OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2011

Transkriptio

1 OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 211

2 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 211 Sisältö 1 JOHDANTO TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA PÄÄSTÖTARKKAILU VESISTÖTARKKAILU Vesistöalueen kuvaus Vesistötarkkailun tulokset YHTEENVETO VIITTEET Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Turvesoiden sijainti ja vesistötarkkailun havaintopaikat Turvesoiden päästötarkkailun tulokset Tehontarkkailun tulokset Vesistötarkkailun tulokset Veden laadun kehitys Paskajoessa ja Kaihuanjärvessä Veden laatu Olhavanjoen alaosalla Pöyry Finland Oy Hanna Kurtti, DI Yhteystiedot Tutkijantie 2 A 959 Oulu puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

3 1 1 JOHDANTO Olhavanjoen vesistöalueelle on laadittu Oulun vesi- ja ympäristöpiirin ja Vapo Oy:n kesken käydyn neuvottelun ( ) pohjalta turvetuotantoalueiden käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma (Vapo Oy 1993), jonka Oulun vesi- ja ympäristöpiiri on hyväksynyt kirjeellä nro 1191A26/111. Vasikkasuon turvetuotantoalueella on voimassa Pohjois-Suomen vesioikeuden lupapäätös 6/99/1 ( ), jonka Vaasan hallinto-oikeus on vahvistanut päätöksellä /6/3 (1.1.2). Vapo Oy on hakenut uutta ympäristölupaa Vasikkasuolle Lupahakemus on vireillä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa. Jakosuon turvetuotantoalueelle on annettu Pohjois-Suomen vesioikeuden lupapäätös 61/99/1 ( ) ja Vaasan hallinto-oikeuden lupapäätös /59/3 (1.1.2). Jakosuon hallinto-oikeuden päätökseen on haettu valitusoikeutta korkeimmalta hallintooikeudelta Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Vapo Oy:n valituslupahakemuksen antamallaan päätöksellä nro 191. Vapo Oy on hakenut uutta ympäristölupaa Jakosuolle Lupahakemus on vireillä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa. Jakosuon pintavalutuskentän tehoa on tarkkailtu kesällä 211, kuten lupahakemuksen täydennyksessä ( ) on esitetty. Tässä raportissa esitetään yhteenveto Olhavanjoen vesistöalueen turvetuotantosoiden päästö- ja vesistötarkkailutuloksista. 2 TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA Tarkkailukaudella 211 ( ) Ilmatieteen laitoksen Oulunsalon havaintoasemalla keskilämpötila oli 2,3 C, joka oli,1 o C pitkän ajan keskiarvoa matalampi. Talvi (marras-maaliskuu) oli keskimääräistä kylmempi, ja kylmiä olivat etenkin joulu- ja maaliskuu, jotka olivat yli 6 astetta pitkän ajan keskiarvoa kylmempiä. Kevät, kesä ja syksy olivat kokonaisuutena keskimääräistä lämpimämpiä (Kuva 1). Huhti-, kesä-, heinä-, syys- ja lokakuu olivat kaikki yli 2 astetta lämpimämpiä kuin pitkän ajan keskiarvo. C Tarkkailukausi 211 Tarkkailukausi marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka Kuva 1 Kuukausittaiset keskilämpötilat Oulunsalossa (Ilmatieteen laitos).

4 2 Tarkkailukauden kokonaissademäärä oli 586 mm, kun vuosien keskimääräinen sadesumma Oulunsalossa on 447 mm eli tarkkailukausi oli tavanomaista sateisempi (Kuva 2). Heinäkuu oli erityisen sateinen. Silloin satoi yli kaksinkertainen määrä pitkän ajan keskiarvoon verrattuna. Myös kesä-, syys-, ja lokakuu olivat sateisia. Marras- ja joulukuu olivat vähäsateisia. mm Tarkkailukausi 211 Tarkkailukausi marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka Kuva 2 Kuukausittaiset sademäärät Oulunsalossa (Ilmatieteen laitos). 3 PÄÄSTÖTARKKAILU Olhavanjoen vesistöalueen turvetuotantosuot sijaitsevat vesistöalueen yläosalla, Paskajoen valuma-alueella (liite 1). Olhavanjoen vesistöalueella on kaksi turvetuotantoaluetta, Jakosuo ja Vasikkasuo, jotka molemmat ovat Vapo Oy:n hallinnassa. Turvetuotannon kokonaispinta-ala vuonna 211 oli 434 ha, josta 41 ha oli tuotannossa, 2 ha tuotantokunnossa ja 31 ha poistunut tuotannosta. Jakosuolla 135 ha alueelta tulevat valumavedet käsitellään kesäaikana kemiallisesti ja talvella laskeutusaltaalla. 11 ha:n alueella vesienkäsittelymenetelmänä on ympärivuotinen pintavalutus. Vasikkasuolla 128 ha:n alueella on kesällä pintavalutus ja muutoin (kesällä 37 ha, talvella 165 ha) valumavedet johdetaan vesistöön laskeutusaltaiden kautta. Kesällä 211 Jakosuolla tarkkailtiin päästöjä vesistöön ja vesienkäsittelyn tehoa pintavalutuskentällä sekä kemikalointiasemalla. Kemikaalipumppaus aloitettiin ja lopetettiin Näytteet otettiin pintavalutuskentän ylä- ja alapuolelta sekä kemikalointiasema 1:ltä kahden viikon välein, ja kem1:n yläpuoliselta pisteeltä kuukauden välein. Vasikkasuolla ei ollut päästötarkkailua. Tarkkailun perustulokset ovat liitteenä 2. Tarkkailusoiden vuotuiset päästöt vesistöön on laskettu ympärivuotisten päästötarkkailun perusteella Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 212), missä vuosipäästöjen laskentaperusteet on tarkemmin esitetty. Taulukossa (Taulukko 1) on esitetty Jakosuon (kem1) kesän valumat. Kesän keskivaluma (8,1 l/s km 2 ) oli pienempi kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tarkkailusoilla keskimäärin (12,5 l/s km 2 ) ja Jakosuolla kahtena edelliskesänä. Jakosuon pintavalutuskentällä ei mitattu virtaamaa.

5 3 Taulukko 1 Jakosuon (kem1) keski-, minimi- ja maksimivalumat kesällä 211. Suo Jakso Mittapadon Mq Nq Hq valuma-alue ha l/s km2 l/s km2 l/s km2 Kemiallinen käsittely Jakosuo, kem ,1, 37,3 Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tuotantovaiheen suot (n=6) 12,5 1,8 16 Jakosuo, kem ,, 76,7 Jakosuo, kem1 29 9,,7 41, Taulukossa (Taulukko 2) on esitetty Jakosuon kesän keskimääräinen valumavesien laatu. Jakosuon, kem1 valumaveden laatu oli parempi kuin keskimäärin kaikilla Pohjois- Pohjanmaan ja Kainuun tarkkailusoilla. Erityisesti kemikalointiaseman jälkeisen valumaveden humus-, kiintoaine-, ja rautapitoisuudet olivat huomattavasti pienempiä. Sen sijaan epäorgaanisen typen pitoisuus oli selvästi suurempi kuin keskimäärin. Toisaalta kemiallista käsittelyä ei ole suunniteltu typen poistoon. Veden ph oli matalampi kuin keskimäärin johtuen mitä ilmeisimmin kemiallisesta vedenkäsittelystä sekä sulfidimaan hapettumisesta. Kaikkiin Pohjois-Pohjanmaan kemikalointiasemallisten tarkkailusoiden (3 kpl) keskimääräisiin vedenlaatuihin nähden Jakosuon (kem1) veden laatu oli raudan, kiintoaineen ja humuksen osalta parempi. Vesi ei myöskään ollut yhtä hapanta kuin kemikalointiasemilla keskimäärin. Peilattaessa Jakosuon kemikalointiaseman tuloksia edellisvuoteen huomataan, ettei merkittäviä eroja ollut muilta osin, mutta fosforipitoisuudet ovat nousseet huomattavasti Jakosuon, pvk valumaveden laatu oli fosforia lukuun ottamatta parempi tai samalla tasolla kuin keskimäärin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tarkkailusoilla. Fosforia on alueella luontaisesti paljon, ja pintavalutuskentän yläpuolella fosforipitoisuudet olivat korkeita. Taulukko 2 Jakosuon valumavesien keskimääräinen laatu kesällä 211. Suo n ph CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Jakosuo, kem1 1 5, ,7 Jakosuo, pvk 11 6, ,7 PPO:n ja Kainuun tuotantovaiheen suot , ,2 PPO:n ja Kainuun kaikki kem-suot , PPO:n ja Kainuun kaikk pvk-suot , ,7 Jakosuo, kem ,7 4, ,2 Jakosuo, kem1 29 5,8 6, ,3

6 4 Edellisvuosien tapaan Jakosuon kemikalointiasema toimi kesällä 211 hyvin (Taulukko 3). Humuksen poistoteho oli 77 %, fosforin 95 %, raudan 55 % ja kiintoaineen 7 %. Typen poistoteho oli 37 %. Nitriitti-nitraattitypen pitoisuus laski hieman kun taas ammoniumtyppipitoisuudet pitoisuudet kasvoivat jonkin verran. Kemiallinen käsittely laskee veden ph:ta. Heinäkuussa kemikalointiaseman alapuolelta mitattiin kuivan jakson jälkeen sulfidimaan hapettumisesta johtuen todella matala ph 3,7. Samanaikaisesti raudan pitoisuus oli normaalia korkeampi. Pintavalutuskentän teho ei ole yhtä hyvä kuin kemikaloinnin teho. Pintavalutuskenttä poistaa jonkin verran typpeä ja kiintoainetta (Taulukko 4). Taulukko 3 Jakosuon kemikaloinnin teho kesällä 211. Näyte Tunnus Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine N:o mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l 1 Yläpuoli , , , 2 Yläpuoli , Yläpuoli , Yläpuoli , Alapuoli ,3 4, , ,3 2 Alapuoli ,7 5, ,8 3 Alapuoli , 5, ,4 4 Alapuoli ,2 4, ,8 KESÄ Kemikalointiaseman yläpuoli 7, Kemikalointiaseman alapuoli 5, Erotus Teho % Nitraatti-nitriitti typen tummennetut arvot puolet määritysrajasta (< 5)

7 Taulukko 4 Jakosuon pintavalutuskentän teho kesällä Näyte Tunnus Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO2,3-N NH 4 -N Fe Kiintoaine N:o mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l 1 pvk1 yp , pvk1 yp , ,2 3 pvk1 yp , ,6 4 pvk1 yp , , ,2 5 pvk1 yp , , 6 pvk1 yp , pvk1 yp , ,2 8 pvk1 yp , pvk1 yp , ,3 1 pvk1 yp , ,8 11 pvk1 yp , ,8 1 pvk1 ap , ,8 2 pvk1 ap , ,8 3 pvk1 ap , ,5 4 pvk1 ap , , , 5 pvk1 ap , , 6 pvk1 ap , , pvk1 ap , , ,1 8 pvk1 ap , , , 9 pvk1 ap , ,6 1 pvk1 ap , , 11 pvk1 ap , , Pintavalutuskentän yläpuoli 6,9 31, ,7 Pintavalutuskentän alapuoli 6,5 32, ,7 Erotus Teho % Nitraatti-nitriitti typen tummennetut arvot puolet määritysrajasta (< 5) Jakosuon ominaispäästöt tuotantokaudella 211 on esitetty taulukossa (Taulukko 5). Kaikkiin Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun soihin nähden Jakosuon kem1 päästöt olivat etenkin humuksen, raudan ja kiintoaineen suhteen selvästi pienemmät. Kokonaistyppipäästöt olivat hieman pienemmät ja kokonaisfosforipäästöt olivat samalla tasolla. Edellisvuoteen verrattuna kaikki muut paitsi humus- ja kokonaisfosforipäästöt olivat pienentyneet. Jakosuon pintavalutuskentän kuormitus oli humuksen ja kiintoaineen osalta pienempi kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun soilla keskimäärin. Muutoin kuormitus oli samaa tasoa tai hieman suurempi. Taulukko 5 Jakosuon ominaispäästöt kesällä 211. Bruttopäästöt Nettopäästöt Suo CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto- Kok.P Kok.N Kiinto- NO2-N aine aine g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d Kemiallinen käsittely Jakosuo, kem1 74,4, 1,8 3, ,2 6,8 8, Jakosuo, pvk * 323 1,5 1,2 12 1,3 3, ,3 7,3 27 PPO:n ja Kainuun tuotantovaiheen suot (n=55) 45,5,2 14,3 3, ,3 9,3 87 Jakosuo, kem ,18,9 16 1, , Jakosuo, kem ,8,2 9,1,25 3,2 6,1 22, 4,6 3,9 * virtaama arvioitu

8 6 Jakosuon kemikalointiaseman päästöt vesistöön laskettiin kesän ja syksyn osalta sen omilla ominaispäästöillä. Muilta osin Jakosuon vuosipäästöt laskettiin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 212) esitettyjen vesienkäsittelymenetelmittäin jaettujen ominaiskuormituslukujen avulla (Taulukko 6). Vasikkasuolla ei ollut kesällä 211 tarkkailua joten sen päästöt laskettiin kokonaisuudessaan taulukon 6 pohjalta. Taulukko 6 Vuosikuormituksen laskennassa käytetyt ominaiskuormitusluvut vesienkäsittelymenetelmittäin (Pöyry Finland Oy 212). Laskeutusaltaalliset suot Brutto Netto Jakso soita COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d kpl g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d talvi ,1 9,1 54 1,1 7,4 47 kevät , , kesä , , syksy , , vuosi kg/ha/a ,3 8,4 72,3 6, 63 Pintavalutuskentälliset suot talvi ,1 4,6 9,5,1 3,2 4,4 kevät , , kesä , ,3 7,9 49 syksy , , vuosi kg/ha/a ,2 5,6 19,1 3,6 12 Jakosuon ja Vasikkasuon kokonaispäästöt vesistöön on esitetty taulukossa (Taulukko 7). Päästöt olivat kaiken kaikkiaan hieman suurempia tai samalla tasolla kuin kahtena edellisvuonna, mutta selvästi pienemmät kuin vuosina 27 ja 28. Kiintoainepäästöt ovat pienentyneen vuodesta 28 asti. Taulukko 7 Turvetuotantosoiden vuosipäästöt (kg/a) Olhavanjoen vesistöalueella vuonna 211 ( ). Suo pinta-ala Bruttopäästöt Nettopäästöt COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Jakosuo Vasikkasuo yhteensä

9 4 VESISTÖTARKKAILU Vesistöalueen kuvaus Olhavanjoen vesistöalue sijaitsee Iin kunnan alueella. Vesistöalueen pinta-ala on 326 km 2 ja järvisyys,6 %. Vesistöalueen yläosalta saa alkunsa Paskajoki, joka laskee Kaihuanjärveen. Se on vesistöalueen suurin järvi ja sen pinta-ala on 43 ha. Olhavanjoki alkaa Kaihuanjärvestä ja laskee Perämereen. Olhavanjoen pituus on 29 km ja putous Kaihuanjärvestä Perämereen on 76,5 m. Suurimmat sivu-uomat ovat Vuosioja ja Vaaraoja. Olhavanjoki on säännöstelemätön. Olhavanjoen vesistöalue on pääosin suota, josta suurin osa on metsäojitettu. Olhavanjokivarsi on pääosin asuttua. Jokea kuormittavat metsätalous, maatalous, haja-asutus ja turvetuotanto. Olhavanjoen vesi on erittäin humuspitoista ja runsasravinteista. Vesi on väriltään ruskeaa, johon osaltaan vaikuttaa erittäin korkea rautapitoisuus. Ympäristöviranomaisten tekemän vesistöjen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (2 23) mukaan Olhavanjoen, Kaihuanjärven ja Paskajoen vedenlaatu on välttävä. Ekologisen luokituksen mukaan Olhavanjoen tila on tyydyttävä. Paskajoelle ja Kaihuanjärvelle ei ole tehty ekologista luokitusta. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa on arvioitu, että Olhavanjoen vesistöalueelle tulevasta ravinnekuormituksesta (ilman luonnonhuuhtoumaa) noin 9 % fosforista ja 19 % typestä on peräisin turvetuotantoalueilta; maatalouden kuormituksella sekä fosforin osalta myös haja-asutuksella ja metsätaloudella on turvetuotantoa suurempi osuus (Kuva 3). Kok.P Kok.N Yhdyskunnat Haja-asutus Teollisuus ja kaivostoiminta Turvetuotanto Kalankasvatus Maatalous Metsätalous Hulevedet Laskeuma vesiin Luonnonhuuhtouma Kuva 3 Olhavanjokeen tulevan arvioidun ravinnekuormituksen jakautuminen eri kuormituslähteiden kesken (lähde: Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma , Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ympäristökeskukset 29). 4.2 Vesistötarkkailun tulokset Vuonna 211 vesistötarkkailu toteutettiin huhtikuussa, heinäkuussa ja syyskuussa seuraavilla havaintopaikoilla: Havaintopaikka Koordinaatit Pa Paskajoki Ka Kaihuanjärvi

10 8 Vesistötarkkailun havaintopaikat on esitetty kartalla liitteessä 1, vuoden 211 tarkkailutulokset liitteessä 4 sekä yhteenveto vuosien tuloksista liitteessä 5. Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen veden laadun seurantatulokset Olhavanjoen alaosalta (4 havaintokertaa) ovat liitteessä 6. Keväällä Paskajoen happitilanne oli hyvä happipitoisuus ollessa 11,3 mg/l. Kaihuanjärvessä happitilanne oli tyydyttävä (kyll.% 64). Molemmilla tarkkailupisteillä vesi oli lievästi hapanta. Sähkönjohtavuuden arvot olivat matalia. Kaihuanjärvessä sähkönjohtavuus oli hieman Paskajokea suurempi. Vesi oli molemmilla havaintopaikoilla hyvin tummaa. Paskajoen ja Kaihuanjärven kokonaisfosforipitoisuudet, sekä Paskajoen kokonaistyppipitoisuudet olivat matalammalla tasolla kuin yleensä 2-luvulla. Kaihuanjärvessä typpipitoisuudet olivat samalla tasolla kuin yleensä 2-luvulla (liitteet 5.1 ja 5.2). Heinä- ja syyskuussa Paskajoen ja Kaihuanjärven happitilanne oli tyydyttävä. Veden ph oli neutraalin tuntumassa ja sähkönjohtavuus oli luonnonvesien tavanomaista tasoa. Vesi oli hyvin tummaa ja rautapitoista ( µg/l). Humuspitoisuudet olivat varsin korkeita ja Paskajoessa ja Kaihuanjärvessä oli myös runsaasti fosforia. Kokonaistyppipitoisuudet olivat edellisvuosien tasolla. Jakosuon kemikalointiasemalta heinäsyyskuussa lähteneessä vedessä oli varsin vähän humusta (COD Mn ) ja fosforia, ja pitoisuudet olivat selvästi Paskajokea ja Kaihuanjärveä pienemmät. Typen osalta Jakosuon pitoisuus oli samalla tasolla tai suurempi kuin vesistöpisteillä. Heinäkuussa kiintoainepitoisuudet olivat hieman kohonneita. Syyskuussa vesi oli varsin kirkasta. Matalassa ja pehmeäpohjaisessa Kaihuanjärvessä tuuli sekoittaa helposti sedimenttiä vesimassaan, jolloin vedenlaatu saattaa nopeasti ajoittain heikentyä. Järvessä oli näkösyvyyttä vuoden 211 havaintokerroilla 3 6 cm (kokonaissyvyys 1,4 m). Jakosuon kemikalointiasemalta lähteneessä vedessä oli melko vähän kiintoainetta (Kuva 4). Paskajoessa oli heinäkuussa enemmän ammoniumtyppeä kuin Kaihuanjärvessä; Jakosuon koholla olleet ammoniumpitoisuudet ovat voineet vaikuttaa tähän. Heinäkuun havaintokerralla veden hygieeninen laatu oli fekaalisten koliformisten bakteerien määrän perusteella Paskajoessa välttävä (6 kpl/1 ml), ja Kaihuanjärvessä erinomainen ( kpl/1 ml) (liite 4). Kaihuanjärven a-klorofyllipitoisuus oli molemmilla näytteenottokerroilla rehevällä tasolla Olhavanjoen alaosalla (rautatiesilta, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, liite 6) happitilanne oli parempi kuin Paskajoessa ja Kaihuanjärvessä. Fosforipitoisuudet olivat joen alaosalla huomattavasti pienempiä, ja kokonaistyppipitoisuudet hieman pienempiä. Väriluvussa, humuspitoisuudessa (COD Mn ), kiintoainepitoisuudessa ja rautapitoisuuksissa ei suuria eroja ilmennyt.

11 9 mg/l COD Mn mg/l 16, 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2, Kiintoaine , µg/l 3 Kok.P µg/l 14 Kok.N Jakosuo, kem1 Paskajoki Jakosuo, pvk Kaihuanjärvi Kuva 4 Paskajoen ja Kaihuanjärven veden laatu näytteenottoajankohtina sekä vastaavaan aikaan Jakosuon kemikalointiasema 1:ltä ja pintavalutuskentältä lähteneen veden laatu v Kemikalointiasemalta ei otettu näytteitä huhtikuussa. Veden laadun kehitys Veden laadun vaihtelut ovat olleet sekä Paskajoessa että Kaihuanjärvessä suuria (Kuva 5). Varsinkin Kaihuanjärvessä, mutta myös Paskajoessa kevättalvinen happitilanne on ollut usein heikko. Kaihuanjärven vesi oli kevättalvella 23 hapetonta ja kevättalvella 24 lähes hapetonta. Myös kevättalvella 21 oli vakavia happiongelmia. Avovesikaudella happitilanne on ollut enimmäkseen hyvä. Sekä Paskajoessa että Kaihuanjärvessä vesi on hyvin tummaa. Paskajoen veden väriarvo on laskenut hieman avovesikaudella 199-luvun puolesta välistä viime vuosiin, mutta kevättalven väriarvot ovat hieman kasvaneet (Kuva 5). Kaihuanjärven veden väriarvot laskivat avovesikaudella vuosina 26 21, mutta samaan aikaan kevättalven väriarvot kasvoivat. Vuonna 211 suunnissa tapahtui muutos: kevään väriarvo kääntyi laskuun, ja kesän nousuun. Sekä Paskajoen että Kaihuanjärven COD Mn -arvot ovat vaihdelleet suuresti, eikä selvää kehityssuuntaa ole havaittavissa (Kuva 5). Kesän COD Mn -arvot olivat selvästi koholla vuosina sekä 24 ja Kaihuanjärvessä myös 28. Myös kesän kiintoainepitoisuuksissa vaihtelu on ollut suurta, eikä selvää kehityssuuntaa ole havaittavissa. Kaihuanjärvessä on todettu suurempia pitoisuuksia kuin Paskajoessa. Kevättalven kiintoainepitoisuudet ovat olleet varsin pieniä lukuunottamatta Kaihuanjärven vuosien 23 ja

12 1 24 korkeita pitoisuuksia. Muutaman viime vuoden ajan kevättalven kiintopitoisuudet ovat olleet molemmissa kohteissa nousussa. Kevättalviset fosforipitoisuudet ovat olleet koholla erityisesti Paskajoessa, missä vuosien väliset pitoisuusvaihtelut ovat olleet suuria. Vuona 211 pitoisuudet olivat kuitenkin pieniä. Kaihuanjärvessä pitoisuusvaihtelu on ollut vähäisempää. Paskajoen avovesikauden aikaisissa kokonaisfosfori- ja typpipitoisuuksissa on havaittavissa lievästi laskeva suuntaus. Kaihuanjärven tuloksissa ei ole havaittavissa selkeitä kehityssuuntia (Kuva 5). kyll. % Happi mg/l Pt Väri mg/l COD Mn mg/l Kiintoaine µg/l Kok.P µg/l Kok.N Paskajoki Talvi Paskajoki Kesä Kaihuanjärvi Talvi Kaihuanjärvi Kesä Kuva 5 Paskajoen ja Kaihuanjärven veden laatu vuosina talvella (n=1) ja avovesikaudella (n=2 5)

13 11 Olhavanjoen vesistötarkkailun analyysivalikoimaan kuuluu epäorgaanisista ravinteista ainoastaan ammoniumtyppi. Ammoniumtyppeä on ollut vedessä talvella runsaasti. Kesällä ammoniumtyppipitoisuudet ovat olleet selvästi pienempiä. Kaihuanjärven a-klorofyllipitoisuus on vaihdellut enimmäkseen välillä 1 3 µg/l, eikä selvää kehityssuuntaa ole havaittavissa (Kuva 6). µg/l 4 a-klorofylli Kaihuanjärvi Kesä Kuva 6 Kaihuanjärven a-klorofyllipitoisuus avovesikauden keskiarvona (n=2-5). Kokonaisravinteiden pitoisuuksien perusteella pääteltynä tuotantoa rajoittava ravinne sekä Paskajoessa että Kaihuanjärvessä on typpi. Tuotantoa voivat rajoittaa myös muut tekijät kuin ravinteiden saatavuus (esim. valon määrä ja virtaustekijät). Jakosuon kemikalointiaseman vaikutuksista alapuolisen vesistön veden laatuun vuonna 28 tehdyn selvityksen (Pöyry Environment Oy 28) mukaan kemiallisen käsittelyn vaikutus on nähtävissä lähinnä Jako-ojassa. Jo Jako-ojan alaosalla kemiallisen käsittelyn veden laatua parantava vaikutus näkyy epäsäännöllisemmin, mikä johtuu alueelle tulevista muista heikkolaatuisemmista ojavesistä. Paskajoen fosforipitoisuuksissa viime vuosina havaittu lievä laskeva suuntaus voi osittain johtua Jakosuon kemiallisen käsittelyn vaikutuksista, mutta muut alueelle laskevat fosforipitoiset vedet pitävät Paskajoen fosforipitoisuuden edelleen korkeana. 5 YHTEENVETO Olhavanjoen vesistöalueella on kaksi Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta, Jakosuo ja Vasikkasuo. Jakosuolla on osalla alueesta käytössä kesäaikainen kemiallinen puhdistus ja talvella laskeutusallas ja osalla alueesta on käytössä ympärivuotinen pintavalutus. Vasikkasuolla osalla alueesta on käytössä kesällä pintavalutuskenttä ja muutoin valumavedet johdetaan laskeutusaltaiden kautta. Vuonna 211 turvetuotannon kokonaispinta-ala oli 434 ha, josta 41 ha oli tuotannossa. Päästötarkkailua toteutettiin kesällä 211 Jakosuolla. Jakosuolla valumavesi oli hieman parempilaatuista turvesoiden keskitasoon nähden. Erityisesti humuksen, fosforin ja kiintoaineen pitoisuudet olivat alhaisia. Jakosuon kemikalointiasemalla 1 kemiallisen vesienkäsittelyn teho oli hyvä. Kemikalointi poisti humusta, forforia ja kiintoainetta sekä rautaa. Olhavanjoen turvesoiden bruttopäästöt olivat noin 45 kg/a COD Mn, 14 kg/a fosforia, 2 77 kg/a typpeä ja 12 2 kg/a

14 12 kiintoainetta. Vastaavat nettopäästöt olivat 18 kg/a fosforia, kg/a typpeä ja kg/a kiintoainetta. Turvetuotannon päästöt Olhavanjoen vesistöalueella kasvoivat vuonna 211 fosforipäästöjen osalta 22 %, humuspäästöjen (COD Mn ) osalta 8 % ja typpipäästöjen osalta 6 % vuoteen 21 verrattuna. Kiintoainepäästöt pienenivät 13 %. Olhavanjoen turvetuotannon vesistötarkkailu toteutettiin tarkkailuohjelman (Vapo Oy 1993) mukaisesti. Tarkkailun havaintopaikat sijaitsevat Paskajoessa ja Kaihuanjärvessä. Paskajoen ja Kaihuanjärven vesi on yleensä hyvin tummaa suuresta humuksen ja raudan määrästä johtuen. Fosforia vesissä on varsin runsaasti. Vuosien väliset fosforin pitoisuusvaihtelut ovat olleet suuria ja fosforitasoa voi nostaa alueen maaperässä esiintyvät rautamineraalit. Vuonna 211 kokonaisfosforipitoisuudet olivat etenkin talviaikaan tavanomaista pienempiä. Paskajoen avovesikauden aikaisissa kokonaisfosfori- ja typpipitoisuuksissa on havaittavissa lievästi laskeva suuntaus, mutta Kaihuanjärven tuloksissa ei ole havaittavissa selkeitä kehityssuuntia Jakosuolla vuonna 23 käyttöönotettu kemiallinen kuivatusvesien käsittely on vähentänyt erityisesti vesistöön kohdistuvaa avovesikauden fosforikuormitusta. Jakosuon kemikalointiasemalta heinä-syyskuussa lähteneessä vedessä oli varsin vähän humusta (COD Mn ) ja fosforia, ja pitoisuudet olivat selvästi Paskajokea ja Kaihuanjärveä pienemmät. Typen osalta Jakosuon pitoisuus oli samalla tasolla tai suurempi kuin vesistöpisteillä. 6 VIITTEET Ilmatieteen laitos (21 211). Ilmastopalvelu. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ympäristökeskukset (29). Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma Pöyry Environment Oy (28). Selvitys Jakosuon kemikalointiaseman vaikutuksista alapuolisen vesistön vedenlaatuun vuosina Moniste. Pöyry Finland Oy (212). Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 211. Oulu. Moniste. Vapo Oy (1993). Olhavanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma. Moniste.

15

16 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Olhavanjoen turvetuotannon tarkkailu v. 211 Kohde: Jakosuo Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: kem1 Kunta: Ii Koodinaatit: Vesistöalue: Olhavanjoki Projekti: Purkuvesistö: Paskajoki - Kaihuanjärvi Tarkkailuluokka: Kesä Mittapadon valuma-alue: 145,6 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 kem1 mp , kem1 mp ,8 3, , , 745 5,9 3 kem1 mp ,3 4, < , ,1 61 4, ,3 12,,1 1,1, kem1 mp ,8 28, , , 26, , , , kem1 mp ,7 5, , , , ,3 21,,1 5 1,31 2, kem1 mp ,6 5, , ,2 68, ,8 54, kem1 mp , 5, , ,5,8 3, 135 1,4 48,1,4 1,65 7, kem1 mp ,3 4, , , , ,1 46, kem1 mp ,2 4, , ,5 13, , ,5 13, kem1 mp ,4 3, , , , 477 3,8 1, KESÄ keskiarvo 5,8 7, ,7 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 124 8,1 74,36,2 1,8 3, keskihajonta 1,2 7, ,2 Nettokuormitus g/ha d 7 8 Lisätiedot: Virtaustiedot otettu vesistömallista Virtaus heikkoa, padottaa Virtaustietoja ei saatavilla Kemikalointi lopetettu Jakelu: Vapo Oy (petri.tahtinen@vapo.fi, seppo.jarvinen@vapo.fi, irma.tommila@vapo.fi) Sivu 1 (2) Jakosuo_Kem 1_211.xls; tulostus /13:9

17 Jakosuo kem1 l/s km Valuma keskiarvo näyte mg/l 2, 15, 1, 5,, Kiintoaine kuormitus 211 pitoisuus 211 g/ha/d µg/l 25 Kokonaisfosfori g/ha/d 3, µg/l 25 Kokonaistyppi g/ha/d , , , kuormitus 211 pitoisuus 211 kuormitus 211 pitoisuus 211 Sivu 2 (2) Jakosuo_Kem 1_211.xls; tulostus /13:9

18 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Olhavanjoen turvetuotannon tarkkailu v. 211 Kohde: Jakosuo Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: kem1 yp Kunta: Ii Koodinaatit: Vesistöalue: Olhavanjoki Projekti: Purkuvesistö: Paskajoki - Kaihuanjärvi Tarkkailuluokka: teho Mittapadon valuma-alue: ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 kem1 yp , kem1 yp , < kem1 yp , kem1 yp , ,3 5 kem1 yp , , KESÄ keskiarvo 7, keskihajonta,3 8, , Lisätiedot: Jakelu: Vapo Oy (petri.tahtinen@vapo.fi, seppo.jarvinen@vapo.fi, irma.tommila@vapo.fi) Sivu 1 (2) Jakosuo_Kem 1_211.xls; tulostus /13:1

19 Jakosuo kem1 mg/l 14, Kiintoaine 12, 1, 8, 6, 4, 2,, kem1 ap kem1 yp µg/l 3 Kokonaisfosfori µg/l 25 Kokonaistyppi kem1 ap kem1 yp kem1 ap kem1 yp Sivu 2 (2) Jakosuo_Kem 1_211.xls; tulostus /13:1

20 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Olhavanjoen turvetuotannon tarkkailu v. 211 Kohde: Jakosuo Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Ii Koodinaatit: Vesistöalue: Olhavanjoki Projekti: Purkuvesistö: Paskajoki - Kaihuanjärvi Tarkkailuluokka: Kesä Mittapadon valuma-alue: 12,3 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk1 ap , , ,8 2 pvk1 ap , ,8 23, ,1 3 pvk1 ap , ,8 11, 491 5,6 4 pvk1 ap , ,5 1, ,9 5 pvk1 ap , < , 221 2,5 6 pvk1 ap ,4 49, , 21, , 7 pvk1 ap , < ,7 8 pvk1 ap , < , ,1 9 pvk1 ap , < , 9,5 34 3,9 1 pvk1 ap , , ,2 11 pvk1 ap , , ,9 12 pvk1 ap , ,4 13 pvk1 ap , , ,8 14 pvk1 ap , , ,2 15 pvk1 ap , ,8 12, , KEVÄT keskiarvo 6, keskihajonta KESÄ keskiarvo 6,5 32, ,7 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d , ,49 1,2 12 1,3 3, keskihajonta,1 12,1 85,7 78, ,7 Nettokuormitus g/ha d 1, SYKSY keskiarvo 6,4 3,3 86,7 66, ,3 keskihajonta,1 5,1 17,2 16, , ,9 Jakelu: Vapo Oy (petri.tahtinen@vapo.fi, seppo.jarvinen@vapo.fi, irma.tommila@vapo.fi) Lisätiedot: Padottaa Kesän keskimääräinen kuormitus laskettu PPO:n pintavalutuskentällisten turvesoiden keskivalumalla 11,6 l/s km2. Sivu 1 (2) Jakosuo_pvk1_211.xls; tulostus /14:54

21 Jakosuo pvk1 mg/l 15, Kiintoaine 12, 9, 6, 3,, pitoisuus 211 µg/l 3 Kokonaisfosfori µg/l 25 Kokonaistyppi pitoisuus 211 pitoisuus 211 Sivu 2 (2) Jakosuo_pvk1_211.xls; tulostus /14:54

22 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Olhavanjoen turvetuotannon tarkkailu v. 211 Kohde: Jakosuo Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 yp Kunta: Ii Koodinaatit: Vesistöalue: Olhavanjoki Projekti: Purkuvesistö: Paskajoki - Kaihuanjärvi Tarkkailuluokka: teho Mittapadon valuma-alue: ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk1 yp , ,8 2 pvk1 yp , pvk1 yp , ,2 4 pvk1 yp , ,6 5 pvk1 yp , < ,2 6 pvk1 yp , , 7 pvk1 yp , pvk1 yp , ,2 9 pvk1 yp , pvk1 yp , ,3 11 pvk1 yp , ,8 12 pvk1 yp , ,8 13 pvk1 yp , pvk1 yp , ,9 15 pvk1 yp , , Jakelu: Vapo Oy (petri.tahtinen@vapo.fi, seppo.jarvinen@vapo.fi, irma.tommila@vapo.fi) KEVÄT keskiarvo 5,7 11, 21, 6, ,8 keskihajonta KESÄ keskiarvo 6,9 31, ,7 keskihajonta,3 15,6 61,5 64, ,9 SYKSY keskiarvo 6,8 37, , ,3 keskihajonta,3 5,9 18,7 12, ,1 Lisätiedot: Sivu 1 (2) Jakosuo_pvk1_211.xls; tulostus /14:55

23 Jakosuo pvk1 Kokonaistyppi µg/l pvk1yp pvk1 Kokonaisfosfori µg/l pvk1yp pvk1 Kiintoaine, 5, 1, 15, 2, 25, 3, 35, mg/l pvk1yp pvk1 Sivu 2 (2) Jakosuo_pvk1_211.xls; tulostus /14:55

24 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A 9571 Oulu Olhavanjoen turvetuotannon tarkkailu v. 211 Jakelu: Kohde: Jakosuo Vesien käsittely: kem1 Vapo Oy Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesistöalue: Olhavanjoki Kunta: Ii Purkuvesistö: Paskajoki - Kaihuanjärvi Projekti: Tarkkailuluokkteho Näytetiedot Veden laatu Reduktio % Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Pvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l % % % % % % % % % 1 kem1 yp , kem1 yp , < kem1 yp , kem1 yp , , kem1 yp , , Keskiarvo 7,1 2, , kem1 mp , kem1 mp ,8 3, ,1 3 kem1 mp ,3 4, < ,3 4 kem1 mp ,8 28, , 5 kem1 mp ,7 5, ,8 6 kem1 mp ,6 5, ,2 7 kem1 mp , 5, ,4 8 kem1 mp ,3 4, ,7 9 kem1 mp ,2 4, ,8 1 kem1 mp ,4 3, , Keskiarvo 5,7 7, Lisätiedot: Nitraatti-nitriittitypen määritysraja 5 µg/l, mikäli näyte < 5 µg/l, analyysituloksena laskennassa käytetty 2,5 µg/l Keskiarvoissa ei ole huomioitu näytettä sillä kemikalointi on aloitettu vasta Sivu 1 (2) Jakosuon kemikaloinnin tehon tarkkailu211.xls; tulostus /13:12

25 Jakosuo reduktio % 1 Kiintoaine (Kemikalointi on aloitettu 18.5.) pitoisuus mg/l 3 reduktio % 1 Kokonaisfosfori (Kemikalointi on aloitettu 18.5.) pitoisuus µg/l Reduktio % kem1 yp kem1 mp Reduktio % kem1 yp kem1 mp reduktio % Kokonaistyppi (Kemikalointi on aloitettu 18.5.) pitoisuus µg/l Reduktio % kem1 yp kem1 mp Sivu 2 (2) Jakosuon kemikaloinnin tehon tarkkailu211.xls; tulostus /13:12

26 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A 9571 Oulu Olhavanjoen turvetuotannon tarkkailu v. 211 Jakelu: Kohde: Jakosuo Vesien käsittely: pvk1 Vapo Oy Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesistöalue: Olhavanjoki Kunta: Ii Purkuvesistö: Paskajoki - Kaihuanjärvi Projekti: Tarkkailuluokkteho Näytetiedot Veden laatu Reduktio % Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Pvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l % % % % % % % % % 1 pvk1 yp , , pvk1 yp , pvk1 yp , , pvk1 yp , , pvk1 yp , < , pvk1 yp , pvk1 yp , pvk1 yp , , pvk1 yp , pvk1 yp , , pvk1 yp , , pvk1 yp , , pvk1 yp , pvk1 yp , , pvk1 yp , , Kesän ka Koko vuoden ka 6,9 31, ,7 Kesän ka ,8 31, , Koko vuoden ka pvk1 ap , pvk1 ap , ,8 3 pvk1 ap , ,8 4 pvk1 ap , ,5 5 pvk1 ap , < pvk1 ap , , 7 pvk1 ap , < pvk1 ap , < ,1 9 pvk1 ap , < , 1 pvk1 ap , ,6 11 pvk1 ap , pvk1 ap , pvk1 ap , ,4 14 pvk1 ap , ,8 15 pvk1 ap , ,8 Kesän ka 6,5 32, ,7 Koko vuoden ka 6,4 3, ,4 Lisätiedot: Nitraatti-nitriittitypen määritysraja 5 µg/l, mikäli näyte < 5 µg/l, analyysituloksena laskennassa käytetty 2,5 µg/l Sivu 1 (2) Jakosuon pvk1 tehon tarkkailu211.xls; tulostus /15:59

27 Jakosuo Koko vuoden reduktio % 1 Kiintoaine pitoisuus mg/l 3 Koko vuoden reduktio % 1 Kokonaisfosfori pitoisuus µg/l Reduktio % pvk1 yp pvk1 ap Reduktio % pvk1 yp pvk1 ap Koko vuoden reduktio % Kokonaistyppi pitoisuus µg/l Reduktio % pvk1 yp pvk1 ap Sivu 2 (2) Jakosuon pvk1 tehon tarkkailu211.xls; tulostus /15:59

28 Liite 4 Olhavanjoen vesistötarkkailun tulokset v. 211 Tulokset Nab Labs Oy aika paikka näyte- lämpö- happi happi ph sähkön- kiinto- väri kok.n NH4-N kok.p CODMn Fe a-kloro- fek. näkö- kok. syv tila joht. aine fylli kolit syv. syv. m C mg/l kyll.% ms/m mg/l mg/l Pt µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l kpl/1 ml m m Kaihuanjärvi 1,,9 9,1 64 6,1 3,55 3, ,6 1, Paskajoki,2,3 11,3 78 5,9 1,99 8, ,6, Kaihuanjärvi,8 18,6 6,1 65 6,7 5, ,3 1, Paskajoki,2 13,8 7,6 74 6,7 1, ,5, Kaihuanjärvi,8 14,4 7,6 74 7,2 7,74 4, ,4,3 1, Paskajoki,2 12,3 7,5 7 7,3 13,48 3, ,4,4 = Analyysin viiveaika ylittynyt. Mittaustulokseen voi liittyä tavallista suurempi mittausepävarmuus

29 Liite 5.1 Paskajoen ja Kaihuanjärven vesistötarkkailun tulokset kevättalvella ja heinä-syyskuussa keskimäärin O 2 ph Sähkön- Väri COD Mn Kok.P Kok.N NH 4 -N Fe Chl-a Kiinto- Fek.koli johtavuus aine bakteerit n Kyll% ms/m mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l kpl/1ml Paskajoki Talvi ,5 6, , ,3 6, , , 12, , ,8 13, , ,3 14, , ,1 14, , , 3, , , 14, , ,2 5, , ,5 13, , ,9 16, , ,9 11, , ,8 14, , ,1 14, , ,9 1, , ,1 15, , , 15, , ,9 2, ,7 keskiarvo ,7 Paskajoki Kesä ,5 11, , ,2 8, , ,4 1, , ,1 8, , , 26, , ,8 6, , , 7, , ,2 9, , , 8, , ,2 15, , ,6 7, , ,3 13, , ,8 17, , ,1 9, , ,9 7, , ,2 13, , ,3 13, , , 12, ,4 6 keskiarvo 83 7,1 11, ,8 135

30 Liite 5.2 Paskajoen ja Kaihuanjärven vesistötarkkailun tulokset kevättalvella ja heinä-syyskuussa keskimäärin Kaihuanjärvi Talvi O 2 ph Sähkön- Väri COD Mn Kok.P Kok.N NH 4 -N Fe Chl-a Kiinto- Fek.koli johtavuus aine bakteerit n Kyll% ms/m mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l kpl/1ml ,6 8, , , 5, , ,7 12, , ,6 1, , ,7 11, , ,7 11, , , 4, , ,6 11, , ,2 5, ,3 1) 23 1,5 6,4 16, ,5 13, ,5 8, ,6 1, , ,5 1, , ,5 7, , ,7 12, , ,6 13, , ,1 3, ,2 keskiarvo 47 6,5 9, ,5 Kaihuanjärvi Kesä ,3 7, ,2 7, ,1 6, ,5 4, ,3 6, ,5 4, ,2 6, ,3 4, ,5 18, ,6 4, ,9 4, , 13, , 4, , 14, ,2 5, , 7, ,1 9, ,3 5, , , ,3 3, ,6 5, ,1 8, ,2 6, ,5 9, ,2 6, , ,5 17, , 5, , ,7 9, ,7 4, ,7 9, ,2 6, ,8 6, ,1 6, ,4 6, , 6,5 297, ,2 4,7 keskiarvo ) Vettä jään alla vain 1 cm

31 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen tuloksia Liite 6 (Ympäristöhallinnon OIVA tietopalvelu, Hertta-tietokanta) Olhavanjoki rautatie s Näytesyv. Lämpötila Happi Happi ph Alkaliniteetti S-joht. Väri CODMn Rauta Kiintoaine Sameus Kok. P PO4-P Kok. N NO2,3-N NH4-N Aika m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg Pt/l mg/l µg/l mg/l FNU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l ,4,1 13,8 95 7,,764 12,2 18 9, ,4 2,3 12,8 93 6,5,14 3, ,3 4, ,4 13,5 1,3 99 7,5,531 8, , ,4 5, 11,5 9 6,6,194 4, , Keskiarvo,4 5,2 12,1 94 6,9,47 7, ,

32 Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2A 959 Oulu Kotipaikka Vantaa Y-tunnus Puh Faksi Päiväys Sivu 1 (1) Asia: Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 211 Oheisena toimitamme Vapo Oy:n Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailuraportin vuodelta 211. Ystävällisin terveisin Hanna Kurtti Jakelu Vapo Oy, Oulu 2 kpl Oulunkaaren ympäristöpalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (Kalliokoski, Eerola) Kainuun ELY-keskus, kalatalousyksikkö Suomen ympäristökeskus / YT-yksikkö 2 kpl