VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2015

Transkriptio

1 TARKKAILURAPORTTI 15 16UEC VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 15

2 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v Sisältö 1 JOHDANTO HYDROLOGISET OLOT PÄÄSTÖTARKKAILU Tarkkailun toteutus Tarkkailun tulokset Virtaamat ja valumat Veden laatu Päästöt vesistöön Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu LUPAMÄÄRÄYKSET EHDOTUKSET TARKKAILUN JATKOLLE YHTEENVETO VIITTEET Liitteet Liite 1 Tämän tarkkailun piirissä olevien soiden sijainti Pyhäjoen vesistöalueella Liite 2 Päästötarkkailun tulokset v. 15 Pöyry Finland Oy Hanna Kurtti, DI Yhteystiedot PL, Tutkijantie 2 A 9571 OULU puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com Copyright Pöyry Finland Oy

3 3 1 JOHDANTO Pyhäjoen alueen turvetuottajien (Vapo Oy, Turveruukki Oy, Megaturve Oy ja Jukuturve Oy) päästötarkkailu vuonna 15 toteutettiin vuosille laaditun tarkkailuohjelman (Pöyry Finland Oy 11) mukaisesti. Tarkkailun toteuttamisesta on vastannut Pöyry Finland Oy. Näytteenoton ja näytteiden analysoinnin on toteuttanut Nab Labs Oy. Pyhäjoen vesistöalueen muiden tarkkailuvelvollisten kuormittajien (taajamat ja teollisuus) sekä muiden turvetuottajien osalta (mm. Kanteleen Voima Oy) tarkkailu raportoidaan Ahma Ympäristö Oy:n toimesta. Vuonna 15 Pyhäjoella piti tarkkailuohjelman mukaisesti olla Pöyry Finland Oy:n tarkkailussa vain Ahmaneva (virtaaman mittaus), Verkaneva (ph-tarkkailu), Kuuhkamonneva ja Pihlajaneva. Lisäksi tarkkailtiin turvetuottajien omaehtoisen lisätarkkailun vuoksi kuitenkin useita muita soita. Taulukkoon (Taulukko 1) on merkitty vihreällä tarkkailuohjelmaan (Pöyry Finland Oy 11) verrattuna ylimääräisessä tarkkailussa olleet suot. Tässä raportissa on keskitytty sulanmaan aikaisiin tarkkailutuloksiin. Vuosipäästöjä sekä kuntoonpanosoiden tarkkailutuloksia on tarkasteltu tarkemmin Pohjois- Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 16).

4 4 Taulukko 1 Pyhäjoen vesistöalueen tarkkailuohjelman (Pöyry Finland Oy 11) mukaiset turvetuotantoalueiden päästötarkkailuajankohdat ja ympäristölupien voimassaoloaika. T = tuotantovaiheen kesäaikainen tarkkailu Y = tuotantovaiheen ympärivuotinen tarkkailu ( ) J = Jälkihoitovaiheen tarkkailu Vihreällä on merkitty ylimääräisessä tarkkailussa olleet suot Suo Purku- Jälkihoito- Lupa- Tarkkailu vesistö toimet päätös 15 vahvistettu Vapo Oy Ahmaneva PSAVI 1/14/1 virtaama Haaponeva PSY 3/7/2 Hankilanneva (osa) ei enää Vapon Iso-Lamminneva PSY 74/9/2 Y Kivineva (Kärsämäki) PSY 7/6/2 Kuljunneva PSY 25/8/2 Y Kuuhkamonneva PSY 16/7/2 Pvk1 S Pvk2 KP Lehtoneva x PSAVI 121/13/1 Jälkihoitovaiheen tarkkailu ja lopputarkastus tehty. Luomaneva PSY 93/6/2 Viimeinen tuotantovuosi 14. JHsuunnitelma vireille Märsynneva PSY 5/9/2 Y Nurmesneva (osa) x PSAVI 163/14/1 J Ojaneva PSAVI 33/11/1 Onkineva x PSAVI 1/13/1 Tuotanto päättynyt ja jälkihoitovaiheen tarkkailu tehty Pihlajaneva x PSAVI 118/14/1 J Piipsanneva PSAVI 54/15/1 Kem1 T La/Kem2 Y Porkanneva PSY 39/7/2 T Puntarisuo ei enää Vapon Puutionneva, lohkot PSY 98/7/2 T Puutionneva, lohkot x PSAVI 9/11/1 Siloneva PSAVI 119/14/1 T Verkaneva PSAVI 53//1 Y + ph Vittouvenneva (osa) PSAVI 23/11/1; VHO 12/284/1; KHO taltionro 957, Dnro 2957/1/12 Äijönneva PSY 31/5/2 Y Turveruukki Oy Lehtoneva nro 117/14/1 (ei lainvoimainen) Megaturve Oy Jahtavisneva /3/1 hakemus vireillä (tilanne ) Marjaneva /3/2 hakemus vireillä (tilanne ) Jukuturve Oy Aittoneva 54.6 PPO lausunto Tmi Hämäläinen Palaneva Ei raportoida tässä raportissa (Ahma Ympäristö Oy) A-P Peat Oy: Kärsämäenneva Kanteleen Voima Oy: Hankilanneva (osa), Ilkanneva, Puntarisuo, Veneneva

5 2 HYDROLOGISET OLOT Tarkkailukausi 15 (marraskuu 14-lokakuu 15) oli Haapaveden sääaseman tietojen mukaan keskimäärin lämpimämpi (keskilämpötila 4,3 C) kuin vertailukausi 1981 (keskilämpötila 2,5 C). Talvikuukausina, marras-maaliskuussa, oli selvästi pitkän ajan keskiarvoa lämpimämpää. Talvi oli kokonaisuutena 3,6 C vertailujaksoa lämpimämpi ja helmikuussa oli lähes 7 C normaalia lämpimämpää (Kuva 1). Kesä (kesä-syyskuu) oli lämpötilan osalta kokonaisuutena lähempänä vertailujakson keskimääräistä tasoa, ja kokonaisuutena,6 C vertailujaksoa kylmempi. Tarkkailukauden 15 sadesumma oli Haapavedellä 619 mm, mikä on 17 % pitkän ajan keskiarvoa (527 mm) suurempi. Etenkin tammi- ja syyskuu olivat tavanomaista selvästi sateisempia. Elo- ja lokakuu olivat vähäsateisia Lämpötila XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X Sademäärä XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X Kuva 1 Kuukauden keskilämpötila ja sademäärä Haapavedellä tarkkailukaudella 15 (marraskuu 14 - lokakuu 15) ja tarkkailukaudella 14 (marraskuu 13 - lokakuu 14) sekä vertailujaksolla 1981 keskimäärin. (Ilmatieteen laitos, Pirinen ym. 12) 3 PÄÄSTÖTARKKAILU 3.1 Tarkkailun toteutus Vuonna 15 Pyhäjoen vesistöalueella oli tuotantovaiheen ympärivuotisessa tarkkailussa kuusi Vapo Oy:n turvesuota (Iso-Lamminneva, Kuljunneva, Märsynneva, Piipsanneva la/kem2, Verkaneva ja Äijönneva). Kesäaikana toteutettiin päästötarkkailua Porkannevalla, Puutionnevalla ja Silonevalla sekä jälkihoitotarkkailua Nurmesnevalla ja Pihlajanevalla. Vapo Oy:n Ahmanevalla mitattiin ainoastaan suolta purkautuvaa vesimäärää. Kuuhkamonnevan pvk1 oli suppeassa tarkkailussa ja Kuuhkamonneva pvk2 kuntoonpanovaiheen tarkkailussa. Pyhäjoen vesistöalueella sijaitsevista tuotantovaiheen tarkkailukohteista Vapo Oy:n Kuljunneva ja Äijönneva olivat turvetuotannon vuosikuormitustarkkailussa. Kuljunnevan, Äijönnevan ja kuntoonpanossa olleen Kuuhkamonneva pvk2:n osalta tarkkailutulokset on raportoitu yksityiskohtaisemmin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 16).

6 Pyhäjoen vesistöalueen kesän 15 tarkkailusuot on esitetty taulukossa 2 ja soiden sijainti on merkitty liitteen 1 kartalle. Tarkkailutulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 2. Taulukko 2 Pyhäjoen vesistöalueen päästötarkkailusuot kesällä 15 (pvk = pintavalutuskenttä, kem = kemiallinen käsittely, rhk = ruokohelpikenttä, la = laskeutusallas). Turvetuotantoalue Tuottaja Vesistö- Vesienkäsit- PVK Tehon Virtaaman Huom. Tuotantovaihe alue tely kesällä ojitettu tarkkailu mittaus Ahmaneva Vapo Oy pvk Ei x Vain virtaamamittaus Iso-Lamminneva pvk1 Vapo Oy pvk Kyllä x x Ympärivuotinen tarkkailu Kuljunneva Vapo Oy pvk Kyllä x x Vuosikuormitustarkkailu, PPO Kuuhkamonneva pvk1 Vapo Oy pvk Ei Suppea tarkkailu Märsynneva pvk1 Vapo Oy pvk Kyllä x x Ympärivuotinen tarkkailu Piipsanneva kem1 Vapo Oy kem x x Piipsanneva la/kem2 Vapo Oy la/kem x Ympärivuotinen tarkkailu Porkanneva rhk1 Vapo Oy rhk x x Puutioneva pvk1 Vapo Oy pvk Ei x x Levossa 15, ei tuotantoa Siloneva pvk1 Vapo Oy pvk Ei x Verkaneva pvk1 Vapo Oy pvk Ei x x Vuosikuormitustarkkailu, PPO Äijönneva pvk1 Vapo Oy pvk Kyllä x x Kuntoonpanovaihe Ympärivuotinen tarkkailu. Levossa 15, ei tuotantoa. Kuuhkamonneva pvk2 Vapo Oy pvk Kyllä x x Vuosikuormitustarkkailu, PPO Jälkihoitovaihe Pihlajaneva pvk1 Vapo Oy pvk Ei x Nurmesneva (osa) Vapo Oy la 6 Jälkihoitotarkkailussa ollutta Nurmesnevaa, suppeassa tarkkailussa ollutta Kuuhkamonnevaa pvk1 ja ympärivuotisessa tarkkailussa ollutta Piipsannevaa kem2 lukuun ottamatta kaikilla kohteilla suolta purkautuvaa vesimäärää mitattiin jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Iso-Lamminnevalla virtaamanmittaus todettiin epäluotettavaksi koska padotusta on jatkuvasti. Piipsannevan kemikalointi la/kem2 lopetettiin uuden lupapäätöksen mukaisesti. Kemikaali ajettiin alkukesästä loppuun, ja kemikaloinnista otettiin yksi tarkkailunäyte , muutoin vuoden 15 näytteet otettiin laskeutusaltaalta. Kesäaikana näytteet otettiin kahden viikon välein. Tuotantoalueiden ominaispäästöt laskettiin soilta mitattujen virtaamien ja veden laadun perusteella aina, kun se oli mahdollista. Ahmanevalta ei otettu vesinäytteitä vuonna 15, mutta luvassa määrätty vuosittainen virtaamamittaus toteutettiin. Ahmanevalla kuormitus laskettiin Pyhäjoen vesistöalueen pintavalutuskentällisten tarkkailukohteiden keskimääräisellä veden laadulla. Iso-Lamminnevan, Nurmesnevan ja Piipsannevan la/kem2 kuormituslaskennassa käytettiin vesistömallin virtaamatietoja. Kuuhkamonnevan pvk1 kuormituslaskennassa hyödynnettiin Kuuhkamonnevan pvk2 virtaamadataa. Taustahuuhtouman laskennassa käytettiin Ympäristöministeriön uuden Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöministeriö 13) suositusten mukaisesti seuraavia taustapitoisuuksia: kiintoaine 1 mg/l (vuoteen 12 saakka käytetty arvo 2 mg/l), fosfori µg/l ja typpi 5 µg/l. Lasketuista brutto-ominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouman arvot, jolloin saatiin nettopäästöt.

7 3.2 Tarkkailun tulokset Kaikki turvetuottajat mukaan lukien, Pyhäjoen vesistöalueella oli vuonna 15 turvetuotannossa ha (Vapon osuus 66 %), kuntoonpanossa 48 ha, tuotantokunnossa 264 ha ja tuotannosta poistunut 74 ha. Kesäaikana pintavalutus oli vesienkäsittelymenetelmänä 83 %:lla, kemiallinen käsittely 7 %:lla ja kosteikko tai ruokohelpikenttä 3 %:lla turvetuotannon kokonaispinta-alasta. Perustason vesienkäsittelyn piirissä oli noin 9 % pinta-alasta. Vuoden 15 tarkkailukohteista 11 alueella oli kesäaikaisena vesienkäsittelynä pintavalutuskenttä, yhdellä kemiallinen käsittely, kahdella laskeutusaltaat ja yhdellä ruokohelpikenttä Virtaamat ja valumat Pyhäjoen tarkkailusoiden valumatiedot kesältä 15 ovat taulukossa 3. Jälkihoitotarkkailussa ollutta Nurmesnevaa, suppeassa tarkkailussa ollutta Kuuhkamonnevaa pvk1 ja ympärivuotisessa tarkkailussa ollutta Piipsannevaa kem2 lukuun ottamatta kaikilla kohteilla suolta purkautuvaa vesimäärää mitattiin jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Piipsannevan la/kem2 mittapatokaivo on laho, joten ELY-keskuksen kanssa on sovittu että virtaamamittaus voidaan työturvallisuusriskin ja kemikaloinnin alasajon takia lopettaa. Iso-Lamminnevalla virtaamanmittaus todettiin epäluotettavaksi koska padotusta on jatkuvasti. Iso-Lamminnevan, Nurmesnevan ja Piipsannevan la/kem2 osalta käytettiin vesistömallin virtaamatietoja. Kuuhkamonnevan pvk1 osalta hyödynnettiin Kuuhkamonnevan pvk2 virtaamadataa. Märsynnevan virtaamat padotus- ja häiriöjaksoilta on arvioitu käyttäen SYKE:n hydrologista vesistömallia ja Silonevan osalta padotustilanteille käytettiin läheisen Porkannevan virtaamadataa. Pyhäjoen tuotantosoiden kesän keskivaluma oli 13,6 l/s km 2 (taulukko 3). Keskivalumat ovat kaikilla tarkkailukohteilla kauttaaltaan melko suuria lukuun ottamatta Piipsannevaa kem1. Pyhäjoen tuotantosoiden keskivaluma (13,6 l/s km 2 ) oli pienempi kuin Pohjois- Pohjanmaalla keskimäärin (22 l/s km 2 ). Tätä selittää osaltaan se että tarkkailukauden 15 sadesumma oli Haapavedellä 17 % pitkän ajan keskiarvoa suurempi, kun taas kolmen Pohjois-Pohjanmaan havaintopaikan (Haapavesi, Siikajoki ja Pudasjärvi) tarkkailukauden keskimääräinen sadesumma oli 22 % tavanomaista suurempi. Pohjois-Pohjanmaan turvetarkkailusoiden valumakeskiarvoa nostavat etenkin Iijoen, Kuivajoen ja Oulujoen korkeat valumat. 7

8 8 Taulukko 3 Pyhäjoen päästötarkkailusoiden valumat kesällä 15. Suo Vesien- Mittapadon Jakso d Mq Nq Hq Huom. käsittely valuma-alue ha l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 TUOTANTOSUOT Pintavalutuskenttä Ahmaneva pvk1 41, ,7 3,5 68 Iso-Lamminneva* pvk1 36, ,7 3,4 141 Vesistömallista Kuuhkamonneva* pvk ,3 1,3 114 Virtaama arvioitu pvk2:n virtaamista Märsynneva pvk1 134, ,5, virtaama vesistömallista Puutionneva pvk1 267, ,4, Siloneva pvk1 177, ,7, 125 Padotusjaksoille ja käytetty läheisen Porkannevan dataa Kuljunneva pvk1 89, ,7 1,3 5 Verkaneva pvk1 68, ,8,9 84 Äijönneva pvk1 8, ,, 63 Kemiallinen käsittely Piipsanneva kem1 977, ,7, Laskeutusallas Piipsanneva* la 6, ,9,4 33 Ei virtaamamittausta,vesistömallista Ruokohelpikenttä Porkanneva rhk1 43, ,4, 112 Keskiarvot Kaikki suot (n=9) 13,6,7 87,8 Pintavalutuskentälliset suot (n=7) 15,1,9 93,9 Pohjois-Pohjanmaan suot 14 (n=88) 22, 3, 154, Pyhäjoki 14 (n=9) 7,1,4 6,9 KUNTOONPANOVAIHE Pintavalutuskenttä Kuuhkamonneva* pvk2 6, ,1 1,3 114 JÄLKIHOITOSUOT Laskeutusallas Nurmesneva (osa)* la 69, ,7 1,9 176 Ei virtaamamittausta, vesistömallista Pihlajaneva* pvk1 179, ,8,3 141 * Ei mukana keskiarvossa Veden laatu Pyhäjoen päästötarkkailusoiden kesäaikainen valumaveden laatu on esitetty taulukossa 4. Vapo otti konsultin tarkkailun lisäksi rankkasateiden ja ylivirtaamatilanteiden aikana omavalvontanäytteitä lähes kaikilta turvetuotantoalueilta (liite 2). Epäorgaaniset ravinteet (PO 4 -P, NO 2+3 -N ja NH 4 -N) ja rauta määritettiin näytteistä pääosin kolme kertaa kesässä, joten niiden näytemäärä on taulukossa 4 mainittuja näytemääriä (n) pienempi, eivätkä tulokset näin ollen ole täysin vertailukelpoisia muiden määritysten kanssa. Ahmanevalla oli ohjelman mukaisesti vain virtaamanmittaus mutta Vapo otti lähtevästä vedestä kaksi omavalvontanäytettä. Tarkkailusoiden veden laadussa oli suurta vaihtelua soiden välillä. Kaikkien tuotantovaiheen tarkkailussa olleiden Pyhäjoen tuotantosoiden ph:n keskiarvo oli 5,6. Alhaisimmat ph-arvot mitattiin Kuuhkamonnevan pvk1:ltä, Verkanevan pvk1:ltä ja Piipsannevan kemikalointiasemalta kem1 lähteneestä vedestä. Pyhäjoen vesistöalueella sijaitsee paikoin happamia sulfaattimaita, mikä laskee veden ph:ta. Maaperässä on monin paikoin myös runsaasti rautafosfaattia, joka laskee veden ph:ta sekä nostaa fosforipitoisuuksia (Picken 7). Fosforia oli Pyhäjoen tuotantosoiden valumavesissä keskimäärin 61 µg/l. Fosforipitoisuudet vaihtelivat huomattavasti eri kohteiden välillä. Eniten fosforia oli Porkannevalta, Piipsannevan laskeutusaltaalta, Äijönnevalta ja Kuljunnevalta lähteneessä vedessä.

9 Typpeä oli Pyhäjoen tuotantosoiden vesissä kesäaikana keskimäärin noin µg/l. Typpipitoisuudet olivat suurimmat Kuljunnevalla ja Äijönnevalla ja pienimmät Piipsannevan kem1:llä ja Kuuhkamonnevalla. Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo oli Pyhäjoen tuotantosoilla kesäaikana keskimäärin 36 mg/l. Suurimmat COD Mn -arvot mitattiin Kuljunnevalla ja Verkanevalla ja selvästi pienimmät Kuuhkamonnevan pvk1:llä ja Piipsannevan kem1:llä. Tuotantosoista Kuljunnevalla, Piipsannevan la:lla ja Porkannevalla mitattiin suurimmat keskimääräiset kiintoainepitoisuudet. Kuljunnevan kiintoainepitoisuuksia nostaa kaksi korkeaa pitoisuutta ( mg/l ja mg/l), muutoin pitoisuudet olivat melko pieniä. Kuuhkamonnevalla ja Verkanevalla kesän keskimääräiset kiintoainepitoisuudet olivat hyvin alhaisia. Pyhäjoen tuotantosoiden valumavesi oli kesäaikana keskimäärin selvästi rautapitoista (ka µg/l). Rautapitoisuus oli korkein Puutionnevalla ja Kuljunnevalla. Pitoisuudet olivat alhaisia Silonevalla ja Verkanevalla. Kesäaikainen vedenlaatu oli hyvä suurimmalla osalla pintavalutuskentällisistä tuotantoalueista. Myös Piipsannevan kem1:ltä ja Kuuhkamonnevalta lähtenyt vesi oli hyvälaatuista lukuun ottamatta alhaista ph-arvoa. Veden laatu oli kokonaisuutena heikoin Kuljunnevalla ja Porkannevalla. Kuljunnevalle on suunniteltu uusi pintavalutuskenttä. Valumaveden laadussa ei ole havaittavissa selviä eroja eri vesienkäsittelymenetelmien välillä. Vesienkäsittelymenetelmien keskinäistä vertailua vaikeuttaa muiden kuin pintavalutuskentällisten kohteiden pieni lukumäärä. Pyhäjoen tuotantosoiden kesäaikainen valumaveden laatu oli vuonna 15 suurempaa fosforipitoisuutta lukuun ottamatta samalla tasolla Pohjois-Pohjanmaan päästötarkkailusoiden kanssa (taulukko 4). Vuoden 14 Pyhäjoen tuloksiin verrattuna valumaveden laatu oli parempi. Kuntoonpanovaiheen tarkkailussa olleelta Kuuhkamonnevan pvk2:lta lähteneessä vedessä oli runsaasti happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ), ravinteita ja kiintoainetta, ja vesi oli pääasiassa huonompilaatuista kuin tuotantosoilla keskimäärin. Jälkihoitotarkkailussa olleiden Pihlajanevan ja Nurmesnevan vedenlaatu oli Nurmesnevan fosforipitoisuutta lukuun ottamatta melko hyvä. 9

10 Taulukko 4 Pyhäjoen päästötarkkailusoiden valumaveden laatu kesällä 15. Suo Vesien- n ph CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine Huom. käsittely kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l TUOTANTOSUOT Pintavalutuskenttä Ahmaneva* pvk1 2 6, , Kaksi omavalvontanäytettä Iso-Lamminneva pvk1 11 6, , ,5 Kuuhkamonneva pvk1 5 3, , ,5 Suppea tarkkailu Märsynneva pvk1 9 6, ,8 Puutionneva pvk1 6, , Siloneva pvk1 9 6, , ,7 Kuljunneva pvk1 13 5, , ,5 Verkaneva pvk1 7 4, ,6 6 2, ,2 Äijönneva pvk1 11 6, ,8 Kemiallinen käsittely Piipsanneva kem1 8 3, , , Laskeutusallas Piipsanneva la 6 6, , ,9 Ruokohelpikenttä Porkanneva rhk1 8 5, ,6 Keskiarvot Kaikki suot (n=11) 5, , Pintavalutuskentälliset suot (n=8) 5, ,1 Pohjois-Pohjanmaan suot (n=6) 6, ,1 Pyhäjoki 14 (n=9) 5, KUNTOONPANOSUOT Pintavalutuskenttä Kuuhkamonneva* pvk2 12 5, JÄLKIHOITOSUOT Laskeutusallas Nurmesneva* la , ,2 Pihlajaneva* pvk1 9 6, , * Ei mukana keskiarvossa Päästöt vesistöön Pyhäjoen päästötarkkailusoilla kesän keskimääräiset ominaispäästöt vaihtelivat huomattavasti soiden välillä (Taulukko 5). Tuotantosoista ominaispäästöt olivat alhaisia useilla pintavalutuskentällisillä kohteilla (mm. Verkaneva) ja Piipsannevan kemikalointiasema 1:llä. Myös Porkannevalla jossa vesienkäsittelynä oli ruokohelpikenttä, päästöt olivat alhaiset. Päästöt olivat lähes kauttaaltaan suurimmat pintavalutuskentällisellä Kuljunnevalla, jossa vedenlaatu oli Pyhäjoen tuotantosoista kokonaisuutena heikoin. Kuljunnevalle rakennetaan uutta pintavalutuskenttää, joka valmistuu kesällä 16. Happea kuluttavan aineksen (COD Mn ) brutto-ominaispäästöt olivat selvästi suurimmat Silonevalla ja Kuljunnevalla. Fosforin brutto-ominaispäästöt olivat suurimmat Märsynnevalla, Kuljunnevalla ja Äijönnevalla. Typen brutto-ominaispäästöt olivat suurimmat Silonevalla ja Kuljunnevalla. Rauta- ja kiintoaineen brutto-ominaispäästöt olivat suurimmat Puutionnevalla, Kuljunnevalla ja Piipsannevan laskeutusaltaalla. Pyhäjoen tuotantosoiden kesäaikaiset ominaispäästöt olivat keskimäärin edellisvuotta korkeampia, mutta alhaisempia kuin keskimäärin Pohjois-Pohjanmaan tuotantosoilla. Ahmanevan ja Piipsanneva la/kem2:n tuloksia ei otettu keskiarvoissa huomioon, koska soiden ominaispäästöjen laskennassa käytettiin muuta kuin kyseisiltä tarkkailupisteiltä mitattua veden laatua tai valumaa. Iso-Lamminnevan päästöjä ei huomioitu keskiarvossa koska virtaamamittaus ei onnistunut ja valumana on käytetty koko kesän osalta vesistömallia.

11 Kuntoonpanovaiheessa olleen Kuuhkamonnevan pvk2:n ominaispäästöt olivat suurempia kuin Pyhäjoen tuotantosoilla keskimäärin, ja etenkin kiintoaineen osalta päästöt olivat suuria. 11

12 12 Suo TUOTANTOSUOT Taulukko 5 Pyhäjoen päästötarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt kesällä 15. Vesienkäsittely Bruttopäästöt Nettopäästöt CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine Huom. g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d Pintavalutuskenttä Ahmaneva* pvk1 443, ,41 62 vedenlaatu arvioitu Iso-Lamminneva* pvk1 543,56,12 28,7 5 84, Kuuhkamonneva pvk1 59,6,2 9,4 3,4 3 21, 4,2 11,5 virtaamana käytetty pvk2 dataa Märsynneva pvk ,15 1,3 18 1,12,6 84 8,74 7, virtaama vesistömallista Puutionneva pvk1 439,46,37 14,14, ,23 8,1 124 Siloneva pvk1 932,83,21 28,14, , Padotusjaksoille ja käytetty läheisen Porkannevan dataa Kuljunneva pvk ,42,82 36,7 4, , Verkaneva pvk1 5,25,3 7,6,2,1 6,9 9,8, 3,8 2,3 Äijönneva pvk ,13, ,13 1, , Kemiallinen käsittely Piipsanneva kem1 21,3,1 3,21,5 8,8 16, 1,1 12 Laskeutusallas Piipsanneva* la 284,8, ,26 3, ,58 8,1 136 virtaama arvioitu vesistömallista, kemikalointi päällä Ruokohelpikenttä Porkanneva rhk1 47,71,53 15,9 1, ,5 9,2 57 Keskiarvot Kaikki suot (n=9) 465,67,4 16,55 1, ,45,2 61 Pintavalutuskentälliset suot (n=7) 537,76,44 19,67 1,5 8 82, Pohjois-Pohjanmaan suot (n=87) 581,84,3 1,14 2, ,45 94 Pyhäjoki 14 (n=8) 263,44,29 9,71 1,6 25 4,62 6, 34 KUNTOONPANOSUOT Kuuhkamonneva* pvk2 651,8 6, , JÄLKIHOITOSUOT Nurmesneva* la , 142 1, virtaama arvioitu vesistömallista, jälkihoitovaihe Pihlajaneva* pvk1 74,74,39 18,6, ,44 79 * Ei mukana keskiarvoissa.

13 Pyhäjoen alueen turvetuotantoalueiden päästöt niille soille, jotka eivät olleet tarkkailussa, laskettiin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 16) esitettyjen ominaispäästölukujen (taulukko 6) avulla. 13 Taulukko 6 Vuosikuormituksen laskennassa käytetyt ominaispäästöluvut vesienkäsittelymenetelmittäin (Pöyry Finland Oy 16). Brutto Netto Jakso kohteet COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d kpl Pintavalutuskentälliset suot Talvi , ,1 21 Kevät , , Kesä , ,4 9,2 78 Syksy , , vuosi kg/ha/a ,2 8,5 28,1 4,7 21 Laskeutusaltaalliset suot Talvi , 21 7, Kevät , , Kesä , , Syksy ,9 53 2, vuosi kg/ha/a , ,3 9,4 74 Laskeutusallas talvi/pintavalutus kesä Talvi , 21 7, Kevät , , Kesä , ,4 9,2 78 Syksy , , vuosi kg/ha/a ,4 12 6,3 6,8 49 Kuntoonpanosuot Talvi , , Kevät , , Kesä , ,6 8,7 72 Syksy , , vuosi kg/ha/a ,3 9,5 29,2 6,4 23 Taulukossa 7 on esitetty Pyhäjoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden keskimääräinen tuotantokauden (touko-syyskuu) kuormitus vuonna 15. Pyhäjoen turvetuotantoalueiden yhteenlaskettu kuormitus (brutto) kesällä 15 oli noin 14 kg/d happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ), 2, kg/d fosforia, 5 kg/d typpeä ja 27 kg/d kiintoainetta. Turvetuotannosta aiheutuvat nettopäästöt olivat 1,2 kg/d fosforia, 31 kg/d typpeä ja 23 kg/d kiintoainetta. Vuositasolla Pyhäjoen turvesoiden bruttopäästöt olivat yhteensä noin 513 kg/a happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ), 84 kg/a fosforia, 25 5 kg/a typpeä ja kg/a kiintoainetta (Taulukko 8). Nettopäästöt olivat noin 46 kg/a fosforia, 15 3 kg/a typpeä ja 94 kg/a kiintoainetta. Fosforin ja kiintoaineen nettopäästöt pienenivät kahdesta edellisvuodesta. Typpipäästöt olivat kahden edellisvuoden tasolla.

14 14 Taulukko 7 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön kesällä 15 (tarkkailtu K = kyllä, S = suppea tarkkailu, E = ei). Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Ahmaneva Vapo Oy ,9 3 E 14,2,5 2,3,1,3 1,9 Haaponeva Vapo Oy E 119,17 3,9 22,9 2, 18 Piipsanneva (osa) Vapo Oy K 124,18 4,3 25,9 2, 21 Puutionneva Vapo Oy K 35,4 1,1 11,2,6 Kuljunneva Vapo Oy K 66,12 3, 12,9 2,4 11 Kivineva Vapo Oy E 53,7 1,6 8,7,4,8 7, Äijönneva Vapo Oy K 37,11 1,6 6,2,9 1,1 5,2 Luomaneva Vapo Oy E 61,8 1,9,4,9 8,2 Onkineva Vapo Oy E 15,2,9 6,2,1,6 5,6 Pihlajaneva Vapo Oy K 94,11 3,2,6 2, 17 Porkanneva Vapo Oy K 16,3,6 2,7,2,4 2,3 Siloneva Vapo Oy , K 8,9 3,1 9,3,4 1,9 6,8 Nurmesneva (osa) Vapo Oy E 24,7,7 5,1,6,5 4,6 Vittouvenneva (osa) Vapo Oy E 31,4 1,4 9,4,2,9 8,3 Kuuhkamonneva Vapo Oy K 46,5 3,2 13,3 1,8 Ojaneva Vapo Oy ,1 47 E 28,4,9 4,7,2,4 3,8 Iso-Lamminneva Vapo Oy K 19,2 1, 2,9,1,6 2,2 Märsynneva Vapo Oy K 8,15 2,3 14, 1, 11 Verkaneva Vapo Oy K 3,1,4,6,1,2,1 Veneneva Kanteleen Voima Oy E 85,12 2,7 14,6 1,3 11 Puntarisuo Kanteleen Voima Oy E 35,5 1,1 5,8,2,5 4,7 Ilkanneva Kanteleen Voima Oy K 135,23 4,8,18 3,4 17 Lehtoneva Turveruukki Oy E 63, 3,8 26,5 2,5 24 Jahtavisneva Megaturve Oy E 12,2,7 5,,1,5 4,5 Marjaneva (osa) Megaturve Oy E 9,1,6 3,8,1,4 3,4 Kärsämäenneva AP-Peat Oy/Kanteleen Voima Oy S 55,3 2, 9,2, 1,2 7,6 Aittoneva Jukuturve Oy ,5 8,5 E 5,1,3 2,2,,2 2, Palaneva T:mi Hämäläinen E 16,2,5 2,6,1,2 2,1 Tuotantosuot yhteensä , , Kuntoonpanosuot yhteensä ,4 1, 7,4,3,7 6,9 Vesistöalue yhteensä , , , , , , 22 8

15 15 Taulukko 8 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuonna 15 (tarkkailtu K = kyllä, S = suppea tarkkailu, E = ei). Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Ahmaneva Vapo Oy ,9 3 E PVK/la , Haaponeva Vapo Oy E Piipsanneva (osa) Vapo Oy K Puutionneva Vapo Oy K PVK/la Kuljunneva Vapo Oy K pvk/la Kivineva Vapo Oy E PVK/la Äijönneva Vapo Oy K pvk/la Luomaneva Vapo Oy E PVK/la Onkineva Vapo Oy E la , Pihlajaneva Vapo Oy K Porkanneva Vapo Oy K rh/la Siloneva Vapo Oy , K PVK Nurmesneva (osa) Vapo Oy E Vittouvenneva (osa) Vapo Oy E , Kuuhkamonneva Vapo Oy K Ojaneva Vapo Oy ,1 47 E PVK/la Iso-Lamminneva Vapo Oy K PVK , , Märsynneva Vapo Oy K PVK Verkaneva Vapo Oy K PVK , , Veneneva Kanteleen Voima Oy E PVK Puntarisuo Kanteleen Voima Oy E PVK , Ilkanneva Kanteleen Voima Oy K PVK Lehtoneva Turveruukki Oy E la+vs Jahtavisneva Megaturve Oy E la , , Marjaneva (osa) Megaturve Oy E la , , Kärsämäenneva AP-Peat Oy/Kanteleen Voima Oy S PVK , Aittoneva Jukuturve Oy ,5 8,5 E la , , Palaneva T:mi Hämäläinen E PVK/la , Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä

16 16 Turvetuotantoalueiden päästöihin vaikuttavat oleellisesti hydrologiset olosuhteet. Kesinä 12 ja 15 sademäärä oli poikkeuksellisen suuri ja runsaat sateet nostivat soiden valumia ja kuormitusta. Tuotantokaudet olivat huomattavasti kuivempia, ja soiden valumat ja kuormitukset selvästi pienempiä. Kuvassa 2 on verrattu Pyhäjoen vesistöalueen turvetuotannon kesäajan päästöjä ja tuotantokauden keskimääräistä valumaa Pohjois-Pohjanmaalla. Pyhäjoen tuotantosoiden keskivaluma (13,6 l/s km 2 ) vuonna 15 oli pienempi kuin Pohjois-Pohjanmaalla keskimäärin (22 l/s km 2 ). CODMn Tuotantokauden keskivaluma kg/d l/s km Kok.P Tuotantokauden keskivaluma kg/d l/s km 2 4,5 25 4, 3,5 3, 2,5 15 2, 1,5 1, 5,5, kg/d Kok.N Tuotantokauden keskivaluma l/s km Kiintoaine Tuotantokauden keskivaluma kg/d l/s km ha Turvetuotantoalueiden kokonaispinta-ala Pyhäjoen vesistöalueella 1 5 Kuva 2 Pyhäjoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden kesäajan bruttopäästöt ja turvetuotannon kokonaispinta-alat sekä Pohjois-Pohjanmaan tuotantosoiden kesäajan keskivalumat vuosina

17 3.3 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Tuotantovaiheen tarkkailusoista Iso-Lamminnevalla, Kuljunnevalla, Märsynnevalla, Piipsannevalla (kem1 ja kem2), Porkannevalla, Puutionnevalla, Verkanevalla ja Äijönnevalla sekä kuntoonpanossa olleella osalla Kuuhkamonneva (pvk2) tarkkailtiin vesienkäsittelyrakenteiden tehoa vuonna 15. Tulokset tehon tarkkailusta ovat taulukoissa 9 (tuotantosuot) ja (kuntoonpanosuo). Taulukoissa on esitetty tehon tarkkailutulokset kaikilta vuodenajoilta, joilta tuloksia on. Tehon tarkkailun tulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 2. Turvetuotannon vuosikuormitusten tarkkailun piirissä olleiden Kuljunnevan, Verkanevan ja Kuuhkamonnevan pvk2:n osalta vesienkäsittelyn tehokkuutta on käsitelty myös Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden tarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 16), joten niiden tulokset käsitellään tässä yhteydessä tiivistetysti. Taulukko 9 Tulokset vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailusta tuotantosoiden osalta tarkkailukaudella 15 (n = näytteiden lukumäärä). ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2, 3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Iso-Lamminneva, pvk1 TALVI (n=5) pvk1yp 6, pvk1ap 6, , Erotus 1,6 18,8 7, Teho % KEVÄT (n=1) pvk1yp 6, ,6 pvk1ap 6, ,3 Erotus Teho % KESÄ (n=4) pvk1yp 6, pvk1ap 6, ,5 Erotus Teho % SYKSY (n=1) pvk1yp 6, pvk1ap 6, ,6 Erotus Teho % Märsynneva, pvk1 TALVI (n=5) pvk1yp 6, pvk1ap 6, ,9 Erotus Teho % KEVÄT (n=2) pvk1yp 6, pvk1ap 6, , Erotus Teho % KESÄ (n=4) pvk1yp 6, pvk1ap 6, ,8 Erotus Teho % SYKSY (n=1) pvk1yp 6, pvk1ap 6, ,5 Erotus Teho %

18 18 Taulukko 9 jatkuu Tulokset vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailusta tuotantosoiden osalta tarkkailukaudella 15 (n = näytteiden lukumäärä). ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2, 3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Puutionneva, pvk 1 ap KESÄ (n=4) pvk1yp 6, ,4 pvk1ap 6, ,9 Erotus Teho % Äijönneva, pvk1 TALVI (n=1) pvk1yp 5, ,4 pvk1ap 5, ,6 Erotus - 1 Teho % KESÄ (n=5) pvk1yp 6, ,9 pvk1ap 6, ,6 Erotus Teho % SYKSY (n=1) pvk1yp 6, ,9 pvk1ap 6, , Erotus Teho % Kuljunneva, pvk1 KESÄ (n=5) pvk1yp 6, , pvk1ap 5, Erotus Teho % SYKSY (n=1) pvk1yp 5, ,1 pvk1ap 5, ,1 Erotus Teho %

19 19 Taulukko 9 jatkuu Tulokset vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailusta tuotantosoiden osalta tarkkailukaudella 15 (n = näytteiden lukumäärä). ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2, 3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Piiipsanneva, KEM1 tehon tarkkailu KESÄ (n=3) kem1 yp 6, ,4 kem1 ap 3, ,3 Erotus Teho % Piiipsanneva, KEM2 tehon tarkkailu KESÄ (n=1) kem1 yp 6, , , kem1 ap 3, , 1 Erotus Teho % Porkanneva, rhk1 KEVÄT (n=1) rhk1yp 5, , rhk1ap 5, , Erotus Teho % KESÄ (n=4) rhk1yp 5, ,8 rhk1ap 5, ,8 Erotus Teho % Iso-Lamminnevan pintavalutuskenttä nosti valumaveden ph:ta hieman talvella ja keväällä, ja laski hieman kesällä ja syksyllä. Happea kuluttavan aineksen pitoisuuksiin kentällä oli lievä positiivinen vaikutus. Fosforia ja fosfaattifosforia kenttä poisti hyvin koko vuoden. Kokonaistypen reduktio oli pieni keväällä, mutta muulloin kenttä poisti kokonaistyppeä hyvin. Nitraatti-nitriittityppeä huuhtoutui pintavalutuskentältä kaikkina vuodenaikoina, kun taas ammoniumtypen reduktiot olivat korkeita lukuun ottamatta kevättä. Raudan ja kiintoaineen reduktiot olivat hyviä koko vuoden. Kokonaisuutena Iso-Lamminnevan pintavalutuskenttä toimi hyvin tai kohtalaisen hyvin ympäri vuoden, lukuun ottamatta nitraatti-nitriittitypen kasvua. Tulokset olivat samanlaiset kuin vuonna 14. Märsynnevan pintavalutuskenttä laski hieman valumaveden ph:ta keväästä syksyyn. Happea kuluttavan aineksen reduktiot vaihtelivat negatiivisesta positiiviseen, eikä kentällä ei ollut juurikaan vaikutusta. Fosforia kenttä poisti hyvin tai kohtalaisesti koko vuoden. Kenttä poisti kokonaistyppeä hyvin. Nitraatti-nitriittitypen osuus kokonaistypestä kasvoi pintavalutuskentällä talvella, keväällä ja syksyllä, kun taas ammoniumtypen reduktiot olivat korkeita ympäri vuoden. Raudan ja kiintoaineen reduktiot olivat hyviä ympäri vuoden. Kokonaisuutena Märsynnevan pintavalutuskenttä toimi hyvin ympäri vuoden, lukuun ottamatta nitraatti-nitriittitypen kasvua. Tulokset olivat samanlaiset kuin vuonna 14. Puutionnevan pintavalutuskenttä alensi hieman valumaveden ph-arvoa. Kenttä pidätti hieman happea kuluttavaa ainesta ja runsaammin ravinteita. Rautaa ja kiintoainetta huuhtoutui kentältä selvästi. Vuonna 14 kenttä toimi myös raudan ja kiintoaineen osalta. Äijönnevan pintavalutuskentällä ph pysyi samana tai laski hieman. Happea kuluttavan aineksen ja fosforin reduktiot olivat negatiivisia. Kokonaistyppeä kenttä pidätti

20 kesällä ja syksyllä, ja kiintoainetta ympärivuoden. Myös vuonna 14 kentältä huuhtoutui fosforia ja happea kuluttavaa ainesta. Kuljunnevan pintavalutuskenttä alensi selvästi valumaveden ph-arvoa. Kenttä toimi kesällä huonosti ja kentältä huuhtoutui kesällä runsaasti kokonaisfosforia, fosfaattifosforia ja rautaa sekä jonkin verran kiintoainetta. Syksyllä kenttä toimi paremmin, mutta syksyllä otettiin vain yksi näyte. Kuljunnevan kenttä on metsäojitetulla alueella. Vapo on selvittänyt asiaa ja fosforin huuhtoutumisen syyksi on epäilty alueelle joskus aikanaan levitettyä lannoitusta. Toinen syy voi olla myös alueen tiheä koivikko, jonka juuristo haittaa puhdistusmekanismia. Tulokset olivat samanlaiset kuin vuonna 14. Kuljunnevalle on suunniteltu uusi pintavalutuskenttä. Piipsannevan kemikalointiasemat 1 ja 2 laskivat selvästi valumaveden ph:ta. Kemikalointiasemat poistivat erittäin hyvin happea kuluttavaa ainesta, fosforia ja typpeä. Rautapitoisuudet olivat korkeampia kemikalointiaseman ala- kuin yläpuolella. Kemikalointiasema 1 poisti myös kiintoainetta toisin kuin kemikalointiasema 2. Turvetuotanto Piipsannevan la/kem2 tarkkailupisteen valuma-alueella on päättynyt, joten piste ei jatkossa enää ole edustava tuotantosoiden vuosikuormitusten laskentaan, ja sen tarkkailu on sovittu lopetettavaksi. Kemikaali ajettiin alkukesästä loppuun, ja kemikaloinnista kem 2 otettiin vain yksi tarkkailunäyte Porkannevan ruokohelpikenttä toimi vuonna 15 paremmin kuin edellisvuonna. Kesällä 14 kenttä pidätti ainoastaan ammoniumtyppeä, kun vuonna 15 reduktiot olivat suurimmaksi osaksi positiivisia. Fosforia ja etenkin fosfaattifosforia huuhtoutui kuitenkin kentältä. Vesienkäsittely laski kesällä 15 hieman valumaveden ph:ta kuten 14. Kuntoonpanovaiheen tarkkailussa olleella Kuuhkamonnevalla (pvk2) pintavalutuskenttä laski veden ph:ta kesällä (Taulukko ). Happea kuluttavan aineksen pitoisuuksiin kentällä ei ollut juurikaan vaikutusta; reduktiot vaihtelivat lievästi negatiivisesta hieman positiiviseen. Muilta osin kenttä toimi hyvin, pintavalutuskenttä puhdisti fosforia ja kiintoainetta pääosin melko hyvin ja typpeä jonkin verran. Kenttä toimi samoin kuin vuonna 14.

21 Taulukko Tulokset vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailusta kuntoonpanosoiden osalta kesällä 15 (n = näytteiden lukumäärä). ph COD Mn Kok.P Kok.N NH 4 -N Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Kuuhkamonneva, pvk2 TALVI (n=5) pvk1yp 5, pvk1ap 5, ,5 Erotus -2, Teho % KEVÄT (n=2) pvk1yp 5, pvk1ap 5, ,2 Erotus -, Teho % KESÄ (n=5) pvk1yp 6, pvk1ap 5, Erotus -3, Teho % SYKSY (n=1) pvk1yp 6, ,3 pvk1ap 5, ,3 Erotus 1, Teho % LUPAMÄÄRÄYKSET Kolmelle Vapo Oy:n suolle on määrätty lupapäätöksissä lupamääräyksiä veden laadulle tai vesienkäsittelyn toiminnalle (reduktiolle). Iso-Lamminneva Iso-Lamminnevan ympäristöluvan perusteluissa on maininta: Pintavalutuskentän puhdistustehoa on määrätty tarkkailtavaksi ympärivuotisesti koko kuntoonpanovaiheen ajan ja tuotantovaiheessa vähintään kahden vuoden ajan niin, että tarkkailun perusteella voidaan valvoa, toimiiko kenttä sille lupahakemuksessa esitetyllä teholla vai onko ryhdyttävä toimenpiteisiin vesien käsittelyn tehostamiseksi. Vuosien 14 ja 15 tarkkailutulosten perusteella Iso-Lamminnevan pintavalutuskenttä toimi hyvin tai kohtalaisen hyvin ympäri vuoden, lukuun ottamatta nitraattinitriittitypen kasvua. Verkaneva Verkanevan ympäristöluvassa on asetettu lähtevän veden ph:lle raja-arvo 5. Kentältä lähtevä vesi on ollut happamampaa (vuonna 15 ph vaihteli välillä 4,1 4,5), mutta selvitysten perusteella happamuus on orgaanista: sähkönjohtavuus < ms/m. Tämä eroaa sulfaattimaahappamuudesta siinä, että metallit liikkuvat orgaaniseen ainekseen kiinnittyneinä, eivätkä siten ole vesieliöille yhtä vaarallisia kuin happamien sulfaattimaiden aiheuttamassa happamuudessa. Tilannetta seurataan, ja jos herää epäilys happamien sulfaattimaiden aiheuttamasta happamuudesta, selvitetään vastaanottavan vesistön veden laatua ja mietitään tarvittaessa neutralointia. Lupamääräyksen muutos ph-rajan osalta on tällä hetkellä vireillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa.

22 Piipsanneva Piipsannevan lupapäätöksen (PSAVI 54/15/1) mukaan kemikalointiasema 1:llä on saavutettava tietty puhdistusteho tai enintään tietyt lähtevän veden pitoisuudet. Rajaarvot ja vuoden 15 tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa. Lupaehdot saavutettiin kaikilta osin. 22 Puhdistusteho vähintään % Lähtevän veden pitoisuus enintään Puhdistusteho % 15 Lähtevän veden pitoisuus 15 Kiintoaine 4 15 mg/l 42 4 mg/l Kokonaisfosfori 7 3 µg/l 94 7 µg/l Kokonaistyppi 3 15 µg/l µg/l Äijönneva Äijönnevan lupapäätöksessä sanotaan: Teho lasketaan pintavalutus- ja haihdutuskentän käyttöajan keskiarvona tuotantokausittain mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien. Jos tavoitearvoja ei ole saavutettu mennessä, luvan saajan on toimitettava aluehallintovirastolle viimeistään ympäristöluvan täydentämistä koskeva hakemus, joka sisältää suunnitelman kemiallisen puhdistustekniikan käyttöönotosta kaikkien Äijönnevan tuotantoalueen kuivatusvesien käsittelemiseksi. Tavoitteeseen ei päästy määräaikaan mennessä ja hakemus laitettiin vireille Asiasta on annettu päätös EHDOTUKSET TARKKAILUN JATKOLLE Iso-Lamminneva on huono kohde jatkuvatoimiselle virtaamamittaukselle, koska on ollut jo kauan tiedossa, että padotusta on jatkuvasti. Myös tarkkailuvuoden 16 ensimmäisillä kerrolla marras-maaliskuussa on ollut kaikilla kerroilla padotusta. Virtaamamittauksen jatkoa selvitetään Iso-Lamminnevalla.

23 6 YHTEENVETO Tämä tarkkailuraportti koskee Pyhäjoen alueen turvetuottajien Vapo Oy, Turveruukki Oy, Megaturve Oy ja Jukuturve Oy tarkkailua. Pyhäjoen vesistöalueen muiden tarkkailuvelvollisten kuormittajien (taajamat ja teollisuus) sekä muiden turvetuottajien osalta (mm. Kanteleen Voima Oy) tarkkailu raportoidaan Ahma Ympäristö Oy:n toimesta. Kaikki turvetuottajat mukaan lukien, Pyhäjoen vesistöalueella oli vuonna 15 turvetuotannossa ha (Vapon osuus 66 %), kuntoonpanossa 48 ha, tuotantokunnossa 264 ha ja tuotannosta poistunut 74 ha. Tuotantovaiheen ympärivuotisessa tarkkailussa oli kuusi Vapo Oy:n turvesuota (Iso-Lamminneva, Kuljunneva, Märsynneva, Piipsanneva la/kem2, Verkaneva ja Äijönneva). Kesäaikana toteutettiin päästötarkkailua Porkannevalla, Puutionnevalla ja Silonevalla sekä jälkihoitotarkkailua Nurmesnevalla ja Pihlajanevalla. Vapo Oy:n Ahmanevalla mitattiin ainoastaan suolta purkautuvaa vesimäärää. Kuuhkamonnevan pvk1 oli suppeassa tarkkailussa ja Kuuhkamonneva pvk2 kuntoonpanovaiheen tarkkailussa. Kaksi edellä mainituista tuotantoalueista ja kuntoonpanokohde kuuluivat osaksi Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon vuosikuormitustarkkailua. Lähes kaikilla tarkkailusoilla toteutettiin myös vesiensuojelurakenteiden tehon tarkkailua. Pyhäjoen tuotantosoiden kesän keskivaluma 13,6 l/s km 2 oli selvästi kahta edellisvuotta suurempi. Pyhäjoen tuotantosoiden kesäaikainen valumaveden laatu oli vuonna 15 suurempaa fosforipitoisuutta lukuun ottamatta samalla tasolla Pohjois- Pohjanmaan päästötarkkailusoiden kanssa. Alhaisimmat ph-arvot mitattiin Kuuhkamonnevan pvk1:ltä, Verkanevan pvk1:ltä ja Piipsannevan kemikalointiasemalta kem1 lähteneestä vedestä. Pyhäjoen vesistöalueella sijaitsee paikoin happamia sulfaattimaita, mikä laskee veden ph:ta. Pyhäjoen tuotantosoiden kesäaikaiset ominaispäästöt olivat keskimäärin edellisvuotta korkeampia, mutta alhaisempia kuin keskimäärin Pohjois-Pohjanmaan tuotantosoilla. Yhteenlasketut kesäaikaiset päästöt olivat kaikki Pyhäjoen turvetuottajat mukaan lukien (brutto, sisältäen luonnonhuuhtouman) noin 14 kg/d happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ), 2, kg/d fosforia, 5 kg/d typpeä ja 27 kg/d kiintoainetta. Vuositasolla Pyhäjoen turvesoiden bruttopäästöt olivat yhteensä noin 513 kg/a happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ), 84 kg/a fosforia, 25 5 kg/a typpeä ja kg/a kiintoainetta. Fosforin ja kiintoaineen nettopäästöt pienenivät kahdesta edellisvuodesta. Typpipäästöt olivat kahden edellisvuoden tasolla. Vesienkäsittely laski veden ph:ta lähes kaikilla tarkkailukohteilla. Muilta osin vesienkäsittelymenetelmien tehoissa oli eroja vesienkäsittelymenetelmien, kohteiden ja vuodenaikojen välillä. Kuljunnevan pintavalutuskenttä toimi heikosti. Kesäaikana vesienkäsittely puhdisti ravinteita ja kiintoainetta tehokkaasti Iso-Lamminnevalla, Märsynnevalla. Molemmilla kohteilla vesienkäsittelymenetelmänä oli pintavalutuskenttä. 23

24 24 7 VIITTEET Ilmatieteenlaitos. Ilmastokatsaukset. Picken, P. 7. Geological factors affecting on after-use of Finnish cut-over peatlands with implications on the carbon accumulation. Publications of the Department of Geology D, University of Helsinki. Pirinen, P., Simola, H., Aalto, J., Kaukoranta, J.-P., Karlsson, P. & Ruuhela, R. 12. Tilastoja Suomen ilmastosta Raportteja 12:1. Ilmatieteen laitos, Helsinki. Pöyry Finland Oy 11. Pyhäjoen kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma vuosille Pöyry Finland Oy 16. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 14. Ympäristöministeriö 13. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/13.

25 Piehinki Vasankari Marjaneva Megaturve Oy Mer ijä rv i " Al av ies ka Torvenkylä Pöntiö Himanka Hillilä Vintturi 5 Ainali " Mieluskylä Ylivieska " Korhoskylä " Puutionneva Vapo Oy Raudaskylä Kuljunneva Vapo Oy Äijönneva Vapo Oy Kalajoki Vanhakirkko Eskola Lestijoki Iso Hongistonjärvi km Purontaka Rahkonen Lamujoki Uljuan tekojärvi Pulkkila Ypyä N i v a l a Haikaperä Sie vi Suotuperä Kivineva, Kärsämäki Vapo Oy Kiiskilä " Venetpalo" Kuusaanjärvi Lapinsalo Haapajärvi Levonperä Pitkäjärvi Kangaskylä Puskaperä Kalaja Nurmesneva (osa) Vapo Oy Vittouvenneva (osa) Vapo Oy Hautaperän tekojärvi Puntarisuo Vapo Oy " Kuonanjärvi Parkkimanjärvi Parkkima " Näläntöjärvi Remeskylä Remesjoki " Honkaperä Valkeisjärvi Komujärvi Rotimo Rotimojoki M Salahmin Salahmi Yläjärvi Luupuvesi Luupuvesi P y" hturvesuo ä j ä r v i (tarkkailusuot merkitty punaisella) Kiuruvesi Ruotanen Sa Ahokylä Nissilä Vapo Oy Suojärvi Iso-Juurikka Saaresjärvi Lehtoneva Turveruukki Oy " " Kuusaa Pyh än t ä Vapo Oy Kä rsä m äki " Tavastkenkä Kamula Iso LamujärviPihlajaneva " (osa) Vapo Oy Pentinpur Porkanneva Vapo Oy " Porkkala Saviselkä " Ojanpe Luomaneva Vapo Oy Vähä Lamujärvi " Maliskylä Hankilanneva Karsikas Pidisjärvi Piippola Siloneva Vapo Oy " Pihkalanranta Onkineva Vapo Oy Kortteisen Leskelä tekojärvi Kytökylä Haapaperä Karvoskylä Iso Lamminneva Töllinperä Ullavanjärvi Siik ala tv a Kestilä Vorna Haapavesi Vattukylä Neittävä Veneheitto Mäläskä Sipola Piipsanneva (osa) Vapo Oy Vatjusjärvi Iso " Ala-Sydänmaa Vatjusjärvi Salliperä Etelälahti " Kantokylä To ho lam p i Ojakylä Korkatti Vaala Niska Kurranjärvi " Kannus älikylä Järvitalonjärvi Purasimenjärvi Hyvärilä Pirnesjärvi Osmanki Nuojua Rokuanjärvi Pelso Karhukangas Piipsjärvi Kylmälä Rantsila Haaponeva Vapo Oy " Matkaniva Iso-Kähtävä Yli-Kannus Riutta Alikylä Herlevi Ullava " Ylisuvanto Ahmas Kärsämä Oulainen " Rautio Märsylä a Pyhäjoen vesistöalue Rautionkylä Temmesjoki KuuhkamonnevaKerälä Vapo Oy Alpua Typpö Mutkalampi Ainali Verkaneva Vapo Oy Vilminko Jahtavisneva Megaturve Oy Hanni Nikkarikoski Yli-Viirre Lampinsaari " " Ala-Kääntä Tynkä Savaloja Märsynneva Vapo Oy " " Koskela Mankila Rukkisperä Ojaneva Vapo Oy Pyhäjoki " K a l a j o k i Taluskylä lä Riippa oki Aittoneva Jukuturve Oy Pyhänkoski Mehtäkylä kylä Väli-Viirre Väli-Kannus Jylhä Ahmaneva Vapo Oy Parhalahti Pyh äj o ki Mankilanjärvi Luohua Pirttikoski Yppäri Miilunperä Liminkakylä Ylinenoja a-viirre mes Tuomioja Savimä Liite 1. Pyhäjoen vesistöalue Konola

26 Liite 2 Liite 2.1 Liite 2.2 Liite 2.3 Liite 2.4 Liite 2.5 Liite 2.6 Liite 2.7 Liite 2.8 Liite 2.9 Liite 2. Liite 2.11 Liite 2.12 Liite 2.13 Liite 2.14 Liite 2.15 Päästötarkkailutulokset Ahmaneva Iso-Lamminneva Kuljunneva Kuuhkamonneva pvk1 Kuuhkamonneva pvk2 Märsynneva Nurmesneva Pihlajaneva Piipsanneva kem1 Piipsanneva la/kem2 Porkanneva Puutioneva Siloneva Verkaneva Äijönneva

27 Puh PL, Tutkijantie 2A 957 Oulu Pyhäjoen turvesoiden päästötarkkailu 15 Kohde: Ahmaneva Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 (kesä) Kunta: Vihanti Vesistöalue: Pyhäjoki Projekti: 16UEC115 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: Virtaama Koordinaatit: (YK), (ETRS) Mittapadon valuma-alue: 41,2 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopv m ph COD Mn Kok.P PO 4-P Kok.N NO 3-N NH 4-N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näy teajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4-P Kok.N NO 3-N NH 4-N Fe Kiinto- NO 2-N aine MP mittari Q q Q q NO 2-N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , , , 2 pvk , 13, , ,8 3 pvk , 14, , ,7 4 pvk , 21,8 745, ,4 5 pvk , 7, , , 6 pvk , 12,1 6 17, , KESÄ keskiarv o 6, ,5 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d 13, , 443,69 16,6 76 Nettokuormitus g/ha d,41 9,6 62 Lisätiedot: Vain virtaamamittaus. Kuormitus laskettu kaikkien Pyhäjoen pintavalutuskentällisten soiden kesän keskimääräisellä vedenlaadulla Omav alv ontanäy te (rankkasade): ph 6,2, COD Mn 35 mg/l, kok.p 17 µg/l, kok.n 5 µg/l, Fe 53 µg/l, kiintoaine,75 mg/l Omav alv ontanäy te (rankkasade 27 mm/v rk): ph 6,3, COD Mn 53 mg/l, kok.p 27 µg/l, kok.n 9 µg/l, Fe 13 µg/l, kiintoaine 1,3 mg/l Siv u 1 (2) Ahmanev a 15.xls; tulostus /:21

28 Ahmaneva l/s km 2 Valuma keskiarvo 8 näyte Siv u 2 (2) Ahmanev a 15.xls; tulostus /:21

29 Puh PL, Tutkijantie 2A 957 Oulu Pyhäjoen turvesoiden päästötarkkailu 15 Kohde: Iso-Lamminneva, pvk1 ap Haltija/tuottaja: Vapo Vesien käsittely: pvk Kunta: Kärsämäki Vesistöalue: Projekti: 16UEC115 Purkuvesistö: laskuoja - Venetoja Koordinaatit: Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 36,6 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto- NO2-N aine MP EHP Q q Q q NO2-N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk1 ap , , 79, ,6 75,11, , pvk1 ap , , , 13,9 6 19, ,4 465,75, , pvk1 ap , , , 5,1 19, ,2 36,34,6 16 2,7 3, pvk1 ap , ,5 7, , 24 7,6 79,8,2 7 4,1, pvk1 ap , ,5 8, , ,8 51,6,3 5 3,1, pvk1 ap ,3 9, , , , pvk1 ap , , , 42, ,11, pvk1 ap , , ,5 27, , pvk1 ap , , pvk1 ap , , , 6, , pvk1 ap , , , 6, ,47,9 19 3,33,18 31, pvk1 ap , , , pvk1 ap , , #VALUE!, , pvk1 ap , , ,5 15, ,12,3 7 3, pvk1 ap , , , pvk1 ap , , , , pvk1 ap , , , 25, ,94, , pvk1 ap , , , 12, , pvk1 ap , , , 8, ,6, ,1, pvk1 ap , , , 8, , pvk1 ap , , , pvk1 ap , , ,, ,3,1 1,4, pvk1 ap , , , 7, , TALVI keskiarvo 6,6 15, , TALVI Bruttokuormitus g/ha d ,25, keskihajonta,3 5, ,3 Nettokuormitus g/ha d, 11 KEVÄT keskiarvo 6,3 11,6 14,3 2, ,3 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d ,45, keskihajonta,1 2,1,6 57,7,5 Nettokuormitus g/ha d, 27 KESÄ keskiarvo 6,6 27,9 31, 5, ,5 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,56,12 28, keskihajonta,1 5,2,9 1, ,9 Nettokuormitus g/ha d, SYKSY keskiarvo 6,2, 27, ,1 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d 6,6 3 9,8 135,17,1 11, 2 3 keskihajonta,8 4,4 8, , Nettokuormitus g/ha d, VUOSI 6,5 21,7 25,6 4, , VUOSI Bruttokuormitus g/ha d 6 318,36, Lisätiedot:,3 8,2 11,1 1, ,3 Nettokuormitus g/ha d, Käytetty vesistömallia (54.41), koska padottanut lähes koko vuoden Kaivo täynnä vettä, V-aukon kohdalla vedenkorkeus 79 cm. Padottaa, virtausta kuitenkin, näyte otettu Padottaa, seisova vesi, ei näytettä. Kuormitus laskettu edellisen näytteenottokerran vedenlaadulla Padottaa 15.6., 9.7. ja Vapon omavalvontanäyte, rankkasade Vesipintojen ero mittapadolla cm 24.6 mp kokonaan veden alla, vp samalla tasolla, selvä virtaus kuitenkin. suo tulvii Omavalvontanäyte ulkopuolisista vesistä L1 ja 2 välistä: ph 5,2, CODMn 53 mg/l, kok.p 38 µg/l, ja Mitapato kokonaan veden alla, vesipinnat samalla tasolla kok.n 8 µg/l, Fe 13 µg/l, kiintoaine 3,3 mg/l lähes seisova vesi, padottaa 25.5., 7.7., 4.8. ja Padottaa Oranssi väri: pitoisuus alle määritysrajan. Keskiarvo ja kuormitus laskettu määritysrajan arvolla. Sivu 1 (2) Iso-Lamminneva 15_VESISTÖMALLI.xls; tulostus /15:57