tavoitteena on saavuttaa hyvä tila. Turvetuotantoalueiden osalta todetaan Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja Kainuun ympäristökeskus 29), että uusien turvetuotantoalueiden vesiensuojelurakenteina on käytettävä pintavalutuskenttää tai muuta vähintään yhtä tehokasta vesiensuojelumenetelmää. Lisäksi alueelta turvetuotannosta poistuvien alueiden jälkihoidosta on huolehdittava niin, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän vesistökuormitusta ennen alueiden siirtymistä muuhun maankäyttöön. Turvetuotannon ravinnekuormitus muodostaa noin 2 % Iijoen vesistöalueen (mukaan lukien Siuruanjoki) arvioidusta ravinnekuormituksesta (kuva 6). 18 Copyright Pöyry Finland Oy

25 19 Kok.P Kok.N Yhdyskunnat Haja-asutus Teollisuus ja kaivostoiminta Turvetuotanto Kalankasvatus Maatalous Metsätalous Hulevedet Laskeuma vesiin Luonnonhuuhtouma Kuva 6 Keskimääräisen fosfori- ja typpikuormituksen jakautuminen Iijoen vesistöalueella eri kuormituslähteiden kesken (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja Kainuun ympäristökeskus 29). 5.3 Vuosittainen veden laadun tarkkailu Siuruanjoki Siuruanjoesta otetaan vuosittain näytteet Luiminkajoen yläpuolelta Suuahon tarkkailupaikalta (S95), Korpijoen yläpuolelta Saarikoskelta (S54), Tannilasta (S23) ja jokisuulta (S). Suuahon tarkkailupaikan yläpuolelle johdetaan ainoastaan Tuomisuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet. Valtaosa Siuruanjoen vesistöalueella sijaitsevista turvetuotantoalueista sijaitsee Tannilan tarkkailupaikan yläpuolella. Tannilan alapuolelle kuivatusvetensä laskevat Saarisuo, Viitasuo, Kynkäänsuo, Vaaraojanlatvasuo ja Leuvanojanlatvasuo. Vedenlaadun tarkkailutulosten käsittelyssä Siuruanjoen valuma-alue on jaettu kolmeen osaan. Siuruanjoen pääuoma käsittää kaikki Siuruanjoessa olevat tarkkailupisteet lukuun ottamatta aivan jokisuulla Pitkäperällä sijaitsevaa pistettä, joka kuuluu Iijoen valuma-alueella sijaitsevan Kupsussuon tarkkailuun. Siuruanjoen valuma-alueen yläosa käsittää tarkkailusuot ja -pisteet Ranualta Pudasjärven ja Iin väliselle rajalla Kalliosoiden tarkkailupisteille asti Ala-Siuruaan ja Niemelään asti. Valuma-alueen alaosa käsittää turvetuotantoalueet ja vesistötarkkailupisteet Pikku-Saarisuolta ja Niemelästä etelään Siuruanjoen suulle saakka. Siuruanjoen pääuoma Taulukosta 19 nähdään, että Siuruanjoen pääuoman näytteenottopaikkojen vesien laadussa ei ollut suuria eroja. Siuruanjoen vesi oli toukokuussa lievästi hapanta, ja kesällä ph-taso oli lievästi hapan tai lähes neutraali (liite 3, taulukko 19). Keväällä 211 vesi ei ollut yhtä hapanta kuin keväällä 21, jolloin ph-taso laski kaikilla näytteenottopaikoilla alle kuuden. Siuruanjoen vesi oli keskimäärin happamimmillaan valuma-alueen yläosassa. Copyright Pöyry Finland Oy

26 Taulukko 19 Siuruanjoen pääuoman vedenlaatu vuonna Havaintopiste Kok. P PO 4 COD Mn Fe Klorofylli-aine Happi ph S-joht. Kiinto- Väri Kok. N NH 4 NO 2 + NO 3 µg/l mg/l kyll. % ms/m mg/l mg Pt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l Touko-syyskuun keskiarvo TU3 14,5 8,3 76 6,6 3, < TU4 23,6 8,4 77 6,7 3, < TU5 15,2 8,3 76 6,6 3, < S95 9,4 87 6,8 3, < S72 9, 83 6,9 3, S61 9, 84 6,9 3, S54 9, 85 6,8 3, S44 8,8 84 6,8 3, < S23 8,6 82 6,8 3, S 9, 86 7, 3, Veden happipitoisuus oli keväällä erinomainen (happea > 1 mg/l). Heinäkuussa Siuruanjoen happipitoisuudet olivat tyydyttävää tai hyvää tasoa ja elo-syyskuussa hyvää tasoa. Hapenkulutuksen lisäys johtuu todennäköisesti kiintoainepitoisuuksien kasvusta, sillä suurimmat kiintoainepitoisuudet mitattiin Siuruanjoesta juuri heinäkuussa. Kokonaisuutena kiintoainepitoisuudet olivat vuonna 211 hieman matalampia ja happipitoisuudet korkeampia kuin vuonna 21. Siuruanjoen vesi oli edellisten vuosien tavoin tapaan tummaa ja humuspitoista. Aiemmista vuosista poiketen väri- ja sähkönjohtavuusarvot olivat sekä ylä- että alavirralla samaa tasoa, eikä alueellista vaihtelua ollut siten havaittavissa. Vesi oli vaaleinta toukokuun näytteenottokierroksen aikaan. Sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillistä tasoa, ja suurimmillaan arvot olivat syyskuun näytteenottokierroksen aikaan. Siuruanjoen veden rautapitoisuudet olivat toukokuussa µg/l ja heinäsyyskuussa µg/l. Rautapitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin vuonna 21 kaikilla näytteenottokierroksilla. Kesän 29 tasoon verrattuna heinä-syyskuun 211 rautapitoisuudet olivat selvästi korkeampia. Siuruanjoen kokonaistyppipitoisuudet vaihtelivat välillä g/l touko-syyskuun keskiarvojen ollessa g/l. Pitoisuuksien vaihtelu oli suurta sekä ajallisesti että paikallisesti, mutta suurimmillaan typpipitoisuudet olivat lähes kaikilla näytteenottopaikoilla heinäkuussa. Paikallisesti typpipitoisuudet olivat keskimäärin suurimmillaan Siuruanjoen suulla, muuten selkeää alueellista vaihtelua ei pitoisuuksissa ollut havaittavissa. Vuonna 211 Siuruanjoen typpipitoisuudet olivat jonkin verran matalampia kuin vuonna 21. Epäorgaanisen typen (NO 2 +NO 3 +NH 4 ) esiintymisessä oli jonkin verran ajallista ja paikallista vaihtelua. Eniten epäorgaanista typpeä esiintyi toukokuussa sekä Siuruanjoen alaosalla, mutta myös elokuussa mitattiin hieman kohonneita pitoisuuksia. Kokonaisuutena epäorgaanisen typen esiintyminen Siuruanjoessa oli kuitenkin melko vähäistä: pitoisuudet olivat 5 48 µg/l (keskiarvo 15 µg/l), mikä oli 1 9 prosenttia mitatuista typen kokonaismääristä. Siuruanjoen kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat välillä µg/l touko-syyskuun keskiarvojen ollessa µg/l. Suurimmillaan pitoisuudet olivat heinäkuussa (keskiarvo 6 µg/l) ja pienimmillään toukokuussa (keskiarvo 35 µg/l). Paikallisesti suurimmat fosforipitoisuudet mitattiin Siuruanjoen yläosalla Tuomisuon ylä- ja alapuolella. Pienimmillään pitoisuudet olivat joen keskiosalla ja Siuruanjoen alajuoksulle mentäessä fosforipitoisuudet jälleen kasvoivat hieman. Vuonna 211 Siuruanjoen kokonaisfosforipitoisuudet olivat samaa tasoa kuin vuonna 21. Copyright Pöyry Finland Oy

27 Fosfaattifosforia (PO 4 ) esiintyi jonkin verran kaikilla näytteenottopaikoilla (näytepaikkakohtaiset keskiarvot µg/l) ja pitoisuudet lisääntyivät jonkin verran loppukesällä. Forsbergin ja Rydingin (198) luokituksen perusteella Siuruanjoki oli typpipitoisuuksien suhteen keskiravinteinen vesistö, mutta fosforipitoisuudet olivat reheville vesille tyypillistä tasoa. Rehevyys ei ollut juurikaan lisääntynyt vuoden 21 tasoon verrattuna. Siuruanjoen valuma-alueen yläosa Ranualla sijaitsevan Sääskisuon kuivatusvedet johdetaan Luiminkajokeen ja sitä pitkin etelään Siuruanjokeen. Vedenlaadun tarkkailupaikat sijaitsevat Luiminkajoessa suon ylä- (Lu1) ja alapuolella (Lu). Joen vesi oli tummaa, humuspitoista ja runsasravinteista ja sähkönjohtavuudet olivat luonnonvesille tyypillistä tasoa (taulukko 2). Heinäkuussa jokisuulta mitattiin poikkeuksellisen korkea kokonaisfosforin pitoisuus, joka oli seurausta fosfaattifosforin runsaasta esiintymisestä. Vesi oli lähes kaikilla näytteenottokerroilla lievästi hapanta ja siinä oli melko runsaasti rautaa. 21 Taulukko 2 Vedenlaatu Siuruanjoen valuma-alueen yläosalla vuonna 211. Havaintopiste Kok. P PO 4 COD Mn Fe Happi ph S-joht. Kiintoaine Väri Kok. N NH 4 NO 2 + NO 3 mg/l kyll. % ms/m mg/l mg Pt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l Touko-syyskuun keskiarvo Luiminkajoki Lu1 8,1 75 6,5 2, Lu 9,2 84 6,7 2, Näätäoja ja Honkioja Nä1 9,1 72 6,9 5, Ho1 5, 34 6,3 4, Korpijoki ja Ruosteoja Kj2* 4,9 48 6,8 3, < 5 < Kj18* 8,5 81 6,8 4, < Kj 8,1 75 6,6 3, < Ro1* 8,6 83 6,9 6, Mertajoki Me24 5,7 48 6,7 6, Me11 7,8 7 6,3 2, < Me1 7,3 68 6,4 2, < ylempi ja alempi Kallio-oja ja Kissapuro Ka1 11,5 87 7,1 7, Kis1 5,7 41 6,9 7, Ku 11,5 81 7,2 7, * elo-syyskuun näytteiden keskiarvo Heini-Honkisuon kuivatusvedet johdetaan Honkiojaa ja Näätäojaa pitkin Ranuanjokeen ja edelleen Siuruanjokeen. Vedenlaadun tarkkailupisteet sijaitsevat Honkiojassa (Ho1) ja Näätäojassa (Nä1) Honkiojan suun alapuolella. Ranuanjoessa noin 12 kilometriä Näätäojan alapuolella sijaitsee lisäksi ympäristöhallinnon vedenlaadun tarkkailupiste Lamminkylä 4. Honkiojan vesi oli kaikilla näytteenottokerroilla tummaa ja lievästi hapanta. Happipitoisuudet mitattiin ainoastaan toukokuussa ja heinäkuussa. Toukokuussa veden happitilanne oli tyydyttävä, mutta heinäkuussa vesi oli lähes täysin hapetonta. Sähkönjohtavuusarvot ja kiintoainepitoisuudet kohosivat hieman elo-syyskuussa aiempien näytteenottokertojen arvoihin verrattuna. Honkiojan vesi oli kesällä melko runsasravinteista Copyright Pöyry Finland Oy

28 ja rautapitoisuudet olivat melko korkeita. Vedessä esiintyi jonkin verran ammoniumtyppeä kaikilla näytteenottokerroilla. Näätäojan vedenlaatu oli samankaltainen kuin Honkiojan vedenlaatu. Toukokuussa veden happipitoisuus oli melko hyvä, heinäkuussa tyydyttävä ja elo-syyskuussa happipitoisuutta ei määritetty veden mataluudesta johtuen. Ojan vesi oli tummaa ja rauta- ja humuspitoista kaikilla näytteenottokerroilla. Keväällä vesi oli lievästi hapanta mutta elo-syyskuussa hieman emäksistä. Kiintoainepitoisuudet olivat suurimmillaan keväällä, ja sähkönjohtavuusarvot kohosivat hieman elo-syyskuussa. Näätäojan vesi oli runsasravinteista kaikilla näytteenottokerroilla, mutta elokuussa mitattiin poikkeuksellisen korkea kokonaisfosforin pitoisuus, joka oli seurausta fosfaattifosforin runsaasta esiintymisestä. Ranuanjoen vesi oli ympäristöhallinnon tarkkailutietojen mukaan lievästi hapanta, tummaa ja humuspitoista (liite 4). Ravinteita vedessä oli runsaasti. Sähkönjohtavuusarvo oli hieman koholla maaliskuussa, ja kemiallinen hapenkulutus oli suurinta loppukesällä ja syksyllä. Veden happipitoisuudet olivat hyvää tasoa kaikilla näytteenottokerroilla. Ronisuo, Matkasuo ja Teerilammensuo sijaitsevat Pudasjärvellä Korpijoen varrella. Ronisuon vedet johdetaan Ruosteojaa pitkin Korpijokeen ja vedenlaadun tarkkailupisteet sijaitsevat Ruosteojassa (Ro1), Korpijoessa Ruosteojan suun yläpuolella (Kj2) ja Ruosteojan suun alapuolella (Kj18). Matkasuo ja Teerilammensuo sijaitsevat Korpijoen varrella, ja näiden turvetuotantoalueiden kuivatusvedet johdetaan Korpijokeen laskuojien kautta. Soiden vesistötarkkailupiste sijaitsee aivan Korpijoen suulla (Kj). Ruosteojan vesi oli humuspitoista ja erittäin tummaa, hyvin rautapitoista ja runsasravinteista kaikilla näytteenottokerroilla. Näytteitä otettiin elokuussa ja kolme kertaa syyskuussa. Veden ph oli neutraali tai hieman hapan, ja vedessä oli melko runsaasti kiintoainesta. Veden happipitoisuus määritettiin ainoastaan elokuussa, jolloin se oli hyvä. Ruosteojan vedessä oli lisäksi runsaasti ammoniumtyppeä elokuussa ja syyskuun alussa. Korpiojan vesi oli tummaa, rautapitoista, lievästi hapanta tai neutraalia ja veden happipitoisuudet olivat hyviä tai tyydyttäviä silloin, kun happipitoisuus määritettiin. Poikkeuksen muodosti syyskuun alun näytteenotto Korpijoen yläjuoksulla, jolloin veden happipitoisuus oli erittäin huono. Joen sähkönjohtavuudet olivat luonnonvesille tyypillistä tasoa, ja kiintoainepitoisuudet olivat koholla ajoittain. Elokuussa puolet kiintoaineesta oli orgaanista alkuperää Korpijoen yläosan näytteenottopaikalla Kj2. Joen ravinnepitoisuudet olivat melko runsaita, ja suurin osa ravinteista esiintyi orgaanisessa muodossa. Vesi oli selvästi sameaa elokuun kahdella näytteenottokierroksella, jolloin sameusarvo määritettiin. Iso-Pukasuo, Kääpäsuo, Kaartosuo, Kapeimmansuo, Sivakkasuo ja Viidansuo sijaitsevat kaikki Mertajoen valuma-alueella Pudasjärvellä. Ylin vedenlaadun tarkkailupaikka (Me24) sijaitsee Mertajärven yläpuolella ja toimii Iso-Pukasuon ja Sivakkasuon yläpuolisena tarkkailupaikkana sekä Kääpäsuon alapuolisena tarkkailupaikkana. Seuraava tarkkailupaikka (Me11) sijaitsee Mertajoen keskiosalla ja se toimii Kaartosuon, Kapeimmansuon, Sivakkasuon ja Viidansuon alapuolisena vesistötarkkailupisteenä ja Iso- Pukasuon yläpuolisena tarkkailupisteenä. Mertajoen suulla sijaitseva tarkkailupaikka Me1 toimii Iso-Pukasuon ja Sivakkasuon alapuolisena vedenlaadun tarkkailupisteenä. Mertajoen vesi oli tummaa ja humus- ja rautapitoista. Veden ph-taso oli lievästi hapan, ja toukokuun näytteenottokierroksen aikaan ph laski 5,9:ään joen keski- ja alaosalla. Veden happipitoisuudet olivat pääosin tyydyttävää tai välttävää tasoa. Sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillistä tasoa. Kiintoainepitoisuudet nousivat melko Copyright Pöyry Finland Oy 22

29 suuriksi joen yläosalla heinä-syyskuussa. Heinäkuussa kiintoaineen hehkutushäviö oli 12,9 mg/l näytteenottopaikalla Me24, eli 8,1 mg/l kiintoaineesta oli mineraaliperäistä ainesta. Mertajoen ravinnepitoisuudet olivat melko korkeita, ja joen yläosalla esiintyi kohonneita ammoniumtypen pitoisuuksia heinä-elokuussa. Pudasjärvellä sijaitsevien Kalliosoiden tuotantoalue koostuu Kuikkasuon, Kuikkasalmensuon, Epäilyksensuon ja Peltosuon osa-alueista, joiden kuivatusvedet johdetaan kolmea eri reittiä Siuruanjokeen. Kuikkasuon ja Kuikkasalmensuon vedet johdetaan jokeen alemman Kallio-ojan kautta, Epäilyksensuon vedet Kissapuron kautta ja Peltosuon kuivatusvedet ylemmän Kallio-ojan kautta Siuruanjokeen. Ylemmän Kallio-ojan veden ph vaihteli lievästi happamasta lievästi emäksiseen. Veden happipitoisuus mitattiin ainoastaan toukokuussa, jolloin se oli hyvä. Muina aikoina ojassa oli niin vähän vettä, että happipitoisuutta ei määritetty. Sähkönjohtavuusarvot olivat koholla heinäkuussa ja syyskuussa, ja elokuussa vedessä oli huomattavan runsaasti kiintoainesta, 11 mg/l. Noin 22 prosenttia (23,8 mg/l) aineksesta oli eloperäistä. Ojaveden väri oli ajoittain erittäin tumma, ja vedessä oli runsaasti ravinteita. Ammoniumtypen ja nitriitti-nitraatin pitoisuudet olivat ajoittain melko korkeita. Lisäksi ylemmästä Kallio-ojasta mitattiin erittäin runsaasti rautaa. Kissapuron vesi oli keväällä lievästi hapanta ja kesällä neutraalia. Vesi oli tummaa ja siinä oli runsaasti humusta ja rautaa. Sähkönjohtavuusarvot olivat aavistuksen verran koholla kaikilla näytteenottokerroilla alueen muihin vesistöihin verrattuna. Vedessä oli runsaasti ravinteita, ja toukokuussa ammoniumtypen pitoisuus oli koholla. Purossa oli loppukesällä vettä melko vähän, ja happipitoisuudet mitattiin ainoastaan toukokuussa ja heinäkuussa. Keväällä happitilanne oli erinomainen, mutta heinäkuussa vesi oli hapetonta. Alemman Kallio-ojan vesi oli keväällä lievästi hapanta ja kesällä lievästi emäksistä. Ojassa oli useimmiten vain vähän vettä, joten happipitoisuus määritettiin vain toukokuussa, jolloin happitilanne oli hyvä. Kiintoainepitoisuudet olivat korkeita elokuussa ja toukokuussa, ja elokuun kiintoainemäärästä (27 mg/l) noin 48 prosenttia oli orgaanista ainesta. Kallio-ojan vesi oli tummaa, rautapitoista ja runsasravinteista. Ammoniumtypen pitoisuus oli koholla toukokuussa, elokuussa mitattiin korkea fosfaattifosforin pitoisuus. 23 Siuruanjoen valuma-alueen alaosa Pudasjärven ja Iin rajan lähellä Pudasjärven puolella sijaitsevan Pikku-Saarisuon valumavedet johdetaan Hepo-ojan kautta Siuruanjokeen, ja turvetuotantoalueen vesistötarkkailupisteet sijaitsevat ojassa suon ylä- (He7) ja alapuolella (He3). Hepo-ojan vesi oli toukokuussa melko hapanta ja heinä-syyskuussa lievästi hapanta (taulukko 21). Veden happipitoisuus mitattiin toukokuussa, elokuussa ja syyskuussa: toukokuussa pitoisuudet olivat erinomaisia ja elokuussa happitilanne oli melko hyvä ojan alaosalla ja välttävä ojan yläosalla. Syyskuussa happipitoisuus mitattiin Hepo-ojan alaosalta, jossa se oli tyydyttävä. Hepo-ojan veden sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillistä tasoa, vesi oli erittäin tummaa ja humus- ja rautapitoista. Kiintoainepitoisuudet olivat keväällä melko matalia mutta kasvoivat selkeästi kesällä. Ravinteita ojan vedessä oli melko runsaasti. Copyright Pöyry Finland Oy

30 Taulukko 21 Vedenlaatu Siuruanjoen valuma-alueen yläosalla vuonna Havaintopiste Kok. P PO 4 COD Mn Fe Happi ph S-joht. Kiintoaine Väri Kok. N NH 4 NO 2 + NO 3 mg/l kyll. % ms/m mg/l mg Pt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l Touko-syyskuun keskiarvo Hepo-oja He7 8,3 69 6,1 3, < He3 8,7 76 6,5 3, Vitmaoja ja Sulaoja Su 8,9 83 7, 6, Vit15 7,8 67 6,5 4, < Vit <,2* < 1 7,1 5, Kynkäänoja Ky <,2* < 1 7,2 8, Viitaoja Vii7 3,6 29 6,3 5, < Vii5 8,5 72 6,9 7, Vii3 8,3 72 6,9 7, Vii 8,1 76 7, 8, Hirvasoja Hir1 9,2 75 6,8 4, *n = 1 Pohjoisen Latvasuon kuivatusvedet johdetaan Sulaojaan, josta vedet kulkeutuvat edelleen Vitmaojaan ja Siuruanjokeen. Sulaojan suun yläpuolella Vitmaojan yläosalla sijaitsee Puutiosuon alapuolinen vedenlaadun tarkkailupaikka (Vit15), joka toimii myös Polvisuon yläpuolisena tarkkailupaikkana. Lisäksi alueella sijaitsee Kynkäänsuo, jonka valumavedet johdetaan Vitmaojan, Kynkäänojan ja Viitaojan kautta Siuruanjokeen. Vitmaojan suulla sijaitseva tarkkailupaikka Vit on sekä Polvisuon että Kynkäänsuon alapuolinen näytteenottopaikka. Sulaojan vesi oli tummaa ja humuspitoista, ja siinä oli runsaasti rautaa. Kiintoainepitoisuudet olivat koholla helmikuun näytteenoton aikaan. Ojan vesi oli lievästi hapanta helmikuussa ja toukokuussa, elo-syyskuussa vesi oli lievästi emäksistä. Sähkönjohtavuusarvot olivat hiukan koholla helmikuussa ja loppukesällä. Sulaojan ravinnepitoisuudet olivat korkeita ja ammoniumtypen pitoisuus oli koholla toukokuussa. Happipitoisuudet olivat loppukesällä hyviä, helmikuussa vesi oli lähes kokonaan hapetonta. Vitmaojan vesi oli tummaa ja runsasravinteista, ja siinä oli runsaasti humusta ja rautaa. Keväällä vesi oli lievästi hapanta, kesällä lähes neutraalia ja ojan alaosalla lievästi emäksistä. Veden happipitoisuudet olivat huonoja helmikuussa ja heinäkuussa, muulloin happitilanne oli pääosin välttävä. Veden sähkönjohtavuusarvot kohosivat kesän edetessä. Kiintoainepitoisuuksissa esiintyi ajallista vaihtelua, suurimmillaan kiintoaineen määrä oli helmikuussa. Osa Kynkäänsuon valumavesistä johdetaan Kynkäänojan kautta Siuruanjokeen ja vedenlaadun tarkkailupaikka (Ky) sijaitsee aivan ojan suulla. Ojassa oli useimmilla näytteenottokerroilla vain vähän vettä, joten veden happipitoisuus määritettiin vain heinäkuussa, jolloin vesi oli lähes hapetonta. Toukokuussa vesi oli lievästi hapanta mutta heinä-syyskuussa hieman emäksistä. Veden sähkönjohtavuusarvot olivat koholla loppukesästä ja heinä-elokuussa vedessä oli melko runsaasti kiintoainesta. Muuten Kynkäänsuon vesi oli tummaa, runsasravinteista ja humus- ja rautapitoista. Ammoniumtypen pitoisuudet olivat koholla toukokuussa ja heinäkuussa ja fosfaattifosforia esiintyi runsaasti heinä-elokuun näytteessä. Copyright Pöyry Finland Oy

31 Viitaojan valuma-alueella sijaitsevat Viitasuo, Saarisuo ja osa Kynkäänsuota. Viitasuon yläosalla sijaitseva vedenlaadun havaintopaikka Vii7 toimii Viitasuon yläpuolisena tarkkailupaikkana, näytteenottopaikka Vii5 on Kynkäänsuon ja Saarisuon alapuolinen tarkkailupaikka, ja näytteenottopaikka Vii3 on Kynkäänsuon alapuolinen ja Viitasuon yläpuolinen tarkkailupaikka. Viitaojan suun havaintopaikka Vii toimii Viitasuon alapuolisena vesistötarkkailupaikkana. Viitaojan vesi oli erittäin ravinteikasta, ja humusta ja rautaa esiintyi runsaasti. Kiintoainepitoisuudet nousivat ajoittain korkeiksi etenkin Viitaojan yläosalla. Keskimäärin prosenttia kiintoaineesta oli orgaanista ainesta, kun veden kiintoainepitoisuus oli yli 2 mg/l. Veden väri oli hyvin tumma ja ph-taso vaihteli neutraalin molemmin puoli. Ojan yläosalla vesi oli keskimäärin happamampaa kuin alaosalla. Viitaojan vedessä oli runsaasti fosfaattifosforia ja ammoniumtypen määrä oli koholla ojan keski- ja alaosalla toukokuussa. Veden happipitoisuudet olivat huonoja ojan yläosalla kesällä, muuten happitilanne oli kesäaikaan tyydyttävä. Vaaraojanlatvansuon valumavedet lasketaan Hirvasojaan ja edelleen Siuruanjokeen. Turvetuotantoalueen alapuolinen vesistötarkkailupaikka Hir1 sijaitsee ojan suulla. Hirvasojan vesi oli keväällä lievästi hapanta ja kesällä neutraalia. Veden väri oli hyvin tumma, ja ravinnepitoisuudet olivat korkeita. Sähkönjohtavuusarvot kasvoivat kesän edetessä, ja vedessä oli runsaasti humusta ja rautaa. Kiintoainepitoisuudet olivat melko korkeita elo-syyskuussa. Veden happipitoisuuksia mitattiin toukokuussa ja elokuussa, muulloin ojan vesi oli matalalla. Toukokuussa happitilanne oli erinomainen, elokuussa hyvä Iijoki Iijoen vuosittaisen veden laadun tarkkailun havaintopaikat sijaitsevat Pahkakoskella (I46) ja Haapakoskella (I58). Vuonna 211 Iijoen valuma-alueella vesistötarkkailun piirissä olivat ainoastaan Kärppäsuon ja Kupsussuon kuntoonpanovaiheessa olevat alueet ja Haukkasuon turvetuotantoalue. Lisäksi vedenlaadun tarkastelussa käytettiin hyväksi Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tarkkailutietoja Iijoen Kipinästä ja Raasakan voimalaitokselta (liite 4). Iijoen vesi oli vuonna 211 humuspitoista, ja happipitoisuudet olivat hyvää tasoa kaikilla näytteenottokerroilla (taulukko 22). Keväällä ja syksyllä vesi oli lievästi hapanta, kesällä neutraalia tai lievästi emäksistä. Sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillistä, matalaa tasoa. Kiintoainepitoisuudet olivat melko matalia, ja suurimmillaan pitoisuudet olivat keväällä ja syksyllä. Vesi oli humusväritteistä, ja väriarvot olivat selvästi suurimmillaan Raasakasta otetuissa näytteissä. Taulukko 13 Iijoen valuma-alueen vedenlaatu vuonna 211. Happi ph S-joht. Kiinto- Väri Kok. N NH 4 -N NO 2,3 -N Kok. P PO 4 -P COD Mn Fe Havaintopiste Kloro- fyllia aine µg/l mg/l kyll. % ms/m mg/l mg Pt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l Touko-syyskuun keskiarvo Iijoki I58 4,4 8,8 84 7, 2, < I46 5,1 8,6 82 7,1 2, < Puro-oja Pu 9,4 77 6,9 5, Kupsussuon laskuoja ja Siuruanjoen suu Kup1 9,8 81 7,2 9, SiuP 9,3 85 6,8 3, Copyright Pöyry Finland Oy

32 Typpipitoisuudet olivat karuille vesille tyypillistä tasoa, fosforipitoisuudet viittasivat pääosin lievään rehevyyteen. Typen määrä vedessä lisääntyi hieman alavirtaan mentäessä. Fosforipitoisuudet olivat pienimmillään Kipinän tarkkailupaikalla ja suurimmillaan Pahkakoskella. Klorofylli-a-pitoisuudet olivat lievästi reheville vesille tyypillistä tasoa. Epäorgaanista typpeä ja fosforia esiintyi jonkin verran jokaisella näytteenottokerralla kaikilla paikoilla ja suurimmillaan pitoisuudet olivat keväällä Iijoen vedenlaadun kehitys Siuruanjoki Siuruanjoen vedenlaadun kehitystä on tarkasteltu edellisen kerran vuonna 27, joka oli laajan tarkkailun vuosi ja tarkkailun pääpaino oli tuolloin Siuruanjoen valuma-alueella. Vesistötarkkailupisteet S95 (Siuruanjoki 3 Suuaho), S54 (Saarikoski), S23 (Tannilan silta) ja S (Siuruanjoki Yli-Ii) ovat olleet yhtäjaksoisesti mukana vuosittaisessa tarkkailussa koko tarkkailukauden Vedenlaadun kehitystä tarkastellaan näiden pisteiden touko-syyskuun tarkkailutulosten avulla. Siuruanjoen kokonaistyppipitoisuudet ovat pääosin vaihdelleet välillä 4 7 µg/l (kuva 7). Pitoisuudet ovat olleet keskimäärin hieman pienempi Suuahossa kuin muilla näytteenottopaikoilla. Vuoden 21 elokuussa mitattiin Tannilassa poikkeuksellisen korkea kokonaistyppipitoisuus, 16 µg/l. Kokonaisfosforin pitoisuudet vaihtelivat välillä 3 55 µg/l, eikä eri näytteenottopaikkojen välillä ole havaittavissa selkeitä eroja pitoisuuksissa. Ravinnepitoisuuksissa ei ole havaittavissa selkeää kehityssuuntaa kauden aikana. Siuruanjoen kiintoainepitoisuudet olivat kaudella pääosin 2 1 mg/l ja yläjuoksulla pitoisuudet olivat keskimäärin hieman matalampia kuin alajuoksulla (kuva 8). Poikkeuksellisen korkeita pitoisuuksia mitattiin Saarikoskella ja Tannilan sillalla vuoden 21 elokuussa, jolloin myös typpipitoisuus oli koholla Tannilassa. Kiintoainepitoisuuksien kehityksessä ei ole havaittavissa selvää suuntaa kaudella COD Mn - ja väriarvoissa ei ole havaittavissa selkeää kehitystä vuosina , mutta humuspitoisinta ja tumminta vesi on ollut yleensä elo-syyskuussa. Myös veden rautapitoisuudet ovat olleet tuolloin korkeimmillaan, ja selvästi vähiten rautaa vedessä on ollut toukokuussa. Sähkönjohtavuusarvot ovat olleet luonnonvesille tyypillistä, melko matalaa tasoa, ja pienimmillään arvot ovat olleet kaikilla näytteenottopaikoilla toukokuussa. Korkeimmat arvot on mitattu kaikilta näytteenottopaikoilta vuonna 26, vuosina arvot ovat olleet matalampia. Copyright Pöyry Finland Oy

33 Kok.N µg/l Suuaho S Kok.P µg/l Suuaho S Kok.N µg/l Saarikoski S Kok.P µg/l Saarikoski S Kok.N µg/l Tannilan silta S Kok.P µg/l Tannilan silta S Kok.N µg/l Siuruanjokisuu S touko heinä elo syys Kok.P µg/l Siuruanjokisuu S touko heinä elo syys Kuva 7 Siuruanjoen vesistötarkkailupisteiden S95 (Suuaho), S54 (Saarikoski), S23 (Tannilan silta) ja S (Siuruanjokisuu Yli-Iissä) kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuudet vuosina Tulokset Nab Labs Oy ja ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta. Copyright Pöyry Finland Oy

34 Kiintoaine mg/l Kiintoaine mg/l Suuaho S touko heinä elo syys Saarikoski S touko heinä elo syys COD Mn mg/l COD Mn mg/l Suuaho S touko heinä elo syys Saarikoski S touko heinä elo syys 28 Kiintoaine mg/l Kiintoaine mg/l Tannilan silta S touko heinä elo syys Siuruanjokisuu S touko heinä elo syys COD Mn mg/l COD Mn mg/l Tannilan silta S touko heinä elo syys Siuruanjokisuu S touko heinä elo syys Kuva 8 Siuruanjoen vesistötarkkailupisteiden S95 (Suuaho), S54 (Saarikoski), S23 (Tannilan silta) ja S (Siuruanjokisuu Yli-Iissä) kiintoaine- ja COD Mn -pitoisuudet vuosina Tulokset Nab Labs Oy ja ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta. Copyright Pöyry Finland Oy

35 Iijoki Iijoen vedenlaadun kehitystä on tarkasteltu viimeksi vuonna 21, joka oli laajan tarkkailun vuosi ja tarkkailun pääpaino oli tuolloin Iijoen valuma-alueella. Vesistötarkkailupisteet I46 (Pahkakoski) ja I58 (Haapakoski) ovat olleet mukana vuosittaisessa tarkkailussa vuosina 26 1 ja piste I75 (Kipinä) on ollut tarkkailussa vuosina 26, 27 ja 21. Lisäksi ympäristöhallinto on tarkkaillut Iijoen vedenlaatua pisteellä I75. Vedenlaadun kehitystä tarkastellaan näiden pisteiden touko-syyskuun tarkkailutulosten avulla. Iijoen veden kokonaisfosforipitoisuuksissa ei ole havaittavissa selkeää kehitystä vaan pitoisuudet ovat olleet koko kauden noin 15 3 µg/l lukuun ottamatta vuoden 211 syyskuun näytettä Pahkakoskella, jolloin fosforipitoisuus oli tavanomaista korkeampi, 47 µg/l (kuva 9). 29 Kok.N µg/l Kipinä I Kok.P µg/l Kipinä I Kok.N µg/l Haapakoski I Kok.P µg/l Haapakoski I Kok.N µg/l Pahkakoski I Kok.P µg/l Pahkakoski I touko heinä elo syys touko heinä elo syys Kuva 9 Iijoen vesistötarkkailupisteiden I46 (Pahkakoski), I58 (Haapakoski) ja I75 (Kipinä) kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuudet vuosina Tulokset Nab Labs Oy ja ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta. Copyright Pöyry Finland Oy

36 Sen sijaan kokonaistyppipitoisuudet ovat olleet hieman nousussa Pahkakosken ja mahdollisesti myös Haapakosken näytteenottopaikoilla, Kipinän tarkkailupaikan pitoisuuksissa ei ole havaittavissa selvää kehitystä. Kokonaistyppipitoisuudet ovat olleen kauden aikana kaikilla näytteenottopaikoilla noin µg/l. Klorofylli-apitoisuuksissa esiintyy suurta ajallista vaihtelua, eikä selkeää kehityssuuntaa ei ole havaittavissa vaan pitoisuudet ovat olleet koko kauden ajan noin 4 9 µg/l. Iijoen veden kiintoainepitoisuudet ovat olleet pääosin tasoa 2 6 mg/l kaudella (kuva 1). Selkeää kehityssuuntaa ei ole havaittavissa, mutta kiintoainepitoisuudet ovat olleet joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta suurimmillaan toukokuussa. Veden väriarvoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) määrässä on ollut kaudella vaihtelua, mikä viitannee humuksen ja kiintoaineen määrän vaihteluun. Rautapitoisuudet vaikuttavat olevan nousussa ja elosyyskuussa 21 Kipinässä mitatut arvot ovat selkeästi vuosien 26 7 tasoa korkeampia. 3 kiintoaine mg/l Kipinä I COD Mn mg/l Kipinä I kiintoaine mg/l Haapakoski I COD Mn mg/l Haapakoski I kiintoaine mg/l Pahkakoski I touko heinä elo syys COD Mn mg/l Pahkakoski I touko heinä elo syys Kuva 1 Iijoen vesistötarkkailupisteiden I46 (Pahkakoski), I58 (Haapakoski) ja I75 (Kipinä) kiintoaine- ja COD Mn -pitoisuudet vuosina Tulokset Nab Labs Oy ja ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta. Copyright Pöyry Finland Oy

37 6 TURVETUOTANNON KUORMITUKSEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ Vedenlaadun ja tarkkailutulosten vertailu Siuruanjoki Siuruanjoen valuma-alueella sijaitsevista soista 22 oli vuonna 211 päästötarkkailun piirissä. Lisäksi Tuomisuon valumavesien laatua tarkkailtiin vesistötarkkailupisteillä, vaikka varsinaista päästötarkkailua ei tehty. Soiden päästö- ja vesistötarkkailunäytteet pyrittiin ottamaan mahdollisimman samanaikaisesti. Toukokuussa näytteenottojen välillä ehti kuitenkin kulua noin kaksi viikkoa lähes kaikilla kohteilla, mikä haittaa tulosten vertailua. Heinä-syyskuussa sekä päästö- että vesistötarkkailunäytteet otettiin muutaman päivän sisällä toisistaan. Siuruanjoen valuma-alueen yläosa Siuruanjoen yläosalla Ranuan Majovakylässä sijaitsevalla Tuomisuolla päästötarkkailu toteutettiin vesistötarkkailuna. Suon kuivatusvesien vaikutuksia Siuruanjoen vedenlaatuun tarkkailtiin kolmella vesistöpisteellä. Ylin piste TU3 sijaitsi valumavesien laskupaikan yläpuolella, piste TU4 sijaitsi sata metriä suon alapuolella ja piste TU5 kilometrin Tuomisuon alapuolella. Sekä Tuomisuon ylä- että alapuolella Siuruanjoen vesi oli keväällä runsashappista ja lievästi hapanta (taulukko 17). Kesällä veden ph-taso hieman nousi, mutta happipitoisuudet laskivat tyydyttävälle tasolle kaikilla näytteenottopaikoilla. Siuruanjoen vesi oli Tuomisuon kohdalla tummaa ja humuspitoista, ja heinäkuussa veden kiintoainepitoisuudet olivat kohonneet sekä suon ylä- että alapuolella. Pienimmillään kiintoainepitoisuudet olivat toukokuun näytteenottokierroksen aikaan. Kesällä jokiveden ravinnepitoisuudet kohosivat aavistuksen Tuomisuon alapuolella, ja heinäkuussa aivan suon alapuolella (TU4) jokiveden klorofylli-a-pitoisuus (64 µg/l) oli kaksinkertainen muiden näytteenottopaikkojen klorofyllipitoisuuksiin (31 ja 33 µg/l) verrattuna. Elo- ja syyskuussa näytteenottopaikan TU4 klorofyllipitoisuudet olivat matalampia kuin muilla näytteenottopaikoilla. Sääskisuon valumavesien ph oli hieman korkeampi kuin Luiminkajoen ph, mutta vesi oli runsasravinteisempaa ja siinä oli enemmän humusta ja rautaa kuin Luiminkajoen vedessä (taulukko 23). Lisäksi kuivatusvesien kiintoainepitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin jokiveden kiintoainepitoisuudet. Ammoniumtypen pitoisuudet olivat Luiminkajoessa suurempia suon yläpuolella kuin sen alapuolella, mutta fosfaattifosforia oli sekä kuivatusvesissä että suon alapuolella Luiminkajoessa enemmän kuin suon yläpuolella. Heini-Honkisuon valumavesien vesistövaikutuksia mitattiin sekä Näätäojasta (Nä1) että Honkiojasta (Ho1). Kuivatusvesien ph oli keskimäärin samaa tasoa kuin Honkiojassa, mutta matalampi kuin Näätäojassa. Kiintoainesta suolta lähti hieman suurempia pitoisuuksia kuin kummastakaan ojasta mitattiin. Typpi- ja rautapitoisuudet olivat suon valumavesissä jonkin verran suurempia kuin ojavesissä, mutta fosforipitoisuudet olivat hieman pienempiä kuin Honkiojassa ja selvästi pienempiä kuin Näätäojassa. Copyright Pöyry Finland Oy

38 32 Taulukko 23 Vedenlaatu Siuruanjoen valuma-alueen yläosan vesistötarkkailupisteillä toukosyyskuussa v. 211 keskimäärin sekä alueen turvetuotantoalueilta lähteneen veden laatu samoilla näytteenottokerroilla. n = näytteiden lukumäärä Kok. N NH 4 -N NO 2,3 -N Kok. P PO 4 -P COD Mn Fe Havaintopiste n ph Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l Siuruanjoki Tuomisuo yp. (TU3) 4 6,6 5, < Siuruanjoki Tuomisuon ap. 1 m (TU4) 4 6,7 7, < Siuruanjoki Tuomisuon ap. 1 km (TU5) 4 6,6 6, < Siuruanjoki Suuaho (S95) 4 6,8 4, < Luiminkajoki yläosa (Lu1) 4 6,5 2, Sääskisuo 4 6,9 5, Luiminkajokisuu (Lu) 4 6,7 2, Heini-Honkisuo 4 6,3 5, < Näätäoja (Nä1) 4 6,9 4, Honkioja (Ho1) 4 6,3 3, Siuruanjoki Yli-Siurua (S72) 4 6,9 1, Siuruanjoki Ikosenniemi (S61) 4 6,9 3, Siuruanjoki Saarikoski (S54) 4 6,8 3, Korpijoki yp. (Kj2) 3 6,8 8, 49 < 5 < Ronisuo 3 6,3 7, Ruosteoja (Ro1) 3 6,9 15, Korpijoki ap. (Kj18) 3 6,8 1, < Matkasuo (Pudasjärvi) 3 6,2 53, Teerilammensuo 4 5,4 2, < Korpijokisuu (Kj) 4 6,6 8, < Kääpäsuo 4 6,9 4, Mertajoki yläosa (Me24) 4 6,7 14, Kaartosuo 4 6,6 1, Kapeimmansuo 4 6,6 7, Sivakkasuo 4 6,6 3, Viidansuo 4 5,6 6, < 5 13 < Mertajoki keskiosa (Me11) 4 6,3 5, < Iso-Pukasuo 4 6,5 5, < Mertajoki Riihelän silta (Me1) 4 6,4 5, < Kalliosuot (Epäilyksensuo) 3 6,7 2, < ylempi Kallio-oja, suu (Ka1) 4 7,1 33, Kissapuro, suu (Kis1) 4 6,9 6, alempi Kallio-oja, suu (Ku) 4 7,2 13, Koivuojanlatvasuo 3 5,4 3, < Pukasuo 4 6,8 2, Siuruanjoki Ala-Siurua (S44) 4 6,8 4, < Ronisuon kuivatusvedet johdetaan Ruosteojaan ja edelleen Korpijokeen. Ruosteojan vesi oli selvästi typpi-, kiintoaine- ja rautapitoisempaa sekä hieman happamampaa kuin suolta tulevat vedet. Sen sijaan humuksen määrä oli valumavesissä suurempi kuin Ruosteojassa, mutta fosforipitoisuudet olivat sekä valumavesissä että ojavedessä samaa tasoa. Sekä Ronisuon vesissä että Ruosteojassa oli melko runsaasti ammoniumtyppeä ja suovesissä oli myös jonkin verran nitriitti-nitraattia. Ruosteojan vedet kulkeutuvat edelleen Korpijokeen, ja ojavedet olivat jonkin verran runsasravinteisempia ja rautapitoisempia kuin jokivesi. Ammoniumtyppeä oli Korpijoessa huomattavasti vähemmän kuin Ruosteojassa. Lisäksi ojavedessä oli jokivettä enemmän kiintoainesta. Sekä Matkasuon että Teerilammensuon vedet johdetaan Korpijokeen. Teerilammensuon kuivatusvedet olivat selvästi happamia ja melko runsasravinteisia, mutta kiintoainesta vedessä oli vain vähän. Teerilammensuolta tulevan humuksen määrä oli kuitenkin kemiallisen hapenkulutuksen ja rautapitoisuuksien perusteella melko korkea. Matkasuolta Copyright Pöyry Finland Oy

39 tuleva vesi oli lievästi hapanta ja siinä oli erittäin runsaasti kiintoainesta ja humusta. Ravinnepitoisuudet olivat korkeita, ja erityisesti ammoniumtyppeä oli Matkasuon valumavesissä paljon. Soiden alapuolella Korpijoen vedessä oli vähemmän kiintoainesta, rautaa ja humusta kuin soilta tulevissa vesissä. Lisäksi jokiveden ph oli hieman korkeampi kuin kuivatusvesien ph ja typpipitoisuudet olivat selvästi matalampia. Ammoniumtyppeä oli jokivedessä hyvin vähän ja fosforipitoisuudet olivat alhaisempia kuin Matkasuolta tulevissa vesissä, mutta korkeampia kuin Teerilammensuon valumavesissä. Vuonna 211 päästö- ja vesistötarkkailun piirissä oli kuusi turvetuotantoaluetta Mertajoen valuma-alueella. Kääpäsuon valumavedet johdetaan Mertajokeen aivan sen latvaosalla. Suolta tulevissa vesissä oli erittäin runsaasti ravinteita, kiintoainesta ja rautaa jokiveteen verrattuna, ja myös humuksen määrä oli valumavesissä suurempi kuin jokivedessä. Ammoniumtypen ja nitriitti-nitraatin pitoisuudet olivat Kääpäsuon vesissä suuria, ja myös fosfaattifosforia oli kuivatusvesissä enemmän kuin Mertajoessa. Suovesien ph oli hieman korkeampi kuin jokiveden ph. Kaartosuon, Kapeimmansuon, Sivakkasuon ja Viidansuon kuivatusvedet johdetaan Mertajoen keskiosalle. Kaikkien soiden valumavedet olivat happamia ja Viidansuolla ph jäi keskimäärin alle kuuteen. Mertajoen keskiosan näytteenottopaikalla ph oli keskimäärin 6,3 eli matalampi kuin soiden kuivatusvesien ph Viidansuota lukuun ottamatta. Kiintoainepitoisuudet olivat Kaartosuon, Kapeimmansuon ja Viidansuon kuivatusvesissä hieman suurempia kuin Mertajoen vedessä, Sivakkasuolta lähtevien vesien keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli sen sijaan matalampi kuin jokiveden kiintoainepitoisuus. Kaartosuon ja Kapeimmansuon vesissä oli erittäin runsaasti typpeä, josta suuri osa oli nitriitti-nitraattia ja ammoniumtyppeä. Myös Sivakkasuon valumavesissä oli enemmän typpeä kuin Mertajoessa, mutta Viidansuon vesien typpipitoisuudet olivat pienempiä kuin jokivedessä. Eniten fosforia oli Sivakkasuon ja Kaartosuon kuivatusvesissä, Kapeimmansuon ja Viidansuon vesien fosforipitoisuudet olivat alhaisempia kuin Mertajoessa. Fosfaattifosforia esiintyi suuria määriä ainoastaan Sivakkasuon vesissä. Kaikkien soiden valumavedet olivat humus- ja rautapitoisia, mutta suurimmat pitoisuudet mitattiin Kaartosuon vesistä. Iso-Pukasuon vedet johdetaan Mertajoen alaosalle. Kuivatusvesien ph oli lähes sama kuin Mertajoen alaosan veden. Suoveden kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet eivät juuri poikenneet jokiveden pitoisuuksista. Humusta ja rautaa valumavesissä oli hiukan enemmän kuin Mertajoessa. Kalliosoiden valumavedet johdetaan ylempään ja alempaan Kallio-ojaan ja Kissapuroon. Purovesien ph oli korkeampi kuin suon kuivatusvesien ph ja suolta lähtevien vesien ravinnepitoisuudet olivat selvästi pienempiä kuin purovesistä mitatut pitoisuudet. Kalliosoiden Epäilyksensuon valumavesissä oli jonkin verran humusta ja paljon kiintoainesta ja rautaa. Ainoastaan ylemmän Kallio-ojan vedessä oli keskimäärin enemmän kiintoainesta kuin suovedessä ja runsaasta kiintoainemäärästä johtuen myös kemiallinen hapenkulutus oli ojassa suurta. Siuruanjoen vedenlaatuun verrattuna purovedet olivat runsasravinteisempia, ja niissä oli jonkin verran vähemmän kiintoainesta ja humusta kuin Siuruanjoen vedessä. Koivuojanlatvasuon ja Pukasuon valumavedet lasketaan Siuruanjokeen ja niiden alapuolisena vesistötarkkailupisteenä toimii piste S44 Ala-Siuruassa. Koivuojanlatvasuolla päästötarkkailupiste sijaitsee Kiviojassa pintavalutuskentän alapuolella. Kiviojan vedet olivat keskimäärin selvästi happamampia kuin Siuruanjoen vesi, Pukasuon vesien ph Copyright Pöyry Finland Oy 33

40 oli keskimäärin sama kuin jokivedessä. Sekä Pukasuon että Kiviojan vesissä oli enemmän typpeä kuin Siuruanjoessa. Kiviojan fosforipitoisuus oli alhaisempi kuin jokiveden pitoisuudet, Pukasuon vesien fosforipitoisuudet olivat selvästi korkeampia kuin jokiveden fosforipitoisuudet. Pukasuon kuivatusvesissä oli myös selvästi enemmän kiintoainesta ja rautaa kuin Siuruanjoen vedessä. Kiviojan veden kiintoainepitoisuudet olivat pieniä ja rautapitoisuudet alhaisempia kuin jokivedessä, mutta kemiallinen hapenkulutus oli selvästi korkeampaa kuin Siuruanjoessa, mikä viittaa valumavesien humuspitoisuuteen. 34 Siuruanjoen valuma-alueen alaosa Pikku-Saarisuon valumavedet johdetaan Hepo-ojan kautta Siuruanjokeen. Pikku- Saarisuolta tulevat vedet olivat keskimäärin yhtä happamia kuin Hepo-ojan alaosan vedet, mutta ojan yläosalla ph oli matalampi kuin suon valumavesissä (taulukko 24). Suovedet olivat ravinteikkaampia ja humuspitoisempia kuin Hepo-ojan vesi. Kiintoainetta mitattiin valumavesistä hieman enemmän kuin ojavedestä. Taulukko 24 Vedenlaatu Siuruanjoen valuma-alueen alaosan vesistötarkkailupisteillä toukosyyskuussa v. 211 keskimäärin sekä alueen turvetuotantoalueilta lähteneen veden laatu samoilla näytteenottokerroilla. n = näytteiden lukumäärä Kok. N NH 4 -N NO 2,3 -N Kok. P PO 4 -P COD Mn Fe Havaintopiste n ph Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l Hepo-ojan yläosa (He7) 4 6,1 1, < Pikku-Saarisuo 3 6,5 12, < Hepo-ojan alaosa (He3) 4 6,5 9, Pohjoinen Latvasuo 4 7, 6, Sulaoja (Su) 4 7, 5, Puutiosuo 4 6,7 2, < Vitmaoja yläosa (Vit15) 3 6,5 5, < Kynkäänsuo (pvk2) 3 6,9 < < 5 11 < Polvisuo 3 6,4 6, < Vitmaoja alaosa (Vit) 4 7,1 4, Kynkäänsuo (pvk1) 4 6,3 6, Kynkäänojan alaosa (Ky) 4 7,2 1, Siuruanjoki Tannila (S23) 4 6,8 5, Viitaoja yläosa (Vii7) 4 6,3 25, < Kynkäänsuo (rh1) 4 6,9 4, Viitaoja Koppelo-ojan ap. (Vii5) 4 6,9 1, Kynkäänsuo (rh1) 4 6,9 4, Saarisuo 4 6,8 8,5 75 < 5 < Viitaoja 3 (Vii3) 4 6,9 1, Viitasuo 4 6,4 11, Viitaojan alaosa (Vii) 4 7, 13, Vaaraojanlatvasuo 2 6,3 3, < Hirvasojan alaosa (Hir1) 4 6,8 1, Siuruanjoki Yli-Ii (S) 4 7, 5, Pohjoisen Latvasuon vedet johdetaan Sulaojaan ja edelleen Vitmaojaan. Suolta tulevissa vesissä oli hiukan enemmän kiintoainesta ja typpeä kuin ojavedessä, muuten vedenlaadussa ei ollut havaittavissa selkeitä eroja. Alapuolisen Vitmaojan vesi oli fosforipitoisempaa kuin Sulaojan vesi, mutta typpeä oli Vitmaojassa vähemmän kuin Sulaojassa. Copyright Pöyry Finland Oy

41 Puutiosuon vedet lasketaan Vitmaojan yläosalle. Puutiosuon vesissä oli enemmän typpeä mutta vähemmän fosforia kuin Vitmaojassa. Suolta tulevissa vesissä ph oli keskimäärin hiukan korkeampi ja kiintoaine- ja rautapitoisuudet matalampia kuin Vitmaojan vedessä, mutta kemiallinen hapenkulutus oli suurempaa suovesissä kuin ojavesissä. Vitmaojan alaosalle johdetaan Polvisuon kuivatusvesiä, jotka ovat jonkin verran happamampia ja kiintoaine- ja humuspitoisempia kuin Vitmaojan vesi. Suon valumavesien typpipitoisuudet olivat samaa tasoa kuin ojavedessä mutta fosforipitoisuudet olivat selvästi matalampia kuin ojasta mitatut pitoisuudet. Polvisuon kuivatusvedet olivat selvästi rautapitoisempia kuin Vitmaojan vesi. Kynkäänsuon valumavesiä puhdistetaan kahdella pintavalutuskentällä ja ruokohelpikentällä. Pintavalutuskentän 1 vedet johdetaan Kynkäänojan kautta Siuruanjokeen, pintavalutuskentän 2 vedet valuvat Vitmaojaan ja ojasta edelleen Siuruanjokeen ja ruokohelpikentältä vedet virtaavat Viitaojan kautta Siuruanjokeen. Pintavalutuskentältä 2 Vitmaojaan virtaavien vesien ph oli keskimäärin hieman matalampi kuin Vitmaojan alaosan näytteenottopaikalta mitatut ph-arvot, mutta suovesien ph oli korkeampi kuin Vitmaojan yläosan vesien keskimääräinen ph. Kiintoainetta ja rautaa pintavalutuskentältä tulevissa vesissä oli hyvin vähän ja ravinnepitoisuudet olivat selvästi alhaisempia kuin Vitmaojassa keskimäärin. Pintavalutuskentältä 1 Kynkäänojaan tulevien vesien ph oli selvästi alhaisempi kuin ojaveden ph ja valumavesissä oli enemmän kiintoainesta ja humusta kuin Kynkäänojassa keskimäärin. Typpeä suolta tuli runsaasti ja ammoniumtypen määrä oli vedessä suuri. Fosforipitoisuudet olivat sekä valumavesissä että ojassa korkeita, ja suovesissä oli selvästi enemmän fosforia kuin ojavedessä. Suuri osa kuivatusvesien fosforista esiintyi fosfaattimuodossa. Kynkäänsuon ruokohelpikentältä lähtevien vesien ph oli keskimäärin sama kuin Viitaojan ph, ja vesissä oli kiintoainetta ja rautaa vähemmän kuin ojavedessä. Ruokohelpikentältä tulevan veden typpipitoisuudet olivat keskimäärin suurempia kuin Viitaojasta mitatut pitoisuudet, mutta fosforipitoisuudet pienempiä kuin ojavedessä. Viitaojaan johdetaan lisäksi Saarisuon ja Viitasuon kuivatusvedet. Viitasuon vesien ph oli alhaisempi kuin Viitaojassa keskimäärin, Saarisuon vesien ph oli melko lähellä Viitaojan ph-tasoa. Saarisuolta lähtevissä vesissä oli vähemmän ravinteita ja kiintoainesta kuin ojan vedessä keskimäärin. Viitasuon valumavedet olivat hieman typpipitoisempia kuin Viitaojan vesi, mutta fosforipitoisuudet olivat alhaisempia kuin Viitaojassa. Saarisuolta tulevissa vesissä oli runsaasti rautaa ja humusta, Viitasuon vesien rauta- ja humuspitoisuudet olivat hieman alhaisempia kuin ojavedestä mitatut pitoisuudet. Vaaraojanlatvasuon vedet johdetaan Hirvasojaa pitkin Siuruanjokeen. Suolta tulevat vedet olivat hiukan happamampia kuin Hirvasojan vesi, mutta ravinteita, kiintoainetta ja humusta suovesissä oli vähemmän kuin Hirvasojassa keskimäärin. Suolta tulevan veden keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus oli 87 µg/l, mutta fosfaattifosforipitoisuus 88 µg/l. Touko-syyskuussa mitatut kokonaisfosforipitoisuudet olivat µg/l (n = 4) ja fosfaattifosforipitoisuudet olivat 12 µg/l ja 56 µg/l (n = 2) eli fosfaattifosforin näennäisesti kokonaisfosforia suurempi määrä johtuu eri näytteenottomääristä Iijoki Iijoen valuma-alueella sijaitsevista soista ainoastaan kolme oli vuonna 211 päästötarkkailun piirissä. Soiden päästö- ja vesistötarkkailunäytteet pyrittiin ottamaan mahdollisimman samanaikaisesti. Toukokuussa näytteenottojen välillä ehti kuitenkin kulua noin Copyright Pöyry Finland Oy

42 kaksi viikkoa lähes kaikilla kohteilla, mikä haittaa tulosten vertailua. Heinä-syyskuussa sekä päästö- että vesistötarkkailunäytteet otettiin muutaman päivän sisällä toisistaan. Iijoen valuma-alueella Kipinän lähettyvillä sijaitsevalla Kärppäsuolla tehtiin vuonna 211 kuntoonpanotöitä, joiden vesistövaikutuksia tarkkailtiin alapuolisessa Puro-ojassa. Kärppäsuolta lähtevä vesi oli keskimäärin hieman happamampaa kuin ojan vesi (taulukko 25). Suon valumavesissä oli hieman enemmän humusta ja typpeä kuin Puro-ojassa, mutta fosforipitoisuudet olivat suurempia ojassa kuin kuivatusvesissä. Suuri osa suolta tulevasta typestä oli ammoniummuodossa ja myös alapuolisessa ojassa ammoniumtyppeä esiintyi melko runsaasti. Suolta tulevien vesien kiintoainepitoisuus ei poikennut ojavedestä mitatuista kiintoainepitoisuuksista. 36 Taulukko 14 Vedenlaatu Iijoen valuma-alueen vesistötarkkailupisteillä touko-syyskuussa v. 211 keskimäärin sekä alueen turvetuotantoalueilta lähteneen veden laatu samoilla näytteenottokerroilla. n = näytteiden lukumäärä Kok. N NH 4 -N NO 2,3 -N Kok. P PO 4 -P COD Mn Fe Havaintopiste n ph Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l Kärppäsuo* 4 6, Puro-oja (Pu) 4 6, Iijoki Haapakoski (I58) 4 7, < Haukkasuo 3 4, Iijoki Pahkakoski (I46) 4 7, < Kupsussuo* 4 6, Kupsussuon laskuoja (Kup1) 4 7, Siuruanjoki Pitkäperä (SiuP) 4 6, * kuntoonpanovaiheen tarkkailu Iijoen valuma-alueella ainoa päästötarkkailun piirissä oleva tuotantoalue oli Haukkasuo, jonka alapuolisena vesistötarkkailupisteenä toimi piste I46 Iijoen Pahkakoskella. Haukkasuolta lähtevät vedet olivat selvästi happamia kuin jokivesi, ja typpipitoisuudet ja humuksen määrä olivat valumavesissä selvästi suurempia kuin Iijoessa. Suolta tulevien vesien fosforipitoisuudet olivat kuitenkin selvästi pienempiä kuin jokivedestä mitatut fosforipitoisuudet, ja kiintoainestakin suolta tuli hyvin vähän. Kupsussuolla tehtiin vuonna 211 kuntoonpanotöitä ja vesistövaikutuksia tarkkailtiin kahdessa paikassa, alapuolisessa laskuojassa (Kup1) ja Siuruanjoen suulla (SiuP). Kupssussuolta tuleva vesi oli keskimäärin hieman happamampaa kuin laskuojan tai Siuruanjoen vesi. Sekä suon valumavesissä että laskuojan vedessä oli selvästi enemmän typpeä kuin Siuruanjoessa ja erityisesti ammoniumtypen määrä oli kuivatusvesissä erittäin suuri. Fosforia suolta tuli melko vähän alapuolisissa vesistöissä mitattuihin pitoisuuksiin nähden, ja myös kiintoainepitoisuudet olivat valumavesissä pieniä. Humuksen määrä oli kuivatusvesissä hieman suurempi kuin laskuojan tai joen vesissä. Kupsussuon laskuojan rautapitoisuudet olivat selvästi korkeampia kuin Siuruanjoen rautapitoisuudet. 6.2 Laskennallinen arvio pitoisuusvaikutuksista Turvetuotantoalueiden päästöjen vaikutuksia vesistössä on arvioitu teoreettisesti Siuruanjoen suulla (F = 2379 km 2 ) Leuvankoskella sekä Iijoessa Pahkakosken kohdalla (Iijoen alueen turvetuotantoalueiden kuormitus ilman Siuruanjoen kuormituksen vaikutusta, F = km 2 ) ja Raasakan voimalaitoksen kohdalla (sekä Iijokeen että Siuruanjokeen kohdistuva kuormitus, F = km 2 ). Pitoisuuslisäysarvio tehtiin siirtämällä turvesoiden päästöt sellaisenaan laskentakohtaan ottamatta huomioon vesistössä tapahtuvia Copyright Pöyry Finland Oy

43 fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia muuntumisprosesseja. Pitoisuuslisäykset laskettiin vuodelle 211 turvesoiden vuosipäästöillä ja kesäaikaisilla päästöillä käyttämällä virtaamana vuoden 211 keskimääräisiä virtaamia sekä kesäajan (kesä-syyskuu) keskimääräisiä virtaamia. Virtaamat saatiin ympäristöhallinnon Hertta-tietokannasta. Arvio Siuruanjoen ja Iijoen turvesoiden päästöjen aiheuttamista pitoisuuslisäyksistä vesistössä on esitetty taulukossa 26. Taulukkoon 27 on laskettu turvesoiden kesäaikaisista päästöistä aiheutuneiden pitoisuuslisäysten prosenttiosuudet jokien suualueiden mitatuista pitoisuuksista. Laskentaan käytettiin taulukossa 26 esitettyjä turvetuotannon päästöjen laskennallisia pitoisuuslisäyksiä ja niitä verrattiin taulukoiden ja liitteen 4 vesistötarkkailupisteiden touko-syyskuun keskimääräisiin pitoisuuksiin. Iijoen valumaalueella pitoisuuslisäykset laskettiin kahdella eri aluejaolla. Iijoen Pahkakoskelle asti ulottuva valuma-alue sisältää Iijoen valuma-alueen turvetuotantosuot lukuun ottamatta Latvasuota, Kuikkasuota, Kupsussuota ja Isoa Rytisuota. Raasakan alueelle ulottuva valuma-alue sisältää sekä Iijoen että Siuruanjoen valuma-alueet. Aluejako tehtiin, jotta turvetuotannon aiheuttamia pitoisuuslisäyksiä voitaisiin tarkastella sekä valumaaluekohtaisesti että koko tarkkailun kattaman alueen puitteissa. 37 Taulukko 15 Arvio turvetuotantoalueiden päästöjen aiheuttamista pitoisuuslisäyksistä Siuruanjoen suulla sekä Iijoessa Pahkakosken ja Raasakan kohdalla v. 211 vuositasolla ja kesällä keskimäärin. Brutto Netto Pitoisuuslisäykset virtaama Kok.P Kok.N Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine m 3 /s µg/l µg/l mg/l mg/l µg/l µg/l mg/l Siuruanjoki vuosi 25 1,5 28,9,1,5 1,1 19,7,1 kesä 25 1,1 2,9,2,6,8 11,7,2 Iijoki (Pahkakoski) vuosi 118,2 4,9 <,1,1,1 3,4 <,1 kesä 132,1 3,8 <,1,1,1 2,5 <,1 Iijoki (Raasakka) vuosi 153,4 9, <,1,2,3 6,2 <,1 kesä 163,3 6,9,1,2,2 4,3,1 Turvetuotannon kuormituksella oli suurin vaikutus Siuruanjoen vedenlaatuun: vuositasolla kokonaistypen määrän nettolisäys oli 19,7 µg/l ja fosforin 1,1 µg/l (taulukko 26). Vedessä olevan kiintoaineen määrän nettolisäys oli,1 mg/l. Vuonna 21 kokonaistypen nettolisäys oli 15,7 µg/l, kokonaisfosforin lisäys 1, µg/l ja kiintoaineen lisäys,1 mg/l. Vuonna 211 turvetuotannon aiheuttamat pitoisuuslisäykset olivat siis typen ja fosforin suhteen jonkin verran suurempia kuin vuonna 21. Siuruanjoella turvetuotannon aiheuttamat pitoisuuslisäykset olivat huomattavasti Iijoen lisäyksiä suurempia, mikä johtuu Siuruanjoen pienemmästä virtaamasta Iijokeen verrattuna. Siuruanjoenkin pitoisuuslisäykset olivat kuitenkin alle määritysrajojen. Iijoen Pahkakoskella turvetuotannon aiheuttama kokonaistypen määrän nettolisäys vuodessa oli 3,4 µg/l, kokonaisfosforin lisäys,1 µg/l ja kiintoaineen lisäys alle,1 µg/l. Vuonna 21 kokonaistypen nettolisäys oli 2,7 µg/l, fosforin lisäys,1 µg/l ja kiintoaineen lisäys alle,1 mg/l. Sekä Iijoen että Siuruanjoen valuma-alueiden tarkkailussa olleen turvetuotannon aiheuttamat pitoisuuslisäykset Raasakan kohdalla olivat pieniä: kokonaistypen nettolisäys vuodessa oli 6,2 µg/l, kokonaisfosforin,3 µg/l ja kiintoaineen alle,1 mg/l. Vuonna 21 typen nettolisäys oli 2,5 µg/l, fosforin lisäys,1 µg/l ja kiintoaineen lisäys alle,1 Copyright Pöyry Finland Oy

44 mg/l. Vuonna 211 Iijoen virtaama Raasakan kohdalla oli vuositasolla noin seitsemän prosenttia pienempi kuin vuonna 21, mikä osaltaan selittää vuoden 211 korkeammat pitoisuuslisäykset. Taulukossa 27 on tarkasteltu turvetuotannon aiheuttamien pitoisuuslisäysten osuutta kolmella vesistötarkkailun näytteenottopaikalla kesäaikana mitatuista kokonaisfosforin, -typen ja kiintoaineen pitoisuuksista. Turvetuotannon aiheuttamien nettolisäysten osuus mitatuista ravinne- ja kiintoainepitoisuuksista oli suurin (1,5 2,8 %) Siuruanjoen alueella, mutta kokonaisuutena turvetuotannon vaikutus joen ravinteiden ja kiintoaineen kokonaiskuormitukseen oli pieni. Raasakan kohdalla tarkkailun piirissä olleiden turvetuotantoalueiden kuormitus oli,8 1,3 prosenttia mitatuista ravinne- ja kiintoainepitoisuuksista. Tarkkailun piirissä olleet turvetuotantoalueet eivät laskennallisen arvion perusteella aiheuttaneet Iijoessa ja Siuruanjoessa merkittävää ravinne- tai rehevyystason nousua vuonna Taulukko 16 Arvio turvetuotantoalueiden päästöjen aiheuttamista pitoisuuslisäyksien prosenttiosuuksista Siuruanjoen ja Iijoen vedenlaadussa v. 211 kesällä keskimäärin. Turvetuotannon pitoisuuslisäyksen osuus Brutto Netto Kok.P Kok.N Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine % % % % % % % Siuruanjoen suu (S) 2,1 3,7 3,3 2,8 1,5 2,1 2,8 Iijoki Pahkakoski (I46),4 1, 1,8,8,3,7 1,6 Iijoki Raasakka 1,2 1,8 1,6 1,2,8 1,1 1,3 7 YHTEENVETO Vuosi 211 oli Iijoen-Siuruanjoen turvetuotannon tarkkailussa laaja tarkkailuvuosi, jolloin kesäaikaisessa päästötarkkailussa oli 3 tuotantosuota. Ympärivuotisessa tuotantovaiheen tarkkailussa oli kolme kohdetta ja kuntoonpanovaiheen tarkkailussa kaksi kohdetta. Iijoen-Siuruanjoen päästötarkkailusoilla keskivalumat olivat kesällä 211 hieman suurempi kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen päästötarkkailusoilla keskimäärin. Iijoen-Siuruanjoen vesistöalueen tuotantoalueen tarkkailusoilla valumaveden laatu oli nitraatti-nitriittityppeä lukuun ottamatta hieman parempi kuin kaikkien Pohjois- Pohjanmaan ja Kainuun alueen tarkkailukohteiden keskimääräinen veden laatu. Iijoen tarkkailusoiden valumaveden laadussa oli melko suurta suokohtaista vaihtelua. Kuntoonpanotarkkailukohteilla veden laatu oli osin heikompi, mutta osin parempi kuin tuotantovaiheen soiden veden laatu. Iijoen-Siuruanjoen turvesoiden ominaispäästöt olivat fosforia ja nitraatti-nitrittityppeä lukuun ottamatta pienempiä kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen tarkkailusoilla keskimäärin. Tuotantokauden aikaiset päästöt vesistöön olivat kauttaaltaan suurempia kuin edellisvuonna. Vertailussa on otettava huomioon, että tarkkailukohteet pitkälti vaihtuivat edellisvuodesta ja sitä myötä päästöjen laskennassa käytetyt aineistot erosivat toisistaan. Tuotantokauden (touko-elokuu) sademäärä oli 37 % suurempi kuin edellisvuonna. Vuonna 211 Iijoen turvetarkkailuun kuuluneiden turvesoiden vuotuiset bruttopäästöt vesistöön olivat Iijoen pääuoman vesistöalueella noin 372 t/a COD Mn,,8 t/a fosforia, 21 t/a typpeä ja 17 t/a kiintoainetta, sekä Siuruanjoen alueella noin 392 t/a COD Mn, 1,2 Copyright Pöyry Finland Oy

45 t/a fosforia, 23 t/a typpeä ja 117 t/a kiintoainetta. Sekä Iijoen pääuoman että Siuruanjoen alueen vuosipäästöt olivat kauttaaltaan suurempia kuin edellisvuonna. Turvetuotantoalueiden vuosien päästöistä voidaan todeta kokonaisuutena, että ne olivat pienimmillään vuonna 26. Humus- (COD Mn ), ravinne- ja kiintoainepäästöt kasvoivat vuoteen 28 saakka. Humus- (COD Mn ) ja typpipäästöt ovat kasvaneet taas vuodesta 29 lähtien. Fosfori- ja kiintoainepäästöissä ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa vuosina Päästöt seurasivat pääpiirteissään valuman suuruutta. Voidaankin todeta, että sademäärällä ja sitä kautta valumalla on huomattava vaikutus turvetuotannon päästöjen määrään. Vuonna 211 Iijoen vesi oli keskimäärin laadultaan hyvää ja Siuruanjoen vesi melko hyvää. Turvetuotantoalueilta tulevien valumavesien laadussa esiintyi suurta vaihtelua sekä ajallisesti että eri soiden välillä, mutta valumavesien ravinne-, humus- ja rautapitoisuudet olivat pääosin suurempia kuin vastaanottavien vesien pitoisuudet. Lisäksi joiltakin soilta tuleva kiintoainekuormitus oli huomattavaa (useita kymmeniä milligrammoja kiintoainesta litrassa). Turvesoiden kuormituksella oli vaikutusta varsinkin niiden alapuolisten pienten jokien ja ojien vedenlaatuun, mutta Siuruanjoen ja Iijoen veden laatuun turvetuotanto vaikutti vain vähän. Vuositasolla turvetuotannon aiheuttaman pitoisuuslisäyksen osuus Siuruanjoen suulta mitatuista ravinne- ja kiintoainepitoisuuksista oli noin 1,5 2,8 prosenttia, Iijoen Pahkakoskella vastaava osuus oli,3 1,6 prosenttia. Edellisvuoteen verrattuna pitoisuuslisäykset olivat vuonna 211 jonkin verran suurempia, mikä oli osittain seurausta edellisvuotta pienemmistä virtaamista. Vuosina Siuruanjoen vedenlaadussa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Iijoen fosforipitoisuudet ovat pysyneet koko kauden melko samalla tasolla, mutta typpipitoisuuksissa on tapahtunut hienoista nousu joillakin näytteenottopaikoilla. Lisäykset ovat kuitenkin pienempiä kuin typen määritysraja. Lisäksi Iijoen rautapitoisuudet vaikuttavat kasvaneen kauden Sademäärät ja sitä myötä jokien virtaamien vuosittaiset vaihtelut ja turvetuotantoalueiden valumien suuruudet vaikuttavat pitoisuuslisäyksiin VIITTEET Ekholm, M Suomen vesistöalueet. Ympäristöhallinnon julkaisuja sarja A 126. Forsberg, C. & Ryding, S.-O Eutrophication parameters and trophic state indices in 3 Swedish waste-receiving lakes. Archiv für Hydrobiologie 89(1/2): Halonen, M., Kääriäinen, S. & Rahkila, R. 23. Siuruanjoki kuntoon-yhteishanke. Loppuraportti vuosilta Lapin ympäristökeskuksen moniste 49. Korhonen, J. (toim.) 27. Hydrologinen vuosikirja Suomen ympäristö Peltola, T., Heikkinen, M.-L. & Rahkila, R. 26. Yhteistyöllä voimaa vesiensuojeluun! Siuruanjoki kuntoon-yhteishankkeen (2 26) loppuraportti. Suomen ympäristö 54. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 24. Maankäyttö ja kuormitus. < fi/default.asp?node=12624&lan=fi> Päivitetty Copyright Pöyry Finland Oy

46 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja Kainuun ympäristökeskus. 29. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma Osa 4: Vesienhoitoalueen pohjoiset vesistöt. Pöyry Finland Oy 21. Vapo Oy, Viitasuon turvetuotantoalueen ruokohelpikentän tarkkailu vuonna 29. Pöyry Finland Oy 211. Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 21. Pöyry Finland Oy 212. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 211. Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 26. Turvetuotannon tarkkailuopas. Vapo Oy, Turveruukki Oy. 26. Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille Copyright Pöyry Finland Oy

47 SiuP 69 Kup I I Pu Tarkkailusuot merkitty punaisella 11 Lampisuo Turveruukki Oy 24 Murtosuo Turveruukki Oy 38 Mäntyharjun-Riepulehdonsuo Turveruukki Oy 4 Ällinsuo Turveruukki Oy 26 Ahvensuo Turveruukki Oy 27 Lalvasuo Turveruukki Oy 43 Matkasuo Turveruukki Oy 9 Kuikkasuo Turveruukki Oy 51 Isosuo, Kollaja Turveruukki Oy 53 Iso Rytisuo Turveruukki Oy 54 Luisansuo Turveruukki Oy 55 Lavasuo Turveruukki Oy 35 Takasuo Turveruukki Oy 64 Koivu-Loukassuo Turveruukki Oy 65 Ruonansuo Turveruukki Oy 66 Iso-Jännesuo Turveruukki Oy 68 Kärppäsuo Turveruukki Oy 32 Kortesuo Vapo Oy 33 Joutsensuo Vapo Oy 47 Palosuo Vapo Oy 49 Haukkasuo Vapo Oy 56 Iso-Pihlajasuo Vapo Oy 15 Kapulasuo Vapo Oy 16 Koppelosaarensuo Vapo Oy 3 Leväsuo Vapo Oy 29 Koutuansuo Vapo Oy 67 Olki-Peurasuo Vapo Oy 69 Kupsussuo Vapo Oy 42 Iso-Ahmasuo Pudasjärven Turvetyö 41 Syrjäsuo Polar-Sammal Oy 9 Vuosittainen tarkkailu Alueellinen tarkkailu Tilaaja Pöyry Finland Oy PL 2, Tutkijantie 2A, 9571 OULU Työn nimi Sisältö Iijoen vesistöalue, alaosa Kuormittajat ja veden laadun havaintopaikat Pvm Mittakaava 1:23 N:o Liite 1.1

48 Ho1 Nä 1 65 Lu1 Lu S TU5 TU4 TU3 Tarkkailusuot merkitty punaisella 12 Pukasuo Turveruukki Oy 8 Räiskinsuo Turveruukki Oy 13 Viidansuo Turveruukki Oy 52 Kaartosuo Turveruukki Oy 6 Matkasuo, Pudasjärvi Turveruukki Oy 14 Ämmänsuo Turveruukki Oy 36 Koivuojanlatvasuo Turveruukki Oy 37 Kapeimmansuo Turveruukki Oy 1 Kääpäsuo Turveruukki Oy 11 Lampisuo Turveruukki Oy 17 Pikku-Saarisuo Turveruukki Oy 63 Heinä-Honkisuo (LAP) Turveruukki Oy 64 Tuomisuo (LAP) Turveruukki Oy 65 Sääskisuo (LAP) Turveruukki Oy Hir Vii7 Vii5 1 Vii3 2 Vii S23 44 Su Vit15 17 He7 He3 Vit Kis1 Ku Ky S44 Ka Ro1 Kj2 Kj18 S61 Kj S54 Me Me S72 Me24 4 Saarisuo Vapo Oy 1 Viitasuo Vapo Oy 2 Kynkäänsuo Vapo Oy 45 Teerilammensuo Vapo Oy 46 Sivakkasuo (Jakosuo) Vapo Oy 18 Kalliosuot Vapo Oy 21 Vaaraojanlatvasuo Vapo Oy 48 Polvisuo Vapo Oy 62 Iso Pukasuo Vapo Oy 31 Puutiosuo (osa) Kuiva-Turve Oy 44 Pohjoinen Latvasuo Kuiva-Turve Oy 57 Kotisuo Turvetuote Peat Bog Oy 58 Isoahontaussuo Turvetuote Peat Bog Oy 59 Ronisuo Polar-Sammal Oy 61 Leuvanojanlatvasuo Latvasuon Turve Ky Vuosittainen tarkkailu Alueellinen tarkkailu Tilaaja Työn nimi Pöyry Finland Oy PL 2, Tutkijantie 2A, 9571 OULU Sisältö Iijoen vesistöalue, Siuruanjoki ja Livojoki Kuormittajat ja veden laadun havaintopaikat Pvm Mittakaava 1:35 N:o Liite 1.2

49 Liite 2 Iijoen ja Siuruanjoen vesistöalueen turvesoiden päästötarkkailutulokset v. 211 Liite 2.1 Haukkasuo, pvk2 Liite 2.2 Heini-Honkisuo, pvk1 Liite 2.3 Iso-Pukasuo, pvk1 ap Liite 2.4 Iso-Pukasuo, pvk1 yp Liite 2.5 Kaartosuo, pvk Liite 2.6 Kalliosuot: Epäillyksensuo, pvk2 Liite 2.7 Kapeimmansuo, pvk Liite 2.8 Koivuojanlatvasuo, pvk ap Liite 2.9 Koivuojanlatvasuo, pvk yp Liite 2.1 Koivuojanlatvasuo, Kivioja yp Liite 2.11 Kupsussuo, pvk1 Liite 2.12 Kynkäänsuo, pvk2 Liite 2.13 Kynkäänsuo, la3-4/pvk1 ap Liite 2.14 Kynkäänsuo, pvk1 yp Liite 2.15 Kynkäänsuo, pvk1 teho Liite 2.16 Kynkäänsuo, rh1 ap Liite 2.17 Kynkäänsuo, rh1 yp Liite 2.18 Kynkäänsuo, rh1 teho Liite 2.19 Kärppäsuo, la Liite 2.2 Kääpäsuo, la3-6/rh Liite 2.21 Matkasuo, pvk1 ap Liite 2.22 Matkasuo, pvk1 yp Liite 2.23 Matkasuo, pvk1 teho Liite 2.24 Olki-Peurasuo pvk1 Liite 2.25 Pikku-Saarisuo, pvk Liite 2.26 Pohjoinen Latvasuo, pvk1 Liite 2.27 Polvisuo, pvk1 ap Liite 2.28 Polvisuo, pvk1 yp Liite 2.29 Polvisuo, pvk1 teho Liite 2.3 Pukasuo, la Liite 2.31 Puutiosuo, pvk2-3 ap Liite 2.32 Puutiosuo, pvk2-3 yp Liite 2.33 Puutiosuo, pvk2-3 teho Liite 2.34 Ronisuo, pvk ap Liite 2.35 Ronisuo, pvk yp Liite 2.36 Ronisuo, pvk teho Liite 2.37 Räiskinsuo, la1 Liite 2.38 Saarisuo, pvk1 Liite 2.39 Sivakkasuo, pvk1 Liite 2.4 Sääskisuo, pvk ap Liite 2.41 Sääskisuo, pvk yp Liite 2.42 Sääskisuo, pvk teho Liite 2.43 Teerilammensuo, pvk1 Liite 2.44 Vaaraojanlatvasuo, pvk1 ap Liite 2.45 Vaaraojanlatvasuo, pvk1 yp Liite 2.46 Vaaraojanlatvasuo, pvk1 teho Liite 2.47 Viidansuo, la Liite 2.48 Viitasuo, rh1 ap Liite 2.49 Viitasuo, rh1 yp Liite 2.5 Viitasuo, rh1 teho

50 Puh Fax PL2 (Tutkijantie 2A) Liite 2.1 1/ Oulu Iijoen turvetuotannon päästötarkkailu 211 Jakelu: Kohde: Haukkasuo, pvk2 Vapo Oy Oulu, Jyväskylä Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk 2 Oulunkaaren ympäristöpalvelut Kunta: Pudasjärvi/Yli-Ii Koordinaatit: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Vesistöalue: Projekti: 16WWE967 / Arn Purkuvesistö: Iijoki Tarkkailuluokka: Suppea Mittapadon valuma-alue: 39 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , < , 8, , ,8 145,6 2,8 2,5 2 pvk ,6 36 8, 53 < , 9, 297 8, , 154,3 2,3 2,1 3 pvk , , , 7,1 18 3, ,9 297,9 4, pvk , < ,5 8, , ,8 434,1 6,1 3,4 5 pvk , , , 39 1,2 84 2,5 127,4 2,2 1, KESÄ keskiarvo 4, ,2 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 191 5,6 251,7 3,8 4,5 keskihajonta,2 15 4, , Nettokuormitus g/ha d, 1,4, Lisätiedot: Datan puuttuessa virtamaat arvioitu vesistömallista

51 Haukkasuo, pvk2 Liite 2.1 2/2 l/s km 2 12 Valuma keskiarvo näyte mg/l 3, Kiintoaine g/ha/d 12, 1 2,5 1, 8 2, 8, 6 1,5 6, 4 1, 4, 2,5 2, , kuormitus 211 pitoisuus 211, µg/l 25 Kokonaisfosfori g/ha/d,1 µg/l 14 Kokonaistyppi g/ha/d 7, 2,1 12 6, 15 1,1,1, , 4, 3, 2, 5, 2 1, , , kuormitus 211 pitoisuus 211 kuormitus 211 pitoisuus 211

52 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A Liite 2.2 1/2 957 Oulu Iijoen turvetuotannon päästötarkkailu 211 Kohde: Heini-Honkisuo, pvk1 Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Vesistöalue: Koordinaatit: Projekti: 16WWE967 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 63 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk ,6 7,7 17 9, , ? 2 pvk , , , , ,3, 14,6,8, pvk , , , , pvk , , , 387 7, , 83,1 3, pvk , < , , ,2, 7,1,1,2, pvk , , , 18 2, ,2 6, pvk , , ,5 34 6, , pvk , < , 297 5, ,5 3,2, 8,8,,2 1, pvk , , , 491 9, , pvk , < , , 1,2, 35 5,6 82,1, 3,4,,1, pvk , , , 297 5, , pvk , , , 159 2, , 116,1 4, pvk , , , 387 7, , pvk , , , , KEVÄT keskiarvo 6, , ,5 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d 7, ,8, 34,6,8,1 119 keskihajonta,2 2,3 2,6 2, ,7 Nettokuormitus g/ha d, 9,1 22 KESÄ keskiarvo 6, , 68 9, ,6 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 7, ,2, 8,7,,2,7 54 keskihajonta,1 9,1 5,4 2, , Nettokuormitus g/ha d, 2,1 27 SYKSY keskiarvo 6, ,2 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d , keskihajonta,1 1,4 2,1 111,2 Nettokuormitus g/ha d, 7,6 8,5 Lisätiedot: Ei mittapatoa Padottaa Jakson virtaamat arvioitu vesistömallijärjestelmästä Jakelu:

53 Heini-Honkisuo, pvk1 Liite 2.2 2/2 l/s km 2 18, 16, 14, Valuma keskiarvo näyte mg/l 14, 12, 1, Kiintoaine g/ha/d , 1, 8, 6, 4, 2,, , 6, 4, 2,, kuormitus 211 pitoisuus 211 µg/l 3 Kokonaisfosfori g/ha/d 1,5 µg/l 14 Kokonaistyppi g/ha/d ,, , kuormitus 211 pitoisuus 211 kuormitus 211 pitoisuus 211

54 Puh Fax PL2 (Tutkijantie 2A) Liite 2.3 1/ Oulu Iijoen turvetuotannon päästötarkkailu 211 Jakelu: Kohde: Iso-Pukasuo, pvk1 ap Vapo Oy Oulu, Jyväskylä Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk 1 Oulunkaaren ympäristöpalvelut Kunta: Pudasjärvi Koordinaatit: , Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Vesistöalue: Projekti: 16WWE967/ Arn Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 Me pvk ap , , 2 Me pvk ap , , 394 < 5 < , 3 Me pvk ap , ,1 4 Me pvk ap , ,4 5 Me pvk ap , < , 6 Me pvk ap , ,3 7 Me pvk ap , < ,7 8 Me pvk ap , ,9 9 Me pvk ap , ,3 1 Me pvk ap , , KESÄ keskiarvo 6, , ,5 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 7, 157,2,1 3,1,, keskihajonta,3 5,8 8,2 4,9 72, ,6 Nettokuormitus g/ha d,1,1 15 Lisätiedot: Näytepiste = Mertajoki pvk:n alapuolella Ei virtaamamittausta Kesän kuormitus arvioitu yläpuolisen pisteen keskimääräisen valuman avulla.

55 Iso-Pukasuo, pvk1 ap Liite 2.3 2/2 mg/l 8, Kiintoaine 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, pitoisuus 211 µg/l 5 Kokonaisfosfori µg/l 7 Kokonaistyppi pitoisuus 211 pitoisuus 211

56 Puh Fax PL2 (Tutkijantie 2A) Liite 2.4 1/ Oulu Iijoen turvetuotannon päästötarkkailu 211 Jakelu: Kohde: Iso-Pukasuo, pvk1 yp Vapo Oy Oulu, Jyväskylä Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: laskeutusallas 2 (pvk1 yläpuoli) Oulunkaaren ympäristöpalvelut Kunta: Pudasjärvi Koordinaatit: , Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Vesistöalue: Projekti: 16WWE967/Arn Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: Kesä Mittapadon valuma-alue: 65,8 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk1yp , , 491 8,6 2 pvk1yp , , , pvk1yp , , 7, 159 2,8 4 pvk1yp , 9, , pvk1yp , , 24, ,9 148,3,5 7,3,2 2, 9, pvk1yp , ,5 14, ,1 47, pvk1yp , ,5 11, ,7 34 5,3 28,5,23 11,6 4, pvk1yp , , ,5 6, , ,8 132,6 8, pvk1yp , , 6,1 18 1, ,9 145, pvk1yp , , , 1, , , 13, KESÄ keskiarvo 6, KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 398 7, 169,5,14 11,4 3, keskihajonta, Nettokuormitus g/ha d,4 7,5 62 Lisätiedot: Näyte altaasta Telog asennettu Näyte jäi virheellisesti ottamatta

57 Iso-Pukasuo, pvk1 yp Liite 2.4 2/2 l/s km Valuma keskiarvo näyte mg/l Kiintoaine g/ha/d kuormitus 211 pitoisuus 211 µg/l 2 Kokonaisfosfori g/ha/d 1, µg/l 5 Kokonaistyppi g/ha/d , , , , , kuormitus 211 pitoisuus 211 kuormitus 211 pitoisuus 211

58 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A Liite 2.5 1/2 957 Oulu Iijoen turvetuotannon päästötarkkailu 211 Kohde: Kaartosuo, pvk Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Vesien käsittely: pvk Kunta: Koodinaatit: Vesistöalue: Siuruanjoki Projekti: 16WWE967/ Arn Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 42 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 mp , , , 18 3, 2 mp , < , , ,2 133,2,9 4,3,1, mp , , , 68 1,9 92 2,5 74,1 2, mp , , , , , mp , , ,2 44,1,1 2,6 1,,4 2, 12 6 mp , , , 221 6, , mp , , , 91,2,5 4,1,47, mp , , , , , 234,4 7, mp , , , 68 1, ,3 75,2 2, mp , , , 159 4, ,7 159,4 8,6 35 Jakelu: Turveruukki Oy Oulunkaaren ympäristöpalvelut PPO KESÄ keskiarvo 6, ,6 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 24 6,6 19,3,5 6,4,48, keskihajonta,2 7,2 14 5, ,9 Nettokuormitus g/ha d,2 3,6 25 Lisätiedot:

59 Kaartosuo, pvk Liite 2.5 2/2 l/s km 2 12, 1, Valuma keskiarvo näyte mg/l 3 25 Kiintoaine g/ha/d , 2 6 6, , 1 3 2,, kuormitus 211 pitoisuus µg/l 9 Kokonaisfosfori g/ha/d,9 µg/l 3 Kokonaistyppi g/ha/d ,8, , ,5, , ,2, , kuormitus 211 pitoisuus 211 kuormitus 211 pitoisuus 211

60 Puh Fax PL2 (Tutkijantie 2A) Liite 2.6 1/ Oulu Iijoen turvetuotannon päästötarkkailu 211 Kohde: Kalliosuot: Epäillyksenuo, pvk2 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk2 Kunta: Koordinaatit: Vesistöalue: Projekti: 16WWE967/Arn Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 138,4 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk ,4 5,2 14 6, , , 2 pvk , , , 18, ,4 6, pvk ,4 6, , , 2, ,3 6, pvk , , 49 < 5 5, , 21, ,8,2 11,6, pvk , , 19, ,5 9, pvk ,6 9, < , 19, ,4,2 5,2,4, pvk ,7 7, , 17, ,5 7, pvk ,7 8, , 18, ,4 5, pvk ,6 5, , , 19, ,3 5, KESÄ keskiarvo 6, KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,4,2 7,,5, Lisätiedot: keskihajonta,2 25 7,7 5, ,8 Nettokuormitus g/ha d,1, 195 Jakelu:

61 Kalliosuot: Epäillyksenuo, pvk2 Liite 2.6 2/2 l/s km 2 9 Valuma keskiarvo näyte mg/l 3, Kiintoaine g/ha/d , , 15, , 5, , kuormitus 211 pitoisuus 211 µg/l 4 Kokonaisfosfori g/ha/d,9 µg/l 6 Kokonaistyppi g/ha/d 12, 35 3,8,7 5 1, ,6,5,4, , 6, 4, 1 5,2,1 1 2, , , kuormitus 211 pitoisuus 211 kuormitus 211 pitoisuus 211

62 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A Liite 2.7 1/2 957 Oulu Iijoen turvetuotannon päästötarkkailu 211 Kohde: Kapeimmansuo, pvk Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Vesien käsittely: pvk Kunta: Koodinaatit: Vesistöalue: Siuruanjoki Projekti: 16WWE967/ Arn Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 4 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 mp , , 159 4,6 2 mp , < , , mp , , , 221 6, ,1 6, mp , , , , mp , , , , ,9 343,2,2 2 3, mp , , , , mp , , , , ,9 162,1,2 6,6,5 1, mp , , , 297 8, ,1 9, mp , , , 221 6, ,2 93,1 5, mp , , , , Jakelu: Turveruukki Oy Oulunkaaren ympäristöpalvelut PPO KESÄ keskiarvo 6, , ,9 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,2,2 15 2,1 5, keskihajonta,1 11 8,2 1, , Nettokuormitus g/ha d, 9, 25 Lisätiedot:

63 Kapeimmansuo, pvk Liite 2.7 2/2 l/s km 2 16, Valuma keskiarvo näyte mg/l 15 Kiintoaine g/ha/d 14 14, 12, , 8, 6, , 2, 3 4 2, kuormitus 211 pitoisuus 211 µg/l 35 Kokonaisfosfori g/ha/d µg/l 35 Kokonaistyppi g/ha/d kuormitus 211 pitoisuus 211 kuormitus 211 pitoisuus 211

64 Puh Fax PL2 (Tutkijantie 2A) Liite 2.8 1/ Oulu Iijoen turvetuotannon päästötarkkailu 211 Kohde: Koivuojanlatvasuo, pvk Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Kunta: Vesien käsittely: pvk Koordinaatit: Vesistöalue: Projekti: 16WWE967 / Arn Purkuvesistö: Siuruanjoki Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk ap , ,4 2 pvk ap , < < < 1 3 pvk ap , ,8 4 pvk ap , < 1 5 pvk ap , , 79 < , 6 pvk ap , ,2 7 pvk ap , , 67 < , 8 pvk ap , ,7 9 pvk ap , ,7 1 pvk ap , , KESÄ keskiarvo 5, , , ,6 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 13,2 469,2,3 7,4,3, keskihajonta,5 11 6,9 1,2 98, 4, 153 1,5 Nettokuormitus g/ha d, 1,7 7,3 Jakelu: Lisätiedot: Kesän kuormitus arvioitu käyttäen kaikkien Iijoen-Siuruanjoen tarkkailusoiden kesän keskimääräistä valumaa.

65 Koivuojanlatvasuo, pvk Liite 2.8 2/2 mg/l 6, Kiintoaine 5, 4, 3, 2, 1,, pitoisuus 211 µg/l 35 Kokonaisfosfori µg/l 9 Kokonaistyppi pitoisuus 211 pitoisuus 211

66 Puh Fax PL2 (Tutkijantie 2A) Liite 2.9 1/ Oulu Iijoen turvetuotannon päästötarkkailu 211 Kohde: Koivuojanlatvasuo, pvk yp Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Kunta: Vesien käsittely: Koordinaatit: Vesistöalue: Projekti: 16WWE967 / Arn Purkuvesistö: Siuruanjoki Tarkkailuluokka: Teho Mittapadon valuma-alue: ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk yp , < , 2 pvk yp , pvk yp , < KESÄ keskiarvo 6, , KESÄ Bruttokuormitus g/ha d Lisätiedot: keskihajonta, , Nettokuormitus g/ha d Jakelu:

67 Liite 2.9 2/2 Koivuojanlatvasuo, pvk yp mg/l Kiintoaine pitoisuus 211 µg/l 25 Kokonaisfosfori µg/l 4 Kokonaistyppi pitoisuus 211 pitoisuus 211

68 Puh Fax PL2 (Tutkijantie 2A) Liite 2.1 1/ Oulu Iijoen turvetuotannon päästötarkkailu 211 Kohde: Koivuojanlatvasuo, Kivioja yp Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Vesien käsittely: Kunta: Koordinaatit: Vesistöalue: Projekti: 16WWE967 / Arn Purkuvesistö: Siuruanjoki Tarkkailuluokka: Mittapadon valuma-alue: ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 Kivioja yp , , 76 < ,7 2 Kivioja yp , , 66 < < 1 3 Kivioja yp , ,2 4 Kivioja yp , ,5 5 Kivioja yp , , KESÄ keskiarvo 5, , 678 2, ,6 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d Lisätiedot: keskihajonta,4 4,3 5,1, 51, 4,9 71 2,4 Nettokuormitus g/ha d Jakelu:

69 Koivuojanlatvasuo, Kivioja yp Liite 2.1 2/2 mg/l 7, Kiintoaine 6, 5, 4, 3, 2, 1,, pitoisuus 211 µg/l 35 Kokonaisfosfori µg/l 8 Kokonaistyppi pitoisuus 211 pitoisuus 211

70 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A Liite /2 957 Oulu Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 211 Kohde: Kupsussuo Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk Kunta: Yli-Ii Koordinaatit: Vesistöalue: Projekti: 16WWE928/Pma Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: Kuntoonpano Mittapadon valuma-alue: 169 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , , ,? , pvk , , ,? 491 3, ,3 115, pvk , , ,? 745 5, ,7 64, pvk , , ,? 166 7, ,8 16, pvk , , ,5 11, , ,4 53,1 1 9, pvk , , , 38, , pvk , , ? ,4 2 8, pvk , , , 26, , pvk , , ,? 297 2, ,1 6,4, pvk , , ,5 2, ,2 13 2, pvk , , , 15, , ,7 3,3 16 6, pvk , , ,5 25, , pvk , , ,5 26, , pvk , , ,5 31, , pvk , , , 27, , pvk , , , 3, , pvk , , ,5 15, , , pvk , , , 23, , pvk , , , 25, , pvk , , , 24, , Jakelu: TALVI keskiarvo 6, ,6 TALVI Bruttokuormitus g/ha d 5, ,9 18, keskihajonta,2 3,3 6, ,6 Nettokuormitus g/ha d, KEVÄT keskiarvo 6, ,9 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d , keskihajonta,3 1,5 4, , Nettokuormitus g/ha d, KESÄ keskiarvo 6, ,7 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d , keskihajonta,2 6,7 9, ,2 Nettokuormitus g/ha d, SYKSY keskiarvo 6, , SYKSY Bruttokuormitus g/ha d , keskihajonta,2 3,5 3, ,9 Nettokuormitus g/ha d, VUOSI 6,4 22,5 26, , VUOSI Bruttokuormitus g/ha d , , Nettokuormitus g/ha d, Lisätiedot: Väri 11 mg Pt/l Kaivossa haisee ehkä rikkivety, kaasuja ei mitattu Mp:n lukemaa ei saanut luettua, padottaa 5.1. Kaivossa haisee, ehkä metaani Vesi pyörteilee mittapadolla, n. 31 cm Datakatkojen tai padotuksen vuoksi jaksojen 9.11., , , , virtaamat arvioitu vesistömallijärjestelmästä

71 Liite /2 Kupsussuo Valuma l/s km 2 keskiarvo näyte Kokonaistyppi µg/l g/ha/d kuormitus 211 pitoisuus 211 Kokonaisfosfori µg/l,,2,4,6,8 1, g/ha/d kuormitus 211 pitoisuus 211 Kiintoaine, 1, 2, 3, 4, 5, 6, mg/l g/ha/d kuormitus 211 pitoisuus 211

72 Puh Fax PL2 (Tutkijantie 2A) Liite / Oulu Iijoen turvetuotannon päästötarkkailu 211 Kohde: Kynkäänsuo, pvk2 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk 2 Kunta: Yli-Ii Koordinaatit: Vesistöalue: Projekti: 16WWE967 / Arn Purkuvesistö: Siuruanjoki Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 114 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , 2 pvk , < 2 46 < < , 221 2,2 3 pvk , , ,5 3,4, 4 pvk , < , pvk , < 2 61 < < , pvk , < , pvk , < 2 45 < < , 14, 897 9, ,4 79,6, 2,1,1,6 1,4 2,3 8 pvk ,1 19 8, 443 < , 8, 221 2, ,7 126,5 2,9 3,3 9 pvk , 15 7, 48 < , 7, , ,3 95,4 2,6 3,2 1 pvk ,1 9,9 7, 314 < , 16, ,8 75,5 2,4 3, KESÄ keskiarvo 6, , 521 2, , KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 731 7,4 94,5, 2,5,1,6 1,4 3,2 keskihajonta,2 8,5 17, 181, ,5 Nettokuormitus g/ha d,,, Jakelu: Vapo Oy Oulu, Jyväskylä Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Ii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lisätiedot: Ei virtausta, ei näytettä Vesi virtasi padosta rumpuun, mutta heikosti, näyte rummun edustalta, ei mp:n päältä Telog asennettu

73 Kynkäänsuo, pvk2 Liite /2 l/s km 2 8, 7, 6, 5, Valuma keskiarvo näyte mg/l 5, 4,5 4, 3,5 3, Kiintoaine g/ha/d 4, 3,5 3, 2,5 4, 2,5 2, 3, 2, 1,, , 1,5 1,,5, kuormitus 211 pitoisuus 211 1,5 1,,5, µg/l 7 Kokonaisfosfori g/ha/d,6 µg/l 1 Kokonaistyppi g/ha/d 3,5 6, , ,4,3, ,5 2, 1,5 1, 1,1 2 1, , , kuormitus 211 pitoisuus 211 kuormitus 211 pitoisuus 211

74 Puh PL2, Tutkijantie 2A Liite /2 957 Oulu Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 211 Kohde: Kynkäänsuo, la3-4/pvk1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 kesä, la3-4 talvi Kunta: Vesistöalue: Purkuvesistö: Projekti: 16WWE928 Koordinaatit: la: , pvk1: Tarkkailuluokka: Ympärivuotinen Mittapadon valuma-alue: 78,1 ha LA ha PVK1 Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 la , , , , la , ,4 37 4,5 71 1, la , ,7 26 3,1 74 1,7 8, la , , ,3 81 2,6 9, la , , ,5 34 5, 233 3, , la , , , , la , , , , la , , , ,9 13, la , , , ,9 18,5 4, 24 1 la , , 18 1, ,8 16 3,8 5, pvk , < , , ,8 1,5 7,5,1, pvk , , , pvk , , 1,4 11,75 2, pvk , , , pvk , < , , , 1,9 5,9,1 1, pvk , , ,6 5, pvk , , ,4 5, pvk , , ,5 7, pvk , , , TALVI keskiarvo 6, TALVI Bruttokuormitus g/ha d 7, , , keskihajonta,2 8, Nettokuormitus g/ha d 3, KEVÄT keskiarvo 6, ,9 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d , keskihajonta,1 1, ,8 Nettokuormitus g/ha d 2,1 1, KESÄ keskiarvo 6, ,2 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,3 1,6 17,3 1, keskihajonta,1 7, ,3 Nettokuormitus g/ha d 2, 9, 35 SYKSY keskiarvo 6, , SYKSY Bruttokuormitus g/ha d , 54 7 keskihajonta, ,8 Nettokuormitus g/ha d, VUOSI 6, VUOSI Bruttokuormitus g/ha d 5, , Nettokuormitus g/ha d 2, Lisätiedot: Väri 25 mg Pt/l Näyte pvk:lta tulevan putken päästä Virtaamadatan puuttuessa kuormitus laskettu Kynkäänsuo pvk2:n virtaamien avulla Kesäajan keskiarvoissa ei ole huomioitu la:lta otettuja näytteitä Jaksojen ja virtaamat arvioitu vesistömallin avulla Jakelu:

75 Liite /2 Kynkäänsuo, la3-4/pvk1 Kokonaistyppi µg/l g/ha/d kuormitus 211 pitoisuus 211 Kokonaisfosfori µg/l, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, g/ha/d kuormitus 211 pitoisuus 211 Kiintoaine, 1, 2, 3, 4, 5, 6, mg/l g/ha/d kuormitus 211 pitoisuus 211 Valuma l/s km 2 keskiarvo näyte Kynkäänsuo pvk

76 Puh PL2, Tutkijantie 2A Liite /2 957 Oulu Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 211 Kohde: Kynkäänsuo, pvk1 yp Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: Kunta: Vesistöalue: Purkuvesistö: Projekti: 16WWE928 Koordinaatit: Tarkkailuluokka: teho Mittapadon valuma-alue: Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk1 yp , pvk1 yp , , 3 pvk1 yp , TALVI keskiarvo TALVI Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d KEVÄT keskiarvo KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d KESÄ keskiarvo 6, KESÄ Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta,3 6, ,2 Nettokuormitus g/ha d SYKSY keskiarvo SYKSY Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d VUOSI VUOSI Bruttokuormitus g/ha d Nettokuormitus g/ha d Jakelu: Lisätiedot: Näyte pumppausaltaasta

77 Kynkäänsuo, pvk1 yp mg/l 14, Kiintoaine Liite /2 12, 1, 8, 6, 4, 2,, pitoisuus 211 µg/l 6 Kokonaisfosfori µg/l 3 Kokonaistyppi pitoisuus 211 pitoisuus 211

78 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A Liite / Oulu Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 211 Kohde: Kynkäänsuo, pvk1 tehon tarkkailu Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Vesistöalue: Projekti: 16WWE928/Pma Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: teho Näytetiedot Veden laatu Reduktio % Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Pvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l % % % % % % % % % Pvk:n yläpuoli 1 pvk1 yp , , , pvk1 yp , , , , pvk1 yp , , , Keskiarvo TALVI TALVI Keskiarvo KEVÄT KEVÄT Keskiarvo KESÄ 6, KESÄ Keskiarvo SYKSY SYKSY Pvk:n alapuoli 1 pvk , < , 2 pvk , pvk , < , Keskiarvo Keskiarvo TALVI KEVÄT Keskiarvo KESÄ 6, ,1 Keskiarvo SYKSY Lisätiedot: Jakelu:

79 Kynkäänsuo, pvk1 tehon tarkkailu Liite /2 reduktio % 1 Kiintoaine pitoisuus mg/l 16 reduktio % 1 Kokonaisfosfori pitoisuus µg/l Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli reduktio % Kokonaistyppi pitoisuus µg/l Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli

80 Puh Fax PL2 (Tutkijantie 2A) Liite / Oulu Iijoen turvetuotannon päästötarkkailu 211 Jakelu: Kohde: Kynkäänsuo, rh1 Vapo Oy, Oulu, Jyväskylä Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: ruokohelpikenttä 1 Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Ii Kunta: Yli-Ii / Ii Koordinaatit: POPELY Vesistöalue: Projekti: 16WWE967/Arn Purkuvesistö: Siuruanjoki Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 77,4 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 rh , , , 1, , , rh , < , , 2, ,6 1,2 37,11 1, rh , , , 11,5 61 9, , rh , , , 3, , rh , , , 2, ,7,9 21,68 2, rh , , , 18, , rh , < , , 16, , ,1,9 5,1,2, rh , , , 4, 39, ,2 262,4 5, rh , , ,5 5, , 635 9,5 263,6 6, rh , , , 5,9 18 1, ,7 123,4 3, KESÄ keskiarvo 6, ,7 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,3 1, 16,31 1, keskihajonta,2 6, ,9 Nettokuormitus g/ha d,9 7,8 3 Lisätiedot:

81 Kynkäänsuo, rh1 Liite /2 l/s km 2 12 Valuma keskiarvo näyte mg/l 6 Kiintoaine g/ha/d kuormitus 211 pitoisuus 211 µg/l 18 Kokonaisfosfori g/ha/d 3, µg/l 14 Kokonaistyppi g/ha/d ,5 2, , ,, , kuormitus 211 pitoisuus 211 kuormitus 211 pitoisuus 211

82 Puh Fax PL2 (Tutkijantie 2A) Liite / Oulu Iijoen turvetuotannon päästötarkkailu 211 Jakelu: Kohde: Kynkäänsuo, rh1 yp Vapo Oy, Oulu, Jyväskylä Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Ii Kunta: Yli-Ii / Ii Koordinaatit: POPELY Vesistöalue: Projekti: 16WWE967 / Arn Purkuvesistö: Siuruanjoki Tarkkailuluokka: Teho Mittapadon valuma-alue: ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 rh1 yp , rh1 yp , rh1 yp , , KESÄ keskiarvo 6, , KESÄ Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta,2 5, , ,3 Nettokuormitus g/ha d Lisätiedot: 3.5. Näyte pumppausaltaasta

83 Kynkäänsuo, rh1 yp Liite /2 mg/l 25 Kiintoaine pitoisuus 211 µg/l 3 Kokonaisfosfori µg/l 18 Kokonaistyppi pitoisuus 211 pitoisuus 211

84 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A Liite / Oulu Iijoen turvetuotannon tarkkailu v. 211 Kohde: Kynkäänsuo rh1, tehon tarkkailu Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: ruokohelpikenttä 1 Kunta: Yli-Ii/Ii Vesistöalue: Koordinaatit: Projekti: 16WWE967 / Arn Purkuvesistö: Siuruanjoki Tarkkailuluokka: teho Näytetiedot Veden laatu Reduktio % Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Pvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l % % % % % % % % % Rh-kentän yläpuoli 1 rh1 yp , , , rh1 yp , ,1-2, rh1 yp , , , Jakelu: Keskiarvo KESÄ 6, KESÄ Rh-kentän alapuoli 1 rh , < , 2 rh , ,5 3 rh , < ,5 4 5 Keskiarvo KESÄ 6, ,3 Lisätiedot: Rh-kentän alapuolen NO3-N-NO2-N -näyte 3.5. ja 9.8. alle 5 µg/l. Reduktiolaskennassa käytetty arvoa 2,5 µg/l.

85 Kynkäänsuo rh1, tehon tarkkailu Liite /2 reduktio % Kiintoaine pitoisuus mg/l reduktio % Kokonaisfosfori pitoisuus µg/l Reduktio % Rh-kentän yläpuoli Rh-kentän alapuoli Reduktio % Rh-kentän yläpuoli Rh-kentän alapuoli reduktio % Kokonaistyppi pitoisuus µg/l Reduktio % Rh-kentän yläpuoli Rh-kentän alapuoli

86 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A Liite /2 957 Oulu Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 211 Kohde: Kärppäsuo, la Haltija/tuottaja: Turveruukki Vesien käsittely: la Kunta: Pudasjärvi Vesistöalue: Projekti: 16WWE928/pma Koordinaatit: Tarkkailuluokka: Kuntoonpano Mittapadon valuma-alue: 49 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 mp , , ,2 237,7 13 7, mp , , ,9 32,1 2, 1,4 4,7 3 mp mp mp ,9 16,1,6,1 2,8 6 mp ,9 1 2, 46 7 mp , , ,3 16 3, 7 8 mp , , , mp , , ,4 3,1,9,1 9,3 1 mp , , , 39, ,6 283,4 8,6 1, 3 11 mp , 12 mp , , , 68 1, , mp , , , 43,1 1,8, mp , , , 159 3, , mp , , , 336,8 9,9, mp , , , , mp , , , 19, ,3 13,3 7,2 3, mp , , , 159 3, ,6 17,3 9,5 4, mp , , , , mp , , , , TALVI keskiarvo 6, ,8 TALVI Bruttokuormitus g/ha d, 63 1,5 37,1 2, 1,1 4,8 keskihajonta,1 7, ,8 Nettokuormitus g/ha d,1 1,3 2,3 KEVÄT keskiarvo 5, ,8 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d, ,6 36 8,9 174 keskihajonta,1 8,5 5, ,4 Nettokuormitus g/ha d 1, KESÄ keskiarvo 6, ,7 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 8, , ,4 29 9,7 148 keskihajonta,2 7, ,3 Nettokuormitus g/ha d 1, SYKSY keskiarvo 6, ,4 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d 14, , 63, keskihajonta, , Nettokuormitus g/ha d, VUOSI keskiarvo 6, ,7 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d 4, ,5 491,8 19 7,3 77 Nettokuormitus g/ha d, Jakelu: Lisätiedot: Ei virtausmittausta Ei virtaamaa, ei näytettä V-aukon tukkeena turvepaukku, poistettu ennen mittausta 13.1., 9.2. ja 7.3. Ei virtaamaa, ei näytettä, jäässä Ei virtaamaa, ei näytettä 5.1., Padottaa ja kuormitus laskettu otetun näytteen vedenlaadulla nollavirtaamajakso Jaksojen ja virtaamat arviotu vesistömallista

87 Liite /2 Kärppäsuo, la Valuma l/s km 2 keskiarvo näyte Kokonaistyppi µg/l g/ha/d kuormitus 211 pitoisuus 211 Kokonaisfosfori µg/l, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, g/ha/d kuormitus 211 pitoisuus 211 Kiintoaine, 2, 4, 6, 8, 1, 12, 14, 16, 18, mg/l g/ha/d kuormitus 211 pitoisuus

88 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A Liite 2.2 1/2 957 Oulu Iijoen turvetuotannon päästötarkkailu 211 Kohde: Kääpäsuo, la3-6/rh Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Vesien käsittely: la3-6, rh Kunta: Koodinaatit: Vesistöalue: Siuruanjoki Projekti: 16WWE967/ Arn Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 157 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 la , la , < la , la , la , la , , , rh/la , ? 386 2,8 91,3,2 4,3,4, rh/la , , ,1 116,4 6, rh/la , , ,4 25,1,1 1,7,4,2 8, rh/la , , , , KESÄ keskiarvo 6, KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,3 35,9,1 18,4, keskihajonta, Nettokuormitus g/ha d, Jakelu: Turveruukki Oy Oulunkaaren ympäristöpalvelut PPO Lisätiedot: Mittapatoa ei löytynyt, näyte otettu ojasta johon la:t laskevat Vko 3 lopulla alettu pumpata kosteikon kautta la:lle, näytteet edustavat kosteikkoa + la:ta 2.9. Kiintoaineen hehkutushäviö 21, Näyte otettu laskuojasta, , 22.8., Padotusta, pientä virtausta kuitenkin, näyte otettu mg/l. Padottaa Padottaa, vesipintojen ero alle,5 cm Jakson virtaamat vesistömallijärjestelmästä padotuksen vuoksi

89 Kääpäsuo, la3-6/rh Liite 2.2 2/2 l/s km 2 3, 25, 2, 15, 1, 5,, Valuma näyte mg/l Kiintoaine kuormitus 211 pitoisuus 211 g/ha/d µg/l 25 Kokonaisfosfori g/ha/d 3 µg/l 4 Kokonaistyppi g/ha/d kuormitus 211 pitoisuus 211 kuormitus 211 pitoisuus 211

90 Puh Fax PL2 (Tutkijantie 2A) Liite / Oulu Iijoen turvetuotannon päästötarkkailu 211 Jakelu: Kohde: Matkasuo, pvk1 Turveruukki Oy Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Vesien käsittely: pvk1 Oulunkaaren ympäristöpalvelut Kunta: Pudasjärvi Koodinaatit: , Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Vesistöalue: Projekti: 16WWE967/Arn Purkuvesistö: Korpijoki Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 89 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 mp , < 2 89 < , , 491 6, ,4 195,1,1 4,9,1,4 6,1 6,7 2 mp , , , 387 5, , mp , < , , 39, ,7 193,2,4 5,4,1, mp , , , mp , , ,4, , mp , , 19, ,1 4,7 3 7 mp , ,5 3,4, 235 3,1 156,2 4, mp , , , 221 2, , 249,4 7, KESÄ keskiarvo 6, , KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,7,1 19,83 3, keskihajonta, , Nettokuormitus g/ha d, Lisätiedot: Näyte padon edestä, virtaus padon yli heikkoa

91 Matkasuo, pvk1 Liite /2 l/s km Valuma keskiarvo näyte mg/l 16, 14, Kiintoaine g/ha/d , 3 1 1, , 2 6 6, , ,, kuormitus 211 pitoisuus 211 µg/l 1 Kokonaisfosfori g/ha/d 2,5 µg/l 6 Kokonaistyppi g/ha/d , ,5 1, , , kuormitus 211 pitoisuus 211 kuormitus 211 pitoisuus 211

92 Puh Fax PL2 (Tutkijantie 2A) Liite / Oulu Iijoen turvetuotannon päästötarkkailu 211 Jakelu: Kohde: Matkasuo, pvk1 yp Turveruukki Oy Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Vesien käsittely: Oulunkaaren ympäristöpalvelut Kunta: Pudasjärvi Koodinaatit: , Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Vesistöalue: Projekti: 16WWE967/Arn Purkuvesistö: Korpijoki Tarkkailuluokka: Kesä Mittapadon valuma-alue: 79 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 mp , , , ,5 183,4 8, mp , , ,6 274,5,1 12 1,16 1, mp , ,, 253 3,7 9,6 5, mp , , , mp , < , , 491 7, , ,,7 9,8,1 4, mp , , , mp , , , , mp , , , 132,3 9, mp , , 491 7,2 28 3,1 84,3 5, mp , , , KESÄ keskiarvo 6, KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,2,5 66 2, keskihajonta, Nettokuormitus g/ha d 1, Lisätiedot: 3.5. Padottaa jonkin verran Vesi alittaa mp:n Jakson (vesi alittaa mp:n) valumat arvioitu Matkasuo Pudasjärven mp1:n virtaamamittauksen perusteella, samoin jakson (mp2:n data epäluotettavaa)

93 Matkasuo, pvk1 yp Liite /2 l/s km Valuma keskiarvo näyte Matkasuo mp1 mg/l 25 2 Kiintoaine 457 g/ha/d kuormitus 211 pitoisuus 211 µg/l Kokonaisfosfori g/ha/d µg/l Kokonaistyppi 168 5, 1 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, g/ha/d kuormitus 211 pitoisuus 211 kuormitus 211 pitoisuus 211

94 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A Liite / Oulu Iijoen turvetuotannon tarkkailu v. 211 Kohde: Matkasuo, pvk1 tehon tarkkailu Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Vesien käsittely: pvk Kunta: Pudasjärvi Vesistöalue: Projekti: 16WWE967/Arn Purkuvesistö: Korpijoki Tarkkailuluokka: teho Näytetiedot Veden laatu Reduktio % Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Pvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l % % % % % % % % % Pvk:n yläpuoli 1 mp , , ,8-6, mp , ,2 2, mp , < , , , mp , , 4, ,8 5 mp , , , mp , , ,7 7 mp , Keskiarvo KESÄ 6, KESÄ Pvk:n alapuoli 1 mp , < 2 89 < ,2 2 mp , , 3 mp , < , 4 mp , mp , mp , mp , , Keskiarvo KESÄ 6, , Jakelu: Lisätiedot: Kiintoaineen määritysraja 1 mg/l, mikäli näyte < 1 mg/l, analyysituloksena laskennassa käytetty,5 mg/l Nitraatti-nitriittitypen määritysraja 5 µg/l, mikäli näyte < 5 µg/l, analyysituloksena laskennassa käytetty 2,5 µg/l Kesän keskimääräiset reduktiot laskettu keskimääräisten vedenlaatutulosten perusteella

95 Matkasuo, pvk1 tehon tarkkailu Liite /2 reduktio % pitoisuus mg/l Kiintoaine Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli reduktio % pitoisuus µg/l Kokonaisfosfori Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli reduktio % pitoisuus µg/l Kokonaistyppi Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli

96 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A Liite /2 957 Oulu Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 211 Kohde: Olki-Peurasuo, pvk1 Haltija/tuottaja: Vapo Vesien käsittely: pvk Kunta: Yli-Ii Vesistöalue: Iijoki Projekti: 16WWE928/Pma Koordinaatit: Tarkkailuluokka: Ympärivuotinen Mittapadon valuma-alue: 44 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , , , 8, 221 5, , pvk , 3 pvk , 4 pvk , 5 pvk ,,, 128 3,4 41, 1,5 3,5 6 pvk , , , 21, , pvk , , ,5 17, , pvk , , , 13, , pvk , , ,5 12, , , pvk , , , 12, , pvk , < , 5,8 68 1,8 28 7,4 293,8,3 9,2, 1, pvk , ,5 9, , , pvk , < , 14, ,6 236,4,1 11, 5, pvk , , ,5 8, , , pvk , , , 12, ,4 95,3,2 4,3,1 1, pvk , , , 7, 159 4, ,2 161,3 6, pvk , , , 1, , ,6 137,4 7, pvk , , , 221 5,8 73 1,9 5,2 3, pvk , , , , TALVI keskiarvo 6, ,8 TALVI Bruttokuormitus g/ha d 1, 64 1,7 29,1 3, 3,6 keskihajonta Nettokuormitus g/ha d,1 2,3,7 KEVÄT keskiarvo 5, , KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d , keskihajonta,6 4, ,8 Nettokuormitus g/ha d,6 2 5,6 KESÄ keskiarvo 6, ,2 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,7,2 14, 3, 3 49 keskihajonta, , Nettokuormitus g/ha d, SYKSY keskiarvo 6, ,8 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d , keskihajonta,1 1,4 9,9 17 2,9 Nettokuormitus g/ha d, VUOSI keskiarvo 6, ,2 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d ,7 221, Nettokuormitus g/ha d,4 9, 17 Jakelu: Lisätiedot: Väri 2 mg Pt/l Ei virtaamaa, ei näytettä Kaivuri töissä vahvistamassa pvk:n vallia. Penkka korjattu Telog pois, lähettävä tilalla Ei virtaamaa, ei näytettä Ei virtaamaa, ei näytettä Ei virtaamaa, ei näytettä kuormitus laskettu otetun näytteen vedenlaadulla nollavirtaamajakso Poron jälkiä mp:n ympäristössä, poro imeytyskentällä virtamaat arvioitu vesistömallijärjestelmästä virtaamamittausongelmien vuoksi

97 Liite /2 Olki-Peurasuo, pvk1 Valuma l/s km 2 keskiarvo näyte Kokonaistyppi µg/l g/ha/d kuormitus 211 pitoisuus 211 Kokonaisfosfori µg/l,,2,4,6,8 1, 1,2 1,4 1,6 1,8 2, g/ha d kuormitus 211 pitoisuus 211 Kiintoaine, 2, 4, 6, 8, 1, 12, 14, mg/l g/ha/d kuormitus 211 pitoisuus 211

98 Puh Fax PL2 (Tutkijantie 2A) Liite / Oulu Iijoen turvetuotannon päästötarkkailu 211 Kohde: Pikku-Saarisuo, pvk Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Vesien käsittely: pvk Kunta: Pudasjärvi Koodinaatit: Vesistöalue: , Projekti: 16WWE32/MhPe Purkuvesistö: Hepo-oja Tarkkailuluokka: Kesä Mittapadon valuma-alue: 157 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 mp , 2 mp ,2 9,6 11 < < < ,5 3 mp , 4 mp , < , ,2 6,7 7,8 5 mp , , 2 14 < , 68, ,5 37,4,3 1,1, mp , , , 61 4, ,8 57, 1,6 1 7 mp , , 55 < , , ,1 29,,1 1,,,5 3,3 4,2 8 mp , < , 387 2, ,3 43, 1,5 1,4 9 mp , < , 297 2, ,8 49, 1,5 1,6 1 mp ,5 8,2 8, 281 < , , , 28, 1, 1, KESÄ keskiarvo 6, , 717 2, ,3 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 79 5,2 12,1,2 3,3,1, keskihajonta, , 62, ,9 Nettokuormitus g/ha d, 1, 1 Jakelu: Turveruukki Oy Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Pudasjärvi POPELY Lisätiedot: Ei virtaamaa, kohteessa ei käyty Ei virtausta, ei näytettä. Mp:n edustalla runasaasti kasvillisuutta

99 Pikku-Saarisuo, pvk Liite /2 l/s km 2 4 Valuma keskiarvo näyte mg/l 3 19 Kiintoaine g/ha/d kuormitus 211 pitoisuus 211 µg/l 1 Kokonaisfosfori g/ha/d,5 µg/l 25 Kokonaistyppi g/ha/d , , , , , kuormitus 211 pitoisuus 211 kuormitus 211 pitoisuus 211

100 Puh Fax PL2 (Tutkijantie 2A) Liite / Oulu Iijoen turvetuotannon päästötarkkailu 211 Kohde: Pohjoinen Latvasuo, pvk1 Haltija/tuottaja: Kuiva-Turve Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Ii Koordinaatit: Vesistöalue: Projekti: 16WWE967 / Arn Purkuvesistö: Vitmaoja-Siuruanjoki Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 126 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk ,9 8, , , 18, ,8 9, pvk , , , 24, ,9,5 14 1,9 2, pvk , , , 2, ,4 6, pvk , , , 31, , pvk , , , 25, ,6,6 21 2,3 1, pvk , , 26, , pvk , , , 23, ,8,4 11 1,8, pvk , , 21, , pvk , , , 17, ,7 7, pvk ,1 9, , 23, , KESÄ keskiarvo 7, ,5 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,1,5 18 2, 1, keskihajonta,1 4,5 8,9 2, ,1 Nettokuormitus g/ha d,6 3,7 164 Jakelu: Kuiva-Turve Oy Vapo Oy Oulu, Jyväskylä POPELY Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Ii Lisätiedot: Padottaa, vesipintojen ero 12 cm

101 Pohjoinen Latvasuo, pvk1 Liite /2 l/s km 2 25 Valuma keskiarvo näyte mg/l 14, Kiintoaine g/ha/d , 1, 8, 6, , 2, , kuormitus 211 pitoisuus 211 µg/l 6 Kokonaisfosfori g/ha/d 3, µg/l 1 Kokonaistyppi g/ha/d ,5 2, , ,, , kuormitus 211 pitoisuus 211 kuormitus 211 pitoisuus 211

102 Puh Fax PL2 (Tutkijantie 2A) Liite / Oulu Iijoen turvetuotannon päästötarkkailu 211 Kohde: Polvisuo, pvk1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Ii Koordinaatit: Vesistöalue: Projekti: 16WWE967/Arn Purkuvesistö: Vitmaoja-Siuruanjoki Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 141,7 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk ,,,,,, 2 pvk , , 614 < < , 24, ,3,8 9,5,4, ,8 3 pvk , , 11, , , pvk , , , 25, , pvk , < , 27, ,5,15 8,1,2, pvk , , , 16, , pvk , , 92 < , , 12,4 61 5, 784 6,4 216,1,2 5,1,1, pvk , , , 12,9 61 5, ,3 29,1 5, pvk , , ,5 12, , ,3 2,1 5, 16 1 pvk , < , 17, ,2 12,1 3,4 3, KESÄ keskiarvo 6, , , ,5 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,3,9 9,3,2, keskihajonta, ,6 433, 5, , Nettokuormitus g/ha d,1 4,3 22 Jakelu: Vapo Oy Oulu, Jyväskylä Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Ii POPELY Lisätiedot: Heikko virtaus rumpuun mp:n ohi, ei näytettä Nollavirtaamajakso

103 Polvisuo, pvk1 Liite /2 l/s km Valuma keskiarvo näyte mg/l 12, 1, 8, Kiintoaine g/ha/d , , 2,, kuormitus 211 pitoisuus µg/l 7 Kokonaisfosfori g/ha/d,6 µg/l 2 Kokonaistyppi g/ha/d 25 6, ,4,3, , , kuormitus 211 pitoisuus 211 kuormitus 211 pitoisuus 211

104 Puh Fax PL2 (Tutkijantie 2A) Liite / Oulu Iijoen turvetuotannon päästötarkkailu 211 Kohde: Polvisuo, pvk1 yp Haltija/tuottaja:Vapo Oy Vesien käsittely: Kunta: Ii Koordinaatit: Vesistöalue: Projekti: 16WWE967/Arn Purkuvesistö: Vitmaoja-Siuruanjoki Tarkkailuluokka: Teho Mittapadon valuma-alue: ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk1yp , pvk1yp , pvk1yp , < KESÄ keskiarvo 6, KESÄ Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta,3 31, Nettokuormitus g/ha d Jakelu: Lisätiedot:3.5. Näyte pumppausaltaasta

105 Polvisuo, pvk1 yp mg/l 16, Kiintoaine Liite /2 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, pitoisuus 211 µg/l 3 Kokonaisfosfori µg/l 4 Kokonaistyppi pitoisuus 211 pitoisuus 211

106 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A Liite / Oulu Iijoen turvetuotannon tarkkailu v. 211 Kohde: Polvisuo, tehon tarkkailu Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk Kunta: Ii Vesistöalue: Projekti: 16WWE967/Arn Purkuvesistö: Vitmaoja-Siuruanjoki Tarkkailuluokka: teho Näytetiedot Veden laatu Reduktio % Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Pvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l % % % % % % % % % Pvk:n yläpuoli 1 pvk1yp , pvk1yp , , pvk1yp , < , Keskiarvo KESÄ 6, KESÄ Pvk:n alapuoli 1 pvk , , 614 < < 1 2 pvk , < pvk , , 92 < , Keskiarvo KESÄ 6, , , ,3 Jakelu: Lisätiedot: Kiintoaineen määritysraja 1 mg/l, mikäli näyte < 1 mg/l, analyysituloksena laskennassa käytetty,5 mg/l Nitraatti-nitriittitypen määritysraja 5 µg/l, mikäli näyte < 5 µg/l, analyysituloksena laskennassa käytetty 2,5 µg/l Kesän keskimääräiset reduktiot laskettu keskimääräisten vedenlaatutulosten perusteella

107 Polvisuo, tehon tarkkailu Liite /2 reduktio % pitoisuus mg/l Kiintoaine reduktio % Kokonaisfosfori pitoisuus µg/l Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli reduktio % Kokonaistyppi Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli pitoisuus µg/l

108 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A Liite 2.3 1/2 957 Oulu Iijoen turvetuotannon päästötarkkailu 211 Kohde: Pukasuo, la Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Vesien käsittely: la Kunta: Koodinaatit: Vesistöalue: Siuruanjoki Projekti: 16WWE967/ Arn Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 mp , , mp mp ,2 3, , , mp , , mp , , mp , mp , mp ,9 9, , mp , 9, , , mp ,8 6, , KESÄ keskiarvo 6, KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 13,2 124,8,4 11 2,1 6, keskihajonta,5 5, Nettokuormitus g/ha d,6 5,8 176 Jakelu: Turveruukki Oy Oulunkaaren ympäristöpalvelut PPO Lisätiedot: Padottaa, vesipintojen ero,5 cm, hidas virtaus, vedenkorkeus 3 cm v-aukon maksimikorkeudesta Padottaa, näyte padon edestä Padotusta, virtausta havaittavissa Padpttaa, vedenpinta 5 cm yli v-aukon maksimikorkeuden, ei virtausta, ei näytettä Padottaa, vesipintojen ero alle,5 cm 7.9. Padottaa, virtaus heikko Padottaa, vesipintojen ero alle,5 cm, kohteessa kuitenkin virtausta 26.7., 1.8. Padottaa, ei virtausta, ei näytettä 2.9. Padottaa, näyte padon edestä Kesän kuormitus arvioitu käyttäen kaikkien Iijoen-Siuruanjoen tarkkailusoiden kesän keskimääräistä valumaa.

109 Pukasuo, la Liite 2.3 2/2 mg/l 6, Kiintoaine 5, 4, 3, 2, 1,, pitoisuus 211 µg/l 1 Kokonaisfosfori µg/l 16 Kokonaistyppi pitoisuus 211 pitoisuus 211

110 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A Liite /2 957 Oulu Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 211 Kohde: Puutiosuo, pvk2-3 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk2-3 Kunta: Ii Vesistöalue: Siuruanjoki Koordinaatit: Projekti: 16WWE928/Pma Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: Ympärivuotinen Mittapadon valuma-alue: 99 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , , , 8, , 83 9,7 159,2 8, pvk , < , 34,4 39, ,3 45,1 1,1 1, 3 pvk , 4 pvk , 5 pvk , 6 pvk , < ,5 9, , ,5 51,1 1,8 1,5 7 pvk , , , 21, , pvk , , , 32, , pvk , < , 11,1 43 5, 52 6,1 95,1 2,4 2,6 1 pvk , < , 19, ,2 4,8 5,4 11 pvk , , 6 < < , 6, , ,1 132,1, 3,2,1,2 3,2 2,6 12 pvk , , , 28, , pvk , , 142 < , , 8, , ,2 239,2, 6,4,1,1 15, pvk , , , 7, , ,3 382,2 7, pvk , , 6 < , , 7, , ,7 139,1, 3,,1,1 3,7 7,4 16 pvk , , , 12, , 498 5,8 141,1 3, pvk , , , 3,6 22,6,3 46 4,7 9,1 2, pvk , , , 14, , , pvk , , , 22, , , TALVI keskiarvo 6, ,8 TALVI Bruttokuormitus g/ha d, ,5 26, 1,2 1,4 keskihajonta,3 3,1 3,6 266,5 Nettokuormitus g/ha d,,5, KEVÄT keskiarvo 6, ,2 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d , keskihajonta,1 3,5 5,7 368,6 Nettokuormitus g/ha d, KESÄ keskiarvo 6, , 759 2, ,2 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 7, ,9 21,2, 5,2,,1 7,3 14 keskihajonta, , 316, 4, ,7 Nettokuormitus g/ha d, 1,8,9 SYKSY keskiarvo 6, ,1 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d , keskihajonta, ,6 Nettokuormitus g/ha d, VUOSI 6, , 9 2, , VUOSI Bruttokuormitus g/ha d 7, , Lisätiedot: Väri 11 mg Pt/l EHP:n laite asennettu, telog pois Ei virtaamaa, ei näytettä nollavirtaamajakso Ei virtaamaa, ei näytettä Ei virtaamaa, ei näytettä Jakson virtamaat arvioitu vesistömallijärjestelmästä datan puuttuessa Jakelu: Nettokuormitus g/ha d,1 1 6,8

111 Liite /2 Puutiosuo, pvk2-3 Valuma l/s km 2 keskiarvo näyte Kokonaistyppi µg/l g/ha/d kuormitus 211 pitoisuus 211 Kokonaisfosfori µg/l,,5 1, 1,5 2, 2,5 3, g/ha/d kuormitus 211 pitoisuus 211 Kiintoaine, 1, 2, 3, 4, 5, 6, mg/l g/ha/d kuormitus 211 pitoisuus 211

112 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A Liite /2 957 Oulu Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 211 Kohde: Puutiosuo, pvk2-3 yp Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: Kunta: Ii Vesistöalue: Siuruanjoki Koordinaatit: Projekti: 16WWE928/Pma Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: Teho Mittapadon valuma-alue: ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk2-3yp , , 2 pvk2-3yp , , 3 pvk2-3yp , TALVI keskiarvo TALVI Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d KEVÄT keskiarvo KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d KESÄ keskiarvo 6, KESÄ Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta,1 7, Nettokuormitus g/ha d SYKSY keskiarvo SYKSY Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d VUOSI VUOSI Bruttokuormitus g/ha d Nettokuormitus g/ha d Jakelu: Lisätiedot: 14.6 Näyte pumppausaltaasta

113 Puutiosuo, pvk2-3 yp Liite /2 mg/l 4, Kiintoaine 35, 3, 25, 2, 15, 1, 5,, pitoisuus 211 µg/l 2 Kokonaisfosfori µg/l 16 Kokonaistyppi pitoisuus 211 pitoisuus 211

114 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A Liite / Oulu Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 211 Kohde: Puutiosuo, tehon tarkkailu Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk2-3 Kunta: Vesistöalue: Projekti: 16WWE928/Pma Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: Teho Mittapadon valuma-alue: ha Näytetiedot Veden laatu Reduktio % Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Pvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l % % % % % % % % % Pvk:n yläpuoli 1 pvk2-3yp , , , pvk2-3yp , , , pvk2-3yp , ,5-3, Keskiarvo TALVI TALVI Keskiarvo KEVÄT KEVÄT Keskiarvo KESÄ 6, KESÄ Keskiarvo SYKSY SYKSY Pvk:n alapuoli 1 pvk , , 6 < < 1 2 pvk , , 1 42 < , 3 pvk , , 6 < , Keskiarvo TALVI Keskiarvo KEVÄT Keskiarvo KESÄ 6, , 873 2, ,3 Keskiarvo SYKSY Lisätiedot: Jakelu:

115 Puutiosuo, tehon tarkkailu Liite /2 reduktio % Kiintoaine pitoisuus mg/l 4, 35, 3, 25, 2, 15, 1, 5,, reduktio % Kokonaisfosfori pitoisuus µg/l Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli reduktio % Kokonaistyppi Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli pitoisuus µg/l

116 Puh Fax PL2 (Tutkijantie 2A) Liite / Oulu Iijoen turvetuotannon päästötarkkailu 211 Kohde: Ronisuo, pvk Haltija/tuottaja: Polar-Sammal Oy Kunta: Vesien käsittely: pvk Koordinaatit: Vesistöalue: Projekti: 16WWE967 / Arn Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , 2 pvk , , , pvk , , pvk , , , pvk , , , pvk , , , 39 7 pvk , , , 1,2 8 pvk , , , KESÄ keskiarvo 6, ,3 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 13,2 436,7,3 16 2,8 2, 5 61 keskihajonta, , , Nettokuormitus g/ha d, Jakelu: Lisätiedot: Ei virtausta padon yli eikä ympäri, ei näytettä 8.9. Näyte padon edestä, virtaus padon yli heikkoa Kesän kuormitus arvioitu käyttäen kaikkien Iijoen-Siuruanjoen tarkkailusoiden kesän keskimääräistä valumaa.

117 Ronisuo, pvk Liite /2 mg/l 12, Kiintoaine 1, 8, 6, 4, 2,, pitoisuus 211 µg/l 1 Kokonaisfosfori µg/l 2 Kokonaistyppi pitoisuus 211 pitoisuus 211

118 Puh Fax PL2 (Tutkijantie 2A) Liite / Oulu Iijoen turvetuotannon päästötarkkailu 211 Kohde: Ronisuo, pvk yp Haltija/tuottaja: Polar-Sammal Oy Kunta: Vesien käsittely: Koordinaatit: Vesistöalue: Projekti: 16WWE967 / Arn Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: Teho Mittapadon valuma-alue: ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk yp pvk yp , < , 3 pvk yp , KESÄ keskiarvo 6, , KESÄ Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta,1 6, ,4 Nettokuormitus g/ha d Jakelu: Lisätiedot: Ei käyty, ap:lta ei näytettä

119 Liite /2 Ronisuo, pvk yp mg/l 12, 1, Kiintoaine 8, 6, 4, 2,, pitoisuus 211 µg/l 1 Kokonaisfosfori µg/l 25 Kokonaistyppi pitoisuus 211 pitoisuus 211

120 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A Liite / Oulu Iijoen turvetuotannon tarkkailu v. 211 Kohde: Ronisuo, tehon tarkkailu Haltija/tuottaja: Polar-Sammal Oy Vesien käsittely: pvk Kunta: Vesistöalue: Projekti: 16WWE967/Arn Purkuvesistö: Siuruanjoki Tarkkailuluokka: teho Näytetiedot Veden laatu Reduktio % Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Pvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l % % % % % % % % % Pvk:n yläpuoli 1 pvk yp , < , , -4, 5-3, pvk yp , , -2,9 18 8, Keskiarvo KESÄ 6, , KESÄ Pvk:n alapuoli 1 pvk , pvk , , Keskiarvo KESÄ 6, ,7 Jakelu: Lisätiedot: Kiintoaineen määritysraja 1 mg/l, mikäli näyte < 1 mg/l, analyysituloksena laskennassa käytetty,5 mg/l Nitraatti-nitriittitypen määritysraja 5 µg/l, mikäli näyte < 5 µg/l, analyysituloksena laskennassa käytetty 2,5 µg/l Kesän keskimääräiset reduktiot laskettu keskimääräisten vedenlaatutulosten perusteella

121 Ronisuo, tehon tarkkailu Liite /2 reduktio % Kiintoaine pitoisuus mg/l 12, 1, 8, 6, 4, 2,, reduktio % Kokonaisfosfori pitoisuus µg/l Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli reduktio % Kokonaistyppi Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli pitoisuus µg/l

122 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A Liite /2 957 Oulu Iijoen turvetuotannon päästötarkkailu 211 Kohde: Räiskinsuo, la1 Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Vesien käsittely: la1 Kunta: Pudasjärvi Koodinaatit: Vesistöalue: Siuruanjoki Projekti: 16WWE967/ Arn Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: Jälkihoito Mittapadon valuma-alue: 125 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 mp , , 897 8, ,5 134,4 5, mp , < , , 39, ,9 78,2,4 2,9,1,3 6, mp , < , , 159 1, ,5,65 16,2,3, mp , < 5 < , , ,8,46 7,8,2, mp , , , 68,6 63 5,8 96,4 4,1 2 Jakelu: Turveruukki Oy Oulunkaaren ympäristöpalvelut PPO KESÄ keskiarvo 7, , ,3 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,8,46 8,4,2, keskihajonta,2 4, , ,4 Nettokuormitus g/ha d,6 4,3 21 Lisätiedot: EHP:n mittari kiinni.

123 Räiskinsuo, la1 Liite /2 l/s km 2 Valuma keskiarvo näyte 12, mg/l 2 Kiintoaine g/ha/d 9 8 1, , 6 6, , 3 2, 5 2, kuormitus 211 pitoisuus µg/l 12 Kokonaisfosfori g/ha/d 1,6 µg/l 14 Kokonaistyppi g/ha/d 18, ,4 1,2 1,,8,6,4, , 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2, , , kuormitus 211 pitoisuus 211 kuormitus 211 pitoisuus 211

124 Puh Fax PL2 (Tutkijantie 2A) Liite / Oulu Iijoen turvetuotannon päästötarkkailu 211 Kohde: Saarisuo, pvk1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Ii / Yli-Ii Koordinaatit: Vesistöalue: Projekti: 16WWE967/ Arn Purkuvesistö: Viitaoja-Siuruanjoki Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 197,3 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , < , 23, ,4 7,3 6,8 2 pvk , < < , 33, ,5,2 12,6,9 8, pvk , , , , ,4 7,7 2 4 pvk , < , 28, ,5 1 5,6 5 pvk , < 5 < , , 39, ,8 1,8 17,5, pvk , , , 24, ,4 11 5,1 7 pvk , < 5 < , 12, 61 3, , ,4 2,2 6,5,2,2 87 3,6 8 pvk , , , 23, ,9 131,5 4,1 3,8 9 pvk , , , 13, , ,3 4,7 4,5 1 pvk , , , ,5 98,3 3,5 4, KESÄ keskiarvo 6, , ,7 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,8 1,3 7,8,4,4 54 7,3 Lisätiedot: keskihajonta, , ,6 Nettokuormitus g/ha d,6 2,2, Jakelu: Vapo Oy Oulu, Jyväskylä Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Ii POPELY

125 Saarisuo, pvk1 Liite /2 l/s km Valuma keskiarvo näyte mg/l Kiintoaine kuormitus 211 pitoisuus 211 g/ha/d µg/l 35 Kokonaisfosfori g/ha/d 4, µg/l 12 Kokonaistyppi g/ha/d ,5 3, 2,5 2, 1,5 1,, , kuormitus 211 pitoisuus 211 kuormitus 211 pitoisuus 211

126 Puh Fax PL2 (Tutkijantie 2A) Liite / Oulu Iijoen turvetuotannon päästötarkkailu 211 Kohde: Sivakkasuo, pvk1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Pudasjärvi Koordinaatit: Vesistöalue: Projekti: 16WWE967/Arn Purkuvesistö: Mertajoki-Siuruanjoki Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 127,3 ha Jakelu: Vapo Oy Oulu, Jyväskylä Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Pudasjärvi POPELY Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , , , 8, 221 2, 47,4 5,5,,2,7 2 pvk , < , , 11, 491 4, ,9 4,1,3 1,2,1,1 1,9 3,5 3 pvk , , ,5 8, , ,9 43,2 1,4 1 4 pvk , ,5 9, , 19 9, ,2 9, pvk , , , 28, ,1 7,3,19 2,6,23,3 9, pvk , , 1, , , pvk , < , , 22, ,9 33,2,16 1,2,,2 5, 8,3 8 pvk , , , 1, , ,4 5, pvk , , , 11,3 61 5, , 49,1 1,8 1 1 pvk , , , 11,9 61 5, ,3 5, pvk , , , 23, ,, ,9 1, pvk , , , 16, , KESÄ keskiarvo 6, ,3 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 638 5,8 132,7,13 4,6,8,13 5,4 44 keskihajonta, ,2 Nettokuormitus g/ha d,6 2,1 34 SYKSY keskiarvo 6, ,7 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d ,4, ,9 1, Lisätiedot: keskihajonta,1,7, ,3 Nettokuormitus g/ha d,

127 Sivakkasuo, pvk1 Liite /2 l/s km 2 1 Valuma keskiarvo näyte mg/l 3, Kiintoaine g/ha/d , 2, 15, 1, , , kuormitus 211 pitoisuus µg/l 5 Kokonaisfosfori g/ha/d 4,5 µg/l 18 Kokonaistyppi g/ha/d , 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1, , , kuormitus 211 pitoisuus 211 kuormitus 211 pitoisuus 211

128 Puh Fax PL2 (Tutkijantie 2A) Liite 2.4 1/ Oulu Iijoen turvetuotannon päästötarkkailu 211 Kohde: Sääskisuo, pvk Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Vesien käsittely: pvk Kunta: Koordinaatit: Vesistöalue: Projekti: 16WWE967 / Arn Purkuvesistö: Siuruanjoki Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 128 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 mp , < , mp , , 64 < , , mp , , , 61 5,5 4 mp , , , 61 5, , mp , < , , 61 5, , 34,7,4 7,5,2, mp , , , mp , , , 387 3, ,6 157,5,3 4,8,12, mp , , 897 8, ,8 9, mp , , 61 5,5 76 6,4 143,4 4, mp , , ,5 227,9 8, KESÄ keskiarvo 6, , ,9 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,9,4 11,9, keskihajonta,1 9, ,5 4, ,9 Nettokuormitus g/ha d,7 5,1 95 Jakelu: Lisätiedot: Kiintoaineen hehkutushäviö 21 mg/l

129 Sääskisuo, pvk Liite 2.4 2/2 l/s km Valuma keskiarvo näyte mg/l 4, 35, 3, Kiintoaine g/ha/d , , 4 15, , 5,, kuormitus 211 pitoisuus 211 µg/l 16 Kokonaisfosfori g/ha/d 2 µg/l 14 Kokonaistyppi g/ha/d kuormitus 211 pitoisuus 211 kuormitus 211 pitoisuus 211

130 Puh Fax PL2 (Tutkijantie 2A) Liite / Oulu Iijoen turvetuotannon päästötarkkailu 211 Kohde: Sääskisuo, pvk yp Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Vesien käsittely: pvk yp Kunta: Koordinaatit: Vesistöalue: Projekti: 16WWE967 / Arn Purkuvesistö: Siuruanjoki Tarkkailuluokka: Teho Mittapadon valuma-alue: ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk yp , , , 2 pvk yp , , , 3 pvk yp , , , 4 pvk yp , , , KESÄ keskiarvo 7, ,2 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d Lisätiedot: keskihajonta,3 7, ,9 Nettokuormitus g/ha d Jakelu:

131 Liite /2 Sääskisuo, pvk yp mg/l 7, 6, Kiintoaine 5, 4, 3, 2, 1,, pitoisuus 211 µg/l 3 Kokonaisfosfori µg/l 16 Kokonaistyppi pitoisuus 211 pitoisuus 211

132 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A Liite / Oulu Iijoen turvetuotannon tarkkailu v. 211 Kohde: Sääskisuo, tehon tarkkailu Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Vesien käsittely: pvk Kunta: Vesistöalue: Projekti: 16WWE967/Arn Purkuvesistö: Siuruanjoki Tarkkailuluokka: teho Näytetiedot Veden laatu Reduktio % Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Pvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l % % % % % % % % % Pvk:n yläpuoli 1 pvk yp , , , pvk yp , , , , pvk yp , , , ,4 4 pvk yp , , , Keskiarvo KESÄ 7, ,2 KESÄ Pvk:n alapuoli 1 mp , , 64 < ,3 2 mp , < , 3 mp , ,9 4 mp , Keskiarvo KESÄ 6, , ,6 Jakelu: Lisätiedot: Kiintoaineen määritysraja 1 mg/l, mikäli näyte < 1 mg/l, analyysituloksena laskennassa käytetty,5 mg/l Nitraatti-nitriittitypen määritysraja 5 µg/l, mikäli näyte < 5 µg/l, analyysituloksena laskennassa käytetty 2,5 µg/l Kesän keskimääräiset reduktiot laskettu keskimääräisten vedenlaatutulosten perusteella

133 Sääskisuo, tehon tarkkailu Liite /2 reduktio % pitoisuus mg/l Kiintoaine 12, 1, 8, 6, 4, 2,, reduktio % pitoisuus µg/l Kokonaisfosfori Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli reduktio % 1 Kokonaistyppi pitoisuus µg/l Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli

134 Puh Fax PL2 (Tutkijantie 2A) Liite / Oulu Iijoen turvetuotannon päästötarkkailu 211 Kohde: Teerilammensuo, pvk1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Pudasjärvi Koordinaatit: Vesistöalue: Projekti: 16WWE967 / Arn Purkuvesistö: Siuruanjoki Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 162 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , < , 2 pvk , < 2 51 < < , 3 pvk , , , 8, ,1 23 1,6 73, 1,1 1 4 pvk , , , 42, , pvk , , 1 28 < , , 16, , ,4,7 16,3, pvk , , 28, , pvk , , 1 3 < , , 21, ,4,3 17,4, pvk , , , 19, , pvk , , ,5 14, , , pvk , , , 18, ,6 223,1 4, KESÄ keskiarvo 5, , 917 2, ,4 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,3,5 14,4, keskihajonta,1 14 7,2 2,6 266, , Nettokuormitus g/ha d, 7, 39 Jakelu: Vapo Oy Oulu, Jyväskylä Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Pudasjärvi POPELY Lisätiedot: Padottaa reilusti Padotuksen vuoksi jakson virtaamat arvioitu Matkasuo Pudasjärven virtaamasta

135 Teerilammensuo, pvk1 Liite /2 l/s km Valuma keskiarvo näyte Matkasuo Pudasjärvi mg/l Kiintoaine g/ha/d kuormitus 211 pitoisuus 211 µg/l 35 Kokonaisfosfori g/ha/d,6 µg/l 14 Kokonaistyppi g/ha/d 35 3, , , , , , kuormitus 211 pitoisuus 211 kuormitus 211 pitoisuus 211

136 Puh Fax PL2 (Tutkijantie 2A) Liite / Oulu Iijoen turvetuotannon päästötarkkailu 211 Kohde: Vaaraojanlatvasuo Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Yli-Ii Koordinaatit: Vesistöalue: Projekti: 16WWE967 / Arn Purkuvesistö: Siuruanjoki Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 122 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , < , 17, ,4 4,7 5,9 2 pvk , < < , 23, ,7,3 8,4,5 1,3 14 9,2 3 pvk , , 13, 745 7, , pvk , , , , pvk , < 5 < , , 28, ,4 1,5 1,3, pvk , , 21, , pvk , < , , 18, ,6 1, 12,5, pvk , , , 18, ,5 5,9 2 9 pvk , , ,5 15, ,3 3,8 8,7 1 pvk , , , 15, ,3 3, KESÄ keskiarvo 6, , , KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,6 1, 14,4, keskihajonta, , ,7 Nettokuormitus g/ha d 1,3 6,4 7 Jakelu: Vapo Oy Oulu, Jyväskylä Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Ii POPELY Lisätiedot: V-pato levy taipunut sisäänpäin, pitäisi vaihtaa levy

137 Vaaraojanlatvasuo Liite /2 l/s km 2 12 Valuma keskiarvo näyte mg/l 25 Kiintoaine g/ha/d kuormitus 211 pitoisuus µg/l 35 Kokonaisfosfori g/ha/d 4, µg/l 16 Kokonaistyppi g/ha/d ,5 3, 2,5 2, 1,5 1,, , kuormitus 211 pitoisuus 211 kuormitus 211 pitoisuus 211

138 Puh Fax PL2 (Tutkijantie 2A) Liite / Oulu Iijoen turvetuotannon päästötarkkailu 211 Kohde: Vaaraojanlatvasuo, pvk1 yp Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: Kunta: Yli-Ii Koordinaatit: Vesistöalue: Projekti: 16WWE967 / Arn Purkuvesistö: Siuruanjoki Tarkkailuluokka: Teho Mittapadon valuma-alue: ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk1yp , , 2 pvk1yp , pvk1yp , KESÄ keskiarvo 6, KESÄ Bruttokuormitus g/ha d Lisätiedot: keskihajonta, Nettokuormitus g/ha d Jakelu:

139 Liite /2 Vaaraojanlatvasuo, pvk1 yp mg/l 6, Kiintoaine 5, 4, 3, 2, 1,, pitoisuus 211 µg/l 3 Kokonaisfosfori µg/l 4 Kokonaistyppi pitoisuus 211 pitoisuus 211

140 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A Liite / Oulu Iijoen turvetuotannon tarkkailu v. 211 Kohde: Vaaraojanlatvasuo, tehon tarkkailu Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Yli-Ii Vesistöalue: Projekti: 16WWE967/Arn Purkuvesistö: Siuruanjoki Tarkkailuluokka: teho Näytetiedot Veden laatu Reduktio % Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Pvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l % % % % % % % % % Pvk:n yläpuoli 1 pvk1yp , , pvk1yp , , pvk1yp , Keskiarvo KESÄ 6, KESÄ Pvk:n alapuoli 1 pvk , < < 1 2 pvk , < 5 < , 3 pvk , < , Keskiarvo KESÄ 6, , ,2 Jakelu: Lisätiedot: Kiintoaineen määritysraja 1 mg/l, mikäli näyte < 1 mg/l, analyysituloksena laskennassa käytetty,5 mg/l Nitraatti-nitriittitypen määritysraja 5 µg/l, mikäli näyte < 5 µg/l, analyysituloksena laskennassa käytetty 2,5 µg/l Kesän keskimääräiset reduktiot laskettu keskimääräisten vedenlaatutulosten perusteella

141 Vaaraojanlatvasuo, tehon tarkkailu Liite /2 reduktio % Kiintoaine pitoisuus mg/l 6, 5, 4, 3, 2, 1,, reduktio % Kokonaisfosfori pitoisuus µg/l Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli reduktio % 1 Kokonaistyppi pitoisuus µg/l Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli

142 Puh Fax PL2 (Tutkijantie 2A) Liite / Oulu Iijoen turvetuotannon päästötarkkailu 211 Kohde: Viidansuo, la Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Kunta: Vesien käsittely: la Koordinaatit: Vesistöalue: Projekti: 16WWE967 / Arn Purkuvesistö: Siuruanjoki Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 la la , ,7 3 la ,5 21 6, < < 5 6, 82 < 1 4 la , ,5 5 la ,2 28 9, 37 2,8 6 la , < 2 4 < , 7 la ,2 26 8, 43 3, , 18 8 la , < 2 5 < , , 39 9 la ,4 23 8, 49 4, , 19 1 la , < < , 6,9 11 la ,4 17 8, 374 5, , KESÄ keskiarvo 5, , 429 2, ,4 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 13,2 268,1, 4,9,, keskihajonta,2 4,5 3,2, 93, ,7 Nettokuormitus g/ha d,, 28 Jakelu: Lisätiedot: Ei näytettä, pvk ei valmis Näytteet tien alittavan putken jälkeen ( ) Näyte padon edestä, virtaus heikko Kesän kuormitus arvioitu käyttäen kaikkien Iijoen-Siuruanjoen tarkkailusoiden kesän keskimääräistä valumaa. Näytteet otettu valmisteilla olevan pvk:n alapuolelta, edustavat la:ta

143 Viidansuo, la Liite /2 mg/l 16, Kiintoaine 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, pitoisuus 211 µg/l 16 Kokonaisfosfori µg/l 7 Kokonaistyppi pitoisuus 211 pitoisuus 211

144 Puh Fax PL2 (Tutkijantie 2A) Liite / Oulu Iijoen turvetuotannon päästötarkkailu 211 Kohde: Viitasuo, rh1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: rh 1 Kunta: Yli-Ii Koordinaatit: Vesistöalue: Projekti: 16WWE967 / Arn Purkuvesistö: Pahaoja/laskuoja-Viitaoja-Siuruanjoki-Iijoki Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 11 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 rh , , 3, 19,2 5,6,1 1,,1,1 1,2 2 rh , < , , 29, ,7 83,23,1 3,5,2,2 7,3 9,1 3 rh , , -,4 1,2, 4 rh , , , 24, , rh , , , 1, ,4 35 4, 59,33,2 3,8,8, rh , , , 1, , , rh , < , 1,8 6,9,1 14 1,2 19,21,2 1,,,1 6, rh , , 4,7 39,4 15,2 2,6,2,1 1,7 9 rh , , , 1,8 1,2, 25,3 2,8,2,2 1,6 1 rh ,2 8, , , 1,2 1,2, 1,1,8,1,1, KESÄ keskiarvo 6, KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 716 8,2 121,32,1 5,4,25,3 9,5 16 keskihajonta, Nettokuormitus g/ha d,18 1,9 1,3 Lisätiedot: Näyte padon päältä, koska virtaus mp:n yli heikko. Padon edestä irtoavaa kiintoainetta saattaa olla näytteessä Näyte patorummusta, koska ylisyöksystä ei saanut. Vettä menee vähän yli ja Padottaa niin paljon, että vesi tuskin liikkuu rumpuun alapuoli padottaa Padottaa Nollavirtaamajakso Jakelu: Vapo Oy Oulu, Jyväskylä Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Ii POPELY Jakson virtaamat arvioitu vesistömallijärjestelmästä padotuksen vuoksi.

145 Viitasuo, rh1 Liite /2 l/s km 2 24, 2, Valuma keskiarvo näyte mg/l Kiintoaine g/ha/d , , , 3 4 4,, kuormitus 211 pitoisuus µg/l 7 Kokonaisfosfori g/ha/d 2,5 µg/l 3 Kokonaistyppi g/ha/d 6 6 2, ,5 1, , , kuormitus 211 pitoisuus 211 kuormitus 211 pitoisuus 211

146 Puh Fax PL2 (Tutkijantie 2A) Liite / Oulu Iijoen turvetuotannon päästötarkkailu 211 Kohde: Viitasuo, rh1 yp Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: ruokohelpikentän 1 yläpuoli Kunta: Yli-Ii Koordinaatit: Vesistöalue: Projekti: 16WWE967 / Arn Purkuvesistö: Pahaoja/laskuoja-Viitaoja-Siuruanjoki-Iijoki Tarkkailuluokka: Teho Mittapadon valuma-alue: 95,9 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 rh1 yp , , , ,9 1,1 3,1 3, rh1 yp , , 34, ,2 1,3 42,1 6, rh1 yp , , , 14, ,8 1,3 22,1 1, KESÄ keskiarvo 6, KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,6 1,3 34,1 4, Lisätiedot: keskihajonta, Nettokuormitus g/ha d 2, Jakelu: Vapo Oy Oulu, Jyväskylä Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Ii POPELY

147 Viitasuo, rh1 yp Liite /2 l/s km 2 18 Valuma keskiarvo näyte mg/l 3 Kiintoaine g/ha/d kuormitus 211 pitoisuus 211 µg/l 16 Kokonaisfosfori g/ha/d 3,5 µg/l 2 Kokonaistyppi g/ha/d , 2,5 2, 1,5 1,, , kuormitus 211 pitoisuus 211 kuormitus 211 pitoisuus 211

148 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A Liite 2.5 1/ Oulu Iijoen turvetuotannon tarkkailu v. 211 Kohde: Viitasuo rh1, tehon tarkkailu Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: ruokohelpikenttä 1 Kunta: Yli-Ii Vesistöalue: Koordinaatit: Projekti: 16WWE967 / Arn Purkuvesistö: Pahaoja/laskuoja-Viitaoja-Siuruanjoki-Iijoki Tarkkailuluokka: teho Näytetiedot Veden laatu Reduktio % Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Pvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l % % % % % % % % % Rh-kentän yläpuoli 1 rh1yp , , , rh1 yp , , rh1 yp , , , Jakelu: Keskiarvo KESÄ 6, KESÄ Rh-kentän alapuoli 1 rh , < ,2 2 rh , , 3 rh , < Keskiarvo KESÄ 6, ,4 Lisätiedot: Rh-kentän alapuolen NO3-N-NO2-N -näytteet 3.5. ja 8.8. alle 5 µg/l. Reduktiolaskennassa käytetty arvoa 2,5 µg/l.

149 Viitasuo rh1, tehon tarkkailu Liite 2.5 2/2 reduktio % 1 Kiintoaine pitoisuus mg/l 3 reduktio % 1 Kokonaisfosfori pitoisuus µg/l Reduktio % Rh-kentän yläpuoli Rh-kentän alapuoli Reduktio % Rh-kentän yläpuoli Rh-kentän alapuoli reduktio % Kokonaistyppi pitoisuus µg/l Reduktio % Rh-kentän yläpuoli Rh-kentän alapuoli

150 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden vesistötarkkailu v. 211 Tulokset Nab Labs Oy Liite 3 Ottopvm Kok. syv. Näkösyv. Ottosyvyys lämpötila a-klorofylli happi happi ph Sähkönjohtavuus Kiintoaine Kiintoaineen hehkutushäviö Väri Sameus Kok. N NH 4 -N NO 2 -N NO 3 -N Kok. P PO 4 -P COD Mn Fe Havaintopaikka Tunnus m m m C µg/l mg/l kyll. % ms/m mg/l mg/l mg Pt/l FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l Luimikanjoki alaosa Lu ,7,7,3 3,1 11,7 87 6,2 1,9 3, Luimikanjoki alaosa Lu ,6,6 2,9 7,4 82 6,8 2,4 1, Luimikanjoki alaosa Lu ,6,6,3 15,3 8,5 85 6,9 2,9 2, Luimikanjoki alaosa Lu ,5,5,2 11,3 9,1 83 7, 3,1 1, Luimikanjoki Lu ,7,8,3 3,8 1,5 8 6, 1,8 2, < Luimikanjoki Lu ,4,4 21,4 6,1 69 6,6 2,3 2, < Luimikanjoki Lu ,5,5,2 15,7 7,6 76 6,7 2,6 1, Luimikanjoki Lu ,3,3,1 13,5 6,8 2,6 2, Näätäoja Nä ,4,4,2,6 1,5 73 6,4 2,9 5, Näätäoja Nä ,6,6 12,2 7,6 7 6,7 4,1 6, Näätäoja Nä ,4,4,2 1, 7,2 6,7 2, Näätäoja Nä ,4,4,1 8,3 7,2 6,3 3, Honkioja Ho ,4,4,2,6 9,8 68 6, 2,1 1, Honkioja Ho ,4,4 14,9 <,2 < 1 6,3 3,6 2, Honkioja Ho ,2,2,1 13,7 6,6 5,5 5, < Honkioja Ho ,3,3,1 9,9 6,4 4,7 4, Korpijoki yp. KJ ,2,2,1 14,2 8,5 83 6,8 4, 1, 5, < 5 < Korpijoki yp. Kj ,3,3,1 11,6 1,3 12 7, 4,5 12, < 5 < Korpijoki yp. Kj ,4,4,1 7,7 6,7 3,5 4, < 5 < Korpijoki yp. Kj ,4,4,1 7,7 6,7 3,5 4, < 5 < Korpijoki ap KJ ,5,5,2 13,4 8,5 81 6,8 4,1 12, 5, < Korpijoki ap. Kj ,4,4,1 12,3 7, 4,7 12, < Korpijoki ap. Kj ,5,5,2 7,7 6,7 3,6 8, < 5 < Korpijoki ap. Kj ,5,5,2 7,7 6,7 3,6 8, < 5 < Korpijoki alaosa Kj ,9,9,45 3, 9,7 72 5,9 1,5 2, < Korpijoki alaosa Kj ,4 1,5 2,2 6,6 73 6,7 3, 14, < 5 < Korpijoki alaosa Kj ,4 1,2,6 14,8 7,4 73 6,5 3,5 8, < 5 < Korpijoki alaosa Kj ,5 1,3,6 13,5 8,6 83 7,1 4, 7, < Ruosteoja RO ,2,2,1 13,6 8,6 83 6,8 6,2 11, 4, Ruosteoja Ro ,2,2,1 12,3 7, 7, 17, Ruosteoja Ro ,2,2,5 6, 6,8 5,3 19, Ruosteoja Ro ,2,2,5 6, 6,8 5,3 19, Mertajoki yläosa Me ,6 1,2,5 3, 9,8 73 6,3 3,1 8, Mertajoki yläosa Me ,2,2 16,8 <,2 < 1 6,9 8,3 21, 12, < Mertajoki yläosa Me ,2 1, 1, 13, 6,7 63 6,6 6,6 15, Mertajoki yläosa Me ,4 1,4 1, 12,6 6, 56 6,9 8,7 15, Mertajoki keskiosa Me ,6 3,5,5 4,2 1,4 8 5,9 1,6 4, <

151 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden vesistötarkkailu v. 211 Tulokset Nab Labs Oy Liite 3 Havaintopaikka Tunnus Ottopvm Näkösyv. Kok. syv. Ottosyvyys lämpötila a-klorofylli happi happi ph Sähkönjohtavuus Kiintoaine NO 2 -N NO 3 -N Kok. P PO 4 -P COD Mn Fe m m m C µg/l mg/l kyll. % ms/m mg/l mg/l mg Pt/l FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l Kiintoaineen hehkutushäviö Väri Sameus Kok. N NH 4 -N Mertajoki keskiosa Me ,6 4, 15,3 6,5 65 6,5 2,9 3, < Mertajoki keskiosa Me , 1, 14, 6,8 65 6,3 3,1 9, < Mertajoki keskiosa Me ,5 2,7 1, 11,5 7,4 68 6,6 3,5 5, < Mertajoki Riihelänsilta Me , 1,,5 3,7 8,9 67 5,9 1,6 6, < Mertajoki Riihelänsilta Me ,5 1,1 2,6 6,1 68 6,5 3,3 5, < 5 < Mertajoki Riihelänsilta Me ,7 1,2,6 14,3 7, 69 6,5 3,2 3, < Mertajoki Riihelänsilta Me ,5 1,1,6 12,9 7,3 69 6,7 3,6 6, 2 47 < 5 < Ylempi Kallio-oja suu Ka ,5,5,25 3,6 11,5 87 6,6 4,3 5, Ylempi Kallio-oja suu Ka ,3,3 12, * * 7,4 9,6 7, Ylempi Kallio-oja suu Ka ,1,4,1 11,1 6,9 5,5 11, 23, Ylempi Kallio-oja suu Ka ,4,4,1 11,6 7,3 8,5 9, Kissapuro_suu Kis ,5,5,25 2,2 11,3 82 6,4 6,6 6, Kissapuro_suu Kis ,4,4 17,8 <,2 < 1 7, 8,3 6, Kissapuro_suu Kis ,5,5,2 11,6 7, 6,6 5, Kissapuro_suu Kis ,4,4,1 12,9 7, 7,1 5, Hepo-oja P-Saaris. yp He ,5,5,25 2,9 1,1 75 5,6 1,2 1, < 5 11 < Hepo-oja P-Saaris. yp He ,2,2 16,1 * * 6,1 3,9 2, < Hepo-oja P-Saaris. yp He ,5,5,2 14,5 6,4 63 6,3 3,6 11, 2 56 < 5 < Hepo-oja P-Saaris. yp He ,4,4,1 12,3 6,3 3,8 1, < 5 < Hepo-oja He ,8,8,3 3,4 1,4 78 5,9 1,9 2, < Hepo-oja He ,3,3 16,6 * * 6,5 4,5 16, Hepo-oja He ,4,6,2 13,8 8,1 78 6,7 4,8 9, Hepo-oja He ,5,6,2 12,4 7,6 71 6,8 4,2 8, < 5 < Vitmaoja yläosa Vit ,4,8 17,8 4,3 45 6,6 4,7 11, < Vitmaoja yläosa Vit ,6,6,3 2,8 1,3 76 5,7 1,4 1, < Vitmaoja yläosa Vit ,6,9,4 14,5 6,9 68 7, 6,4 5, < Vitmaoja yläosa Vit ,3,8,3 12,4 6,2 58 6,9 6, 8, < 5 < Vitmaoja alaosa Vit ,4,4,2 2,4 * * 6,5 2,7 2, Vitmaoja alaosa Vit ,4,4 15,7 <,2 < 1 7,1 5,7 6, Vitmaoja alaosa Vit ,4,4,1 13, 7,3 7, 3, Vitmaoja alaosa Vit ,3,3,15 12,6 7,4 6,8 4, < Sulaoja Su ,5,5 13,6 <,2 < 1 6,7 6,3 14, Sulaoja Su ,4,4,2 1,4 * * 6,5 3,9 3, Sulaoja Su ,6,6,2 12,1 8,7 81 7,1 6,9 5, Sulaoja Su ,5,5,1 11,7 9,1 84 7,4 7,4 6, < Kynkäänojan alaosa Ky ,3,3,15 1,7 * * 6,7 5,4 6, Kynkäänojan alaosa Ky ,4,4 14,2 <,2 < 1 7,1 8, 12, Kynkäänojan alaosa Ky ,4,4,1 12,2 7,4 1,2 16,

152 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden vesistötarkkailu v. 211 Tulokset Nab Labs Oy Liite 3 Havaintopaikka Tunnus Ottopvm Näkösyv. Kok. syv. Ottosyvyys lämpötila a-klorofylli happi happi ph Sähkönjohtavuus Kiintoaine NO 2 -N NO 3 -N Kok. P PO 4 -P COD Mn Fe m m m C µg/l mg/l kyll. % ms/m mg/l mg/l mg Pt/l FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l Kiintoaineen hehkutushäviö Väri Sameus Kok. N NH 4 -N Kynkäänojan alaosa Ky ,2,2,1 12,7 7,7 12, 8, < Viitaoja yläosa Vii ,9,2 5, 7,8 61 6,2 2,4 2, < Viitaoja yläosa Vii ,5,5 14,2 2,6 25 6,3 5,3 26, 1, < Viitaoja yläosa Vii ,2 1,1,2 12,4,3 2 6,3 6,8 52, 29, < 5 < Viitaoja yläosa Vii ,2,2,1 12,2 6,3 6,4 2, 4 66 < 5 < Viitaoja Koppelo-o. Vii ,4,9,2 2,5 1,5 77 6,5 3,5 3, Viitaoja Koppelo-o. Vii ,5 1, 13,6 7,2 69 6,9 7,5 14, Viitaoja Koppelo-o. Vii ,3,4,2 11, 7,9 71 7,2 9,8 9, Viitaoja Koppelo-o. Vii ,3,3,15 12,1 7,1 9,8 16, < Viitaoja 3 Vii ,4,6,2 2,1 1,9 79 6,4 3,4 2, Viitaoja 3 Vii ,4 1,2 13,8 7,7 74 6,7 6,8 17, Viitaoja 3 Vii ,4,8 11,2 11,2 8, 73 7,1 7,7 14, Viitaoja 3 Vii ,4,6,3 11,7 6,5 6 7,2 1,1 8, Viitaoja alap. silta Vii ,4,4,2 1,8 * * 6,5 4,3 4, Viitaoja alap. silta Vii ,4,6 13,6 7,6 73 7, 7,8 29, 14, Viitaoja alap. silta Vii ,4,7,2 11,5 8,6 79 7, 1,1 12, 3 96 < Viitaoja alap. silta Vii ,3,3,15 12, 7,4 1,8 7, < Hirvasojan alaosa Hir ,5,5,25 2,5 1,4 76 6,2 2,3 3, < Hirvasojan alaosa Hir ,2,2 16,8 * * 7,1 4,9 6, Hirvasojan alaosa Hir ,4,4,1 11,1 8, 73 7, 5, 19, Hirvasojan alaosa Hir ,4,4,2 11,8 7, 5,1 12, < Alempi Kallio-oja_suu Ku ,5,5,25 1,2 11,5 81 6,7 4,8 19, Alempi Kallio-oja_suu Ku ,2,2 15,8 * * 7,5 9,1 2, Alempi Kallio-oja_suu Ku ,2,2,1 1,9 7,2 6,3 27, 12, Alempi Kallio-oja_suu Ku ,2,2,1 12, 7,5 1,2 5, < Turvetuotannon yläpuoli TU ,6 1,5,4 3,3 1,9 82 6,2 1,7 2, < 5 < Turvetuotannon yläpuoli TU ,6,8 21,9 31,1 6,5 75 6,8 3,2 1, < Turvetuotannon yläpuoli TU ,5,9,5 13, 6, 7,4 7 6,4 3,6 4, < 5 < Turvetuotannon yläpuoli TU ,8 1,,4 11,9 6,3 8,4 78 6,9 4,1 5, < m Tuomisuon alapuoli TU ,6 2,1,5 3,1 1,8 81 6,2 1,7 4, m Tuomisuon alapuoli TU ,4,9 22,1 64, 7, 8 6,8 3,2 13, 2 83 < 5 < m Tuomisuon alapuoli TU ,5 1,5 1, 13,3 3,5 7,5 71 6,7 3,9 7, < m Tuomisuon alapuoli TU ,7 1,3,5 12, 3,4 8,2 76 6,9 4,1 6, < n 1km suon alapuoli TU ,8 1,2,5 3,2 11,6 86 6,1 1,7 2, < n 1km suon alapuoli TU ,5 1, 22,1 33,3 6,2 71 6,7 3,3 13, < n 1km suon alapuoli TU ,5 1,,5 13,4 5,6 7,7 73 6,8 3,9 3, < n 1km suon alapuoli TU ,7 1,5,5 12, 6,8 7,8 72 6,9 4,2 4, < 5 <

153 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden vesistötarkkailu v. 211 Tulokset Nab Labs Oy Liite 3 Havaintopaikka Tunnus Ottopvm Näkösyv. Kok. syv. Ottosyvyys lämpötila a-klorofylli happi happi ph Sähkönjohtavuus Kiintoaine NO 2 -N NO 3 -N Kok. P PO 4 -P COD Mn Fe m m m C µg/l mg/l kyll. % ms/m mg/l mg/l mg Pt/l FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l Kiintoaineen hehkutushäviö Väri Sameus Kok. N NH 4 -N Siuruanjoki 3 Suuaho S ,6,6,3 2,7 11,6 85 6,2 1,7 2, < 5 < Siuruanjoki 3 Suuaho S ,4,4 22,5 7,8 91 7, 3, 1, < 5 < Siuruanjoki 3 Suuaho S ,6 1,,5 14,3 8,9 87 6,9 3,5 3, < Siuruanjoki 3 Suuaho S ,5,5,1 11,8 9,2 85 7,2 4, 3, < Siuruanjoki Suuaho S ,8,5 2,8 11,6 86 6,4 2, 1, Siuruanjoki Suuaho S ,6 1,4 21,4 7, 79 6,8 3, < < Siuruanjoki Suuaho S ,6 2,5 1, 15,2 8,5 84 7,1 3,6 2, Siuruanjoki Suuaho S ,8-1, 12,6 8,7 82 7,1 4, 2, < Siuruanj S ,7 1,,5 3,2 11,2 84 6,4 2, 3, Siuruanj S ,5 1,2 21,7 7,4 84 6,7 3, 5, < Siuruanj S ,6,6,3 15,8 8,3 84 7,2 3,7 3, Siuruanj S ,7 1,3,6 13,4 8,9 85 7,2 4,2 2, < Siuruanjoki Saarikoski S , - 1, 3,4 11,5 86 6,3 2, 4, Siuruanjoki Saarikoski S ,5 1, 21,3 7,3 82 6,9 3,6 5, < 5 < Siuruanjoki Saarikoski S ,6,7,3 15,8 8,4 85 6,8 3,7 2, < Siuruanjoki Saarikoski S ,7 1,,3 13,7 8,8 85 7,2 4,1 2, < Siuruanjoki Ala-Siurua S ,7,7,35 3,7 1,5 79 6,2 1,9 4, Siuruanjoki Ala-Siurua S ,5,1 22,7 7,3 85 6,8 2,9 7, < 5 < Siuruanjoki Ala-Siurua S ,5,6,3 15,9 8,3 84 6,9 3,6 2, < Siuruanjoki Ala-Siurua S ,7,7,2 14,3 9, 88 7,2 4, 3, < Siuruanjoki Tannila silta S , - 1, 3,3 11,2 84 6,2 1,9 5, Siuruanjoki Tannila silta S ,8 2, 22,1 7,1 81 6,8 3, 7, < 5 < Siuruanjoki Tannila silta S ,9-1, 16,9 7,9 82 7, 3,5 3, < Siuruanjoki Tannila silta S ,7 2,5 1, 14,8 8,2 81 7,2 4,2 3, < Siuruanjoki Yli-Ii S , - 1, 3,3 11,6 87 6,3 2, 4, Siuruanjoki Yli-Ii S ,5 1, 22,3 7,6 87 7, 3,1 8, < 5 < Siuruanjoki Yli-Ii S ,6,6,3 15,1 8,1 81 7,5 3,8 5, < Siuruanjoki Yli-Ii S ,6,6,3 15,6 8,7 87 7,3 4,4 3, < Siuruanjoki Pitkäperä SiuP , 1,5,7 3,8 12,6 96 6,4 2,1 1, Siuruanjoki Pitkäperä SiuP ,5,5 14,2 7,7 75 6,9 3,2 6, < Siuruanjoki Pitkäperä SiuP , 1,,5 15,8 8,5 85 6,5 4, 4, < Siuruanjoki Pitkäperä SiuP ,8 1,,5 15,2 8,4 84 7,3 4,4 3, < Puro-oja Pu ,4,4,15 2,5 1,7 78 6,3 3,1 2, Puro-oja Pu ,1,1 18,2 * * 7,1 6,8 18, Puro-oja Pu ,4,4,2 13, 8, 76 7,1 5, 11, Puro-oja Pu ,3,3,5 12,4 7,1 7,7 6, Iijoki Haapakoski I58 I , - 1, 3,7 11,4 86 6,6 2,3 1,

154 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden vesistötarkkailu v. 211 Tulokset Nab Labs Oy Liite 3 Havaintopaikka Tunnus Ottopvm Näkösyv. Kok. syv. Ottosyvyys lämpötila a-klorofylli happi happi ph Sähkönjohtavuus Kiintoaine NO 2 -N NO 3 -N Kok. P PO 4 -P COD Mn Fe m m m C µg/l mg/l kyll. % ms/m mg/l mg/l mg Pt/l FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l Kiintoaineen hehkutushäviö Väri Sameus Kok. N NH 4 -N Iijoki Haapakoski I58 I ,3 1, 23,3 6,5 7,2 84 7, 2,9 6, < 5 < 5 25 < Iijoki Haapakoski I58 I ,5 5, 1, 15,8 2,3 8,1 82 7,4 2,9 3, < Iijoki Haapakoski I58 I ,1 1, 1, 14,3 8,4 82 7,1 3,2 2, < Iijoki Pahkakoski I46 I ,2-1, 3,7 11,2 85 6,7 2,6 3, Iijoki Pahkakoski I46 I ,3 2, 23,5 5,1 7, 82 7, 2,8 < < Iijoki Pahkakoski I46 I ,5 5, 1, 16,1 5, 7,8 8 7,4 2,9 3, < Iijoki Pahkakoski I46 I ,1 2, 1, 14,2 8,4 82 7,2 3,2 2, < Kupsussuon laskuoja Kup ,3,3,1 2,6 11,7 86 6,8 5, 2, Kupsussuon laskuoja Kup ,1,1 18,6 * * 7,3 1,7 7, Kupsussuon laskuoja Kup ,3,3,15 13,8 7,8 75 7,5 8,8 5, Kupsussuon laskuoja Kup ,2,2,1 12,3 7,3 11,3 6, * Happipitoisuutta ei määritetty, jos kokonaissyvyys <,5 m A-klorofyllinäytteet 2 m kokoomanäytteitä Kiintoaineen hehkutushäviö määritettiin, jos kiintoainesta yli 2 mg/l

155 Liite 4 Vedenlaatu ympäristöhallinnon tarkkailupisteillä Iijoen alueella v. 211 (Lähde: Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta ) Ottopvm Ottosyvyys lämpötila happi ph Sähkönjohtavuus Kiintoaine Väri Kok. N NH 4 -N NO 2 -N NO 3 -N Kok. P PO 4 -P PO 4 -P suod. COD Mn m C mg/l kyll. % ms/m mg/l mg Pt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Ranuanjoki Lamminkylä 4 ( ) ,,2 12, 83 6,5 6, , , 11,4 9,6 88 6,6 3, , , 13,2 9,9 95 6,6 3, , , 3,6 11,3 85 6,3 2, , Siuruanjoki Leuankoski ( ) ,1 1,5 7,3 4, , Iijoki Kipinä 132 ( ) ,,3 11,4 79 6,6 4,, , , 12, 1, 93 6,9 2,5 3, , , 16,5 9,1 93 7,1 3, 2, , , 3,9 12,5 95 6,9 2,7 2, , Iijoki Raasakan voimal ( ) ,,2 11,2 77 6,6 4, 1, , ,,2 11,2 77 6,7 4, 1, , ,,7 13,3 93 6,9 2,2 1, , , 3,9 12,7 97 6,6 2,3 3, , , 7,4 11,7 98 6,8 2,4 1, , , 1,4 1,4 93 6,8 2,6 6, , , 11,4 1,1 92 6,8 2,8 2, , , 12,8 9,8 93 6,8 2,6 2, , , 14,6 9,5 93 6,8 2,6 3, , , 19,4 8,4 91 7,1 2,7 3, , , 15,3 8,9 89 6,9 2,8 2, , , 8,9 1,8 93 7,1 3,4 6, , , 4,5 11,9 92 6,4 2,2 3, , , 1,5 12,5 9 6,8 2,8 2, ,

156 IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 211 Osa III: Kalataloustarkkailu

157

158 Vapo Oy, Turveruukki Oy, Kuiva-Turve Oy, Pudasjärven Turvetyö Oy, Turvetuote Peat-Bog Oy, Polar-Sammal Oy Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 211 Osa II: Kalataloustarkkailu Sisältö 1 JOHDANTO KALATALOUSTARKKAILU Siuruanjoen kalastuskirjanpito Aineisto ja menetelmät Tulokset Siuruanjoen kalastustiedustelu Aineisto ja menetelmät Mertajoki Korpijoki Luiminkajoki Ranuanjoki Siuruanjoen yläosa Siuruanjoen keskiosa Siuruanjoen alaosa Siuruanjoen kokonaistulokset v. 211 ja vertailu aiempiin tuloksiin Ravustus Kivarinjoen kalastustiedustelu Aineisto ja menetelmät Tulokset Sähkökoekalastukset Aineisto ja menetelmät Tulokset v Vertailu aiempiin tuloksiin TIIVISTELMÄ VIITTEET Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot Kalastustiedustelualueen kartta Tiedustelukaavake Kalastustiedustelun perustulostus Sähkökoekalastuskohteet Sähkökoekalastusten perustulokset Sähkökoekalastuskohteiden valokuvat Copyright Pöyry Finland Oy

159 2 Pohjakartta-aineistot Maanmittauslaitos, lupa nro 48/MML/12 Pöyry Finland Oy Eero Taskila, FM, kalabiologi Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 959 OULU puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com Copyright Pöyry Finland Oy

160 1 1 JOHDANTO Kalataloustarkkailu käsitti vuonna 211 vuosittaisen kalastuskirjanpidon Siuruanjoella sekä määrävuosin tehtävän kalastustiedustelun Siuruanjoella ja Kivarinjoella. Siuruanjoella ja sen sivujoilla tehtiin lisäksi sähkökoekalastuksia. 2 KALATALOUSTARKKAILU 2.1 Siuruanjoen kalastuskirjanpito Aineisto ja menetelmät Tulokset Tarkkailuohjelman mukaan Siuruanjoen alaosalla välillä jokisuu-siurua tulee olla kirjanpitäjinä 8 vapakalastajaa. Kaksi ei kalastanut ollenkaan v. 211, joten kalastustiedot saatiin kuudelta kalastajalta. Kalastajien pyynti- ja saalistiedot sekä kalastukseen liittyvät kommentit vuodelta 211 on esitetty liitteessä 1. Pyynti- ja saalistiedoista on laskettu kalastuskertakohtainen saalisindeksi (g/kkr) kullekin saalislajille. Saalisindeksin kehittymistä on lisäksi kuvattu kalalajeittain sekä todellisina vuosiarvoina että kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina. Vapakalastajia on ollut kirjanpitäjinä Siuruanjoella uuden tarkkailuohjelman mukaisesti vuodesta 27 lähtien. Tässä raportissa esitetään tulokset vuosilta Vuosien vapakalastuksen aineistot ovat suppeampia kuin sen jälkeiset aineistot, millä voi olla vaikutusta myös tuloksiin. Vapakalastajien saalis on ollut pääasiassa haukea, ahventa ja kirjolohta (taulukko 1). Hauen osuus on ollut v keskimäärin reilu puolet kokonaissaaliista. Harjusta on saatu kaikkina vuosina vain vähän eli yleensä muutamia kiloja vuodessa. Kirjolohisaaliit ovat suoraan riippuvaisia lähialueille tehdyistä istutuksista. Taimenta saaliissa on ollut vain satunnaisesti. Kalastajakohtainen saalis on ollut kg vuodessa. Harjussaalis voi olla sekä luonnonkantaa että istukkaita. Siuruanjokeen on istutettu kesänvanhaa harjusta, mutta joessa on myös luontaista harjustuotantoa. Satunnaiset saalistaimenet ovat todennäköisesti nousseet Siuruanjokeen Iijoesta. Taimenen luontaista lisääntymistä ei sähkökoekalastuksissa ole todettu. Taulukko 1 Kalastuskirjanpidon kokonaissaalis (kg) Siuruanjoen alaosalla v Vuosi Kalastajia Harjus Kirjolohi Taimen Hauki Ahven Säyne Yhteensä kg/kalastaja Copyright Pöyry Finland Oy

161 Heittovavoilla saatiin v. 211 haukea kohtalaisesti eli 793 g/kkr ja ahventa vähän eli 47 g/kkr (taulukko 2). Harjus- ja kirjolohisaaliit olivat vähäisiä eli g/kkr. Hauen yksikkösaalis on ollut tarkkailujakson aikana kohtalaista tasoa eikä siinä ole tapahtunut selvää yksisuuntaista kehitystä (kuva 1). Ahvensaalis on ollut pieni koko tarkkailujakson ajan lukuun ottamatta v. 29, jolloin se oli kohtalainen. 2 Taulukko 2 Kalastuskertakohtainen heittovapasaalis (g/kkr) Siuruanjoen alaosalla v Vuosi kkr Harjus Kirjolohi Taimen Hauki Ahven Säyne Vuoden 29 tavallista parempi yksikkösaalis johtui yhden kirjanpitäjän poikkeuksellisen hyvästä ahvensaaliista. Kirjolohisaalis on suoraan riippuvainen istutuksista. Kirjolohen yksikkösaalis on tarkkailujakson aikana pienentynyt. Harjusta on saatu kaikkina vuosina vain vähän ja sen yksikkösaalis on tarkkailujakson aikana pienentynyt. Harjusta saatiin v. 211 kuitenkin selvästi paremmin kuin edellisvuosina. Saaliissa on ollut v myös isokokoisia,5 kg:n painoisia yksilöitä, joita on tullut aiemmin vain vähän. Kalastajien mukaan limoittuminen oli Siuruanjoella melko runsasta ja se vaikeutti kalastusta (liite 1). Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu. Yksi kalastaja kokeili ravustusta muutaman päivän ajan ja sai saaliiksi 2 rapua, joten Siuruanjoen raputuho v. 27 ei ollut täydellinen. V. 21 sama ravustaja sai koepyynnissä 2 rapua. Copyright Pöyry Finland Oy

162 3 16 g/kkr Harjus g/kkr Kirjolohi g/kkr Hauki g/kkr Ahven Kuva 1 Kalastuskertakohtainen heittovapasaalis (g/kkr) vuosiarvoina ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Siuruanjoen alaosalla v Copyright Pöyry Finland Oy

163 2.2 Siuruanjoen kalastustiedustelu Aineisto ja menetelmät Vuoden 211 kalastusta koskeva kalastustiedustelu tehtiin Siuruan-, Merta-, Korpi-, Ranuan- ja Luiminkajoella kolmikierroksisena postitiedusteluna tammi-helmikuussa 212. Tiedustelu tehtiin jokien vaikutuspiirissä oleville rakennetuille tiloille samoin menetelmin kuin vuoden 24 kalastustiedustelu. Tiedustelu sisälsi käytännössä kaikki jokien vaikutuspiirissä olevat taloudet. Kunkin osa-alueen vakituisesti asuttujen tilojen ja kesämökkitilojen osoitetiedot hankittiin Oulun maanmittauslaitokselta. Maanmittauslaitoksella ei ollut kaikkien tilojen osalta tarkkaa tietoa nykyisestä rakennusmuodosta (rakennus kartalla, rakennus tyhjillään). Nämä tilat on luettu kesämökkitiloiksi niiltä osin kuin osoite ei ollut paikallinen. Tiedustelualueet on esitetty liitteessä 2 ja tiedustelukaavake esimerkkinä Siuruanjoen osalta liitteessä 3. Tiedustelu oli talouskohtainen ja otanta oli 1 % lukuun ottamatta Siuruanjoen alaosaa ja Siuruanjoen keskiosan vapaa-ajanasutusta, joissa otanta oli puolet talouksien määrästä (taulukko 3). Tiedustelun otanta käsitti poistuman (ei tavoitettu) jälkeen 578 taloutta eli 63 % talouksien kokonaismäärästä. Tiedustelun kahden uusinnan jälkeen palautuksia saatiin 469 kpl eli 81 %. Taulukko 3 Tiedusteluaineisto Siuruanjoen vesistöalueeella v Asututtujen talouksien määrä Otanta Poistuma Lopullinen Palautus kpl % kpl otanta kpl kpl % Siuruanjoen paikalliset ,3 alaosa mökkiläiset ,9 yht ,4 Siuruanjoen paikalliset ,9 keskiosa mökkiläiset ,5 yht , Siuruanjoen paikalliset ,9 yläosa mökkiläiset , yht ,5 Mertajoki paikalliset mökkiläiset yht , Korpijoki paikalliset mökkiläiset yht , Ranuanjoki paikalliset mökkiläiset yht ,8 Luiminkajoki paikalliset mökkiläiset yht , Yhteensä ,1 Copyright Pöyry Finland Oy

164 Tiedusteluvastausten perusteella on laskettu keskivertokalastajan käyttämä pyydysmäärä ja saama saalis, jotka on sitten kerrottu kaikkien kalastajien luvulla selvitysalueen kokonaismääriksi. Tiedustelun perustulostus on esitetty liitteessä 4. Mertajoen, Korpijoen, Luiminkajoen ja Ranuanjoen aineistoissa paikallisten ja vapaa-ajanasukkaiden vastaukset on pienen aineiston vuoksi yhdistetty. Siuruanjoella paikallisten asukkaiden sekä mökkiläisten vastaukset on käsitelty erikseen Mertajoki Mertajoen alueen 2 taloudesta kalasti Mertajoella noin kolmannes eli 6 taloutta. Kalastukseen osallistui keskimäärin 1,3 henkilöä taloutta kohden. Kalastus oli pääasiassa pienimuotoista katiska- ja vapakalastusta (taulukko 4). Lisäksi kalastettiin hiukan # 4 mm:n verkoilla sekä mato- ja pilkkiongilla. Katiskoilla kalastettiin keskimäärin 23 päivää ja heittovavoilla 4 kertaa kesän aikana. Verkko- ja katiskakalastus ajoittui toukoheinäkuulle. Mertajoen kokonaissaalis oli 1 kg, josta haukea oli noin puolet ja ahventa noin neljännes (taulukko 4). Niiden lisäksi saatiin vähän lahnaa ja särkeä. Talouskohtainen kokonaissaalis oli 17 kg. Mertajoella on ollut vain muutamia kalastajia myös edellisillä tiedustelukerroilla (taulukko 4). Kalastus oli v ja 24 myös pienimuotoista ja saalis oli haukea, ahventa ja särkeä. Kalastajia oli v. 211 hiukan aiempaa enemmän, joten kokonaissaaliskin oli jonkin verran aiempaa suurempi. Taulukko 4 Tiivistelmä kalastustiedustelun tuloksista Mertajoella v (Lapin Vesitutkimus Oy 1999), 24 ja Kalastavat taloudet Verkot kpl Katiskat kpl Koukut kpl Heittovavat kpl Vetouisteluvavat kpl Mato-onget kpl Pilkkionget kpl - 2 Hauki kg Ahven kg Lahna kg Särki kg Yhteensä kg Saalis/talous kg Tiedustelun yhteydessä kalastajia pyydettiin nimeämään kalastusta haittaavia tekijöitä valmiiksi annetuista vaihtoehdoista. Lisäksi oli mahdollisuus esittää myös muita haittatekijöitä. Kaikki v. 211 tiedusteluun vastanneet 4 kalastajaa kommentoivat kalastushaittoja. Kalastusta eniten haittaavina tekijöinä pidettiin veden heikkoa laatua ja turvetuotannon kuormitusta, joita kommentoivat kaikki kalastajat (taulukko 5). Pyydysten likaantumista ja metsäojitusten kuormitusta kommentoi puolet ja kalojen makuvirheitä neljännes kalastajista. Copyright Pöyry Finland Oy

165 Taulukko 5 Kalastajien (n = 4) kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä Mertajoella v (% kalastajista ilmoittanut ko. haitan). Kalastushaitta % Ei erityisiä kalastushaittoja - 6 Veden heikko laatu 1 Pyydysten likaantuminen 5 Särkikalojen runsaus - Metsäojitusten kuormitus 5 Kalojen makuvirheet 25 Pieni virtaama ajoittain 25 Turvetuotannon kuormitus 1 Vesistön liettyminen - Vesikasvien runsaus Korpijoki Korpijoen alueen 6 taloudesta kalasti Korpijoella reilut 8 % eli 5 taloutta. Kalastukseen osallistui keskimäärin 1,3 henkilöä taloutta kohden. Kalastus oli pääasiassa pienimuotoista katiska-, vapa- ja koukkukalastusta (taulukko 6). Lisäksi kalastettiin hiukan matoja pilkkiongilla. Katiskoilla kalastettiin keskimäärin 4 päivää ja heittovavoilla 9 kertaa kesän aikana. Katiskakalastus ajoittui kesä-elokuulle. Korpijoen kokonaissaalis oli 65 kg, josta haukea oli puolet, ahventa neljännes ja särkeä noin viidennes (taulukko 6). Niiden lisäksi saatiin hiukan madetta ja lahnaa. Talouskohtainen kokonaissaalis oli 13 kg. Edellisellä tiedustelukerralla v. 24 kalastajia oli Korpijoella hiukan vähemmän kuin v. 211(taulukko 6). Kalastus oli tuolloinkin pienimuotoista ja saalis oli haukea, ahventa ja särkeä. Taulukko 6 Tiivistelmä kalastustiedustelun tuloksista Korpijoella v. 24 ja Kalastavat taloudet 3 5 Verkot kpl 1 - Katiskat kpl 3 4 Koukut kpl 2 11 Heittovavat kpl 2 5 Mato-onget kpl 1 3 Pilkkionget kpl 1 1 Hauki kg 3 32 Ahven kg 8 16 Made kg - 3 Lahna kg - 2 Särki kg Yhteensä kg Saalis/ talous kg Copyright Pöyry Finland Oy

166 Tiedustelun yhteydessä kalastajia pyydettiin nimeämään kalastusta haittaavia tekijöitä valmiiksi annetuista vaihtoehdoista. Lisäksi oli mahdollisuus esittää myös muita haittatekijöitä. Kaikki v. 211 tiedusteluun vastanneet 5 kalastajaa kommentoivat kalastushaittoja. Kalastusta eniten haittaavina tekijöinä pidettiin metsäojitusten ja turvetuotannon kuormitusta, joita kommentoi 6 % kalastajista (taulukko 7). Veden heikkoa laatua, pyydysten likaantumista, ajoittain pientä virtaamaa ja vesistön liettymistä kommentoi 4 % kalastajista. Kalojen makuvirheitä kommentoi 1 kalastaja. Yhden vapakalastajan mukaan Korpijoella ei ollut erityisiä kalastushaittoja 7 Taulukko 7 Kalastajien (n = 5) kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä Korpijoella v (% kalastajista ilmoittanut ko. haitan). Kalastushaitta % Ei erityisiä kalastushaittoja 2 Veden heikko laatu 4 Pyydysten likaantuminen 4 Särkikalojen runsaus 2 Metsäojitusten kuormitus 6 Kalojen makuvirheet 2 Pieni virtaama ajoittain 4 Turvetuotannon kuormitus 6 Vesistön liettyminen 4 Vesikasvien runsaus Luiminkajoki Luiminkajoen alueen 12 taloudesta kalasti Luiminkajoella kolmannes eli 4 taloutta. Kalastukseen osallistui keskimäärin 2, henkilöä taloutta kohden. Kalastus oli pääasiassa pienimuotoista katiska- ja vapakalastusta (taulukko 8). Lisäksi kalastettiin hiukan # 45 mm:n verkoilla sekä mato- ja pilkkiongilla. Katiskoilla kalastettiin keskimäärin 8 päivää ja heittovavoilla 5 kertaa kesän aikana. Katiskakalastus ajoittui touko-syyskuulle. Luiminkajoen kokonaissaalis oli vähäinen eli 23 kg, josta haukea oli noin puolet ja ahventa sekä säynettä molempia noin viidennes (taulukko 8). Niiden lisäksi saatiin satunnaisesti kirjolohta, harjusta ja särkeä. Talouskohtainen kokonaissaalis oli 6 kg. Luiminkajoella on ollut vain muutamia kalastajia myös edellisillä tiedustelukerroilla (taulukko 8). Kalastus oli myös v ja 24 pienimuotoista ja saalis oli haukea, ahventa ja särkeä. V kalastajia oli enemmän kuin sen jälkeen, joten kokonaissaaliskin oli silloin suurempi kuin v. 24 ja 211. Copyright Pöyry Finland Oy

167 Taulukko 8 8 Tiivistelmä kalastustiedustelun tuloksista Luiminkajoella v (Lapin Vesitutkimus Oy 1999), 24 ja Kalastavat taloudet Verkot kpl Katiskat kpl Heittovavat kpl Mato-onget kpl Pilkkionget kpl Kirjolohi kg Harjus kg 1-1 Hauki kg Ahven kg Made kg 2 Säyne kg Lahna kg 3 Särki kg Yhteensä kg Saalis/talous kg Tiedustelun yhteydessä kalastajia pyydettiin nimeämään kalastusta haittaavia tekijöitä valmiiksi annetuista vaihtoehdoista. Lisäksi oli mahdollisuus esittää myös muita haittatekijöitä. Kaikki v. 211 tiedusteluun vastanneet 3 kalastajaa kommentoivat kalastushaittoja. Vesikasvien runsautta kommentoi 2 kalastajaa ja muita haittoja 1 kalastaja (taulukko 9). Kalojen makuvirheitä ei kommentoinut kukaan. Yhden vapakalastajan mukaan Luiminkajoella ei ollut erityisiä kalastushaittoja. Taulukko 9 Kalastajien (n = 3) kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä Luiminka-joella v (% kalastajista ilmoittanut ko. haitan). Kalastushaitta % Ei erityisiä kalastushaittoja 33 Veden heikko laatu - Pyydysten likaantuminen 33 Särkikalojen runsaus 33 Metsäojitusten kuormitus 33 Kalojen makuvirheet - Pieni virtaama ajoittain 33 Turvetuotannon kuormitus 33 Vesistön liettyminen 33 Vesikasvien runsaus Ranuanjoki Ranuanjoen alueen 46 taloudesta kalasti Ranuanjoella 37 % eli 17 taloutta. Kalastukseen osallistui keskimäärin 1,8 henkilöä taloutta kohden. Kalastus oli pääasiassa pienimuotoista katiska- ja vapakalastusta (taulukko 1). Lisäksi kalastettiin hiukan # 5 8 mm:n verkoilla, merralla sekä mato- ja pilkkiongilla. Verkoilla kalastettiin keskimäärin 11 päivää ja katiskoilla 82 päivää sekä heittovavoilla 13 kertaa kesän aikana. Verkoilla Copyright Pöyry Finland Oy

168 kalastettiin vain keväällä touko-kesäkuussa ja katiskoilla osin läpi kesän. Ranuanjoen kokonaissaalis oli 43 kg, josta haukea oli 38 %, säynettä 31 % ja ahventa 2 % (taulukko 1). Niiden lisäksi saatiin vähän kirjolohta, harjusta, lahnaa ja särkeä. Harjusta sai noin 4 % kalastajista (liite 4), mutta kokonaissaalis oli vähäinen eli 12 kg. Talouskohtainen kokonaissaalis oli 26 kg. Ranuanjoella oli v. 211 kalastajia aiempaa enemmän, joten kokonaissaaliskin oli suurempi kuin aiemmin (taulukko 1). Talouskohtainen saalis on ollut eri vuosina samaa tasoa. Hauki on ollut merkittävin saalislaji kaikkina vuosina. Harjusta on saatu vuosittain pieniä määriä eli tasoa 1 3 kg vuodessa. Säynekanta on vahvistunut Ranuanjoella. Kalastajista 85 % sai säynettä v. 211 ja sitä saatiin melkein yhtä paljon kuin haukea. 9 Taulukko 1 Tiivistelmä kalastustiedustelun tuloksista Ranuanjoella v (Lapin Vesitutkimus Oy 1999), 24 ja Kalastavat taloudet Verkot kpl Katiskat kpl Merrat kpl Heittovavat kpl Perhovavat kpl Mato-onget kpl Pilkkionget kpl Taimen kg Kirjolohi kg Harjus kg Hauki kg Ahven kg Säyne kg Lahna kg Särki kg Muut lajit kg Yhteensä kg Saalis/talous kg Tiedustelun yhteydessä kalastajia pyydettiin nimeämään kalastusta haittaavia tekijöitä valmiiksi annetuista vaihtoehdoista. Lisäksi oli mahdollisuus esittää myös muita haittatekijöitä. Kaikki v. 211 tiedusteluun vastanneet 14 kalastajaa kommentoivat kalastushaittoja. Kalastusta eniten haittaavana tekijänä pidettiin vesikasvien runsautta, jota kommentoi 79 % kalastajista (taulukko 11). Turvetuotannon kuormitusta kommentoi puolet kalastajista. Pyydysten likaantumista, metsäojitusten kuormitusta ja ajoittain pientä virtaamaa kommentoi 43 % ja veden heikkoa laatua 36 % kalastajista. Kalojen makuvirheitä kommentoi viidennes kalastajista. Copyright Pöyry Finland Oy

169 1 Taulukko 11 Kalastajien (n = 14) kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä Ranuanjoella v (% kalastajista ilmoittanut ko. haitan). Kalastushaitta % Ei erityisiä kalastushaittoja - Veden heikko laatu 36 Pyydysten likaantuminen 43 Särkikalojen runsaus 29 Metsäojitusten kuormitus 43 Kalojen makuvirheet 21 Pieni virtaama ajoittain 43 Turvetuotannon kuormitus 5 Vesistön liettyminen 21 Vesikasvien runsaus 79 Vapaamuotoisissa kommenteissa kommentoitiin Ranuanjoella mm. kirjolohen istutuksia, joen kalaston rakennetta ja Ranuanjärven luusuan padon vaikutuksia. Tiivistelmä kommenteista on seuraava: - Kirjolohen istutus on pilannut harjuskannan joen yläosalla. Taimen olisi parempi istutuskala. - Joessa on paljon särkikalaa sekä pientä ahventa ja haukea. - Ranuanjärven luusuan pato lopettaa joen virtauksen välillä kokonaan, pitäisi löytää tähän uusi ratkaisu. - Rantapusikot haittaavat kalastusta Siuruanjoen yläosa Kalastajamäärä ja kalastuksen ajoittuminen Siuruanjoen yläosalla Kokkokylän-Telkkälän alueella (liite 2) kalastusaktiivisuus oli vähäistä. Kalastavia talouksia oli yhteensä 9 eli 11 % kaikista talouksista. Vakituisesti asutuista talouksista kalasti 13 % ja mökkiläisistä 1 %. Paikallisista talouksista kalastukseen osallistui keskimäärin 1,3 henkilöä ja vapaa-ajan talouksista 2, henkilöä. Kalastus keskittyi sekä vakituisilla että vapaa-ajan asukkailla kesään kesä-syyskuulle (kuva 2). Eniten kalastettiin heinä-elokuussa. Talvella ei kalastettu juuri ollenkaan. Huhtikuussa harjoitettiin satunnaista pilkkiongintaa % vakituiset asukkaat vapaa-ajan asukkaat I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 2 Pyyntipäivien jakautuminen (%) kuukausittain (I-XII) Siuruanjoen yläosalla v Copyright Pöyry Finland Oy

170 Pyydykset ja saalis Siuruanjoen yläosalla kalastus oli pääasiassa pienimuotoista vapakalastusta (taulukko 12). Verkoilla ei kalastettu ollenkaan ja katiskoillakin kalastettiin vain satunnaisesti. Heittovavoilla kalastivat kaikki ja mato-ongilla keskimäärin 7 % kalastajista (liite 4). Heittovavoilla kalastettiin keskimäärin 14 kertaa kesän aikana. Siuruanjoen yläosan kokonaissaalis oli noin 12 kg, josta mökkiläiset saivat reilu puolet (taulukko 12). Kokonaissaaliista oli haukea 49 %, kirjolohta 17 % sekä harjusta ja ahventa molempia 12 %. Näiden lisäksi saatiin vähän säynettä ja särkeä. Talouskohtainen kokonaissaalis oli keskimäärin 14 kg. 11 Taulukko 12 Paikallisten talouksien ja vapaa-ajan talouksien käytössä olleet pyydykset ja kokonaissaalis Siuruanjoen yläosalla v Paikall. Mökkil. Yhteensä Kalastavat taloudet Katiskat kpl 1-1 Heittovavat kpl Vetouisteluvavat kpl Mato-onget kpl Pilkkionget kpl Kirjolohi kg Harjus kg Hauki kg Ahven kg Säyne kg Särki kg Yhteensä kg Saalis/talous kg Kalastusta haittaavat tekijät ja kalastajien kommentit Tiedustelun yhteydessä kalastajia pyydettiin nimeämään kalastusta haittaavia tekijöitä valmiiksi annetuista vaihtoehdoista. Lisäksi oli mahdollisuus esittää myös muita haittatekijöitä. Kaikki v. 211 tiedusteluun vastanneet 3 kalastajaa kommentoivat kalastushaittoja. Kalastusta eniten haittaavana tekijänä pidettiin veden heikkoa laatua, turvetuotannon kuormitusta ja vesikasvien runsautta, joita kommentoi 2 kalastajaa (taulukko 13). Muita haittatekijöitä, pyydysten likaantumista lukuun ottamatta, kommentoi 1 kalastaja. Copyright Pöyry Finland Oy

171 Taulukko 13 Kalastajien (n = 3) kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä Siuruanjoen yläosalla v (% kalastajista ilmoittanut ko. haitan). Kalastushaitta % Ei erityisiä kalastushaittoja - Veden heikko laatu 67 Pyydysten likaantuminen - Särkikalojen runsaus 33 Metsäojitusten kuormitus 33 Kalojen makuvirheet 33 Pieni virtaama ajoittain 33 Turvetuotannon kuormitus 67 Vesistön liettyminen 33 Vesikasvien runsaus Vapaamuotoisissa kommenteissa kommentoitiin Siuruanjoen yläosalla mm. harjuskannan taantumista, koskien entisöintiä, turvesoiden kuormitusta ja rantapusikoiden aiheuttamaa kalastushaittaa. Tiivistelmä kommenteista on seuraava: - Harjus hävinnyt joesta lähes kokonaan. - Rantapusikot haittana. Lisää tuli- ja yöpymispaikkoja. Istuttaa taimenta. - Turvesoilta valuva vesi sekoitti vettä. - Koskissa kasvaa levää lämpimällä. Harjuskanta romahti v koskikunnostusten jälkeen eikä ole vieläkään palautunut. Soraikot peitettiin kivien alle ja uomaa levennettiin. Nyt kivet limoittuvat koko joen leveydeltä. Aiemmin joki virtasi kapeammassa uomassa, jolloin virta piti joen puhtaana alivirtaamakaudellakin. Kunnostettuihin koskiin muodostui pohjapatoja ja altaita, jotka lisäsivät haukien määrää koskissa. Vertailu aiempiin tuloksiin Kalastus Siuruanjoen yläosalla on vähentynyt 2-luvulla. Kalastus oli v. 211 pienimuotoisempaa kuin aiemmin. Seisovia pyydyksiä ei juuri käytetty, joten kokonaissaalis ja myös talouskohtainen saalis oli pienempi kuin aiemmin (taulukko 14). Muita vuosia suurempi kokonaissaalis v. 24 selittyy muita vuosia suuremmalla kalastajamäärällä. Saalis on ollut kaikkina vuosina pääasiassa haukea, ahventa ja särkeä. Harjusta on saatu vain vähän. V. 24 harjusta ei saatu ollenkaan. Kalastus Siuruanjoen yläosalla oli v ja 24 pääasiassa vapakalastusta ja katiskapyyntiä. Lisäksi kalastettiin jonkin verran myös verkoilla. V. 211 seisovia pyydyksiä ei enää juuri käytetty. Copyright Pöyry Finland Oy

172 13 Taulukko 14 Kokonaissaalis Siuruanjoen yläosalla v (Lapin Vesitutkimus Oy 1999), 24 ja Kalastavat taloudet Taimen kg Kirjolohi kg Harjus kg Hauki kg Ahven kg Made kg Säyne kg Lahna kg Särki kg Seipi kg Kiiski kg Yhteensä kg Saalis/talous kg Siuruanjoen keskiosa Kalastajamäärä ja kalastuksen ajoittuminen Siuruanjoen keskiosalla Ala-Siuruan Yli-Siuruan alueella (liite 2) kalastavia talouksia oli yhteensä 15 kpl eli 37 % kaikista talouksista. Vakituisesti asutuista talouksista kalasti 4 % ja vapaa-ajan talouksista 36 %. Paikallisista asukkaista kalasti keskimäärin 1,5 henkilöä taloutta kohden ja mökkiläisistä vastaavasti 1,8 henkilöä/talous. Kalastus keskittyi sekä vakituisilla että vapaa-ajan asukkailla kesään kesä-elokuulle (kuva 3). Eniten kalastettiin kesä-heinäkuussa. Vakituisista asukkaista 38 % kalasti talvella tammi-maaliskuussa pääasiassa koukuilla ja pilkkiongilla. Tiedusteluun vastanneista 1 oli kalastanut talvella verkoilla % vakituiset asukkaat vapaa-ajan asukkaat I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 3 Pyyntipäivien jakautuminen (%) kuukausittain (I-XII) Siuruanjoen keskiosalla v Copyright Pöyry Finland Oy

173 Pyydykset ja saalis Siuruanjoen keskiosalla kalastettiin pääasiassa vapavälineillä, katiskoilla, verkoilla sekä koukuilla (taulukko 15). Heittovavoilla kalasti keskimäärin 7 % ja katiskoilla 6 % kalastajista (liite 4). Koukkuja käytti keskimäärin neljännes ja verkkoja vajaa viidennes kalastajista. Katiskoilla kalastettiin keskimäärin 2,5 ja verkoilla 1,5 kuukautta. Heittovavoilla kalastettiin keskimäärin 14 kertaa kesän aikana. Koukkupyyntiä harjoitettiin melko runsaasti; käytössä oli reilut 2 koukkua keskimäärin 19 päivän ajan. Siuruanjoen keskiosan kokonaissaalis oli noin 22 kg, josta paikallisten talouksien osuus oli 62 % (taulukko 15). Kokonaissaaliista oli haukea 48 %, ahventa 22 %, särkeä 16 % ja madetta 8 %. Näiden lisäksi saatiin vähän kirjolohta, harjusta, säynettä ja lahnaa. Talouskohtainen kokonaissaalis oli keskimäärin 21 kg. Paikallisten talouksien talouskohtainen kokonaissaalis oli selvästi suurempi kuin vapaa-ajan talouksilla. 14 Taulukko 15 Paikallisten talouksien ja vapaa-ajan talouksien käytössä olleet pyydykset ja kokonaissaalis Siuruanjoen keskiosalla v Paikall. Mökkil. Yhteensä Kalastavat taloudet Verkot kpl Katiskat kpl Koukut kpl Heittovavat kpl Perhovavat kpl Vetouisteluvavat kpl Mato-onget kpl Pilkkionget kpl Kirjolohi kg Harjus kg Hauki kg Ahven kg Made kg Säyne kg Lahna kg Särki kg Yhteensä kg Saalis/talous kg Kalastusta haittaavat tekijät ja kalastajien kommentit Tiedustelun yhteydessä kalastajia pyydettiin nimeämään kalastusta haittaavia tekijöitä valmiiksi annetuista vaihtoehdoista. Lisäksi oli mahdollisuus esittää myös muita haittatekijöitä. Tiedusteluun vastanneista 5 kalastajaa kommentoi kalastushaittoja. Kalastajista reilu kymmenesosa arvioi, että joella ei ole erityisiä kalastushaittoja. Kalastusta eniten haittaavana tekijänä pidettiin pyydysten likaantumista ja turvetuotannon kuormitusta, joita kommentoi vajaa 6 % kalastajista (taulukko 16). Veden heikkoa laatua, metsäojitusten kuormitusta, vesistön liettymistä ja vesikasvien runsautta kommentoi 4 48 % kalastajista. Kalojen makuvirheitä kommentoi neljännes kalastajista. Copyright Pöyry Finland Oy

174 15 Taulukko 16 Kalastajien (n = 5) kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä Siuruanjoen keskiosalla v (% kalastajista ilmoittanut ko. haitan). Kalastushaitta % Ei erityisiä kalastushaittoja 12 Veden heikko laatu 48 Pyydysten likaantuminen 56 Särkikalojen runsaus 3 Metsäojitusten kuormitus 4 Kalojen makuvirheet 26 Pieni virtaama ajoittain 2 Turvetuotannon kuormitus 58 Vesistön liettyminen 48 Vesikasvien runsaus 4 Vapaamuotoisissa kommenteissa kommentoitiin Siuruanjoen keskiosalla mm. vesistön rehevyyttä, turvetuotannon kuormitusta, koskien entisöintiä, runsasta haukikantaa ja lohikalojen vähyyttä. Tiivistelmä kommenteista on seuraava: - Ei aina varmuutta sinilevän esiintymisestä. - Koskien entisöinti 199-luvulla pilasi kosket. Virtaama pieneni. Särkikalat ovat lisääntyneet koskissa ja lohikalat vähentyneet koko ajan. - Haukikanta on liian iso, virrat täynnä haukia. Harjuskanta romahti 199-luvun lopulla. - Velvoiteistutuksia voisi laittaa eri paikkoihin. Jotkut laittavat heti verkot, kun istutusauto on käynyt. - Pitäisi saada taimenistutuksia. - Turvetuotanto on tuhonnut joen, vielä 197-luvulla oli runsaasti harjusta, raakut kadonneet miltei kokonaan. - Veden korkeuden runsas vaihtelu haittaa. - Lohikalat puuttuvat. - Kortteikkojen kasvu lisääntynyt rannoilla ja myös keskellä. - Vesi on hieman parantunut 2-luvulla (2 kpl). - Heinäkuussa oli turvepölylauttoja veden pinnalla. - Joki rehevöitynyt, lohikaloilta puuttuvat kutuhietikot. - Hauet nousevat lämpimällä koskiin ja syövät harjukset pois. - Hepo-ojan suu on liettynyt, pitäisi ruopata. Vertailu aiempiin tuloksiin Kalastavien talouksien määrä on 2-luvulla lisääntynyt Siuruanjoen keskiosalla (taulukko 17). Tämä selittynee kesämökkien määrän merkittävällä lisääntymisellä v. 24 ja 211 välillä. Kokonaissaalis oli v. 211 aiempaa suurempi, mikä selittyy suuremmalla kalastajamäärällä. Talouskohtainen kokonaissaalis on ollut kaikkina vuosina samaa tasoa. Saaliin lajijakaumassa erot eri vuosien välillä ovat olleet melko pieniä. Hauen ja ahvenen yhteisosuus on ollut eri vuosina %. Harjusta on saatu kaikkina vuosina vain vähän. Madetta saatiin v. 211 aiempaa enemmän. Siuruanjoen keskiosan kalastustavoissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia, sillä myös aiemmin suurin osa kalastuksesta on tapahtunut heittovavoilla ja mato-ongilla sekä katiskoilla. Verkkoja on ollut käytössä muutamia kymmeniä. Copyright Pöyry Finland Oy

175 Taulukko 17 Kokonaissaalis Siuruanjoen keskiosalla v (Lapin Vesitutkimus Oy 1999), 24 ja Kalastavat taloudet Taimen kg Kirjolohi kg Harjus kg Hauki kg Ahven kg Made kg Säyne kg Lahna kg Särki kg Muut lajit kg Yhteensä kg Saalis/ talous kg Siuruanjoen alaosa Kalastajamäärä ja kalastuksen ajoittuminen Siuruanjoen alaosalla Yli-Iin ja Ala-Siuruan välisellä alueella (liite 2) kalasti kaikkiaan 226 taloutta eli 48 % alueen talouksista. Vakituisesti asutuista talouksista kalasti 47 % ja vapaa-ajan asukkaiden talouksista 49 %. Paikallisista asukkaista kalasti keskimäärin 1,8 henkilöä taloutta kohden ja mökkiläisistä vastaavasti 2,2 henkilöä/talous. Kalastus keskittyi sekä vakituisilla että vapaa-ajan asukkailla kesään kesä-elokuulle (kuva 4). Eniten kalastettiin kesä-heinäkuussa. Vakituisista asukkaista neljännes kalasti talvella tammi-maaliskuussa koukuilla ja pilkkiongilla. Verkoilla talvikalastusta ei harjoitettu % vakituiset asukkaat vapaa-ajan asukkaat I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 4 Pyyntipäivien jakautuminen (%) kuukausittain (I XII) Siuruanjoen alaosalla v Copyright Pöyry Finland Oy

176 Käytetyt pyydykset ja saalis Siuruanjoen alaosalla kalastettiin pääasiassa vapavälineillä, verkoilla, katiskoilla sekä koukuilla (taulukko 18). Heittovavoilla kalasti keskimäärin 59 %, katiskoilla 52 % ja verkoilla 23 % kalastajista (liite 4). Katiskoilla kalastettiin keskimäärin 4 ja verkoilla 19 päivää. Heittovavoilla kalastettiin keskimäärin 21 kertaa kesän aikana. Koukkupyyntiä harjoitettiin melko runsaasti; käytössä oli yli 3 koukkua keskimäärin 11 päivän ajan. 17 Taulukko 18 Paikallisten talouksien ja vapaa-ajan talouksien käytössä olleet pyydykset ja kokonaissaalis Siuruanjoen alaosalla v Siuruanjoen alaosa Paikall. Mökkil. Yhteensä Kalastavat taloudet Verkot kpl Rysät kpl Merrat kpl 5-5 Katiskat kpl Koukut kpl Heittovavat kpl Perhovavat kpl Vetouisteluvavat kpl Mato-onget kpl Pilkkionget kpl Taimen kg Kirjolohi kg Harjus kg Siika kg 5-5 Hauki kg Ahven kg Made kg Säyne kg Lahna kg Särki kg Yhteensä kg Saalis/talous kg Siuruanjoen alaosan kokonaissaalis oli 53 kg, josta mökkiläisten osuus oli kaksi kolmannesta (taulukko 18). Kokonaissaaliista oli haukea 4 %, ahventa 28 %, särkeä 15 % ja madetta 6 %. Näiden lisäksi saatiin merkittävästi kirjolohta, harjusta ja lahnaa sekä satunnaisesti taimenta, siikaa ja säynettä. Talouskohtainen kokonaissaalis oli keskimäärin 23 kg. Talouskohtainen kokonaissaalis oli samaa tasoa sekä vakituisesti asutuilla että vapaa-ajan talouksilla. Kalastusta haittaavat tekijät ja kalastajien kommentit Tiedustelun yhteydessä kalastajia pyydettiin nimeämään kalastusta haittaavia tekijöitä valmiiksi annetuista vaihtoehdoista. Lisäksi oli mahdollisuus esittää myös muita haittatekijöitä. Tiedusteluun vastanneista 89 kalastajaa kommentoi kalastushaittoja. Kalastajista noin kymmenesosa arvioi, että joella ei ole erityisiä kalastushaittoja. Kalastusta Copyright Pöyry Finland Oy

177 eniten haittaavana tekijänä pidettiin turvetuotannon kuormitusta, veden heikkoa laatua ja pyydysten likaantumista, joita kommentoi % kalastajista (taulukko 19). Vesistön liettymistä kommentoi reilu puolet kalastajista. Kalojen makuvirheitä kommentoi viidennes kalastajista. 18 Taulukko 19 Kalastajien (n = 89) kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä Siuruanjoen alaosalla v (% kalastajista ilmoittanut ko. haitan). Kalastushaitta % Ei erityisiä kalastushaittoja 11 Veden heikko laatu 63 Pyydysten likaantuminen 62 Särkikalojen runsaus 2 Metsäojitusten kuormitus 38 Kalojen makuvirheet 21 Pieni virtaama ajoittain 29 Turvetuotannon kuormitus 74 Vesistön liettyminen 56 Vesikasvien runsaus 34 Vapaamuotoisissa kommenteissa kommentoitiin Siuruanjoen alaosalla mm. veden heikkoa laatua, vesistön liettymistä, turvetuotannon kuormitusta, runsasta haukikantaa ja harjuksen häviämistä. Tiivistelmä kommenteista on seuraava: - Harjuskanta loppunut. - Veden laatu ollut pääsääntöisesti hyvä, ei sinilevää. Lohi-istutusten jälkeen olisi oltava rauhoitusaika ja istutuspaikkoja voisi vaihdella. Harjusta pitäisi istuttaa. Isoja haukia on paljon. - Vesi on kesällä paksun ruskeaa. - Harjus on hävinnyt kokonaan, samoin made. - Vesi mutaista (2 kpl). - Turvetuotanto on pilannut Viitaojan. Turvepölyä tuulisina päivinä. - Sinilevää ajoittain (3 kpl). Vettä ei voi oikein käyttää, joen tila huonontunut 2 vuoden aikana paljon. - Harjus pitäisi rauhoittaa useiksi vuosiksi. - Joki kasvaa umpeen turveojien lietteestä. - Syvänteet ja koskien alapuolet liettyneet pahoin, tulvilla liettymät liikkuvat ja sekoittuvat veteen. - Vesi tummunut vuosien mittaan ja pohjakasvillisuus lisääntynyt. Haukikanta on niin iso, että se syö harjukset pois, hauelle tehopyyntiä. Saarikoski on hieno kalapaikka, mutta sinne pitäisi istuttaa enemmän. - Huono kalakanta, suvannot täysin liettyneet. - Kalastus ei ole aktiivista rehevöitymisen vuoksi. - Harjus kadonnut kokonaan. Jyrsinturve varsinkin imuvaunuista leviää laajalle. - Kutupaikat rannoilla jääneet paksujen lietekerrosten alle. Vertailu aiempiin tuloksiin Kalastavien talouksien määrä on 2-luvulla lisääntynyt Siuruanjoen alaosalla (taulukko 2). On mahdollista, että v arvio kalastajamäärästä on erilaisesta tiedustelumenetelmästä ja alhaisesta palautusprosentista johtuva aliarvio. Kokonaissaalis oli v. 211 Copyright Pöyry Finland Oy

178 noin kaksinkertainen aiempaan verrattuna. Etenkin hauki- ja ahvensaaliit olivat v. 211 aiempaa suurempia. Talouskohtainen kokonaissaalis oli v. 211 kaksinkertainen v. 24 verrattuna. Saaliin lajijakaumassa erot eri vuosien välillä ovat olleet melko pieniä. Hauen ja ahvenen yhteisosuus on ollut eri vuosina %. Vahvaa haukikantaa kommentoivat myös useat kalastajat v Harjusta saatiin v. 211 aiempaa enemmän, mutta kuitenkin edelleen vähän eli noin 12 kg. Madetta saatiin v. 211 aiempaa enemmän. Siuruanjoen alaosan aiempaa suurempi saalis v. 211 selittynee osaltaan myös sillä, että v. 211 oli käytössä aiempaa merkittävästi enemmän seisovia pyydyksiä, verkkoja ja katiskoja, sekä koukkuja. 19 Taulukko 2 Kokonaissaalis Siuruanjoen alaosalla v (Lapin Vesitutkimus Oy 1999), 24 ja Kalastavat taloudet Taimen kg Kirjolohi kg Harjus kg Hauki kg Ahven kg Made kg Säyne kg Lahna kg Särki kg Muut lajit kg 42-5 Yhteensä kg Saalis/ talous kg Siuruanjoen kokonaistulokset v. 211 ja vertailu aiempiin tuloksiin Siuruanjoella kalasti v. 211 yhteensä 34 taloutta (taulukko 21, kuva 5). Kokonaissaalis oli 7,7 t, josta haukea oli 43 %, ahventa 26 %, särkeä 15 % ja madetta 7 %. Näiden lisäksi saatiin merkittävässä määrin lahnaa ja harjusta. Paikallisten ja kesämökkitalouksien talouskohtainen kokonaissaalis oli keskimäärin 23 kg. Siuruanjoella on tehty kalastustiedusteluja aiemmin vuosilta 199 (Pohjois-Suomen Vesitutkimustoimisto 199), 1995 (Pohjanmaan Tutkimuspalvelu 1997), 1999 (Lapin Vesitutkimus Oy 22) ja 24 (PSV-Maa ja Vesi Oy 25). Kalastajamäärässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia v. 199 jälkeen (taulukko 21). Poikkeuksellisen alhainen kalastajamäärä v voi johtua tiedustelun menetelmällisestä erosta. Kokonaissaalis putosi Siuruanjoella v. 199 jälkeen noin puoleen v. 24 mennessä (taulukko 21, kuva 5). Alenema kohdentui melko tasaisesti kaikkiin kalalajeihin. Suhteellisesti eniten väheni made- ja harjussaalis. Kokonaissaalis v. 211 oli kuitenkin aiempia vuosia parempi ollen lähellä 199-luvun alkupuolen tasoa. Kokonaissaaliin vähenemä ei kerro välttämättä suoraan muutoksista kalakannoissa, sillä myös kalastuskulttuuri on voinut vuosien mittaan muuttua. Etenkin 199-luvulta lähtien monilla sisävesillä on ollut havaittavissa varsinkin verkkokalastuksen vähenemistä ja kalastuksen suuntautumista enenevässä määrin virkistyskalastusluonteiseen vapakalastukseen. Vastaava ilmiö tapahtui todennäköisesti myös Siuruanjoella, jossa verkkojen ja katiskojen määrä putosi v noin kolmannekseen. V. 199 oli käytössä 37 verkkoa ja 55 katiskaa ja v. 24 vastaavasti 11 verkkoa ja 18 katiskaa. Myös ma- Copyright Pöyry Finland Oy

179 teen aktiivinen pyynti ilmeisesti väheni, sillä erilaisia koukkuja oli käytössä v. 199 vajaa 8 kpl ja v. 24 enää vajaa 3 kpl. Kalastus seisovilla pyydyksillä ja myös koukuilla on v. 24 jälkeen kuitenkin jälleen lisääntynyt, mutta ei edelleenkään 199- luvun alun tasolle. V. 211 oli käytössä 18 verkkoa, 3 katiskaa ja 53 koukkua. Seisovien pyydysten aktiivisempi käyttö vaikutti osaltaan siihen, että kokonaissaalis v. 211 oli keskimääräistä suurempi. Saalistietojen perusteella pyyntikokoinen harjuskanta on Siuruanjoella taantunut; saalis v. 24 oli enää noin kymmenesosa vuoden 199 harjussaaliista. V. 211 harjusta saatiin paremmin kuin v. 24, mutta saalis oli edelleen pieni ollen noin kolmannes v. 199 saalistasosta. 2 Taulukko 21 Kalastajamäärä ja kokonaissaalis Siuruanjoella v * Kalastavat taloudet Hauki kg Ahven kg Made kg Harjus kg Taimen kg Lahna kg Särki kg Muut lajit kg Yhteensä kg Saalis/ talous kg * sisältää Ranuan- ja Luiminkajoen 1 kg Muut Särki Lahna Harjus Made Ahven Hauki Kuva 5 Kokonaissaalis (kg) Siuruanjoella v Ravustus Siuruanjoen ala- ja keskiosalla on ollut ainakin paikallisesti pyyntivahva rapukanta jo 198-luvulla, jolloin joella oli muutamia ravustajia ja saalis oli muutama sata rapua Copyright Pöyry Finland Oy

180 vuodessa (Pöyry Finland Oy 21). Siuruanjoella ravustaneiden kahden kirjanpitokalastajan saalis oli v yhteensä rapua vuodessa. Saaliissa oli merkittävästi myös pientä rapua, joten rapukanta oli elinvoimainen, mutta edelleen varsin harva. Siuruanjoella oli raputuho v , jolloin rapukanta taantui. Rapua on kuitenkin esiintynyt joella senkin jälkeen. Kalastustiedusteluun vastanneista 8 kokeili ravustusta Siuruanjoella v. 211 (taulukko 22). Heistä 5 sai saalista. Kokonaissaalis oli 7 rapua, joten rapua esiintyy edelleen pieniä määriä joen ala- ja keskiosalla. Suhteutettaessa tiedustelun otanta kokonaiskalastajamäärään voidaan arvioida, että rapuja saatiin saaliiksi v. 211 todellisuudessa reilut 1 kpl. V. 24 kalastustiedustelun mukaan rapusaalis oli tuolloin 36 kpl. 21 Taulukko 22 Kalastustiedusteluun vastanneiden ravustustiedot Siuruanjoella v Siuruanjoen alaosa Siuruanjoen keskiosa Yhteensä Ravustusta kokeilleet kalastajat Rapuja saaneet kalastajat Rapumertoja, kpl Rapusaalis, kpl Kivarinjoen kalastustiedustelu Aineisto ja menetelmät Vuoden 211 kalastusta koskeva kalastustiedustelu tehtiin Kivarinjoella kolmikierroksisena postitiedusteluna helmi-maaliskuussa 212 Pudasjärven osakaskunnan lupamyyntitietojen pohjalta. Osakaskunnan mukaan verkkokalastus on Kivarinjoella hyvin vähäistä, joten tiedustelu kohdennettiin vain viehelupia lunastaneisiin kalastajiin. Osakaskunnalla oli tiedossa vain yksi verkoilla mahdollisesti kalastava henkilö, joka otettiin mukaan tiedusteluun. Hän ei ollut kuitenkaan kalastanut verkoilla. Tiedustelukaavake esimerkkinä Siuruanjoen osalta on esitetty liitteessä 3. Tiedustelu oli kalastajakohtainen. Tiedustelun otanta käsitti poistuman (ei tavoitettu) jälkeen 21 taloutta eli 55 % talouksien kokonaismäärästä (taulukko 23). Tiedustelun kahden uusinnan jälkeen palautuksia saatiin 145 kpl eli 72 %. Taulukko 23 Tiedusteluaineisto Kivarinjoella v Kalastuslupia Otanta Poistuma Lopullinen Palautus lunastaneet kpl % kpl otanta kpl kpl % , , Tulokset Tiedusteluvastausten perusteella on laskettu keskivertokalastajan käyttämä pyydysmäärä ja saama saalis, jotka on sitten kerrottu kaikkien kalastajien luvulla selvitysalueen kokonaismääriksi. Tiedustelun perustulostus on esitetty liitteessä 4. Kivarinjoella kalasti 51 kalastajaa eli 14 % kalastusluvan lunastaneista. Kalastukseen osallistui jossakin muodossa keskimäärin 1,3 henkilöä/talous. On mahdollista, että ka- Copyright Pöyry Finland Oy

181 lastajamäärä on jonkin verran yliarvio, sillä ainakin osa tiedusteluun vastanneista verkkokalastajista oli todennäköisesti kalastanut kuitenkin Kivarinjärvellä. Kalastus keskittyi Kivarinjoella kesään. Talvikalastus rajoittui pilkkiongintaan ja vähäiseen koukkukalastukseen. Verkkokalastus rajoittui lähes täysin kevääseen toukokesäkuuhun. Yksi talvella verkoilla kalastanut kalasti todennäköisesti Kivarinjärvestä. Kivarinjoella kalastettiin pääasiassa heittovavoilla, verkoilla, katiskoilla ja koukuilla (taulukko 24). 22 Taulukko 24 Käytössä olleet pyydykset Kivarinjoella v Verkot Katiskat Koukut Heitto- Vetouistelu- Mato- Pilkki- # 4 55 mm vavat vavat onget onget Heittovavoilla kalasti 55 % ja katiskoilla sekä koukuilla 15 % kalastajista (liite 4). Verkoilla ilmoitti kalastaneensa 3 % kalastajista, mutta kalastajien kommenteista päätellen ainakin osa verkoista oli ilmeisesti Kivarinjärvellä. Verkoilla kalastettiin keskimäärin 19 ja katiskoilla 8 päivää. Heittovavoilla kalastettiin keskimäärin 6 kertaa kesän aikana. Kivarinjoen kokonaissaalis oli noin 75 kg, josta haukea oli 46 %, lahnaa 19 %, ahventa 17 % ja särkeä 8 % (taulukko 25). Näiden lisäksi saatiin vähän säynettä ja satunnaisesti siikaa. Kalastajakohtainen kokonaissaalis oli keskimäärin 15 kg. On todennäköistä, että verkkokalastajien osalta osa ilmoitetusta saaliista oli kuitenkin Kivarinjärvestä. Taulukko 25 Kokonaissaalis (kg) Kivarinjoella v Hauki Ahven Made Säyne Lahna Särki Siika Yhteensä Tiedustelun yhteydessä kalastajia pyydettiin nimeämään kalastusta haittaavia tekijöitä valmiiksi annetuista vaihtoehdoista. Lisäksi oli mahdollisuus esittää myös muita haittatekijöitä. Tiedusteluun vastanneista 18 kalastajaa kommentoi kalastushaittoja. Kalastajista noin viidesosa arvioi, että joella ei ole erityisiä kalastushaittoja (taulukko 26). Kalastusta eniten haittaavana tekijänä pidettiin vesikasvien runsautta, jota kommentoi 61 % kalastajista. Ajoittain pientä virtaamaa, särkikalojen runsautta ja metsäojitusten kuormitusta kommentoi % kalastajista. Kalojen makuvirheitä kommentoi noin viidennes kalastajista. Vapaamuotoisissa kommenteissa kommentoitiin lisäksi pienen lahnan runsautta ja turvetuotannon aiheuttamaa joen pilaantumista. Copyright Pöyry Finland Oy

182 23 Taulukko 26 Kalastajien (n = 18) kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä Kivarinjoella v (% kalastajista ilmoittanut ko. haitan). Kalastushaitta % Ei erityisiä kalastushaittoja 22 Veden heikko laatu 28 Pyydysten likaantuminen 28 Särkikalojen runsaus 39 Metsäojitusten kuormitus 33 Kalojen makuvirheet 22 Pieni virtaama ajoittain 44 Turvetuotannon kuormitus 22 Vesistön liettyminen 28 Vesikasvien runsaus Sähkökoekalastukset Aineisto ja menetelmät Siuruanjoen ja sen sivujokien sähkökoekalastukset tehtiin Hans Grassl ELT 6II GI-laitteella 6 V jännitettä käyttäen. Koealat kalastettiin kolmeen kertaan ja tulokset on esitetty kolmen kalastuskerran yhteistuloksina ilman kalastettavuusarvolla tehtävää laskennallista korjausta. Koealojen sijainti on esitetty liitteessä 5, koekalastusten perustulokset liitteessä 6 ja koealojen valokuvat liitteessä 7. Sähkökoekalastuskohteista tehtiin myös habitaattikuvaukset (liite 6) eli määritettiin vesisyvyys, pintavirran nopeus ja pohjan laatu (hiekka, sora, kivi, louhi). Kasvilajien ja makrolevien esiintyminen arvioitiin peittävyysprosentein. Lisäksi arvioitiin pohjalle sekä kasveille kertyneen sakkauman määrä seuraavalla luokituksella: = ei kerrostumia 1 = vähän: kerrostuman vahvuus < 1 mm, peittävyys yleensä alle 5 % 2 = kohtalaisesti: kerrostuman vahvuus noin 1 mm, peittävyys yleensä 5 1 % 3 = runsaasti: kerrostuman vahvuus 1-2 mm, peittävyys yleensä 5 1 % 4 = erittäin runsaasti: kerrostuman vahvuus > 2 mm, peittävyys yleensä 5 1 % Ennen koekalastuksia oli ollut kesätulvaa. Vesi oli käynyt monin paikoin useita kymmeniä senttimetrejä alivettä korkeammalla. Kalastushetkellä vesi oli Siuruanjoella edelleen noin 1 2 cm alivettä korkeammalla, mutta kalastusolosuhteet olivat silti Majovankoskea lukuun ottamatta hyvät. Merta-, Ranuan- ja Luiminkajoella vesi oli laskenut ja kalastusolosuhteet olivat hyvät Tulokset v. 211 Koekalastuskohteet olivat kivikko-/louhikkopohjaisia koskia, joissa soraa oli vain vähän eli alueesta riippuen -2 % (liite 3). Keskimääräinen vesisyvyys oli kalastushetkellä,3-,5 m ja pintavirrannopeus,6-1,2 m/s. Vesikasvillisuus oli pääasiassa vesisammalia, joiden peittävyys oli enimmäkseen 1 15 % (liite 3). Siuruanjoen alimmalla kohteella ja Mertajokisuulla vesisammalen peittävyys oli kuitenkin 4 5 %. Vesisammalten ohella esiintyi vähäisessä määrin myös järvisätkintä, palpakkoa, ärviää, järvikortetta, terttualpia ja rentukkaa. Rihmamaisia viherleviä esiintyi vain hiukan (liite 3). Ruskeaa pohjasakkaa esiintyi vain vähän ja useilla kohteilla sitä ei ollut ollenkaan (liite 3). Samma- Copyright Pöyry Finland Oy

183 len sisässä sakkaa kuitenkin esiintyi yleensä vähän-selvästi. Merta- ja Ranuanjoella sammalessa oli sakkaa melko runsaasti. Koskikalasto oli kaikilla joilla pääasiassa pohjakaloja eli kivisimppua ja kivennuoliaista (taulukko 27). Näiden lisäksi saatiin pienin tiheyksin tai satunnaisesti harjusta, haukea, ahventa ja mutua sekä Luiminkajoelta myös särkeä ja seipiä. Siuruanjoen pääuoman koealoilta saatiin vuolasta Majovankoskea lukuun ottamatta yksittäiset kesänvanhat harjuksen poikaset. Harjusta esiintyi myös Luiminkajoella, josta saatiin pienin tiheyksin kesänvanhaa ja 1-vuotiasta harjusta. 24 Taulukko 27 Sähkökoekalastusten laskennallisesti korjaamattomat tulokset (yks./aari) Siuruanjoella ja sen sivujoilla v Siuruanj. 1 Siuruanj. 2 Siuruanj. 3 Siuruanj. 4 Mertaj. 5 Ranuanj. 6 Luiminkaj. 7 Luiminkaj. 8 Majovank. Saarik. Hirvask. Leuank. Suuk. Keskiosa Seipik. Heinik. Harjus -v. -,5,5, ,6 Harjus 1-v ,5 1,4 Hauki - - -,9 -,5 - - Ahven - - 1,,5,5 1,5 1, - Made 1, ,5,5 Särki ,5 - Seipi , - Mutu -,5 5,7 4,6-3,5 -,5 Kivisimppu 3,1 9,1 5,2 9,7 9,6 2,5 3, 14,8 Kivennuoliainen 1,5 2,4 3,8 2,3 3,,5-2, Vertailu aiempiin tuloksiin Siuruanjoen yläosan louhikkoisella ja vuolaalla Majovankoskella kalasto on ollut v. 27 ja 211 niukka koostuen kivisimpusta ja kivennuoliaisesta sekä pienin tiheyksin myös mateesta (taulukko 28). Muilla Siuruanjoen kohteilla koskikalasto on ollut v pääasiassa kivisimppua, kivennuoliaista, mutua ja harjusta. Näiden lisäksi on esiintynyt satunnaisesti haukea, ahventa ja madetta. Madetta ei kuitenkaan ole enää 2-luvulla juuri esiintynyt. Harjustiheydet ovat 2-luvulla pienentyneet. V. 27 harjusta saatiin vain vähän Hirvaskoskelta ja v. 211 kultakin alueelta yksittäiset kesänvanhat yksilöt. Mertajoen Suukoskella kalasto on ollut v pääasiassa kivisimppua, kivennuoliaista ja mutua (taulukko 29). Näiden lisäksi on esiintynyt satunnaisesti harjusta, haukea, ahventa, madetta ja särkeä. Taimenta on saatu vain satunnainen yksilö 199- luvulla. Harjusta on saatu satunnaisesti vain v Ranuanjoen keskiosalla kalasto on ollut 2-luvulla pääasiassa kivisimppua, kivennuoliaista ja ahventa (taulukko 3). Näiden lisäksi on esiintynyt pienin tiheyksin mutua, särkeä, säynettä ja seipiä sekä satunnaisesti haukea. Harjusta ei Ranuanjoen keskiosalla ole esiintynyt. Ranuanjoen alaosalla on kuitenkin luontainen harjuskanta (Pöyry Finland Oy 21). Luiminkajoen koskikalasto on ollut v pääasiassa kivisimppua, kivennuoliaista, harjusta, ahventa, mutua sekä särkeä ja seipiä (taulukko 31). Näiden lisäksi on esiintynyt satunnaisesti madetta. Taimenta ja haukea on saatu vain yksittäiset yksilöt 199-luvulla. Ylemmällä Seipikoskella harjusta on esiintynyt vain satunnaisesti. Alemmalla Heinikoskella harjusta on esiintynyt joka vuosi pienin-kohtalaisin tiheyksin. Joi- Copyright Pöyry Finland Oy

184 nakin vuosina harjustiheys on ollut hyvä eli vajaa 3 yks./aari. Harjukset ovat olleet pääasiassa kesänvanhoja luonnonpoikasia. 25 Taulukko 28 Sähkökoekalastusten tulokset (yks./aari) Siuruanjoen pääuomalla v Siuruanjoki 1 (Majovankoski) Harjus Hauki Ahven Made ,9 1,5 Mutu Kivisimppu ,9 3,1 Kivennuoliainen ,3 1,5 Siuruanjoki 2 (Saarikoski) Harjus 8,5 1,2 12,,5 -,5 Hauki, ,7 - Ahven, , - - Made 1,5 1, Mutu 5, 13, 18,4 -,7,5 Kivisimppu 58, 57,7 36,7 9,5 8, 9,1 Kivennuoliainen 21,5 36,4 23,2,5 1,7 2,4 Siuruanjoki 3 (Hirvaskoski) Harjus 1,6 5,2 11,1 3, 1,4,5 Taimen Hauki - - 1, Ahven,3-3,8,5-1, Made 1,3 2,3, Mutu 139, 8,4 8,8 3, 5,6 5,7 Kivisimppu 46,5 114,3 3,8 9,5 69,4 5,2 Kivennuoliainen 29, 77, 31,7 7,5 12,5 3,8 Siuruanjoki 4 (Leuankoski) Harjus 2, 1,4 3,9,5 -,5 Hauki - -,5,5 -,9 Ahven ,,6,5 Made, Mutu 7,3 24,2 17,1 1, 4,1 4,6 Kivisimppu 21, 56,9 6,8 13,3 4,2 9,7 Kivennuoliainen 7,8 21,7 26,6 15,7 17,2 2,3 V ja 27 tulokset Lapin Vesitutkimus Oy 22 ja 28, v ja 21 tiheysarviot pyydystettävysarvolla korjattuja. Copyright Pöyry Finland Oy

185 Taulukko 29 Sähkökoekalastusten tulokset (yks./aari) Mertajoen Suukoskella v Mertajoki 5 (Suukoski) Harjus -,9 1,8,5 - - Taimen, Hauki 1,1 3,4,7 1, - - Ahven - 1, ,3,5 Made - 2,3 1,7 -,4 - Mutu 7,4 16,9 41,2 1,5 53,8 - Muut särkikalat - -,7 2, - - Kivisimppu 11,1 23,7 76,6 1,5 62, 9,6 Kivennuoliainen 13,7 44, 23,7 3,5 6,8 3,3 V ja 27 tulokset Lapin Vesitutkimus Oy 22 ja 28, v ja 21 tiheysarviot pyydystettävysarvolla korjattuja. Taulukko 3 Sähkökoekalastusten tulokset (yks./aari) Ranuanjoen keskiosalla v Ranuanjoki Hauki - - -,5 Ahven 3,4 19,4 19, 1,5 Mutu 1,7 1,2 2, 3,5 Muut särkikalat 2,3 2,5 5,4 - Kivisimppu 64, 19, 45,6 2,5 Kivennuoliainen 1,7,8 5,4,5 V tulokset Lapin Vesitutkimus Oy 28 Taulukko 31 Sähkökoekalastusten tulokset (yks./aari) Luiminkajoella v Luiminkajoki Seipikoski Harjus 7,1, ,8 - -,5 Taimen Hauki -, Ahven 8,6 2,5 1,7 1, 14, 31,3 16,2 12,3 1, Made 2, , 1, - 3,4,6 1,5 Mutu 146,4 47,5 46,7 3, 22, 29,7,9 11,7 - Muut särkikalat 1,4-1,7-33, 13,3 1,7,6 7,5 Kivisimppu 71,4 68,3 12,5 14, 15, 43 85,5 39,8 3, Kivennuoliainen 13,6 21,7 5,8 7, 4, 2, Luiminkajoki Heinikoski Harjus 27,2 16,2 1,7 5,7 29,1 8,9 5,2 7,9 6, Taimen, Hauki Ahven 3, ,6 -,6 1,6 - Made 1,7,8,6 2,3,6,6 - -,5 Mutu 5, 3,8,6 1,7 2,6 1, - 11,1,5 Muut särkikalat,6,8 - -,6-1,9 - - Kivisimppu 52,8 51,5 57,1 33, 49,1 67,2 63,2 17,9 14,8 Kivennuoliainen 33,3 28,5 3,5 17,6 17, 15, 3,4 9,5 2,8 V tulokset Lapin Vesitutkimus Oy 28 Copyright Pöyry Finland Oy

186 3 TIIVISTELMÄ Iijoen vesistön kalataloudellinen yhteistarkkailu käsitti v. 211 vuosittaisen kalastuskirjanpidon sekä määrävuosin tehtävät kalastustiedustelut ja sähkökoekalastukset. Kalastuskirjanpidon mukaan vapakalastajien saalis on Siuruanjoella ollut pääasiassa haukea, ahventa ja kirjolohta. Hauen osuus on ollut reilu puolet kokonaissaaliista. Kirjolohisaalis on suoraan riippuvainen istutuksista. Heittovavoilla saatiin v. 211 haukea kohtalaisesti eli,79 kg kalastuskertaa (kkr) kohden ja ahventa vähän eli,41 kg/kkr. Harjus- ja kirjolohisaaliit olivat vähäisiä eli g/kkr. Kalastustiedustelun mukaan Merta-, Korpi-, Ranuan- ja Luiminkajoen kalastus oli v. 211 pääasiassa pienimuotoista katiska- ja vapakalastusta. Saaliit olivat pieniä ja saalis oli pääasiassa haukea, ahventa ja särkeä. Siuruanjoella kalasti v. 211 yhteensä 34 taloutta pääasiassa heittovavoilla, katiskoilla, verkoilla ja koukuilla. Kokonaissaalis oli 7,7 t, josta haukea oli 43 %, ahventa 26 % ja särkeä 15 %. Näiden lisäksi saatiin merkittävässä määrin madetta, lahnaa ja harjusta. Paikallisten ja kesämökkitalouksien talouskohtainen saalis oli keskimäärin 23 kg. Kalastus Siuruanjoella painottuu Ala-Siuruan alapuoliselle Siuruanjoen alaosalle, josta saatiin noin 7 % kokonaissaaliista. Siuruanjoessa ja sen sivujoissa kalastusta haittaavat kalastajien mukaan eniten turvetuotannon kuormitus, veden heikko laatu, pyydysten likaantuminen ja vesikasvien runsaus. Kalojen ajoittaisia makuvirheitä kommentoi keskimäärin noin neljännes kalastajista. Kivarinjoella kalasti v. 211 noin 5 kalastajaa pääasiassa heittovavoilla, verkoilla, katiskoilla ja koukuilla. Kokonaissaalis oli noin 75 kg, josta haukea oli 46 %, lahnaa 19 % ja ahventa 17 %. Kalastajakohtainen kokonaissaalis oli keskimäärin 15 kg. On todennäköistä, että verkkokalastajien osalta osa ilmoitetusta saaliista oli kuitenkin Kivarinjärvestä. Sähkökoekalastusten mukaan Siuruanjoen ja sen sivujokien koskikalasto oli pääasiassa pohjakaloja eli kivisimppua ja kivennuoliaista. Näiden lisäksi saatiin pienin tiheyksin tai satunnaisesti harjusta, haukea, ahventa ja särkikaloja. Siuruanjoen pääuoman koealoilta saatiin yksittäisiä kesänvanhoja harjuksen poikasia. Harjusta esiintyi myös Luiminkajoella, josta saatiin pienin tiheyksin kesänvanhaa ja 1-vuotiasta harjusta. Harjustiheydet ovat Siuruanjoella pienentyneet 2-luvulla VIITTEET Lapin Vesitutkimus Oy Iijoen yhteistarkkailu. Vuoden 1999 kalataloustarkkailun tulokset. Lapin Vesitutkimus Oy 22. Iijoen yhteistarkkailu. Tulokset vuodelta Osa E: Kalataloustarkkailu. Lapin Vesitutkimus Oy 28. Vapo Oy:n ja Kuivaturve Oy:n Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 27. Osa IV: Biologinen ja kalataloudellinen tarkkailu. Pohjanmaan Tutkimuspalvelu Iijoen kalastotarkkailu v Pohjois-Suomen Vesitutkimustoimisto 199. Siuruanjoen vesistöalueen kalastustiedustelu ja vesistön käyttöselvitys v PSV-Maa ja Vesi Oy 25. Iijoen yhteistarkkailu v. 24. Osa 3: Kalataloudellinen ja biologinen tarkkailu. Copyright Pöyry Finland Oy

187 Pöyry Finland Oy 21. Turvetuotannon päästöt ja vesistövaikutukset Siuruanjoen vesistöalueella. 28 Copyright Pöyry Finland Oy

188 KALASTUSKIRJANPIDON PYYNTI- JA SAALISTIEDOT V. 211 Liite 1 Merkinnät: Kuukaudet I - XII, kalastuskerrat (kkr) ja saatu saalis (kg) Heittovavat (uistin, lippa, perho) kk kalastus- kalastus- harjus kirjolohi hauki ahven kertoja aika h kg kpl V 5 9,5 - _ VI ,6 4-22,7 13,4 VII 24 38,3 1-22,6 16,2 VIII , ,4 6,3 IX , V-IX ,5 13, ,7 39,9 kg/kkr,138,1,793,47 Kalastajakohtaiset kommentit 1. Limoittuminen vaikeuttaa katiskapyyntiä (VII-VIII). 2. Siuruanjoen limoittuminen on aika runsasta loppukesästä. 3. Rapuja pyysin vain heinä-elokuussa muutaman päivän jaksoja, saalis oli vain 2 rapua. 4. Vesi oli koko kesän kohtalaisen sameaa, kaikki tuppaa liitottumaan. Kalasaalis oli heikko, jos ei surkiakin.

189

190 Siuruanjoen kalastustiedustelu v. 211 Liite 3 Arvoisa vastaanottaja Siuruanjoella tehdään vuotta 211 koskeva kalastustiedustelu, jolla selvitetään kalastajamääriä, pyydysmääriä ja saatua saalista. Selvitys liittyy Iijoen ja sen sivu-uomien kalataloudelliseen yhteistarkkailuun. Vastaavanlainen tiedustelu on tehty viimeksi vuodelta 24. Tiedustelu on lähetetty Siuruanjoen lähialueen rakennetuille kiinteistöille. Antamanne tiedot ovat luottamuksellisia ja niitä käytetään vain alueen kokonaistietojen laskemiseen. Pyydän täyttämään tiedustelukaavakkeen ja palauttamaan sen oheisessa postitusvalmiissa kuoressa mennessä. Vaikka ette olisi kalastaneet lainkaan alueella, vastatkaa silti kohtaan 1 ja palauttakaa kaavake. Myös tämä tieto on tärkeä tällaisessa kyselytutkimuksessa. Kalastusterveisin Pöyry Finland Oy Eero Taskila p Tiedustelu on talouskohtainen 1. Kalastitteko Siuruanjoella v. 211 (rastita) ei >> ei tarvitse vastata muihin kohtiin, palauttakaa silti kaavake kyllä >> vastatkaa myös seuraaviin kohtiin 2. Kalastukseen osallistui taloudesta henkilöä 3. Arvioikaa kalassakäyntipäivien lukumäärä kuukausittain v. 211 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu

191 4. Käytössä olleet pyydykset Siuruanjoella v. 211 Pyydystyyppi Harvat verkot (solmuväli mm) Rysät Katiskat Merrat Koukut Heittovavat Perhovavat Vetouisteluvavat Mato-onget Pilkkionget Rapumerrat Muu, mikä? Kerralla käytössä kpl Pyyntipäivien lukumäärä Kalastuskuukaudet (mitkä?) 5. Saalis Siuruanjoella v. 211 Taimen kg Kirjolohi kg Harjus kg Siika kg Hauki kg Ahven kg Made kg Säyne kg Lahna kg Särki kg Muu, mikä? kg Rapu kpl 6. Mitkä tekijät haittaavat kalastustanne Siuruanjoella? (rastita) Ei erityisiä kalastushaittoja Veden heikko laatu Pyydysten likaantuminen Särkikalojen runsaus Metsäojitusten kuormitus Kalojen makuvirheet Pieni virtaama ajoittain Turvetuotannon kuormitus Vesistön liettyminen Vesikasvien runsaus Muu, mikä? 7. Lisätietoja, kommentteja (voi jatkaa kääntöpuolelle) Kiitos

192 SIURUANJOEN JA KIVARINJOEN KALASTUSTIEDUSTELUN TULOSTUS V. 211 LIITE 4.1 Sarakeotsikoiden selitykset: frekvenssi kalastaja-kerroin x yhteensä x/kalastaja = tulostettavan esiintymisosuus tiedusteluaineistossa = tulostettavaa käyttäneet/saaneet taloudet selvitysalueella = tulostettavan keskimääräinen määrä tulostettavaa käyttänyttä/ saanutta taloutta kohti tiedusteluaineistossa = kalastaneiden määrä x tulostettavan keskiarvo = tulostettavan kokonaismäärä selvitysalueella = tulostettavan keskimääräinen määrä kaikkia talouksia kohti Mertajoki tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä x/kalastaja kerroin kalastajia 1, 6 1, 6 1, verkot # 4 mm kpl,25 1,5 1, 2,3 katiskat kpl,5 3, 2,5 8 1,3 heittovavat kpl,25 1,5 2, 3,5 vetouistelu kpl,25 1,5 2, 3,5 mato-onget kpl,75 4,5 1, 5,8 pilkkionget kpl,25 1,5 1, 2,3 hauki kg,75 4,5 11,7 53 8,8 ahven kg 1, 6, 4,5 27 4,5 lahna kg,25 1,5 1, 15 2,5 särki kg,5 3, 1,5 5,8 Korpijoki tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä x/kalastaja kerroin kalastajia 1, 5 1, 5 1, katiskat kpl,6 3, 1,3 4,8 koukut kpl,4 2, 5,5 11 2,2 heittovavat kpl,8 4, 1,3 5 1, mato-onget kpl,4 2, 1,5 3,6 pilkkionget kpl,2 1, 1, 1,2 hauki kg 1, 5, 6,4 32 6,4 ahven kg,8 4, 4,1 16 3,3 made kg,4 2, 1,5 3,6 lahna kg,2 1, 2, 2,4 särki kg,4 2, 6, 12 2,4 Luiminkajoki tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä x/kalastaja kerroin kalastajia 1, 4 1, 4 1, harvat verkot # 45 mm kpl,333 1,3 1, 1,3 katiskat kpl 1, 4, 1,3 5 1,3 heittovavat kpl 1, 4, 1,3 5 1,3 mato-onget kpl,333 1,3 1, 1,3 pilkkionget kpl,333 1,3 2, 3,7 kirjolohi kg,333 1,3 1, 1,3 harjus kg,333 1,3 1, 1,3 hauki kg 1, 4, 2,7 11 2,7 ahven kg,333 1,3 3, 4 1, säyne kg,333 1,3 4, 5 1,3 särki kg,333 1,3 1, 1,3

193 SIURUANJOEN JA KIVARINJOEN KALASTUSTIEDUSTELUN TULOSTUS V. 211 LIITE 4.2 Ranuanjoki tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä x/kalastaja kerroin kalastajia 1, 17 1, 17 1, harvat verkot # 5-8 mm kpl,143 2,4 4,5 11,6 katiskat kpl,214 3,6 1,7 6,4 merrat kpl,71 1,2 1, 1,1 heittovavat kpl,429 7,3 1,5 11,6 perhovavat,71 1,2 1, 1,1 mato-onget kpl,5 8,5 2, 17 1, pilkkionget kpl,143 2,4 1,5 4,2 kirjolohi kg,143 2,4 3,7 9,5 harjus kg,429 7,3 1,6 12,7 hauki kg,643 1,9 15, ,8 ahven kg,786 13,4 6,5 87 5,1 säyne,857 14,6 9, ,9 lahna kg,286 4,9 1,3 6,4 särki kg,643 1,9 1,8 2 1,2 Siuruanjoen yläosa, vakituisesti asutut taloudet tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä x/kalastaja kerroin kalastajia 1, 4 1, 4 1, verkot # 3-65 mm (yl. # 4-55 mm) kpl,, rysät kpl,, merrat kpl,, katiskat kpl,333 1,3 1, 1,3 koukut kpl,, heittovavat kpl 1, 4, 1, 4 1, perhovavat kpl,, vetouistelu kpl,, mato-onget kpl,667 2,7 1, 3,7 pilkkionget kpl,, taimen kg,, kirjolohi kg 1, 4, 5,3 21 5,3 harjus kg,667 2,7 4, 11 2,7 siika kg,, hauki kg,667 2,7 4, 11 2,7 ahven kg 1, 4, 2,3 9 2,3 made kg,, säyne kg,, lahna kg,, särki kg,333 1,3 1, 1,3 Siuruanjoen yläosa, vapaa-ajan asunnot tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä x/kalastaja kerroin kalastajia 1, 5 1, 5 1, verkot # 3-65 mm (yl. # 4-55 mm) kpl,, rysät kpl,, merrat kpl,, katiskat kpl,, koukut kpl,, heittovavat kpl 1, 5, 1,3 7 1,3 perhovavat kpl,, vetouistelu kpl,25 1,3 3, 4,8 mato-onget kpl,75 3,8 1,3 5 1, pilkkionget kpl,25 1,3 1, 1,3 taimen kg,, kirjolohi kg,, harjus kg,25 1,3 3, 4,8 siika kg,, hauki kg,75 3,8 13, 49 9,8 ahven kg,75 3,8 1,2 5,9 made kg,, säyne kg,5 2,5 1,8 5,9 lahna kg,, särki kg,75 3,8 1,9 7 1,4

194 SIURUANJOEN JA KIVARINJOEN KALASTUSTIEDUSTELUN TULOSTUS V. 211 LIITE 4.3 Siuruanjoen keskiosa, vakituisesti asutut taloudet tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä x/kalastaja kerroin kalastajia 1, 3 1, 3 1, verkot # 3-65 mm (yl. # 4-55 mm) kpl,28 6,2 3, 19,6 rysät kpl,, merrat kpl,, katiskat kpl,625 18,8 2,3 43 1,4 koukut kpl,292 8,8 12, ,7 heittovavat kpl,667 2, 1,3 26,9 perhovavat kpl,25 7,5 1, 8,3 vetouistelu kpl,167 5, 1,8 9,3 mato-onget kpl,583 17,5 1,4 24,8 pilkkionget kpl,25 7,5 1,8 14,5 taimen kg,, kirjolohi kg,83 2,5 12,5 31 1, harjus kg,333 1, 1,4 14,5 siika kg,, hauki kg,833 25, 22, , ahven kg,917 27,5 1, ,6 made kg,333 1, 13, ,4 säyne kg,125 3,8 5,7 21,7 lahna kg,375 11,3 3, 34 1,1 särki kg,667 2, 15,4 38 1,3 Siuruanjoen keskiosa, vapaa-ajan asunnot tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä x/kalastaja kerroin kalastajia 1, 75 1, 75 1, verkot # 3-65 mm (yl. # 4-55 mm) kpl,161 12,1 2,3 28,4 rysät kpl,, merrat kpl,, katiskat kpl,581 43,6 1,5 65,9 koukut kpl,194 14,6 7, 12 1,4 heittovavat kpl,742 55,7 1,4 78 1, perhovavat kpl,129 9,7 1, 1,1 vetouistelu kpl,32 2,4 1, 2, mato-onget kpl,613 46, 1,8 83 1,1 pilkkionget kpl,65 4,9 1,5 7,1 taimen kg,, kirjolohi kg,32 2,4 1,3 3, harjus kg,97 7,3 1,3 9,1 siika kg,, hauki kg,839 62,9 8,1 51 6,8 ahven kg,968 72,6 2, ,8 made kg,129 9,7 4,9 47,6 säyne kg,97 7,3,8 6,1 lahna kg,161 12,1 1,1 13,2 särki kg,452 33,9 1,5 51,7 Siuruanjoen alaosa, vakituisesti asutut taloudet tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä x/kalastaja kerroin kalastajia 1, 81 1, 81 1, verkot # 3-65 mm (yl. # 4-55 mm) kpl,25 2,3 3,1 63,8 rysät kpl,, merrat kpl,63 5,1 1, 5,1 katiskat kpl,531 43, 1,7 73,9 koukut kpl,219 17,7 13, ,9 heittovavat kpl,563 45,6 1,6 73,9 perhovavat kpl,219 17,7 1,2 21,3 vetouistelu kpl,188 15,2 1,5 23,3 mato-onget kpl,531 43, 1,7 73,9 pilkkionget kpl,188 15,2 1,5 23,3 taimen kg,94 7,6 1,4 11,1 kirjolohi kg,219 17,7 3,1 55,7 harjus kg,156 12,6 3,4 43,5 siika kg,31 2,5 2, 5,1 hauki kg,813 65,9 13, ,7 ahven kg,844 68,4 6, ,3 made kg,313 25,4 7, ,4 säyne kg,31 2,5 4, 1,1 lahna kg,25 2,3 2,9 59,7 särki kg,469 38, 3, ,5

195 SIURUANJOEN JA KIVARINJOEN KALASTUSTIEDUSTELUN TULOSTUS V. 211 LIITE 4.4 Siuruanjoen alaosa, vapaa-ajan asunnot tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä x/kalastaja kerroin kalastajia 1, 145 1, 145 1, verkot # 3-65 mm (yl. # 4-55 mm) kpl,217 31,5 2,3 72,5 rysät kpl,17 2,5 2, 5, merrat kpl,, katiskat kpl,517 75, 1,6 12,8 koukut kpl,133 19,3 4,6 89,6 heittovavat kpl,617 89,5 1,5 134,9 perhovavat kpl,1 14,5 1,7 25,2 vetouistelu kpl,117 17, 1,7 29,2 mato-onget kpl,7 11,5 2, 23 1,4 pilkkionget kpl,133 19,3 2, 39,3 taimen kg,33 4,8 2, 1,1 kirjolohi kg,167 24,2 3,1 75,5 harjus kg,1 14,5 5,2 75,5 siika kg,, hauki kg, ,5 1, ,8 ahven kg,967 14,2 7, ,2 made kg,217 31,5 4, , säyne kg,17 2,5 1, 2, lahna kg,267 38,7 5, ,4 särki kg,567 82,2 8, ,8 Kivarinjoki tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä x/kalastaja kerroin kalastajia 1, 51 1, 51 1, verkot # 4-55 mm kpl,3 15,3 2,7 41,8 katiskat kpl,15 7,7 2, 15,3 koukut kpl,15 7,7 7,5 57 1,1 heittovavat kpl,55 28,1 1,2 34,7 vetouistelu kpl,5 2,6 2, 5,1 mato-onget kpl,2 1,2 1, 1,2 pilkkionget kpl,45 23, 1, 23,5 siika kg,5 2,6,5 1, hauki kg,65 33,2 1, ,8 ahven kg,85 43,4 3, 13 2,6 made kg,2 1,2 3,3 34,7 säyne kg,3 15,3 2,5 38,8 lahna kg,2 1,2 13, ,8 särki kg,45 23, 2,8 64 1,3

196 km km Liite 1. Sähkökoekalastuskohteet

197 Siuruan-, Merta-, Ranuan- ja Luiminkajoen sähkökoekalastukset Liite 6.1 Siuruanjoki 1. Majovankoski ( / ) Valikoivasti toista rantaa 13 m 2 (keskiuoma liian syvää), syv.,1-,8 x,5 m, virt.,5-2, x 1,2 m/s. Pohja louhikko-kivikko 1 %, sora-hiekka +, pintakiviä 3 %. Fontinalis dal. 1 %, Hygrohypnum sp. 3 %. Rihmamaisia viherleviä hiukan (+), pohjasakkaa vähän (1). Sammal päältä+ puhdasta, alla ruskeaa sakkaa vähän. Vuolas, louhikkoinen, vaikeasti kalastettavissa oleva koski. yks./1 m 2 I II III yhteensä g/1 m 2 made,77,77-1,54 45 kivennuoliainen,77,77-1,54 17 kivisimppu 2,31 -,77 3,8 15 6,16 77 made 2 kpl, mm, 58 g kivennuoliainen 2 kpl, 22 g kivisimppu 4 kpl, 2 g Siuruanjoki 2. Saarikoski ( /726777) 14x15 m = 21 m 2, syv.,1-,6 x,4 m, virt.,3-1,5 x 1, m/s. Pohja kivikko-louhikko 98 %, sora 2 %, pintakiviä 1 %. Fontinalis dal. 15 %, Hygrohypnum sp. +, Ranunculus pelt. +, Sparganium sp. 2 %, Equisetum fluv. +, Lysimachia thyrs. + Alisma plant. +. Rihmamaisia viherleviä hiukan (+), ei pohjasakkaa (). Sammal päältä puhdasta, alla ruskeaa sakkaa selvästi. yks./1 m 2 I II III yhteensä g/1 m 2 harjus - -,48,48 2 mutu,48 - -,48 1 kivennuoliainen - 2,38-2,38 9 kivisimppu 5,24 3,81-9, ,39 25 harjus 1 kpl, 83 mm, 4 g mutu 1 kpl, 2 g kivennuoliainen 5 kpl, 19 g kivisimppu 19 kpl, 28 g Siuruanjoki 3. Hirvaskoski (345141/ ) 14x15 m = 21 m 2, syv.,1-,8 x,5 m, virt.,5-1,6 x 1,1 m/s. Pohja kivikko-louhikko 1 %, sora +, pintakiviä 1 %. Fontinalis dal. 1 %, Hygrohypnum sp. 5 %, Sparganium sp. 2 %, Equisetum fluv. +. Rihmamaisia viherleviä matalassa lähellä rantaa selvästi (+), ei pohjasakkaa (). Sammal päältä puhdasta, alla ruskeaa sakkaa selvästi. Vesi vielä noin 2 cm alivettä korkeammalla, melko tasainen virta. yks./1 m 2 I II III yhteensä g/1 m 2 harjus -,48 -,48 4 ahven - -,95,95 16 mutu 1,43 3,33,95 5,71 6 kivennuoliainen,95 1,9,95 3,8 25 kivisimppu 3,33 1,9-5, , harjus 1 kpl, 1 mm, 9 g ahven 2 kpl, mm, 222 g mutu 12 kpl, 12 g kivennuoliainen 8 kpl, 53 g kivisimppu 11 kpl, 32 g

198 Siuruan-, Merta-, Ranuan- ja Luiminkajoen sähkökoekalastukset Liite 6.2 Siuruanjoki 4. Leuankoski (344769/725695), saarekkeen ranta 12x18 m = 216 m 2, syv.,1-,6 x,3 m, virt.,3-1, x,6 m/s. Pohja kivikko-louhikko 99 %, hiekka-sora 1 %, pintakiviä 3 %. Fontinalis dal. 4 %, Hygrohypnum sp. 1 %, Ranunculus pelt. +, Equisetum fluv. +, Myriophyllum alt. +. Rihmamaisia viherleviä hiukan (+), pohjasakkaa vähän (1). Sammal päältä lähes puhdasta, alla ruskeaa sakkaa selvästi. yks./1 m 2 I II III yhteensä g/1 m 2 harjus,46 - -,46 4 hauki,93 - -,93 68 ahven -,46 -,46 76 mutu 1,85 2,31,46 4,62 7 kivennuoliainen,46,93,93 2,32 11 kivisimppu 7,41 1,39,93 9, , harjus 1 kpl, 97 mm, 8 g hauki 2 kpl, mm, 146 g ahven 1 kpl, 245 mm, 164 g mutu 1 kpl, 15 g kivennuoliainen 5 kpl, 24 g kivisimppu 21 kpl, 48 g Mertajoki 5. Suukoski (34721/726782), 7 m sillan alap. 9x22 m = 198 m 2, syv.,1-,5 x,4 m, virt.,5-1,3 x 1, m/s. Pohja kivikko-louhikko 1 %, sora +, pintakiviä 1 %. Fontinalis dal. 5 %, Hygrohypnum sp. +, Sparganium sp. +, Equisetum fluv. +, Lysimachia thyrs. +. Rihmamaisia viherleviä hiukan (+), ei pohjasakkaa (). Sammal päältä puhdasta, alla ruskeaa sakkaa melko runsaasti. Vesi ollut n. 4 cm korkeammalla, vielä hiukan alivettä korkeammalla, hyvät kalastusolosuhteet. yks./1 m 2 I II III yhteensä g/1 m 2 ahven,51 - -,51 9 kivennuoliainen 1,1 1,1 1,1 3,3 45 kivisimppu 6,57 2,2 1,1 9, ,14 75 ahven 1 kpl, 123 mm, 17 g kivennuoliainen 6 kpl, 9 g kivisimppu 19 kpl, 41 g Ranuanjoki 6. Keskiosa (34897/7316) 1x2 m = 2 m 2, syv.,1-,6 x,4 m, virt.,5-1,3 x 1, m/s. Pohja kivikko-louhikko 98 %, hiekka-sora 2 %, pintakiviä 3 %. Fontinalis dal. 15 %, Hygrohypnum sp. 1 %, Sparganium sp. +, Equisetum fluv. Rihmamaisia viherleviä hiukan (+), pohjasakkaa vähän (1). Sammal päältä lähes puhdasta, alla ruskeaa sakkaa runsaasti. Ollut kesätulvaa, vesi vielä hiukan alivettä korkeammalla, hyvät kalastusolosuhteet. yks./1 m 2 I II III yhteensä g/1 m 2 hauki,5 - -,5 64 ahven 1,,5-1,5 189 mutu 2, 1,,5 3,5 1 kivennuoliainen -,5 -,5 1 kivisimppu 9,5 8,5 2,5 2,5 7 26,5 334 hauki 1 kpl, 283 mm, 128 g ahven 3 kpl, mm, 378 g mutu 7 kpl, 2 g kivennuoliainen 1 kpl, 2 g kivisimppu 41 kpl, 14 g

199 Siuruan-, Merta-, Ranuan- ja Luiminkajoen sähkökoekalastukset Liite 6.3 Luiminkajoki 7. Seipikoski ( /73468) 1x2 m = 2 m 2, syv.,1-,7 x,4 m, virt.,5-1,5 x 1, m/s. Pohja kivikko-louhikko 1 %, sora +, pintakiviä 1 %. Fontinalis dal. 1 %, Hygrohypnum sp. 1 %, Lysimachia thyrs. +, Caltha pal. +. Ei rihmamaisia viherleviä, ei pohjasakkaa (). Sammal päältä puhdasta, alla ruskeaa sakkaa vähän. Melko tasavirtainen, vähälouhinen, hyvännäköinen koski. Ollut kesätulvaa, vesi vielä hiukan alivettä korkeammalla, hyvät kalastusolosuhteet. yks./1 m 2 I II III yhteensä g/1 m 2 harjus,5 - -,5 21 ahven 7, 3, - 1, 261 made,5 1, - 1,5 135 särki 5,5,5,5 6,5 362 seipi,5,5-1, 65 kivisimppu 15,5 6, 8,5 3, 18 49, 931 harjus 1 kpl, 172 mm, 41 g (1-v.) ahven 2 kpl, mm, 522 g made 3 kpl, mm, 269 g särki 13 kpl, mm, 724 g seipi 2 kpl, mm, 129 g kivisimppu 6 kpl, 216 g Luiminkajoki 8. Heinikoski (348565/ ) 12x18 m = 216 m 2, syv.,1-,6 x,4 m, virt.,5-1,5 x 1, m/s. Pohja kivikko-louhikko 98 %, sora 2 %, pintakiviä 1 %. Fontinalis dal. 5 %, Hygrohypnum sp. 1 %, Ranunculus pelt. +, Sparganium sp. +, Lysimachia thyrs. +, Caltha pal. +. Rihmamaisia viherleviä selvästi (+), pohjasakkaa vähän (1). Sammal päältä puhdasta, alla ruskeaa sakkaa hiukan. Kalastettu edustava yhtenäinen alue poikki joen hieman eri paikasta kuin v. 27, jolloin kalastettu (LVT Oy) veden korkeuden vuoksi rantaa sekä erillinen pieni kynnys. yks./1 m 2 I II III yhteensä g/1 m 2 harjus 2,31 1,39 2,31 6,1 63 made,46 - -,46 36 mutu -,46 -,46 1 kivennuoliainen,93 1,39,46 2,78 4 kivisimppu 8,33 4,63 1,85 14, , harjus 1 kpl, 9, 95, 9, 95, 95, 85, 85, 95, 88, 9 mm, 5 g harjus 3 kpl, mm, 87 g (1-v.) made 1 kpl, 248 mm, 77 g mutu 1 kpl, 2 g kivennuoliainen 6 kpl, 87 g kivisimppu 32 kpl, 72 g

200 Sähkökoekalastuskohteiden valokuvat Liite 7 Siuruanjoki 1, Majovankoski Siuruanjoki 2, Saarikoski

201 Siuruanjoki 3, Hirvaskoski Siuruanjoki 4, Leuankoski

202 Mertajoki 5, Suukoski Ranuanjoki 6, keskiosa

203 Luiminkajoki 7, Seipikoski Luiminkajoki 8, Heinikoski

204 IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 211 Osa III: Pohjaeläintarkkailu

205

206 Vapo Oy, Turveruukki Oy, Kuiva-Turve Oy, Pudasjärven Turvetyö Oy, Turvetuote Peat-Bog Oy, Polar-Sammal Oy Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 211 Osa III: Pohjaeläintarkkailu Sisältö 1 SIURUAN-, LUIMINKA- JA MERTAJOEN POHJAELÄINTARKKAILU Tutkimuskohteet sekä pohjaeläinnäytteenotto, -lajinmääritys ja -aineistot Virtavesien ekologisen tilan arviointi pohjaeläinmittarien avulla Virtavesien ekologisessa tila-arvioinnissa käytetyt pohjaeläinmittarit sekä mittariarvojen laskenta Tyyppiominaiset taksonit ja EPT- heimojen lukumäärä Suhteellinen mallinkaltaisuus (PMA) ELS-arvojen laskenta Muut pohjaeläinyhteisöjä kuvaavat tunnusluvut Pohjaeläinyhteisöjen monimuotoisuus Orgaanista kuormitusta kuvaava ASPT -indeksi TULOKSET TULOSTEN TARKASTELU VIITTEET Liitteet Liite 1 Pohjaeläinnäytteenottoalueiden sijainti Liite 2 Tutkimuskohteiden pohjaeläinlajit ja -yksilömäärät vuosina 27 ja 211 Liite 3 Tutkimuskohteiden valokuvat vuodelta 211 Copyright Pöyry Finland Oy

207 2 Pohjakartta-aineistot Maanmittauslaitos, lupa nro 48/MML/12 Pöyry Finland Oy Pekka Majuri, FM Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 959 OULU puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com Copyright Pöyry Finland Oy

208 1 1 SIURUAN-, LUIMINKA- JA MERTAJOEN POHJAELÄINTARKKAILU 1.1 Tutkimuskohteet sekä pohjaeläinnäytteenotto, -lajinmääritys ja -aineistot Tutkimuskohteiden pohjaeläinnäytteet otettiin Näytteenottoalueet olivat samoja kuin vuoden 27 (Salo & Paksuniemi 27) pohjaeläinselvityksessä. Tutkimuskohteiden sijainnit on esitetty liitteessä 1. Siuruanjoen ylin näytteenottoalue sijoittuu keskisuuret turvemaanjoet (Kt) -jokityyppiin, kun muut Siuruanjoen näytteenottoalueet ovat suuret turvemaanjoet (St) -jokityypissä. Luiminka- ja Mertajoen pohjaeläinnäytteenottoalueet kuuluvat puolestaan keskisuuret turvemaanjoet (Kt) -jokityyppiin (OIVA-tietojärjestelmä 212). Vuonna 211 tutkimuskohteilta otettiin tarkkailuohjelman mukaisesti (Vapo Oy & Turveruukki Oy 26) kaksi yhden minuutin rinnakkaista potkuhaavinäytettä. Näytteenoton yhteydessä paikalta kuvattiin mm. pohjanlaatuun ja kasvillisuuteen liittyviä tekijöitä. Näytteiden sisältämät pohjaeläimet poimittiin laboratoriossa valkoiselta poimintaalustalta. Vuonna 211 eläimet pyrittiin määrittämään vähintään ympäristöhallinnon jokien biologisen perusseurannan vaatimalle tavoitetaksonomiatasolle (ks. Meissner ym. 21). Nuorien pohjaeläinyksilöiden kohdalla vaadittuun tavoitetaksonomiatasoon ei nykytiedon avulla pystytä. Pohjaeläintutkimuksen havaintopaikka- ja näytteenottotiedot sekä määritystulokset tallennettiin ympäristöhallinnon ylläpitämään Pohjetietojärjestelmään. Vuoden 211 pohjaeläinaineistoa verrattiin vuoden 27 (Salo & Paksuniemi 27) aineistoon. Molempien vuosien näytteet käsiteltiin aluksi erillisinä näytteinä. Haavintaajan yhdenmukaistamiseksi kahteen minuuttiin vuoden 27 kuudesta 3 sekunnin rinnakkaisesta pohjaeläinpotkuhaavinäytteestä otettiin mukaan neljä 3 sekunnin potkuhaavinäytettä. Tunnuslukujen laskemista varten kohdekohtaiset pohjaeläinnäytteet yhdistettiin yhdeksi paikkakohtaiseksi kokoomanäytteeksi (liite 2). 1.2 Virtavesien ekologisen tilan arviointi pohjaeläinmittarien avulla Virtavesien ekologisessa tila-arvioinnissa havaittua (observed = O) pohjaeläinmittariarvoa verrataan vesistötyyppikohtaiseen odotusarvoon (expected = E). Kyseessä on Vesipuitedirektiivin mukainen vertailuoloihin perustuva lähestymistapa (Hämäläinen ym. 27, Vuori ym. 21), jossa vesistön tilan arvioinnissa käytetään mittarikohtaisia ekologisia laatusuhteita (ELS). Kohteen ekologinen tila määräytyy havaittujen ja odotettujen arvojen poikkeamien suuruuden perusteella. Jos O/E -suhdeluku (ELS) on lähellä yhtä, tulkitaan paikan olevan ekologisesti häiriintymättömässä tilassa (mm. Wright ym. 2). Mm. Vuori ym. (26 & 21) sekä Hämäläinen ym. (27) ovat kuvanneet tarkemmin Suomen pintavesien tyypittelyn ja ekologisen luokittelujärjestelmän perusteita. 1.3 Virtavesien ekologisessa tila-arvioinnissa käytetyt pohjaeläinmittarit sekä mittariarvojen laskenta Tutkimuskohteiden ekologista tilaa arvioitiin neljällä eri pohjaeläinmittarilla. Seuraavassa on kuvattu tarkemmin, mitä kullakin pohjaeläinmuuttujalla kuvataan, millaisiin ympäristöstressitekijöihin mittarit reagoivat ja kuinka mittariarvot lasketaan. Copyright Pöyry Finland Oy

209 1.3.1 Tyyppiominaiset taksonit ja EPT- heimojen lukumäärä Selvitysalueiden pohjaeläinlajistoa verrattiin valtakunnalliseen vertailuaineistoon (H. Mykrä, julkaisematon), jossa jokaiselle jokityypille on määritelty ns. tyyppilajisto ja tyyppiominainen EPT-heimojen määrä. Tyyppilajeiksi on katsottu ne lajit tai ylemmät taksonit, jotka esiintyvät vähintään 4 %:ssa tyypin vertailujoista. Tyyppiominaiset taksonit tarkoittavat siis kullekin jokityypille ominaisten taksonien havaittua lukumäärää. Tällä muuttujalla kuvataan taksonomista monimuotoisuutta. Tyyppiominaisten EPTheimojen määrällä tarkoitetaan puolestaan kullekin jokityypille ominaisten EPTheimojen havaittua lukumäärää. Tällä muuttujalla kuvataan mm. tärkeiden taksonomisten ryhmien mahdollista puuttumista (Hämäläinen ym. 27) Suhteellinen mallinkaltaisuus (PMA) Pohjaeläinyhteisökoostumuksen ja -taksonien runsaussuhteiden kuvaamiseen käytettiin ns. suhteellista mallinkaltaisuutta (PMA; Percent Model Affinity) (ks. Novak & Bode 1992). Menetelmässä verrataan arvioitavan kohteen lajiston suhteellisia osuuksia vertailuaineistosta (H. Mykrä, julkaisematon) laskettuihin lajien keskimääräisiin suhteellisiin osuuksiin. Indeksi huomioi myös lajit, joita ei vertailuaineistosta ole tavattu. PMA kuvaa myös muutoksia, joissa yhteisön lajimäärä kasvaa ympäristön tilanmuutoksen seurauksena. Mallinkaltaisuuden mittana on prosenttinen samankaltaisuus (PS). Esimerkiksi Barton (1996) ja Hämäläinen ym. (27) ovat kuvanneet tarkemmin PMA-mallin laskentaa sekä sen perusteita. Suhteellinen mallinkaltaisuus laskettiin kaavalla: PS = PMA = 1,5 i b i a = min a,, missä a i on taksonin i suhteellinen osuus vertailuyhteisössä ja b i saman taksonin osuus arvioitavan kohteen näytteessä ELS-arvojen laskenta Mittarikohtaisten havaittujen arvojen laskentaan pitäisi nykyohjeistuksen mukaan sisällyttää neljä nopean virtauksen alueelta otettua 3 sekunnin pohjaeläinnäytettä (ks. Vuori ym. 21, Meissner ym. 21). Vuoden 211 näytteenotto toteutettiin tarkkailuohjelman mukaisesti (Vapo Oy & Turveruukki Oy 26), joten näytteenotto ei täytä nykyisiä jokien biologisen seurannan vaatimuksia. Poikkeavasta näytteenottomenetelmästä huolimatta molempien vuosien aineistoista laskettiin nykyiset virtavesien ekologisessa tilaarvioinnissa käytetyt pohjaeläinmittarien tunnusluvut. Tutkimuskohteiden vuosien 27 ja 211 aineistojen sekä vertailuaineiston (Mykrä, julkaisematon) haavinta-ajan yhdenmukaistamiseksi kahteen minuuttiin pohjaeläinmittarien ELS-arvojen laskentaan sisällytettiin vuoden 27 aineistosta neljä 3 sekunnin potkuhaavinäytettä. Tyyppiominaisten lajien, EPT-heimomäärien ja PMA:n ELS-arvot laskettiin manuaalisesti. Ekologisen luokittelun vertailu- ja luokkaraja-arvoina käytettiin Vuoren ym. (21) esittämiä jokityyppikohtaisia arvoja. 1.4 Muut pohjaeläinyhteisöjä kuvaavat tunnusluvut Varsinaisten ekologisten tilaluokittelumittarien lisäksi aineistosta laskettiin myös muita pohjaeläinyhteisöjen monimuotoisuutta ja orgaanisen kuormituksen määrää kuvaavia tunnuslukuja. i bi Copyright Pöyry Finland Oy

210 1.4.1 Pohjaeläinyhteisöjen monimuotoisuus Pohjaeläinyhteisöjen monimuotoisuuden kuvaamiseen käytettiin lajimäärää. Häiriintymättömissä jokiekosysteemeissä lajimäärän oletetaan olevan suurempi kuin ihmisvaikutuksen takia muuttuneissa kohteissa (mm. Rosenberg & Resh 1993). Monimuotoisuutta kuvattiin myös Shannon-Wiener diversitetti-indeksillä (H )(Krebs 1985). Indeksin arvo on sitä suurempi, mitä enemmän lajeja havaitaan ja mitä tasaisemmin ne esiintyvät. Indeksin laskemista varten vuoden 211 aineistosta Baetis nigerja B. vernus -ryhmien sekä Protonemura-suvun pohjaeläinyksilöt yhdistettiin ryhmäkohtaisille tasoille. Lisäksi aineistosta poistettiin sukutasolle määritetyt pohjaeläimet, mikäli paikalta oli havaittu saman suvun pohjaeläinlajeja. Shannon-Wiener diversitetti-indeksi laskettiin kaavalla: 3 H = - Pi ln Pi, missä P i on i lajin osuus paikan kokonaisyksilömäärästä. Ei-lineaariset diversitetti-indeksit, kuten Shannon-Wiener -indeksi, eivät mittaa suoraan monimuotoisuutta. Esimerkiksi tilanteessa, jossa yhtä runsaana esiintyvien lajien lukumäärä kaksinkertaistuu, Shannon-Wiener -indeksiarvo ei kaksinkertaistu (ks. Jost 26). Tämän takia Shannon-Wiener -indeksille tehtiin eksponenttimuunnos, jolloin eri tutkimuspaikkojen monimuotoisuuden ja monimuotoisuuden muutosten suora vertailu on mahdollista. Kolmantena monimuotoisuutta kuvaavana muuttujana tarkasteltiin päivänkorentojen (Ephemeroptera), koskikorentojen (Plecoptera) ja vesiperhosten (Trichoptera) yhteistä lajimäärää (EPT-lajit). EPT-lajeja pidetään yleisesti herkkinä erilaisille ympäristön muutoksille (mm. Rosenberg & Resh 1993, Wallace ym. 1996) Orgaanista kuormitusta kuvaava ASPT -indeksi Pohjaeläinyhteisön tilaa kuvaavana bioindeksinä käytettiin Average Score Per Taxon (ASPT) -indeksiä, joka johdetaan Biological Monitoring Working Party (BMWP) - indeksistä. BMWP- ja ASPT-indeksin laskennassa kullekin pohjaeläinheimolle annetaan pisteitä yhdestä kymmeneen riippuen sen herkkyydestä orgaaniselle kuormitukselle (Armitage ym. 1983) ja pisteet summataan. ASPT-indeksi saadaan jakamalla BMWPindeksi pisteytettyjen pohjaeläinheimojen määrällä, joten ASPT-indeksi voi saada arvon väliltä 1 1. Mitä pienempi ASPT-indeksi on, sitä suurempaa orgaanista kuormitusta indeksi ilmaisee. Tulosten tarkastelussa keskitytään ainoastaan ASPT-indeksiarvoihin, sillä toteutunut otoskoko saattaa vaikuttaa BMWP-indeksin tuloksiin (Beavan ym. 21). Lisäksi BMWP-indeksiin pohjautuvia ns. tyyppikohtaisia ELS -raja-arvoja ei ole määritelty (ks. kpl 1.3). ASPT-indeksi ei ole riippuvainen otoskoosta tai havaitusta lajimäärästä. ASPT-indeksiin perustuvaa mittaria ei kuitenkaan käytetä jokien varsinaisessa ekologisen tilan luokittelussa (Vuori ym. 21). ASPT-indeksiarvot laskettiin Pohje-rekisterin avulla. Pohje-rekisterin laskentakaava vähentää automaattisesti ASPT-indeksistä luvun kaksi, sillä laskentamalli ei ota huomioon harvasukamatoja (Oligochaeta) ja surviaissääskiä (Chironomidae)(Mykrä 21). Koska selvitysalueilla esiintyi molempia pohjaeläinryhmiä, tuloksissa esitetään myös ASPT-arvot, joista ei ole vähennetty lukua kaksi. Copyright Pöyry Finland Oy

211 2 TULOKSET Verratessa vuosia 27 ja 211 nykyisten virtavesistöjen ekologisessa tila-arvioinnissa käytettyjen pohjaeläinmittarien mukaan tutkimuskohteiden ekologinen tila on joko pysynyt samana tai parantunut. Pohjaeläinmittarien ELS-arvojen perusteella tutkimuskohteet ovat olleet vuosina 27 ja 211 joko hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa (taulukko 1). 4 Taulukko 1 Tutkimuskohteilta havaitut (O) ja odotetut (E) tyyppilajimäärät, tyyppikohtaiset EPTheimomäärät, PMA ja ASPT-indeksit sekä näihin mittareihin perustuvat ekologiset laatusuhteet (ELS) ja -luokat (Stat) vuosina 27 ja 211 (H = hyvä & E = erinomainen). Paikka Vuosi Tyyppi lajit Tyyppi EPT PMA ASPT -2 O E ELS Stat O E ELS Stat O E ELS Stat O E Siuruanjoki ,88 E 13 14,93 E,47,46 1,4 E 4,26 4,68 Majovankoski ,12 E , E,43,46,94 E 5,8 4,68 Siuruanjoki ,74 H 12 15,8 H,44,48,91 E 4,17 4,65 Saarikoski ,7 E ,2 E,49,48 1,1 E 5,17 4,65 Siuruanjoki ,85 H 11 15,73 H,48,48,99 E 4,62 4,65 Hirvaskoski ,22 E ,2 E,56,48 1,15 E 4,58 4,65 Siuruanjoki ,81 H , E,51,48 1,6 E 4,2 4,65 Leuankoski ,3 E ,4 E,61,48 1,27 E 4,9 4,65 Luiminkajoki ,4 E ,14 E,52,46 1,13 E 4,35 4,68 Seipikoski ,2 E ,14 E,54,46 1,17 E 4,77 4,68 Luiminkajoki ,96 E ,7 E,43,46,95 E 4,54 4,68 Heinikoski ,2 E ,7 E,57,46 1,26 E 5, 4,68 Mertajoki ,64 H 12 14,86 H / E *,3,46,66 H 4,27 4,68 Suukoski ,2 E ,7 E,54,46 1,17 E 5,4 4,68 * arvo luokkarajalla HUOM: Vuoden 211 näytteenotto toteutettu tarkkailuohjelman mukaisesti. Näytteenotto ei täytä nykyisiä jokien biologisen seurannan vaatimuksia. Vuoden 211 pohjaeläinnäytteistä havaittiin selvästi enemmän pohjaeläinyksilöitä kuin vuonna 27. Vuonna 211 kohteilta havaittiin myös huomattavasti enemmän pohjaeläin- ja EPT-lajeja (taulukko 2)(liite 2). Tarkkailuvuosina alueilta ei havaittu uhanalaisia pohjaeläinlajeja (ks. Rassi ym. 21 & liite 2). Shannon-Wiener diversitetti-indeksillä mitattuna Ruotsin EPA:n (Environmental Protection Agency) asettamien laatukriteerien mukaan (ks. esim. Liljaniemi 27, Majuri 21) tutkimuskohteiden pohjaeläinyhteisöjen monimuotoisuutta voidaan pitää joko melko korkeana tai korkeana. Vuonna 211 Siuruanjoen Majovankoskelta ja Mertajoen Suukoskelta havaittiin monimuotoisempi pohjaeläinyhteisökoostumus kuin vuonna 27. Siuruanjoen ala- ja keskiosien sekä Luiminkajoen Seipikosken pohjaeläinyhteisökoostumuksien monimuotoisuus oli puolestaan laskenut. Luiminkajoen Heihikosken pohjaeläinyhteisön monimuotoisuus oli pysynyt samalla tasolla. Tutkimuskohteilta havaittuja ASPT-arvoja voidaan pitää samoilla EPA:n kriteereillä pääosin korkeina. Toisaalta kaikkien tutkimuskohteiden vuoden 27 ASPTindeksiarvot olivat alle sen, mitä vertailuvesistöistä on keskimäärin havaittu. Vuonna 211 havaitut ASPT-arvot olivat puolestaan Siuruanjoen Hirvaskoskea lukuun ottamatta Copyright Pöyry Finland Oy

212 yli sen, mitä vertailuvesistöistä on keskimäärin havaittu (taulukko 1). ASPT-indeksillä mitattuna tutkimuskohteiden pohjaeläinyhteisöt olivat kärsineet vuonna 27 orgaanisesta kuormituksesta. Vuoden 211 ASPT-indeksiarvojen mukaan orgaaninen kuormitus ei ole vaikuttanut oleellisesti pohjaeläinyhteisörakenteisiin. 5 Taulukko 2 Tutkimuskohteiden pohjaeläinyhteisöjä kuvaavia tunnuslukuja vuosina 27 ja 211 (H = Shannon-Wiener diversitetti-indeksi)(vuoden 27 aineiston lähde: Salo & Paksuniemi 27). Joki Paikka Vuosi Yksilöä Lajimäärä EPT H exp H ASPT * Siuruanjoki Majovankoski , , , ,8 Siuruanjoki Saarikoski ,8 16 6, , ,17 Siuruanjoki Hirvaskoski ,3 21 6, , ,58 Siuruanjoki Leuankoski ,9 22 6, , 2 6,9 Luiminkajoki Seipikoski ,97 2 6, , ,77 Luiminkajoki Heinikoski , , , , Mertajoki Suukoski , , ,9 22 7,4 * Laskettu pohje-rekisterin avulla. Arvoon on lisätty luku kaksi (ks. kpl ) 3 TULOSTEN TARKASTELU Luiminka-, Merta- ja Siuruanjoen pohjaeläinnäytteenottoalueet ovat aikoinaan perattu (ks. liite 3). Joiltain osin uomia on kuitenkin ilmeisesti kunnostettu, mutta kunnostustoimenpiteet ovat olleet hyvin pienimuotoisia, sillä tutkimusalueiden uomat ovat esimerkiksi edelleen hyvin paljaita, perkuukivikot ovat pääosin vielä rannalla, penkat ovat luonnottoman jyrkkiä ja uomien reunaosilta puuttuvat käytännössä luontaiset tulvimisvyöhykkeet. Perkaukset ovat tehneet uomista yksipuolisia sekä rakenteeltaan että virtausolosuhteiltaan. Yleisesti perkauksien takia erilaisten virtavesihabitaattien määrä vähentyy ja niiden kunto heikentyy (esim. Muotka ym. 22). Lisäksi perkauksien vuoksi mm. joen orgaanisen aineksen pidätyskyky heikentyy (Petersen & Petersen 1991, Quinn ym.1992, Laasonen 2). Orgaaninen aines toimii mm. tärkeänä ravinnonlähteenä tietyille pohjaeläinryhmille. Rakenteelliset häiriötekijät voivatkin vaikuttaa virtavesien eliökoostumukseen voimakkaasti (mm. Pires ym. 2). Tutkimuskohteiden perkauksista on kuitenkin ilmeisen paljon aikaa, ja esimerkiksi pohjaeläimille tärkeänä elinympäristönä toimivat uoman vesisammalkasvustot (esim. Suren & Winterbourn 1992, Vuori & Muotka 1999) ovat osittain palautuneet. Huomattavin tutkimuskohteiden pohjaeläinyhteisöihin negatiivisesti vaikuttava tekijä onkin nykyään todennäköisesti ajoittainen heikko vedenlaatu (ks. Pöyry Finland Oy 212), sillä pohjaeläinyhteisöt ovat oletettavasti ainakin osittain toipuneet uoman rakenteellisista muutoksista. Merta-, Luiminka- ja Siuruanjokea kuormittavat etenkin maa- ja metsätalous sekä turvetuotanto. Siuruanjoen alaosan huomattaviin kuormittaviin tekijöihin kuuluu myös edellä Copyright Pöyry Finland Oy

213 mainittujen lisäksi luonnonhuuhtouma (Uoma-tietojärjestelmä 212). Vaikka turvetuotanto on ajoittain vaikuttanut tutkittujen jokien vedenlaatuun (ks. Pöyry Finland Oy 212), jokaista tutkittua jokikohdetta kuormittaa useampi eri osatekijä, joten yhden yksittäisen kuormitustekijän vesistövaikutuksia on mahdoton eritellä (ks. esim. Allan 24). Tämän takia pelkän turvetuotannon aiheuttamia mahdollisia pohjaeläinyhteisövasteita ei pystytä luetettavasti erottelemaan. Vaikka vuonna 211 turvetuotantokauden aikaiset päästöt olivat suurempia kuin edellisenä vuonna ja esimerkiksi Siuruanjoen alueen vuosipäästöt olivat kauttaaltaan suurempia kuin edellisenä vuonna (ks. Pöyry Finland Oy 212), jokaiselta tutkimuskohteelta havaittiin vuonna 211 suhteellisen paljon ympäristön muutoksille herkkiä EPT-lajeja. Lisäksi Shannon-Wiener diversitettiindeksillä mitattuna vuonna 211 kaikkien tutkimuskohteiden pohjaeläinyhteisöjä voidaan pitää melko monimuotoisina. Vuonna 211 joiltakin soilta tuleva kiintoainekuormitus oli huomattavaa. Turvesoiden kuormituksella oli vaikutusta varsinkin niiden alapuolisten pienten jokien ja ojien vedenlaatuun (Pöyry Finland Oy 212). Vuonna 211 havaitut ASPT-arvot olivat kuitenkin Siuruanjoen Hirvaskoskea lukuun ottamatta yli sen, mitä vertailuvesistöistä on keskimäärin havaittu. Vuoden 211 ASPTindeksiarvojen perusteella orgaaninen kuormitus ei ole vaikuttanut oleellisesti pohjaeläinyhteisörakenteisiin. Virtavesistöjen ekologisessa tila-arvioinnissa käytettyjen pohjaeläinmittarien mukaan tutkimuskohteiden ekologinen tila on joko pysynyt samana tai parantunut. ELS-arvojen perusteella tutkimuskohteet ovat olleet vuosina 27 ja 211 joko hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa. Vuoden 211 pohjaeläinmittarien ELS-arvojen tarkastelussa on huomioitava, että näytteenotto toteutettiin tarkkailuohjelman mukaisesti, joten näytteenotto ei täytä nykyisiä jokien biologisen seurannan vaatimuksia. Vuonna 211 pohjaeläinnäytteistä havaittiin selvästi enemmän pohjaeläinyksilöitä ja - lajeja sekä erilaisille ympäristön muutoksille herkkiä EPT-lajeja kuin vuonna 27. Tämä johtuu todennäköisesti eroista eri vuosien pohjaeläinpoiminnoissa. Vuoden 27 pohjaeläinaineistosta puuttuu melko systemaattisesti syksyllä pienikokoisena esiintyviä pohjaeläinlajeja. Esimerkiksi vuonna 211 usealta tutkimuskohteelta havaittiin runsaasti koskikorentoihin kuuluvaa Amphinemura borealis -lajia, kun vuoden 27 aineistossa lajihavainnot joko puuttuvat tai lajista on vain muutamaa yksilöä koskeva havainto. Samoin vuoden 27 aineistosta puuttuvat täysin syksyllä melko pienikokoisena esiintyvät Capnia-suvun koskikorennot. Vuonna 211 Capnia-suvun koskikorentosuvun yksilöitä havaittiin lähes jokaiselta tutkimuskohteelta (ks. liite 2). Koska esimerkiksi A. borealis on määritelty ns. typpilajiksi keskisuurille (Kt) ja suurille (St) turvemaanjoille, on mahdollista, että pohjaeläinpoimintakäytäntöerot näkyvät mm. vuoden 27 tyyppilajien matalampina ELS-arvoina. Laji- ja EPT-lajimäärän kasvua selittää toisaalta osaksi myös se, että vuonna 211 muutamia pohjaeläinryhmiä määritettiin tarkemmalle taksonomiselle tasolle kuin vuonna 27 (ks. liite 2). Merta-, Luiminka- ja Siuruanjoen pohjaeläintuloksia tulisi tarkastella erikseen, sillä tutkimuskohteiden suora keskinäinen vertailu ei ole järkevää, koska tutkimusjoet poikkeavat toisistaan mm. kokoluokaltaan ja jokityypiltään. Joen koon (mm. Rosenberg & Resh 1993, Allan 1995, Tate & Heiny 1995, Heino ym. 24) ja jokityypin (mm. Hämäläinen ym. 27, Aroviita ym. 29, Vuori ym. 21) on todettu vaikuttavan oleellisesti pohjaeläinyhteisöjen koostumukseen. Tulosten tarkastelussa on otettava myös huomioon, että virtavesien pohjaeläinyhteisöissä esiintyy ajoittain luontaista vaihtelua (esim. Heino ym. 27, Mykrä 26), joten tässä esitettävät tulokset kuvaavat ainoastaan vuosien 27 ja 211 tilanteita. 6 Copyright Pöyry Finland Oy

214 Keskisuuret turvemaajoet -tyyppiin kuuluvien Merta- ja Luiminkajoen nykyistä ekologista tilaa ei ole määritetty ympäristöhallinnon viranomaisten toimesta. Viranomaiset ovat kuitenkin arvioineet molempien jokien ekologisen tilan olevan tyydyttävä. Luiminkajoen ekologisen tilan asiantuntija-arvio perustuu ainoastaan vedenlaatutietoihin (OIVA-tietojärjestelmä 212). Vuosina 27 ja 211 Merta- ja Luiminkajoelta havaitut hyvää tai erinomaista ekologista tilaa indikoivat pohjaeläinmittarien tulokset ovat siten ristiriidassa ympäristöhallinnon nykyisten ekologisten tila-arvioiden kanssa. Jotta Merta- ja Luiminkajoen nykyistä ekologista tilaa voitaisiin arvioida luetettavammin, alueilta tarvittaisiin mm. lisää biologisia aineistoja myös muista eliöryhmistä. Myöskään Siuruanjoen yläosan nykyistä ekologista tilaa ei ole määritelty, mutta ympäristöviranomaisten asiantuntija-arvion perusteella alueen ekologinen tila on tyydyttävä. Arvio perustuu ainoastaan vedenlaatuluokitukseen (OIVA-tietojärjestelmä 212). Siuruanjoen yläosan Majovankoskelta havaitut erinomaista ekologista tilaa ilmaisevat pohjaeläinmittarien tulokset ovat siten ristiriidassa ympäristöhallinnon nykyisen ekologisen tila-arvion kanssa. Siuruanjoen ala- ja keskiosa ovat ympäristöhallinnon mukaan tyydyttävässä ekologisessa tilassa. Ala- ja keskiosan luokittelu perustuu sekä fysikaaliskemiallisiin että biologisiin tekijöihin (OIVA-tietojärjestelmä 212). Vuosina 27 ja 211 Siuruanjoen ala- ja keskiosilta havaitut pohjaeläinmittarien ELS-arvot luokittavat Siuruanjoen ala- ja keskiosan hyvään tai erinomaiseen luokkaan, mutta muut biologiset mittarit sekä ajoittainen heikko vedenlaatu pudottavat kokonaisvaltaista ekologista tilaluokitusta tyydyttäväksi. 7 4 VIITTEET Allan, J.D Stream Ecology: Structure and Function of Running Waters. Chapman & Hall. London. 389 s. Allan, J.D. 24. The influence of land use on stream ecosystems. Annual Review of Ecology, Evolution, and Systematics. Vol. 35 (24) Aroviita, J., Mykrä, H., Muotka, T. & Hämäläinen, H. 29. Influence of geographical extent on typology- and model-based assessments of taxonomic completeness of river macroinvertebrates. Freswater Biology 54: Armitage P.D., Moss D., Wright J.F. & Furse M.T The performance of a new biological water quality score system based on macroinvertebrates over a wide range of unpolluted running-water sites. Water Research 17: Barton, D.R The use of Percent Model Affinity to assess the effects of agriculture on benthic invertebrate communities in headwater streams of southern Ontario, Canada. Freshwater Biology, 36, Beavan L., Sadler J. & Pinder C. 21. The invertebrate fauna of a physically modified urban river. Hydrobiologia 445: Heino, J., Louhi, P. & Muotka, T. 24. Identifying the scales of variability in stream macroinvertebrate abundance, functional composition and assemblage structure. Freshwater Biology 49: Heino, J., Mykrä, H. Kotanen, J. & Muotka, T. 27. Ecological filters and variability in stream macroinvertebrate communities: do taxonomic and functional structure follow the same path? Echography Vol3 (2): Copyright Pöyry Finland Oy

215 Hämäläinen, H., Aroviita, J., Koskenniemi, E., Bonde, A. & Kotanen, J. 27. Suomen jokien tyypittelyn kehittäminen ja pohjaeläimiin perustuva ekologinen luokittele. Länsi- Suomen ympäristökeskuksen raportteja 4/ s. Jost, L. 26. Entopy and diversity. Oikos. Vol. 113 / 2: Krebs, C.J Egology; The experimental analysis of distribution and abundances. 3 rd ed., Harper & Row, New York, US, 8 s. Laasonen, P. 2: The effects of stream habitat restoration on benthic communities in boreal headwater streams. Jyväskylä studies in biological and environmental science 88, 32 s. Liljaniemi P. 27. Simojoen vesistöalueen pohjaeläinkartoitus. Julkaisussa: Nenonen S. & Liljaniemi P. (toim.), Simojoen tila ja kunnostus Simo-life. Suomen ympäristö 13/27: Majuri, P. 21. Pohjaeläintarkkailu. Julkaisussa: Marttila, T. ym. (toim.) 21. Vapo Oy & Simon Turvejaloste Oy. Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 29. Pöyry Finland Oy. Oulu. 261 s. Meissner, K., Aroviita, J., Hellsten, S., Järvinen, M., Karjalainen, S-M., Kuoppala, M., Mykrä, H. & Vuori, K-M. 21. Jokien ja järvien biologinen seuranta näytteenotosta tiedon tallentamiseen (Ver ). Suomen ympäristökeskus. 41 s. Muotka, T., Paavola, R., Haapala, A., Novikmec, M. & Laasonen, P. 22: Long-term recovery of stream habitat structure and benthic invertebrate communities from instream restoration. Biological Conservation 15: Mykrä, H. 26. Spatial and temporal variability of macroinvertebrate assemblages in boreal streams: implications for conservation and bioassessment. Väitöskirja. Oulun yliopisto. Oulu. 39 s. + liitteet. Mykrä, H. 21. Suomen ympäristökeskus. Vesikeskus Sisävesiyksikkö. Oulu. Suullinen tiedoksianto. Novak, M.A. & Bode, R.W Percent Model Affinity - A New Measure of Macroinvertebrate Community Composition. Journal of the North American Benthological Society, 11, OIVA -järjestelmä Ympäristöhallinto. [luettu ]. Petersen, L-B. M. & Petersen, R.C. 1991: Short term retention properties of channelized and natural streams. Verh. Int. Ver. Limnol. 24: Pires, A.M., Cowx, I.G. & Coelho, M.M. 2: Benthic macroinvertebrate communities in intermittent streams in the middle reaches of Guadiana Basins (Portugal). Hydrobiologia 435: Copyright Pöyry Finland Oy

216 Pöyry Finland Oy 212. Vapo Oy, Turveruukki Oy, Kuiva-Turve Oy, Pudasjäeven turvetyö Oy, Turvetuote Peat-Bog Oy, Polar-Sammal Oy Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, ja vaikutustarkkailu s. 211 Osa I: Käyttö-, päästö-, ja vesistövaikutustarkkailu. Pöyry Finland Oy. Oulu. Raportti. [käsikirjoitus] Quinn, J.M., Williamson, R.B., Smith, R.K. & Vickers, M.L. 1992: Effects of riparian grazing and channelization on streams in Southland, New Zealand, N.Z.J. Mar. Freshwat. Res. 26: Rassi, P., Hyvärinen, E. Juslén, A & Mannerkoski, I. (toim.) 21. Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 21. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Rosenberg, D.M. & Resh, V.H Freshwater biomonitoring and benthic macroinvertebrates. Chapman & Hall. New York. US. 488 s Salo, J. & Paksuniemi, S. 27. Vapo Oy:n, Turveruukki Oy:n ja Kuivaturve Oy:n Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 27. Osa IV Biologinen ja kalataloudellinen tarkkailu. Lapin Vesitutkimus Oy. Raportti. 39 s. Suren, A.M. & Winterbourn, M.J. 1992: The influence of perifyton, detritus and shelter on invertebrate colonization on aquatic bryophytes. Freshwater Biol. 27: Tate, C.M. & Heiny, J.S The ordination on benthic invertebrate communities in the South Plate River Basin in relation to environmental factors. Freshwater Biology 33: Uoma-tietojärjestelmä [luettu ]. Vapo Oy & Turveruukki Oy. 26. Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille Vuori, K-M. & Muotka, T. 1999: Benthic communities in humic streams. Teoksessa: Keskitalo J. & Eloranta P. (toim.): Limnology of humic water, Backhuys Publishers, Leiden, The Netherlands, Vuori, K-M., Bäck S., Hellsten S., Karjalainen S-M., Kauppila P., Lax H-G., Lepistö L., Londesborough S., Mitikka S., Niemelä P., Niemi J., Perus J., Pietiläinen O-P., Pilke A., Riihimäki J., Rissanen J., Tammi J., Tolonen K., Vehanen T., Vuoristo H. & Westberg V. 26. Suomen pintavesien tyypittelyn ja ekologisen luokittelujärjestelmän perusteet. Suomen ympäristö s. Vuori, K.-M., Mitikka, S. & Vuoristo H. (toim.) 21. Pintavesien ekologisen tilan luokittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita 3 / 29. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 12 s. Wallace, J.B., Grubauh, J.W & Whiles, M.R Biotic indices and stream ecosystem processes: results from an experimental study. Applied Ecology 6: Wright, J.F., Sutcliffe, D.W. & Furse, M.T. 2: Assessing the biological quality of fresh waters: RIVPACS and other techniques. 1 st ed. Fresh water biological association. Ambleside. UK. 373 s. 9 Copyright Pöyry Finland Oy

217 Seipikoski Heinikoski Mojovankoski Hirvaskoski Suukoski Saarikoski Tilaaja Työn nimi Leuankoski Pöyry Finland Oy PL 2, Tutkijantie 2A, 9571 OULU Sisältö Pohjaeläinnäytteenottoalueiden sijainti Pvm Mittakaava 1:2 N:o Liite 1

218 Liite 2.1. Tutkimuskohteiden vuosien 27 ja 211 näytteistä havaitut pohjaeläinlajit ja -yksilömäärät. HUOM: Vuoden 27 aineisto (Lähde: Lapin Vesitutkimus Oy) koostuu 4 x 3 sek näytteistä ja vuoden 211 aineisto 2 x 6 sek näytteistä Joki Siuruanjoki Siuruanjoki Siuruanjoki Siuruanjoki LuiminkajokiLuiminkajoki Mertajoki Paikan nimi Kunta Eliömaakunta VPD tyyppi Majovankoski Ranua Obb Kt Saarikoski Pudasjärvi Oba St Hirvaskoski Pudasjärvi Oba St Leuankoski Pudasjärvi Oba St Seipikoski Ranua Obb Kt Heinikoski Ranua Obb Kt Suukoski Pudasjärvi Oba Kt Vuosi 27 * * * * * * * 211 Oligochaeta Oligochaeta sp Turbellaria Planaridae Hirudinea Erpobdella octoculata Glossiphonia complanata Helobdella stagnalis Mollusca Pisidium sp Sphaerium sp Lymnaea peregra Gyraulus sp Ancylus fluviatilis Hydracarina Hydracarina Amphipoda Asellus aquaticus Ephemeroptera - Baetis digitatus Baetis niger Baetis niger GROUP Baetis rhodani Baetis vernus Baetis vernus GROUP Heptagenia dalecarlica Kageronia fuscogrisea Heptagenia sulphurea Leptophlebia marginata Leptophlebia sp Ephemera vulgata Serratella ignita Ephemerella mucronata Caenis horaria Caenis rivulorum Odonata Agrion virgo Agrion splendens Somatochlora metallica Cordulegaster boltoni

219 Liite 2.2. Plecoptera Diura bicaudata Diura nanseni Diura sp Isoperla difformis Isoperla obscura Isoperla sp(p) Siphonoperla burmeisteri Taeniopteryx nebulosa Amphinemura borealis Nemoura avicularis Nemoura flexuosa Nemoura sp Protonemura meyeri Protonemura sp Capnia sp Capnopsis schilleri Leuctra fusca Leuctra sp(p). (juv.) Corixidae Callicorisa wollastoni Trichoptera Rhyacophila nubila Rhyacophila sp. (juv.) Arctopsyche ladogensis Cheumatopsyche lepida Ceratopsyche newae Ceratopsyche silfvenii Hydropsyche angustipennis Hydropsyche contubernalis Hydropsyche pellucidula Hydropsyche siltalai Hydropsyche sp. (juv.) Holocentropus sp Neureclipsis bimaculata Polycentropus flavomaculatus Psychomyia pusilla Glossosoma intermedium Agapetus ochripes Hydroptila sp Ithytrichia sp Oxyethira sp Apatania sp Limnephilidae (juv.) Brachycentrus subnubilus Micrasema gelidum Micrasema setiferum Lepidostoma hirtum Athripsodes cinereus Athripsodes commutatus Athripsodes sp. (juv.) Ceraclea annulicornis Ceraclea excisa Ceraclea nigronervosa Ceraclea sp. (juv.) Mystacides sp. (juv.) Trianodes sp Sericostoma personatum

220 Liite 2.3. Pyralidae Pyralidae Coleoptera Elmis aenea Oulimnius tuberculatus Limnius volcmari Hydraena sp Diptera Tipula sp Dicranota sp Simuliidae Ceratopogonidae Chironomidae Atherix ibis Hemerodromia sp Wiedemannia sp Limnophora sp Paikka Siuruanjoki Siuruanjoki Siuruanjoki Siuruanjoki Luiminkajoki Luiminkajoki Mertajoki Paikan nimi Majovankoski Saarikoski Hirvaskoski Leuankoski Seipikoski Heinikoski Suukoski Vuosi Yksilömäärä yht * Vuoden 27 pohjaeläinaineisto. Lapin Vesitutkimus Oy.

221 Liite 3.1. Pohjaeläinnäytteenottoalueiden valokuvia syyskuulta 211 Pekka Majuri Pekka Majuri Kuva 1. Siuruanjoen Majovankoski syyskuussa 211 Kuva 2. Siuruanjoen Saarikoski syyskuussa 211 Pekka Majuri Pekka Majuri Kuva 3. Siuruanjoen Hirvaskoski syyskuussa 211 Kuva 4. Siuruanjoen Leuankoski syyskuussa 211

222 Liite 3.2. Pekka Majuri Pekka Majuri Kuva 5. Luiminkajoen Seipikoski syyskuussa 211 Kuva 6. Luiminkajoen Heinikoski syyskuussa 211 Pekka Majuri Kuva 7. Mertajoen Suukoski syyskuussa 211