POHJOIS-SAVON TURVETUOTANNON TARKKAILUOHJELMA VUODEN 2012 TARKKAILUTULOKSET

Transkriptio

1 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 4336 VAPO OY KUOPION ENERGIA YLÄ-SAVON TURVE OY TURVERUUKKI OY JYRKÄN ENERGIATURVE OY HANNU JA JORMA PIIPPO OY HEINÄSUON TURVE OY KONNUN TURVE AY IMUTURVE OY MIKA TAPANINEN KY ASKO KARHUNEN ESKO KÄMÄRÄINEN JUHA REMES ERKKI KÄRKKÄINEN EERO HEIKKINEN T:MI TIMO NIIRANEN ELINKEINOYHTYMÄ TIKKANEN J & R POHJOIS-SAVON TURVETUOTANNON TARKKAILUOHJELMA VUODEN 2012 TARKKAILUTULOKSET Vilponsuon pintavalutuskenttä o KUORMITUSASEMAT o NILSIÄN REITIN JA HAUKIVEDEN-KALLAVEDEN ALUEEN TUOTANTOALUEIDEN VIRTAVESITARKKAILU o JÄRVITARKKAILU Lauri Heitto Minna Ilonen Kukkonen

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO SÄÄ Säätila... 8 Virtaamat ja vesivarat KUORMITUSASEMAT Kuormituslaskennan käsitteet ja laskentamenetelmät Sijainti AHMONSUO Kuormitustarkkailun toimivuus Sijainti ja pinta-alatiedot v Vesienkäsittelyjärjestelmä Virtaama mittapadolla Veden laatu Kuormitus Pintavalutuskentän teho HIRSISUO Kuormitustarkkailun toimivuus Sijainti ja pinta-alatiedot v Vesienkäsittelyjärjestelmä Virtaama mittapadolla Veden laatu Kuormitus KEVATUSSUO Kuormitustarkkailun toimivuus Sijainti ja pinta-alatiedot v Vesienkäsittelyjärjestelmä Virtaama mittapadolla Veden laatu Kuormitus Pintavalutuskentän teho KOIVUSUO Kuormitustarkkailun toimivuus Sijainti ja pinta-alatiedot v Vesienkäsittelyjärjestelmä Virtaama mittapadolla Veden laatu Kuormitus Pintavalutuskentän teho KONNUNSUO Kuormitustarkkailun toimivuus Sijainti ja pinta-alatiedot v Virtaama mittapadolla Vesienkäsittelyjärjestelmä Veden laatu Kuormitus Pintavalutuskentän teho

3 KONTTIMÄENALUSSUO Kuormitustarkkailun toimivuus Sijainti ja pinta-alatiedot v Vesienkäsittelyjärjestelmä Virtaama mittapadolla Veden laatu Kuormitus KORHOLANSUO Kuormitustarkkailun toimivuus Sijainti ja pinta-alatiedot v Vesienkäsittelyjärjestelmä Virtaama mittapadolla Veden laatu Kuormitus Pintavalutuskentän teho KUIVASTENSUO Kuormitustarkkailun toimivuus Sijainti ja pinta-alatiedot v Vesienkäsittelyjärjestelmä Virtaama pintavalutuskentältä lähtevässä mittapadossa Veden laatu Kuormitus Pintavalutuskentän + laskeutusaltaiden teho KURKISUO Kuormitustarkkailun toimivuus Sijainti ja pinta-alatiedot v Vesienkäsittelyjärjestelmä Virtaama Veden laatu Kuormitus Kemiallisen käsittelyn teho LIITTOSUO Kuormitustarkkailun toimivuus Sijainti ja pinta-alatiedot v Vesienkäsittelyjärjestelmä Virtaama mittapadolla Veden laatu Kuormitus Pintavalutuskentän teho MULTAHARJUNSUO Kuormitustarkkailun toimivuus Sijainti ja pinta-alatiedot v Vesienkäsittelyjärjestelmä Virtaama mittapadolla Veden laatu Kuormitus Pintavalutuskentän teho

4 RIKKASUO Kuormitustarkkailun toimivuus Sijainti ja pinta-alatiedot v Virtaama mittapadolla Vesienkäsittelyjärjestelmä Veden laatu Kuormitus Pintavalutuskentän teho RUOKOSUO Kuormitustarkkailun toimivuus Sijainti ja pinta-alatiedot v Virtaama mittapadolla Vesienkäsittelyjärjestelmä Veden laatu Kuormitus Pintavalutuskentän teho TIIRINSUO Kuormitustarkkailun toimivuus Sijainti ja pinta-alatiedot v Vesienkäsittelyjärjestelmä Virtaama mittapadolla Veden laatu Kuormitus KIRKKOSUO PVK Kuormitustarkkailun toimivuus Sijainti ja pinta-alatiedot v Vesienkäsittelyjärjestelmä Virtaama mittapadolla Veden laatu Kuormitus Pintavalutuskentän teho KIRKKOSUO PVK Kuormitustarkkailun toimivuus Sijainti ja pinta-alatiedot v Vesienkäsittelyjärjestelmä Virtaama mittapadolla Veden laatu Kuormitus Pintavalutuskentän teho Koko vuoden kuormitus (brutto, kg/v) tarkkailuohjelmaan kuuluneilla soilla Koko vuoden 2012 tuotantosoilta tuleva bruttokuormitus (kg) eri valuma-alueilla PINTAVALUTUSKENTTIEN TEHON TARKKAILU Aittosuo Vapo PVK Heinäsuo Vapo PVK Heikinsuo PVK Härkäsuo Isoneva PVK Iso-Riistasuo PVK Kaikonsuo Kaikonsuo

5 Kaikonsuo Kiertosuo PVK Oittilansuo PVK Pihlajasuo / Pihlajasuo / Pihkasuo Rahkasuo PVK Rastunsuo L16 PVK Rytisuo Tammasuo Teerisuo Vehkasuo Vilponsuo VIRTAVESITARKKAILU NILSIÄN REITILLÄ JA HAUKIVEDEN-KALLAVEDEN ALUEELLA KURKISUO Sijainti Tuotanto ja pinta-alat Virtaama ja näytteenoton edustavuus Veden laatu Kurkisuon kuormituksen osuus Kutunjoen ainemäärissä Kurkisuon osuus Kutunjoen valuma-alueelta (4.265) lähtevästä kuormituksesta KUVANSI Yleistä Veden laatu LAIDINSUO Sijainti Tuotanto ja pinta-alat Virtaama ja näytteenoton edustavuus Veden laatu Laidinsuon kuormituksen osuus Kaatronpuron ja Venepuron ainemäärissä Laidinsuon kuormituksen osuus Pieni-Patajärven ja Patajärven valuma-alueen kokonaiskuormituksessa PIENI-PATAJÄRVI Yleistä Veden laatu PATAJÄRVI Yleistä Veden laatu KORHOLANSUO Sijainti Tuotanto ja pinta-alat Virtaama ja näytteenoton edustavuus Veden laatu Korholansuon kuormituksen osuus Manninpuron ainemäärissä Korholansuon osuus Liesjoen valuma-alueelta (4.286) lähtevästä kuormituksesta LIESJÄRVI Yleistä Veden laatu

6 PIHKASUO-RYTISUO Sijainti Tuotanto ja pinta-alat Virtaama ja näytteenoton edustavuus Veden laatu Rytisuon turvetuotannon kuormituksen osuus Rytipuron ainemäärissä Pihka-Rytisuon osuus Luomajoen valuma-alueen (4.649) kuormituksesta RAHKASUO Sijainti Tuotanto ja pinta-alat Virtaama ja näytteenoton edustavuus Veden laatu Rahkasuon kuormituksen osuus Rahkasuon laskuojan ja Ahmapuron ainemäärissä Rahkasuon osuus Keyritynjoen alaosan alueen (4.671) kuormituksesta VILPONSUO Sijainti Tuotanto ja pinta-alat Virtaama ja näytteenoton edustavuus Veden laatu Turvetuotannon kuormituksen osuus Saunapuron ja Keyritynjoen ainemäärissä Vilponsuon osuus Keyritynjoen keskiosan alueen (4.672) kuormituksesta JALKALANSUO JA TAMMASUO Sijainti Jalkalansuo: Tuotanto ja pinta-alat Tammasuo: Tuotanto ja pinta-alat Virtaama ja näytteenoton edustavuus Veden laatu Jalkalansuo kuormituksen osuus Heminginpuron ainemäärissä ja sekä Jalkalansuon että Tammasuon kuormituksien osuus Luostanjoen ainemäärissä Jalkalansuon ja Tammasuon osuus Luostanjoen alueen (4.682) kuormituksesta ALA-LUOSTA Yleistä Veden laatu PIHLAJASUO (IMUTURVE Oy) Sijainti Tuotanto ja pinta-alat Virtaama ja näytteenoton edustavuus Veden laatu Pihlajasuon turvetuotannon kuormituksen osuus Pihlajapuron ainemäärissä Turvetuotannon osuus Raudanjoen valuma-alueen (4.585) kuormituksesta JÄRVITARKKAILUN LAUSUNNOT RAUTALAMMINREITIN, IISALMEN REITIN, NILSIÄN REITIN JA HAUKUVEDEN-KALLAVEDEN ALUEEN TARKKAILUJÄRVILTÄ 231 6

7 1. JOHDANTO Vuonna 2003 Vapo Oy:n ja Kuopion Energian Pohjois-Savon turvetuotannon kuormitusja vesistötarkkailut yhdistettiin yhdeksi yhtenäiseksi ohjelmaksi. Vapo Oy:n ja Kuopion Energian lisäksi mukana oli Ylä-Savon Turve Oy. Vuonna 2004 ohjelmaan liittyi Turveruukki Oy, vuonna 2005 Jyrkän Energiaturve Oy ja vuonna 2006 Konnun Turve Ay sekä Hannu ja Jorma Piippo Oy. Lisäksi ohjelmaan liittyi vuoden 2007 aikana pientuottajia Imuturve Oy, Asko Karhunen, Esko Kämäräinen, Juha Remes sekä Mika Tapaninen Ky, vuonna 2008 Eero Heikkinen sekä Erkki Kärkkäinen ja vuonna 2010 Elinkeinoyhtymä Tikkanen J & R. Tarkkailuohjelmien yhdistämisen tavoitteena oli yhtenäistää sisältöjä. Yhteisohjelman avulla on myös mahdollista keskittää tutkimusresursseja siten, että Pohjois-Savon turvetuotannon vesistövaikutuksista saadaan entistä luotettavampi käsitys. Tarkkailuohjelman uudistaminen käsiteltiin osapuolten ja ympäristöviranomaisen yhteisessä palaverissa ja alustavaa tarkkailuohjelma hyväksyttiin Pohjois-Savon ympäristökeskuksessa (Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ) Palavereissa päätettiin, että uusi ohjelma käynnistyy vuonna Tarkkailuohjelma koostuu kolmesta osasta: kuormitustarkkailu, virtavesitarkkailu ja järvitarkkailu. Ohjelma painottuu eri vuosina eri vesistöalueille (Rautalammin reitti, Iisalmen reitti ja Nilsiän reitti sekä Haukiveden-Kallaveden alue) kolmen vuoden jaksoina. Vuonna 2010 aloitettiin kolmas kierros Rautalammin reitiltä. Vuosittaisen tarkkailuohjelman sisältö on päätetty mukana olevien tuottajien, Pohjois- Savon ELY-keskuksen, kuntien ympäristöviranomaisten ja tarkkailua suorittavan konsultin yhteisessä palaverissa kevättalvella. Vuoden 2012 ohjelman sisällöstä sovittiin pidetyssä palaverissa (muistio Ossi Tukiainen/Pohjois-Savon ELY-keskus ). Vuoden 2012 vedenlaatutulokset ovat liitteessä 1 ja järviasemien loppukesän kasviplanktonin suppeat levälausunnot liitteessä 2. 7

8 2. SÄÄ 2012 Säätila Loppuvuoden 2011 sekä tarkkailuvuoden 2012 sääoloja Pohjois-Savossa on arvioitu Kuopiossa havaittujen ilman lämpötilan ja sademäärien perusteella (kuvat 1 ja 2). Vuosi 2012 oli tavanomaista sateisempi: elokuu oli ainoa kuukausi, jolloin sademäärä jäi reilusti alle pitkän ajan keskiarvon (vuosilta ). Tiedot ovat Pohjois-Savon ELY-keskuksen vesikatsauksista ja Ilmatieteenlaitoksen ilmastokatsauksista. Kuopion kuukausittainen keskilämpötila verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Kuopion kuukausittainen sademäärä verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. 8

9 Tammikuu oli lämpötilaltaan ja sademäärältään pitkän ajan keskiarvoon nähden normaali. Maaningan mittausasemalla lumen syvyys nousi pitkän ajan keskiarvon tasalle, noin 30 cm:iin. Helmikuu alkoi kireillä pakkasilla. Paikoin Itä-Suomessa lähenneltiin 40 pakkasastetta. Lumitilanne oli Ilmatieteenlaitoksen Maaningan mittauspisteellä pitkän ajan keskiarvoa vastaava ja yleisesti Itä-Suomessa noin puolisen metriä. Kuun loppupuolella sää lauheni ja sateli lunta, lumensyvyydet kasvoivat monin paikoin 60 cm:iin. Maaliskuussa alku- ja loppukuusta suojasäät sulattelivat hieman lumia, ja Maaningan Halolassa lumen syvyys oli 50 cm. Lumien esiintyminen helmi-toukokuussa 2012 on esitetty kuvassa 3. Huhtikuussa lumien sulaminen alkoi kunnolla viikolla 15. Kuun alku oli hieman pitkän ajan keskiarvoja kylmempi. Lumien sulaminen ajoittui hieman vuotta 2011 myöhemmäksi. Toukokuussa lämpötila nousi tyypilliseen tapaan, ja vuotovesikausi jatkui vielä kuun loppupuolelle. Sateita saatiin jonkin verran viikoilla Lumien sulamisvedet nostivat vesistöjen vedenkorkeuksia, koska pohjavedet olivat syksyn jäljiltä korkealla, ja routaakin oli maassa vielä toukokuun lopulle. Lumen esiintyminen helmi-toukokuussa Kesäkuun alku oli viileähkö, kuun puolen välin paikkeilla ilma oli lämpimimmillään. Sateita saatiin reilusti pitkin kesäkuuta. Heinäkuu alkoi viileänä, mutta oli kuitenkin keskiarvoltaan tavanomainen. Itä-Suomessa oli sateista ja paikoin tuli ukkosmyrskyjäkin. Sademäärä Kuopiossa oli pitkän ajan keskiarvoon nähden jopa 1,5- kertainen. Elokuun oli lämpötilaltaan vaihteleva, mutta keskiarvoltaan tavanomainen. Sateita tuli pitkän ajan keskiarvoa vähemmän. Syyskuun alku oli lämpötiloiltaan pitkän ajan keskiarvoa vastaava, vain toisella viikolla oli hieman viime vuosia viileämpää. Sateita saatiin tasaisen runsaasti. Lokakuun alkupuoli oli hiukan tavanomaista lämpimämpää, mutta sademäärät olivat selvästi runsaammat. Loppukuusta lämpötila painui jo hieman pakkasen puolelle. Loka-marraskuun vaihteessa Savo-Karjalan alueelle satoi ensilumi. Lumi suli kuitenkin parin päivän sisällä pois. Marraskuun alkupuolella lunta satoi lisää ja lämpötila laski pari astetta normaalia keskilämpöä alemmaksi. Lumi suli kuitenkin pois kolmannen viikon aikana ja lämpötila nousi selvästi plussan puolelle. 9

10 Joulukuu alkoi huomattavasti viime vuosia kylmempänä. Lämpötila vaihteli reilusti koko kuukauden nollakelistä lähes -30 asteen pakkasiin. Lunta satoi melko tasaiseen tahtiin. Lumen esiintyminen loka-joulukuussa vuonna 2012 on esitetty kuvassa 4. Virtaamat ja vesivarat Lumen esiintyminen loka-joulukuussa Lumen paksuus Pohjois-Savossa ylitti talvella keskimääräiset arvonsa, vaikka lumen kertyminen alkoi hieman keskimääräistä myöhemmin. Paikalliset vaihtelut ovat suuria. Kallaveden pinta oli alkuvuonna noin cm yli ajankohdan pitkäaikaisen keskiarvon. Toukokuulla Kallaveden vedenpinnat lähtivät nopeaan nousuun ja Konnuksen kanavasta jouduttiin tekemään jopa lisäjuoksutuksia. Sateet nostivat vedenpinnat kesä-elokuussa jopa yli 40 cm pitkäaikaista keskiarvoa korkeammalle. Elokuun lopussa vedenpinnan nousu tasaantui, mutta pinnat pysyttelivät keskiarvoa korkeampina koko loppuvuoden. Onki- ja Porovedellä vedenkorkeudet nousivat nopeasti huhti-toukokuun vaihteessa ja Pohjois-Savon ELY-keskus antoi tulvariskivaroituksen. Haukiveden pinnankorkeus oli alkuvuonna lähellä ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa, kunnes se heinä-elokuussa nousi ennätyskorkealle. Nilsiän reitillä vedenkorkeudet olivat cm viime vuosien keskiarvoa korkeampia. Vedenkorkeudet nousivat keväällä ja pysyivät säännöstelylupien ylärajojen tietämillä koko kesän. Loppuvuosi pysyi säännöstelylupien mukaisena, mutta virtaamat olivat korkeita. Myös Rautalammin reitin järvistä Pielaveden ja Iisveden pinnat pysyttelivät koko vuoden keskimääräistä korkeammalla. Pohjavesien pinnat olivat alkuvuonna pitkäaikaisvertailussa hieman keskimääräistä korkeammalla ja pinnat laskivat vuodenajalle tyypilliseen tapaan. Pohjavedet nousivat huhtikuussa voimakkaasti lumien sulamisen myötä. Kesän ja syksyn ajan runsaat sateet pitivät pinnat edelleen korkealla koko loppuvuoden. Pohjois-Savon järvien jäät olivat tammikuussa poikkeuksellisen ohuita. Jäät sulivat monin paikoin huhti- toukokuun vaihteessa. Jäänlähdön ajankohta oli melko tavanomainen. Loppuvuonna Pohjois-Savon järvet jäätyivät marras-joulukuun vaihteessa. 10

11 3. KUORMITUSASEMAT Kuormituslaskennan käsitteet ja laskentamenetelmät Kunkin kuormitusaseman alla on kuormitustaulukot, joissa on esitetty viikkokuormituksia, tuotantokauden kuormituksia ja vuosikuormituksia. Ne on laskettu alla esitetyillä tavoilla. Viikkokuormitus brutto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = C*q*0,86 (kiintoaine ja COD Mn ), C*q*0,00086 (ravinteet ja rauta). C = aineen pitoisuus ko. viikolle ajoittuneessa näytteessä (kiintoaine ja COD Mn mg/l, ravinteet ja rauta µg/l). Mikäli ko viikolla ei ole otettu näytettä, käytetään edellisen viikon näytteen pitoisuutta. Mikäli ko. viikolla on otettu kaksi tai useampia näytteitä (mm. tulvanäytteet), käytetään ainepitoisuuksien virtaamapainotteista keskiarvoa. ((Q 1 *C 1 )+(Q 2 *C 2 ))/(Q 1 +Q 2 ). Q 1,2 = näytteenottoajankohtien 1 ja 2 virtaama (l/s), C 1,2 = näytteenottoajankohtien 1 ja 2 ainepitoisuus (mg/l tai µg/l). q = ko. viikon keskivaluma (l/s*km 2 ) = Q/(A*0,01). Q = viikon keskivirtaama (l/s), joka on viikon kaikkien virtaamahavaintojen keskiarvo. A = kuormitusaseman valuma-alueen pinta-ala (ha). Koska näytteenottoväli on kesä-lokakuussa kaksi viikkoa, edustaa yksi näyte tätä ajanjaksoa. Riippuen näytteenottohetken virtaamaolosuhteista suhteessa koko kahden viikon laskentajaksoon, sisältää tämä laskentatapa suuren virhelähteen. Jos näytteenottohetkellä on tulvatilanne ja muu jakso on kuivaa, yliarvioi saatu ainemäärä kahden viikon kuormitusta. Toisaalta, jos näyte otetaan kuivana ajankohtana ja loppujakso on sateinen, tulee kuormitus aliarvioitua. Molemmissa tapauksissa virhettä pienentää kuitenkin se, että virtaamatieto perustuu todelliseen tilanteeseen eli se huomioi koko kahden viikon jakson tulva- tai kuivakaudet. Vuonna 2012 monella tuotantoalueella virtaama oli hyvin vaihteleva ja erityisesti loppukesällä sekä loppusyksyllä oli useita melko lyhytaikaisia virtaamahuippuja. Osan huipuista näytteenotto tavoitti, mutta useat jäivät tavoittamatta. Tämän takia vuoden 2012 kuormituslaskennassa on tulvahuiput huomioitu pääsääntöisesti seuraavasti: Mikäli näytteenotto on ajoittunut tulvahuippuun, on näytteen pitoisuutta käytetty virtaamahuipun päiville. Muille päiville on käytetty edellisen ja/tai seuraavan näytteen keskipitoisuutta, mikäli ne eivät ole ajoittuneet ko. viikkoina tulvahuippuun. Mikäli kahden viikon jaksolle sattunut tulvahuippu ei ole näytteenottoajankohtana, on tulvahuipun päivien kuormitus laskettu erikseen käyttämällä vedenlaatutietona joko vuoden 2012 tulvahuippuihin (lukuun ottamatta kevättulvaa) ajoittuneiden näytteiden keskipitoisuutta tai niiden puuttuessa aiempien tarkkailuvuosien tulvahuippujen keskipitoisuuksia. 11

12 Tuotantokausi brutto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = n Brutto ominaiskuormitus viikottaisten brutto-ominaiskuormitusten keskiarvo= i, missä bruttoominaiskuormitus i = viikon i brutto-ominaiskuormitus ja n=viikkojen n i 1 kokonaislukumäärä. Pohjois-Savon kuormitustarkkailuasemilla tuotannonaikaista tarkkailua tehtiin Hirsisuolla (viikot 17-48), Kevatussuolla (viikot 20-45) ja Konnunsuolla (viikot 20-48). Tässä kuormituslaskennassa on käytetty Pohjois-Savosta lisäksi intensiivisessä kuormitustarkkailussa olleita Ahmonsuota (viikot 18-47) ja Ruokosuota (viikot 18-47). tausta ominaiskuormitus= (g/ha*vrk) = C*q*0,86 (kiintoaine), C*q*0,00086 (kokonaistyppi ja fosfori). C kiintoaine = 2 mg/l, C kokonaistyppi = 500 µg/l, C kokonaisfosfori = 20 µg/l, q = kuormitusaseman toukolokakuun (viikot 18-43) keskivaluma (l/s*km 2 ). netto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = Brutto-ominaiskuormitus tausta ominaiskuormitus. 12

13 Koko vuoden kuormitus brutto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = 1. Kuormitustarkkailujakson osuus koko vuoden kuormituksesta edellä mainituilla tuotannonaikaisen kuormitustarkkailun piirissä olleilla soilla arvioitiin vuonna 2012 Pohjois-Savossa sijaitsevien Konttimäenalussuon, Tiirinsuon ja Koivusuon sekä Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan Liittosuon ympärivuotisten kuormitusasemien avulla. Liittosuon kuivatusvedet laskevat Pohjois-Savon alueella Iisalmen reitillä sijaitsevaan Korpijokeen. 2. n Brutto ominaiskuormitus i i 1 n, missä brutto-ominaiskuormitus i on kuormitustarkkailuviikkojen Brutto ominaiskuormitus j j 1 ominaiskuormitusten summa ja brutto-ominaiskuormitus j on viikkojen 1-52 (koko vuosi) ominaiskuormitusten summa. Osuudet eri tuotantosoille on alla olevassa taulukossa. Alue Pintavalutuskenttä Viikot kiintoaine cod totn totp Pohjois-Savo Ahmonsuo, Ruokosuo Hirsisuo Kevatussuo Konnunsuo Brutto-ominaiskuormitus koko vuosi = brutto ominaiskuormitus touko lokakuu 183 * touko lokakuun osuus kokovuoden kuormituks esta 365 Brutto-ominaiskuormitus touko-lokakuu = Touko-lokakuun (viikot 18-43) brutto-ominaiskuormitus, touko-lokakuun osuus koko vuoden kuormituksesta = yllä olevan taulukon osuudet, 183 = viikot 18-43, 365 = koko vuosi. Kaikki jaksot laskettiin vastaavalla tavalla. tausta ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = taustaominaiskuormitus touko lokakuu 183 * touko lokakuun osuus kokovuoden kuormituks estasta 365 Taustaominaiskuormituksen kaava touko-lokakuulle on esitetty edellisellä sivulla ja touko-lokakuun kuormituksen osuus koko vuoden kuormituksesta ylempänä tällä sivulla. netto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = Brutto-ominaiskuormitus tausta ominaiskuormitus 13

14 Sijainti Pohjois-Savo Ympärivuotiset kuormitusasemat on merkitty punaisella ympyrällä, tuotannonaikaiset kuormitusasemat sinisellä neliöllä sekä pintavalutuskentän tehon tarkkailussa olevat suot ruskealla kolmiolla. 14

15 AHMONSUO Kuormitustarkkailun toimivuus 2012 Ei ongelmia Vähäisiä ongelmia Vakavia ongelmia Näytteenotto ei tavoittanut loppukesän eikä loppusyksyn virtaamahuippuja Sijainti ja pinta-alatiedot v Vesistöalue: Rikkajoen va (198 km 2 ) Kunta: Pyhäntä Peruskarttalehti: Valmistelu alkoi: 2009 Tuotanto alkoi: 2011 Kuormittava ala: 85 ha Kuormitustarkkailu: 85 ha Vesienkäsittelyjärjestelmä Ahmonsuon kuivatusvedet johdettiin roudattomana kautena pintavalutuskentän kautta ja talvella laskeutusaltaan kautta Rikkajokeen 15

16 Virtaama mittapadolla Mittausjakso: keskivirtaama 20,4 l/s keskivaluma 24,0 l/s*km 2 Pumppaus kentälle aloitettiin kevätvalunnan huipun jälkeen. Kuormitusnäytteenotto tavoitti touko-kesäkuun virtaamapiikit, mutta heinä-elokuun sekä lokamarraskuun virtaamapiikit jäivät pääosin tavoittamatta. Mittapato cm Telog cm Havainto Ero cm ,3 Skyt 78, ,7 Skyt 76, ,0 Skyt 80, ,7 Skyt 82, ,8 Skyt 79, ,0 Skyt 80, ,6 Skyt 41, ,0 56,3 Skyt 41, ,0 54,8 Skyt 40, ,0 54,9 Skyt 41, ,0 52,2 Skyt 41, ,0 54,4 Skyt 41, ,0 56,0 Skyt 42, ,0 56,9 Skyt 41, ,0 64,1 Skyt 41, ,0 55,8 Skyt 41,8 l/s l/s*km 2 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu 24,0 28,2 Kesäkuu 14,8 17,5 Heinäkuu 20,3 23,9 Elokuu 23,0 27,1 Syyskuu 8,7 10,2 Lokakuu 26,3 30,9 Marraskuu 21,4 25,2 Joulukuu 16 viikot l/s l/s*km ,1 41, ,8 51, ,2 28,5 21 8,2 9,6 22 6,2 7, ,4 22, ,6 12, ,8 28,0 26 7,6 9,0 27 7,0 8, ,2 29, ,5 30, ,3 19, ,9 43, ,5 61, ,4 14,6 34 9,0 10,6 35 7,8 9,2 36 6,3 7,5 37 7,4 8, ,5 13, ,2 12, ,5 31, ,4 21, ,3 54, ,4 26, ,4 24, ,3 21, ,8 31, ,1 33,

17 Veden laatu mg/l tuleva lähtevä n min /mediaani maks keskiarvo 39 5 O 2 mg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo µg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo µg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo

18 Kuormitus Viikoittainen brutto-ominaiskuormitus tarkkailukaudella Brutto Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe Viikko l/s*km 2 g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk , , , ,0 0, , , , , , , , ,6 22 2,2 3,8 0,34 0, , ,2 2,0 0,18 0, , ,31 0,06 0,34 0, , ,7 0,10 0,02 0,11 0, , ,8 0, , , , , ,54 0, , ,36 6,5 0,35 0, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,61 0, , ,4 37 0,56 0, , ,3 33 0,50 0, , , , ,

19 Tarkkailukauden viikkojen sekä koko vuoden brutto- ja netto-ominaiskuormitukset. Koko vuoden kuormitus laskettiin Konttimäenalussuon, Tiirinsuon, Koivusuon ja Liittosuon ympärivuotisten asemien avulla. Laskennassa käytettiin em. soiden viikkojen kuormitusosuutta koko vuoden kuormituksesta, joka oli kiintoaineen osalta 72 %, COD Mn :n osalta 75 %, kokonaistypen osalta 70 % ja kokonaisfosforin osalta 69 %. Ahmonsuo Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe viikot l/s*km 2 g/ha*vrk brutto 24, ,9 16 0,50 0,10 38 tausta 42 10,4 0,42 netto ,08 koko vuosi g/ha*vrk brutto 17, ,63 tausta ,33 netto 30 7,6 0,30 kg/ha*v brutto ,23 tausta 11 2,8 0,11 netto ,12 Pintavalutuskentän teho Ahmonsuon pintavalutuskenttä vähensi melko tehokkaasti kiintoaineen, nitraattitypen, ammoniumtypen, fosforiyhdisteiden ja raudan pitoisuuksia sekä kohtalaisesti kokonaistypen pitoisuuksia. % Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe keskiarvo pit.red 1) = ainepitoisuus vähenee pintavalutuskentällä - = ainepitoisuus lisääntyy pintavalutuskentällä 1) koko tarkkailun tulevan ja lähtevän veden keskiarvojen reduktio 19

20 HIRSISUO Kuormitustarkkailun toimivuus 2012 Ei ongelmia Vähäisiä ongelmia Vakavia ongelmia Hirsisuon virtaamamittaus ja näytteenotto toteutuivat tarkkailuohjelman mukaisesti Sijainti ja pinta-alatiedot v Vesistöalue: Talasjoen va (95 km 2 ) Kunta: Sonkajärvi Peruskarttalehti: , Valmistelu alkoi: 1993 Tuotanto alkoi: 1993 Kuormittava ala: 61,3 ha, josta tuotannossa 49,4 ha Kuormitustarkkailu: 26,3 ha Ulkopuolisia vesiä kuormitusasemalla:7,1 ha Vesienkäsittelyjärjestelmä Kaikki vedet johdetaan kahteen laskeutusaltaaseen, joista toinen laskee laskuojan kautta Ahveroiseen, toinen Hirsipuron kautta Ahveroiseen. 20

21 Virtaama mittapadolla Hirsisuon mittausjakso oli keskivirtaama 16,7 l/s keskivaluma 63,7 l/s*km 2 Hirsisuon Telogin ja kenttämittausten ero vaihteli jonkin verran tarkkailujakson aikana. Anturin syvyys muuttui toukokuun lopulla. Mittapato Telog Havainto Ero cm cm cm ,6 Skyt 12, ,2 38,2 Skyt 13, ,4 Skyt 14, ,4 Skyt 11, ,0 Skyt -5, ,5 Skyt -7, ,0 2,2 Skyt -8, ,0 3 Skyt -8, ,0 2 Skyt -7, ,0 36,4 Skyt -1, ,0 3,2 Skyt -7, ,0 2,2 Skyt -7, ,2 4,9 Skyt -7, ,0 14,1 Skyt -5, ,0 24,5 Skyt -7, ,0 4,5 Skyt -8, ,0 6,7 Skyt -7, ,0 1,5 Skyt -8,5 21 viikot l/s l/s*km ,9 535, ,2 244, ,0 156,0 20 5,9 22,3 21 4,5 17,2 22 1,7 6, ,0 68,4 24 5,9 22, ,9 75,8 26 7,0 26,7 27 5,2 19, ,5 43,9 29 7,3 27,9 30 3,4 12,8 31 3,0 11, ,8 86,8 33 7,1 27,0 34 7,3 27,8 35 5,5 20,9 36 8,0 30,5 37 7,3 27, ,0 45,7 39 8,5 32, ,7 67, ,1 42, ,6 135, ,5 58, ,3 61, ,9 68, ,0 72, ,4 107,8 48 9,5 36,1 l/s l/s*km 2 toukokuu 22,7 86,3 kesäkuu 11,8 45,1 heinäkuu 6,5 24,8 elokuu 9,9 37,6 syyskuu 8,7 33,1 lokakuu 19,1 72,5 marraskuu 19,9 75,7

22 Veden laatu mg/l lähtevä n 19 min /mediaani maks 30 keskiarvo 10 O 2 mg/l lähtevä min /mediaani maks 60 keskiarvo 25 µg/l lähtevä min /mediaani maks 2400 keskiarvo 1083 µg/l lähtevä min /mediaani maks 43 keskiarvo 27 22

23 Kuormitus Viikottainen brutto-ominaiskuormitus tarkkailukaudella Viikko Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe l/s*km 2 g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk , ,3 2, , , , ,6 1, , , , , , ,6 0, , , , , , , , , , , , , , , , ,1 0, , ,0 0, , , , , , , , , , , , , , , , , , ,6 0, , ,1 36 1,0 0, , ,8 0, , ,2 0, , , , , , , , , , ,62 23

24 Tarkkailukauden viikkojen sekä koko vuoden brutto- ja netto-ominaiskuormitukset. Koko vuoden kuormitus laskettiin Konttimäenalussuon, Tiirinsuon, Koivusuon ja Liittosuon ympärivuotisten asemien avulla. Laskennassa käytettiin em. soiden viikkojen kuormitusosuutta koko vuoden kuormituksesta, joka oli kiintoaineen osalta 87 %, COD Mn :n osalta 87 %, kokonaistypen osalta 83 % ja kokonaisfosforin osalta 80 %. Hirsisuo Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe viikot l/s*km2 g/ha*vrk brutto 63, ,4 0, tausta ,2 netto ,22 koko vuosi g/ha*vrk brutto 51, ,1 tausta ,93 netto ,17 kg/ha*v brutto ,40 tausta 31 8,2 0,34 netto 105 9,4 0,06 Tarkkailukauden touko-lokakuun brutto-ominaiskuormitukset Vuoden 2008 osalta mukana ovat vain viikot eli elo-lokakuu. Brutto Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe toukolokakuu l/s*km 2 g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk , ,4 0, , ,9 22 1,4 0, , ,1 13 0,96 0, , ,2 0, , ,0 0, , ,3 30 1,2 0, , ,2 4,8 0,65 0, , ,4 3,2 0,52 0, , ,0 14 0,78 0,

25 KEVATUSSUO Kuormitustarkkailun toimivuus 2012 Ei ongelmia Vähäisiä ongelmia Vakavia ongelmia Näytteenotto ei tavoittanut kesän suurimpia virtaamahuippuja. Sijainti ja pinta-alatiedot v Vesistöalue: Salahmijärven lähialue (54 km 2 ) Kunta: Vieremä Peruskarttalehti: Valmistelu alkoi: 2005 Tuotanto alkoi: 2007 Tuotannossa 2012: 100 ha Vesienkäsittelyjärjestelmä Kaikki vedet johdetaan roudattomana kautena pintavalutuskentän kautta laskuojaa pitkin Salahmijärveen. Talvella pintavalutuskenttä ei ole käytössä. 25

26 Virtaama mittapadolla Mittausjakso oli keskivirtaama 9,6 l/s keskivaluma 9,6 l/s*km 2 Kevatussuon näytteenotto ei tavoittanut kovin hyvin kesän virtaamapiikkejä. Kevatussuon Telog toimi melko vakaasti koko mittausjakson. Mittapato Telog Havainto Ero cm cm cm ,5 16,4 Skyt 3, ,1 12,9 Skyt 1, ,9 Skyt -3, ,8 Skyt 0, ,3 Skyt 2, ,5 Skyt 0, ,3 Skyt 2, ,0 11,6 Skyt 1, ,0 6,1 Skyt 2, ,0 10,3 Skyt 2, ,0 10 Skyt 2, ,0 13,9 Skyt 0, ,0 24,3 Skyt -0, ,0 6,7 Skyt 1,7 viikot l/s l/s*km ,9 18,8 21 8,1 8,0 22 3,8 3,8 23 9,6 9,5 24 3,6 3,5 25 5,8 5,8 26 1,1 1,1 27 1,3 1, ,1 21, ,6 16,5 30 4,7 4,7 31 5,7 5, ,9 47,7 33 7,2 7,1 34 1,5 1,5 35 0,8 0,8 36 1,6 1,6 37 2,3 2,2 38 3,2 3,2 39 4,0 4, ,1 14, ,7 13, ,2 27, ,8 24,7 44 6,8 6,8 45 2,9 2,9 45 4,0 4,0 l/s l/s*km 2 toukokuu 5,7 5,6 kesäkuu 5,1 5,1 heinäkuu 10,0 10,0 elokuu 14,0 14,0 syyskuu 2,6 2,6 lokakuu 18,8 18,7 26

27 Veden laatu mg/l tuleva lähtevä n min 9 0, /mediaani maks keskiarvo 30 3,4 O 2 mg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo µg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo µg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo

28 Kuormitus Viikoittainen brutto-ominaiskuormitus tarkkailukaudella Viikko Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe l/s*km2 g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk 20 18, ,1 21 8,0 6, , ,8 3, ,6 0, , ,2 12 0, ,5 6, ,3 0, ,8 5, ,9 0, ,1 1,0 70 1,5 0, ,3 5,5 70 1,7 0, , , , ,33 0,20 1,7 0, , ,8 0,09 0,06 0,48 0,17 7,2 31 5, ,3 0, , ,3 33 7, ,6 0, ,5 5,1 73 1,8 0, ,8 2,1 45 1,0 0, ,6 4,1 88 2,1 0, ,2 1, ,7 0, ,2 1, ,8 0, ,0 6, ,1 0, , , , , , , , ,2 4,5 1,7 0, , ,0 0, ,9 7, ,0 0,17 28

29 Tarkkailukauden viikkojen sekä koko vuoden brutto- ja netto-ominaiskuormitukset. Koko vuoden kuormitus laskettiin Konttimäenalussuon, Tiirinsuon, Koivusuon ja Liittosuon ympärivuotisten asemien avulla. Laskennassa käytettiin em. soiden viikkojen kuormitusosuutta koko vuoden kuormituksesta, joka oli kiintoaineen osalta 55 %, COD Mn :n osalta 58 %, kokonaistypen osalta 53 % ja kokonaisfosforin osalta 53 %. Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe viikot l/s*km 2 g/ha*vrk brutto 9, ,2 1,6 0,69 0,40 18 tausta 9,9 17 4,3 0,17 netto 15 8,2 0,52 koko vuosi g/ha*vrk brutto 10, ,00 tausta ,82 netto 18 4,5 0,18 kg/ha*v brutto ,3 0,36 tausta 6,5 1,6 0,07 netto 54 4,7 0,30 Pintavalutuskentän teho Kevatussuon pintavalutuskentällä pitoisuusreduktio toimi erittäin hyvin kiintoaineen ja hyvin typpiyhdisteiden, kokonaisfosforin sekä raudan osalta.. Fosfaattifosforin pitoisuus kasvoi selvästi pintavalutuskentällä. % Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe keskiarvo pit.red 1) = ainepitoisuus vähenee pintavalutuskentällä - = ainepitoisuus lisääntyy pintavalutuskentällä 1) koko tarkkailun tulevan ja lähtevän veden keskiarvojen reduktio 29

30 KOIVUSUO Kuormitustarkkailun toimivuus 2012 Ei ongelmia Vähäisiä ongelmia Vakavia ongelmia 1 Automaattinen virtaamamittaus ei toiminut Virtaama tällä jaksolla on laskettu kenttämittausten perusteella. 2 Kevättulva meni suurelta osin mittapadon ohitse, ajanjakson virtaama perustuu arvioon. 3 Ylivuotoputki asennettu liian alas, koko kesän vettä meni myös sitä kautta suunnilleen yhtä paljon kuin mittapadolta. Mittapadon virtaama on kerrottu tämän takia kahdella. Sijainti ja pinta-alatiedot v Vesistöalue: Sulkavanjoen va (175 km 2 ) Kunta: Pielavesi Peruskarttalehti: Valmistelu alkoi: 2009 Tuotanto alkoi: 2011 Tuotanto: 39,6 ha Kuormittava ala: 46,5 ha Kuormitustarkkailu: 46,5 ha Vesienkäsittelyjärjestelmä Kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisella pintavalutuskentällä, josta vedet johdetaan Kolunpuron kautta Korpiseen. 30

31 Virtaama mittapadolla Mittausjakso: keskivirtaama 10,1 l/s keskivaluma 21,7 l/s*km 2 Kuormitusnäytteenotto tavoitti hyvin kevätvalunnan huipun. Syksyn virtaamahuippuja ei juuri tavoitettu. Mittapato cm EHP cm Havainto Ero cm ,0 Skyt 5, ,9 Skyt 2, ,5 17,5 Skyt 4, ,0 Skyt 3, ,0 22,7 Skyt 3, ,5 18,6 Skyt 3, ,0 9,6 Skyt 4, ,0 10 Skyt 3, ,0 10,3 Skyt 3, ,0 8,5 Skyt 3, ,0 12,1 Skyt 3, ,0 8,1 Skyt 2, ,0 9,8 Skyt 2, ,0 6,3 Skyt 3, ,0 8,4 Skyt 3, ,0 9,1 Skyt 3, ,0 14 Skyt 3, ,5 12,7 Skyt 3, ,5 13,4 Skyt 2, ,0 6,2 Skyt 3, ,0 4,5 Skyt -0,5 l/s l/s*km 2 Tammikuu 3,3 7,2 Helmikuu 2,1 4,5 Maaliskuu 2,8 6,0 Huhtikuu 55,8 120,1 Toukokuu 9,8 21,0 Kesäkuu 3,4 7,3 Heinäkuu 4,9 10,6 Elokuu 5,2 11,3 Syyskuu 3,7 8,0 Lokakuu 13,9 29,8 Marraskuu 14,8 31,9 Joulukuu 1,9 4,2 31 viikot l/s l/s*km 2 1 4,7 10,2 2 3,5 7,6 3 2,9 6,2 4 2,2 4,8 5 2,1 4,5 6 2,1 4,5 7 2,1 4,5 8 2,2 4,6 9 2,2 4,8 10 2,3 5,0 11 2,4 5,2 12 2,5 5,4 13 4,4 9,5 14 4,1 8, ,6 25, ,7 42, ,0 397, ,6 68, ,3 39,3 20 7,0 15,1 21 3,6 7,7 22 3,4 7,3 23 2,9 6,2 24 2,0 4,4 25 5,2 11,1 26 2,5 5,3 27 1,4 3,1 28 5,8 12,5 29 7,8 16,8 30 5,1 10,9 31 3,5 7, ,3 24,2 33 4,8 10,4 34 2,8 6,0 35 2,7 5,7 36 2,8 6,1 37 2,9 6,2 38 4,3 9,2 39 5,3 11,3 40 4,9 10, ,5 31, ,9 62, ,2 21, ,0 40, ,6 44, ,2 26,2 47 7,6 16,3 48 7,6 16,3 49 1,7 3,6 50 2,6 5,5 51 2,5 5,4 52 1,3 2,7

32 Veden laatu mg/l tuleva lähtevä n min /mediaani maks keskiarvo 12 5 O 2 mg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo µg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo µg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo

33 Kuormitus Viikoittainen brutto-ominaiskuormitus tarkkailukaudella Brutto Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe Viikko l/s*km 2 g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk 1 10, ,71 2 7, ,53 3 6, ,43 4 4,8 8, ,46 5 4,5 7, ,42 6 4,5 7, ,42 7 4,5 7, ,50 8 4,6 8, ,52 9 4,8 8, , ,0 8, , ,2 9, , ,4 9, , ,5 8, , ,8 7, , , ,6 1, , ,1 1, , , , ,6 0, , ,5 13 1,9 0, , ,9 5,0 0,73 0, , , , , , ,5 0, ,4 7, ,0 0, , ,7 26 5, ,3 27 3, ,8 0, , , , , , ,6 31 7, , , , , ,3 34 6, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,1 0, , ,2 0, , ,2 17 0,76 0, , , ,6 6, ,0 0, , , , , ,7 7, ,2 0,21 33

34 Tarkkailukauden touko-lokakuun (viikot 18-43) sekä koko vuoden brutto- ja nettoominaiskuormitukset Koivusuo Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe viikot l/s*km 2 g/ha*vrk brutto 16, ,9 14 1,9 0,62 39 tausta 16,2 28 7,0 0,28 netto ,6 koko vuosi g/ha*vrk brutto 21, ,6 tausta 38 9,4 0,38 netto ,2 kg/ha*v brutto ,57 tausta 14 3,4 0,14 netto ,44 34

35 Pintavalutuskentän teho Koivusuon pintavalutuskentällä kiintoaineen pitoisuusreduktio oli hyvä, kokonais- ja ammoniumtypen sekä raudan kohtalainen. Fosforiyhdisteiden pitoisuudet ja humuspitoisuutta kuvaava kemiallinen hapenkulutus sen sijaan kasvoivat pintavalutuskentällä. % Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe keskiarvo pit.red 1) = ainepitoisuus vähenee pintavalutuskentällä - = ainepitoisuus lisääntyy pintavalutuskentällä 1) koko tarkkailun tulevan ja lähtevän veden keskiarvojen reduktio 35

36 KONNUNSUO Kuormitustarkkailun toimivuus 2012 Ei ongelmia Vähäisiä ongelmia Vakavia ongelmia Näytteenotto ei tavoittanut pääosaa loppukesän ja loppusyksyn virtaamahuipuista. Sijainti ja pinta-alatiedot v Vesistöalue: Rikkajoen va (198 km 2 ) Kunta: Pyhäntä Peruskarttalehti: Valmistelu alkoi: 1978 Tuotanto alkoi: 1982 Kuormittava ala: 288,6 ha Tuotannossa: 248,6 ha Vesienkäsittelyjärjestelmä Kuivatusvedet johdetaan Lamujärveen laskevaa pohjoisinta lohkoa lukuun ottamatta laskeutusaltaiden ja kahden pumpun kautta kahdelle pintavalutuskentälle. Lamujärveen laskevalla lohkolla vedet kulkevat laskeutusaltaan kautta. Kuormitusnäytteenotossa on mukana pohjoisten osien (keltainen alue) kuivatusvedet lukuun ottamatta Lamujärveen laskevaa lohkoa. 36

37 Virtaama mittapadolla Mittausjakso oli keskivirtaama 41,4 l/s keskivaluma 15,3 l/s*km 2 Konnunsuon pintavalutuskentältä lähtevä virtaama oli hyvin vaihteleva vuonna Näytteenotto kattoi hyvin touko-kesäkuun virtaamapiikit, mutta huonosti heinäelokuun ja loka-marraskuun. Konnunsuon Telogin lukemien ja mittapadolta mitattujen lukemien ero vaihteli jonkin verran tarkkailujaksolla. Mittapato Telog Havainto Ero cm cm cm ,3 Skyt 2, ,3 Skyt 3, ,2 Skyt 3, ,1 Skyt 7, ,5 Skyt 1, ,0 24,6 Skyt 0, ,0 23,3 Skyt 0, ,0 30,7 Skyt 4, ,0 11,4 Skyt 0, ,0 10,9 Skyt -0, ,0 15,6 Skyt -0, ,5 25 Skyt 4, ,0 35,9 Skyt 1, ,0 27,9 Skyt 4,9 viikot l/s l/s*km ,5 27, ,5 8,3 22 6,8 2, ,9 9,6 24 7,1 2, ,2 26, ,9 5, ,7 3, ,8 15, ,5 19, ,8 11, ,7 36, ,9 40, ,2 24, ,0 5,2 35 7,2 2,7 36 5,5 2,0 37 5,2 1, ,6 8, ,6 8, ,7 25, ,0 17, ,5 32, ,6 25, ,9 13, ,0 25, ,7 16, ,1 20, ,0 5,9 l/s l/s*km 2 toukokuu kesäkuu 28,1 10,4 heinäkuu 36,0 13,3 elokuu 61,8 22,9 syyskuu 12,9 4,8 lokakuu 62,9 23,3 37

38 Veden laatu mg/l tuleva lähtevä n min 4 0, /mediaani maks keskiarvo 25 9 O 2 mg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo µg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo µg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo

39 Kuormitus Viikoittainen brutto-ominaiskuormitus tarkkailukaudella Viikko Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe l/s*km 2 g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk 20 27, , , ,5 0,12 0,06 0,24 0,12 5,0 22 2,5 4,4 70 1,1 0,03 0,02 0,07 0,03 1,5 23 9, ,7 0,11 0,02 0,33 0,16 7,0 24 2,6 6,9 69 1,3 0,03 0,01 0,09 0,04 1, , ,44 0,06 0,65 0, , ,0 0,09 0,01 0,13 0,05 3,7 27 3,9 1,7 99 2,3 0, ,1 6, ,6 0, , ,20 0,08 0,67 0, , ,4 0,12 0,05 0,39 0,17 9, , ,35 0,35 1,5 0, , ,39 0,39 1,7 0, , ,22 0,05 0,73 0, ,2 9, ,1 0,04 0,01 0,15 0,06 4,4 35 2,7 9,3 86 1,6 0, ,0 7,0 65 1,2 0, ,9 6,6 59 1,2 0, , ,8 0, , ,9 0,06 0,09 0,32 0,15 6, , ,18 0,29 1,0 0, , ,9 0, , , , ,83 0,05 0,50 0, , ,3 0,45 0,03 0,27 0,13 8, , ,84 0,06 0,51 0, , ,7 0,99 0,15 0,31 0, , ,3 1,2 0,19 0,38 0, ,9 5,1 97 2,5 0,36 0,06 0,11 0,05 3,6 39

40 Tarkkailukauden viikkojen sekä koko vuoden brutto- ja netto-ominaiskuormitukset. Koko vuoden kuormitus laskettiin Konttimäenalussuon, Tiirinsuon, Koivusuon ja Liittosuon ympärivuotisten asemien avulla. Laskennassa käytettiin em. soiden viikkojen kuormitusosuutta koko vuoden kuormituksesta, joka oli kiintoaineen osalta 57 %, COD Mn :n osalta 64 %, kokonaistypen osalta 59 % ja kokonaisfosforin osalta 57 %. Konnunsuo Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe viikot l/s*km 2 g/ha*vrk brutto 15, ,0 0,35 0,10 0,49 0,22 12 tausta 15,3 26 6,6 0,26 netto -0,7 1,4 0,22 koko vuosi g/ha*vrk brutto 13, ,82 tausta 110 4,7 0,58 netto 23 5,9 0,23 kg/ha*v brutto ,9 0,30 tausta 8,6 2,1 0,09 netto 40 1,7 0,21 Pintavalutuskentän teho Konnunsuon pintavalutuskentällä 2 pitoisuusreduktio toimi hyvin kemiallista hapenkulutusta lukuun ottamatta.. % Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe keskiarvo pit.red 1) = ainepitoisuus vähenee pintavalutuskentällä - = ainepitoisuus lisääntyy pintavalutuskentällä 1) koko tarkkailun tulevan ja lähtevän veden keskiarvojen reduktio 40

41 Huom. Alla olevassa taulukossa tulokset ovat vuoteen 2006 asti eteläiseltä pintavalutuskentältä 1, vuonna 2007 tarkkailu siirrettiin pohjoiselle pintavalutuskentälle 2. Vuosi Kiintoaine Kok.N Kok.P % % %

42 KONTTIMÄENALUSSUO Kuormitustarkkailun toimivuus 2012 Ei ongelmia Vähäisiä ongelmia Vakavia ongelmia Padottamisen vuoksi virtaama jouduttu arvioimaan , , 12.5., , ja Sijainti ja pinta-alatiedot v Vesistöalue: Ventojoen va ( 92 km 2 ) Kunta: Nilsiä Peruskarttalehti: Valmistelu alkoi: 1999 Tuotanto alkoi: 2000 Kuormittava ala: 73 ha, josta tuotannossa oli 58 ha Kuormitustarkkailu: 73 ha (100 % koko alasta) Ulkopuolisia vesiä kuormitusasemalla: 0 ha Vesienkäsittelyjärjestelmä Vesiensuojelurakenteina on sarkaojaaltaat varustettuna sihtiputkilla, kokoojaojissa virtaaman hidastusrakenteet, laskeutusallas sekä ennen Kotajärveä vesien jako maatumalle Kotajärven rannalla. 42

43 Virtaama mittapadolla Mittausjakso oli keskivirtaama 20,7 l/s keskivaluma 28,3 l/s*km 2 Näytteenotto tavoitti hyvin kevätvalunnan sekä kesäheinäkuun valuntahuiput. Elokuun ja loka-marraskuun valuntahuiput jäivät sen sijaan pääosin tavoittamatta. Mittapato cm Telog cm Havainto Ero cm ,4 Skyt 12, ,8 Skyt 11, ,0 Skyt 11, ,0 19,8 Skyt 10, ,0 50 Skyt 16, ,0 65,7 Skyt 11, ,0 32,1 Skyt 11, ,0 26,8 Skyt 13, ,0 22,0 Skyt 7, ,0 22,8 Skyt 7, tulvii 102,3 Skyt ,0 23,1 Skyt 7, ,0 52,1 Skyt 14, ,0 23,6 Skyt 14, ,0 24,3 Skyt 13, ,0 22,7 Skyt 13, ,0 26 Skyt 13, ,3 38,4 Skyt 14, ,0 27,4 Skyt 14, ,1 39,2 Skyt 15, ,0 25,8 Skyt 13, ,0 28,5 Skyt 14, ,0 19,3 Skyt 13,3 l/s l/s*km 2 Tammikuu 6,2 8,4 Helmikuu 4,1 5,7 Maaliskuu 5,4 7,4 Huhtikuu 69,4 95,1 Toukokuu 24,5 33,6 Kesäkuu 36,0 49,3 Heinäkuu 27,6 37,8 Elokuu 17,5 24,0 Syyskuu 16,0 21,9 Lokakuu 21,7 29,7 Marraskuu 18,5 25,4 Joulukuu 1,2 1,6 43 viikot l/s l/s*km 2 1 7,9 10,8 2 5,9 8,0 3 5,6 7,7 4 4,9 6,8 5 4,1 5,6 6 3,8 5,1 7 4,2 5,7 8 4,5 6,2 9 5,6 7,6 10 4,9 6,6 11 5,0 6,8 12 5,1 7,0 13 6,1 8,4 14 5,3 7, ,7 68, ,6 113, ,4 189, ,5 69, ,1 56, ,4 22, ,7 18, ,4 19, ,8 38, ,8 34, ,9 102, ,6 30, ,3 20, ,7 50, ,6 65, ,6 25, ,3 16, ,6 70,6 33 7,1 9,7 34 5,1 6,9 35 4,1 5, ,7 25, ,1 16, ,1 15, ,7 35, ,0 34,3 41 7,5 10, ,4 73,2 43 8,9 12, ,9 16, ,7 18, ,0 35, ,5 32,2 48 5,8 7,9 49 0,9 1,2 50 1,3 1,8 51 1,6 2,1 52 1,1 1,5

44 Veden laatu mg/l lähtevä n 23 min /mediaani maks 220 keskiarvo 27 O 2 mg /l lähtevä min /mediaani maks 91 keskiarvo 33 µg/l lähtevä min /mediaani maks 5100 keskiarvo 2300 µg/l lähtevä min /mediaani maks 230 keskiarvo 68 44