TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2012

Transkriptio

1 TARKKAILURAPORTTI UEC TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 212

2

3 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v Sisältö 1 JOHDANTO HYDROLOGISET OLOT PÄÄSTÖTARKKAILU Tarkkailun toteutus Tarkkailun tulokset Virtaamat ja valumat Veden laatu Päästöt vesistöön Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu YHTEENVETO VIITTEET Liitteet Liite 1 Tarkkailuvelvollisten soiden sijainti Pyhäjoen vesistöalueella Liite 2 Päästötarkkailun tulokset v. 212 Pöyry Finland Oy Anni Nopanen, FM Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 9571 OULU puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com Copyright Pöyry Finland Oy

4

5 1 1 JOHDANTO Pyhäjoen alueen turvetuottajien päästötarkkailua toteutettiin vuonna 212 osana Pyhäjoen vesistöalueen kuormittajien yhteistarkkailua. Tarkkailu toteutettiin vuosille laaditun tarkkailuohjelman (Pöyry Finland Oy 211) mukaisesti. Tarkkailun toteuttamisesta on vastannut Pöyry Finland Oy. Vuonna 212 päästötarkkailussa oli 8 tuotantovaiheen turvesuota kesäaikana. Näistä kuusi oli ympärivuotisessa tarkkailussa. Kuntoonpanovaiheen tarkkailussa oli kaksi kohdetta. Tässä raportissa on esitetty tarkkailuista vain kesäaikaiset tulokset. Vuosipäästöjä sekä kuntoonpanosoiden tarkkailutuloksia on tarkasteltu tarkemmin Pohjois- Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 213). Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästö- ja vesistötarkkailun näytteenoton ja näytteiden analysoinnin on hoitanut Nab Labs Oy. Pyhäjoen vesistöalueen muiden tarkkailuvelvollisten kuormittajien (taajamat ja teollisuus) osalta tarkkailu raportoidaan Ahma Ympäristö Oy:n toimesta. 2 HYDROLOGISET OLOT Vuoden 212 keskilämpötilat olivat huhti-lokakuussa lähellä vertailukauden keskilämpötiloja. Helmikuu ja joulukuu olivat tavanomaista kylmempiä ja maaliskuu ja marraskuu tavanomaista lämpimämpiä kuukausia. Vuoden keskilämpötila 2,2 C oli,3 astetta pitkänajan keskiarvoa (2,5 C) matalampi (Kuva 1). Vuosi 212 oli keskimääräistä sateisempi. Huhti-elokuu ja etenkin lokakuu olivat sateisia kuukausia. Tammikuu, maaliskuu, syyskuu ja marraskuu olivat keskimääräistä vähäsateisempia. Vuoden sadesumma oli 641 mm, mikä oli 114 mm pitkän ajan keskiarvoa (527 mm) korkeampi. C Lämpötila mm Sademäärä I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 1 Kuukauden keskilämpötila sekä sademäärät Haapavedellä vuonna 212 sekä vertailujaksolla keskimäärin. (Ilmatieteen laitos, Pirinen ym. 212)

6 2 3 PÄÄSTÖTARKKAILU 3.1 Tarkkailun toteutus Vuonna 212 Pyhäjoen vesistöalueella oli kesäaikana päästötarkkailussa kahdeksan Vapo Oy:n suota, yksi Kanteleen Voima Oy:n suo ja yksi Kanteleen Voima Oy:n/AP- Peat Oy:n suo. Vapo Oy:n Märsynneva ja Verkaneva olivat alkuvuoden 212 kuntoonpanotarkkailussa ja kesästä eteenpäin tuotantovaiheen ympärivuotisessa tarkkailussa. Piipsanneva kem1 ja Porkanneva olivat tuotantovaiheen kesäaikaisessa tarkkailussa. Lisäksi Ahmanevalla mitattiin pelkästään virtaamaa. Vapo Oy:n Kuljunneva, Piipsanneva kem2 ja Äijönneva olivat tuotantovaiheen ympärivuotisessa tarkkailussa. Vapo Oy:n Kuuhkamonneva pvk2 ja Kanteleen Voima Oy:n/AP-Peat Oy:n Kärsämäenneva olivat kuntoonpanovaiheen tarkkailussa. Niiden osalta tarkkailutulokset on raportoitu yksityiskohtaisemmin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 213). Kanteleen Voima Oy:n Venenevan tarkkailusta on vuonna 212 vastannut Ahma Ympäristö Oy (ent. Lapin Vesitutkimus Oy). Veneneva oli kuntoonpanotarkkailussa saakka ja tästä eteenpäin tuotantovaiheen tarkkailussa. Venenevan tarkkailutuloksia ei ole sisällytetty Pyhäjoen vesistöalueen tarkkailusoiden keskiarvoihin, eikä tuloksia käsitellä tässä raportissa. Tulokset on kuitenkin liitetty tämän raportin taulukoihin. Ahmanevaa ja Kuuhkamonneva pvk2:ta lukuun ottamatta kaikilla tarkkailusoilla tarkkailtiin vesienkäsittelyn tehoa ottamalla näytteitä myös vesienkäsittelyyn tulevasta vedestä. Pyhäjoen vesistöalueen kesän 212 tarkkailusuot on esitetty taulukossa 1 ja soiden sijainti on merkitty liitteen 1 kartalle. Tarkkailutulokset on esitetty liitteessä 2. Taulukko 1 Pyhäjoen vesistöalueen päästötarkkailusuot kesällä 212 (pvk = pintavalutuskenttä, kem = kemiallinen käsittely, rh = ruokohelpikenttä). Turvetuotantoalue Tuottaja Vesistö- Vesienkäsit- Huom. alue tely kesällä Tuotantosuot Piipsanneva kem1, kem2 Vapo Oy kem kem2 vuosikuormitustarkkailu Porkanneva Vapo Oy rh Ahmaneva Vapo Oy pvk vain virtaamamittaus Märsynneva Vapo Oy pvk kp-tarkkailu talvi ja kevät, ympärivuotinen Verkaneva Vapo Oy pvk kp-tarkkailu talvi ja kevät, ympärivuotinen Kuljunneva Vapo Oy pvk vuosikuormitustarkkailu Äijönneva Vapo Oy pvk vuosikuormitustarkkailu Veneneva Kanteleen pvk kp-tarkkailu saakka Voima Oy Kuntoonpanosuot Kuuhkamonneva pvk2 Vapo Oy pvk pvk2 vuosikuormitustarkkailu Kärsämäenneva AP-Peat Oy / pvk vuosikuormitustarkkailu Kanteleen Voima Oy Kaikilla kohteilla virtaamia mitattiin jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Kesäaikana näytteet otettiin kahden viikon välein. Ahmanevalta ei otettu vesinäytteitä. Ominaispäästöt laskettiin laskentajaksojen virtaamien ja mitatun veden laadun perusteella paitsi Ahmanevalla, jonka laskennassa käytettiin Pohjois-Pohjanmaan pintavalutuskentällisten kohteiden keskimääräistä veden laatua ja Porkannevalla, jonka ominais-

7 päästöt laskettiin mitatun vedenlaadun sekä Pohjois-Pohjanmaan pintavalutuskentällisten tarkkailukohteiden kesän keskimääräisen valuman perusteella. Taustahuuhtouman laskennassa käytettiin yleisesti käytössä olevia taustapitoisuuksia: kiintoaine 2 mg/l, fosfori 2 ja typpi 5 (Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 26). Lasketuista brutto-ominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouman arvot, jolloin saatiin nettopäästöt. 3.2 Tarkkailun tulokset Vuonna 212 Pyhäjoen vesistöalueella oli turvetuotannossa ha, kuntoonpanossa 156 ha ja tuotannosta poistunut 132 ha. Kesäaikana pintavalutus oli vesienkäsittelymenetelmänä 71 %:lla ja kemiallinen käsittely 13 %:lla turvetuotannon kokonaispinta-alasta. Vuoden 212 tarkkailukohteista yhdeksällä turvesuolla oli kesäaikaisena vesienkäsittelynä pintavalutuskenttä, yhdellä kohteella kemiallinen käsittely ja yhdellä ruokohelpikenttä Virtaamat ja valumat Pyhäjoen tarkkailusoiden valumatiedot kesältä 212 ovat taulukossa 2. Porkannevalta ei saatu lainkaan luotettavaa virtaamadataa padotuksen vuoksi ja Ahmanevalla toteutettiin ainoastaan virtaamamittaus. Venenevalla valumat on ilmoitettu tuotantovaiheessa jaksolle ja kuntoonpanovaiheessa jaksolle Porkannevan ja Venenevan valumia ei ole otettu mukaan keskiarvoihin. Virtaamat padotus- ja häiriöjaksoilta on arvioitu käyttäen SYKE:n hydrologista vesistömallia tai saman suon toista mittauspistettä. 3 Taulukko 2 Pyhäjoen päästötarkkailusoiden valumat kesällä 212. Mittapadon Suo valuma-alue Jakso d Mq Nq Hq Huom. ha l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 TUOTANTOSUOT Pintavalutuskenttä Märsynneva pvk 133, ,4 5,4 114, ympärivuot. tarkkailu Verkaneva pvk , 4,9 97,3 ympärivuot. tarkkailu Ahmaneva pvk ,3 5, 23,9 vain virtaamamittaus Kuljunneva pvk 88, ,5 1,6 88,5 vuosikuormitustarkkailu Äijönneva pvk 18, ,1 5, 16,5 vuosikuormitustarkkailu Veneneva pvk ,7 58 poikkeava jakso, ei mukana keskiarvossa Ruokohelpikenttä Porkanneva rh ,4 * ei virtaamadataa, ei mukana keskiarvossa Kemiallinen käsittely Piipsanneva kem ,8,5 6,3 Piipsanneva kem ,5, 98,1 vuosikuormitustarkkailu Keskiarvot Kaikki suot (n=7) 17,5 3,2 84,1 Pintavalutuskentälliset suot (n=5) 15,3 4,4 86,1 Kemiallisen käsittelyn suot (n=2) 23,1,2 79,2 Kaikki Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun suot (n=6) 2,2 2, 226, KUNTOONPANOSUOT Pintavalutuskenttä Kuuhkamonneva pvk ,2 1,5 3,8 vuosikuormitustarkkailu Kärsämäenneva pvk ,8 7,2 47,3 vuosikuormitustarkkailu Veneneva pvk ,5 16 poikkeava jakso, ei mukana keskiarvossa Keskiarvot Kaikki suot (n=2) 1, 4,4 39,1 Kaikki Pohjois-Pohjanmaan kp-suot (n=11) 19,6 * Ympärivuotisten pintavalutuskentällisten soiden keskimääräinen kesäaikainen valuma.

8 Pyhäjoen tuotantosoiden kesän keskivaluma oli 17,5 l/s km 2 (Taulukko 2). Valumissa oli tarkkailukohteiden välillä jonkin verran vaihtelua. Pyhäjoen tuotantosoilla kesän keskivaluma oli hieman pienempi kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kesän tarkkailusoilla (keskimäärin 2,2 l/s km 2 ). Kuntoonpanokohteita Pyhäjoella oli vuonna 212 kaksi: Kuuhkamonneva pvk2 ja Kärsämäenneva. Kuntoonpanokohteiden kesän keskimääräinen valuma oli tuotantosoita pienempi; 1 l/s km Veden laatu Tarkkailusoiden veden laadussa oli suurta vaihtelua soiden välillä. Tuotantosoilta purkautunut valumavesi oli hapanta: kaikkien tarkkailussa olleiden Pyhäjoen tuotantosoiden ph:n keskiarvo oli 5,5, kun koko Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun keskiarvo oli 6,1 (Taulukko 3). Alhaisimmat ph-arvot mitattiin Verkanevalta (kesän keskiarvo 4,1). Alhainen ph-taso voi johtua maaperän ominaisuuksista. Pyhäjoen vesistöalueella sijaitsee paikoin happamia alunamaita, mikä laskee veden ph:ta. Maaperässä on monin paikoin myös runsaasti rautafosfaattia, joka laskee veden ph:ta sekä nostaa fosforipitoisuuksia (Picken 27). Fosforia oli Pyhäjoen turvesoiden valumavesissä runsaasti (ka. 123 ). Fosforipitoisuuden kesäaikainen keskiarvo oli suurin Märsynnevalla. Selvästi pienimmät fosforipitoisuudet mitattiin Verkanevalla ja Piipsanneva kem1:llä. 4 Taulukko 3 Pyhäjoen päästötarkkailusoiden valumaveden laatu kesällä 212. Suo n ph CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine Huom. kpl mg/l mg/l TUOTANTOSUOT Pintavalutuskenttä Märsynneva pvk 11 6, ympärivuot. tarkkailu Verkaneva pvk 11 4, < , ympärivuot. tarkkailu Ahmaneva pvk vain virtaamamittaus Kuljunneva pvk 9 5, vuosikuormitustarkkailu Äijönneva pvk 9 6, vuosikuormitustarkkailu Veneneva pvk 8 6, , ei mukana keskiarvossa Ruokohelpikenttä Porkanneva rh 5 5, Kemiallinen käsittely Piipsanneva kem1 8 5, Piipsanneva kem2 6 5, ,4 vuosikuormitustarkkailu Keskiarvot Kaikki suot (n=7) 5, Pintavalutuskentälliset suot (n=5) 5, Kemiallisen käsittelyn suot (n=2) 5, Kaikki PPO ja KAI suot (n=71) 6, KUNTOONPANOSUOT Pintavalutuskenttä Kuuhkamonneva pvk2 9 5, ,4 vuosikuormitustarkkailu Kärsämäenneva pvk 8 6, ,1 vuosikuormitustarkkailu Veneneva pvk 1 6, , , ei mukana keskiarvossa Keskiarvot Kaikki suot (n=2) 5, ,3 Kaikki PPO:n kp-suot (n=14) 5, ,6

9 Myös typpeä oli Pyhäjoen tuotantosoiden vesissä kesäaikana melko runsaasti (ka ). Typpipitoisuudet olivat suurimmat Kuljunnevalla ja pienimmät Verkanevalla. Kuljunnevalla myös ammoniumtypen osuus kokonaistypestä oli suuri, noin kolmasosa. Kemiallista hapenkulutusta kuvaavat COD Mn -arvot olivat Pyhäjoen tuotantosoilla kesäaikana keskimäärin melko korkeita (ka. 57 mg/l). Suurimmat COD Mn -arvot mitattiin Kuljunnevalla. Kiintoainetta Pyhäjoen tuotantosoiden vesissä oli kesäaikana keskimäärin 13 mg/l. Verkanevalla kiintoaineen keskiarvo oli vain 1 mg/l. Kiintoainetta oli eniten Porkannevalta lähteneessä vedessä. Rautapitoisuus oli erityisen korkea Kuljunnevalla ja Märsynevalla, ja selvästi pienin Verkanevalla. Verkanevan pintavalutuskentältä kesäaikana lähteneen veden laatu oli ravinteiden, raudan ja kiintoaineen osalta selvästi muita soita parempaa. Kemiallisen käsittelyn suolla vedenlaatu oli kuitenkin parempaa pintavalutuskentällisten soiden keskimääräiseen tasoon verrattuna. Pyhäjoen tuotantovaiheen tarkkailusoilla kesäaikainen valumavesi oli vuonna 212 yleisesti ottaen keskimäärin huonolaatuisempaa kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen päästötarkkailusoilla keskimäärin (Taulukko 3). Pyhäjoen kuntoonpanosoista Kärsämäennevalta lähtenyt vesi oli hieman Kuuhkamonnevalta lähtenyttä vettä parempilaatuista. Pyhäjoen alueen kuntoonpanosoiden keskimääräinen kesäaikainen veden laatu oli parempaa kuin Pohjois-Pohjanmaan kuntoonpanokohteilla keskimäärin. Etenkin fosforipitoisuus oli Pyhäjoen kuntoonpanosoilla huomattavasti pienempi Päästöt vesistöön Pyhäjoen päästötarkkailusoilla kesän keskimääräiset ominaispäästöt vaihtelivat soiden välillä paljon (Taulukko 4). Pyhäjoen alueen tuotantosoista Verkanevan bruttoominaispäästöt olivat keskimäärin pienimmät, mutta orgaanisen aineen (COD Mn ) ominaispäästöt olivat Verkanevalla suuret. Fosforipäästöt olivat suurimmat Piipsanneva kem2:lla ja Märsynnevalla. Typpipäästöt olivat suurimmat Porkannevalla, mutta suon kuormitukset laskettiin Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun pintavalutuskentällisten soiden keskimääräisellä kesäajan valumalla. Rautapäästöt olivat suurimmat Piipsanneva kem2:lla ja kiintoainepäästöt Piipsanneva kem1:llä sekä Porkannevalla. Kaikkiin Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tarkkailusoihin verrattuna Pyhäjoen tuotantosoiden kesäaikaiset ominaispäästöt olivat rautaa ja ammoniumtyppeä lukuun ottamatta keskimäärin suuremmat. Ahmanevan ja Porkannevan tuloksia ei otettu keskiarvoissa huomioon, koska soiden ominaispäästöjen laskennassa käytettiin Pohjois- Pohjanmaan ja Kainuun turvesoiden keskimääräistä veden laatua tai valumaa. Kuntoonpanokohteiden ominaispäästöt olivat kiintoainetta lukuun ottamatta melko samalla tasolla molemmilla soilla, ja selvästi pienemmät kuin Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen kuntoonpanosoilla keskimäärin. 5

10 6 Taulukko 4 Pyhäjoen päästötarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt kesällä 212. Bruttopäästöt Nettopäästöt Suo CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine Huom. g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d TUOTANTOSUOT Pintavalutuskenttä Märsynneva pvk 881 2,9, ,34 1, , ympärivuot. tarkkailu Verkaneva pvk 1 185,7,14 17,4, ,4 8,9, ympärivuot. tarkkailu Ahmaneva 1) pvk 371, ,5 8,6 5 ei mukana keskiarvossa Kuljunneva pvk 668 1,,46 3, , vuosikuormitustarkkailu Äijönneva pvk 692 1,8, ,73 9, , vuosikuormitustarkkailu Veneneva pvk , 1,1 68 8, , ei mukana keskiarvossa Ruokohelpikenttä Porkanneva 2) rh 962 1,8,38 41,49 6, , ei mukana keskiarvossa Kemiallinen käsittely Piipsanneva kem1 82 1,6 1,3 33 1,99 5, , Piipsanneva kem2 85 2,9 1, ,89 3, , vuosikuormitustarkkailu Keskiarvot Kaikki suot (n=6) 839 1,8, ,73 7, , Pintavalutuskentälliset suot (n=4) 857 1,6, ,62 9, , Kemiallisen käsittelyn suot (n=2) 83 2,2 1, ,94 4, , Kaikki PPO ja KAI suot (n=52) 594 1,,4 24 1, , KUNTOONPANOSUOT Pintavalutuskenttä Kuuhkamonneva pvk 44,3 11 2,3 41,2 7,8 28 vuosikuormitustarkkailu Kärsämäenneva pvk 394,3 14 1,6 78,1 8,2 56 vuosikuormitustarkkailu Veneneva pvk 956 1,9 4 7, , ei mukana keskiarvossa Keskiarvot Kaikki suot (n=3) 417,3 12 1,9 59,1 8, 42 Kaikki PPO:n kp-suot (n=1) 933 4, , ) Ahmanevalla mitattu vain virtaama. Kuormitus arvioitu Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun pvk-soiden kesän keskimääräisen vedenlaadun perusteella. 2) Porkannevan virtaamadata epäluotettavaa. Ominaiskuormituslaskennassa käytetty Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun pvk-soiden kesän keskimääräisiä valumia. Pyhäjoen alueen turvetuotantoalueiden päästöt niille soille, jotka eivät olleet tarkkailussa, laskettiin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 213) esitettyjen ominaispäästölukujen (Taulukko 5) avulla.

11 7 Taulukko 5 Vuosikuormituksen laskennassa käytetyt ominaispäästöluvut vesienkäsittelymenetelmittäin (Pöyry Finland Oy 213). Laskeutusaltaalliset suot vuosi kg/ha/a Brutto Netto Jakso soita COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d kpl g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d talvi , , kevät , , kesä , , syksy , , , ,3 9,9 7 Pintavalutuskentälliset suot talvi ,2 8,9 14,1 5,7 4,4 kevät , , kesä , , syksy , , vuosi kg/ha/a ,3 9,1 31,1 5,6 19 Laskeutusallas talvi/pintavalutus kesä talvi , , kevät , , kesä , , syksy , , vuosi kg/ha/a ,5 11 5,3 7,4 38 Kuntoonpanosuot talvi , ,5 8,7 25 kevät , , kesä , , syksy , , vuosi kg/ha/a ,8 1 43,7 7,3 31 Taulukossa 6 on esitetty Pyhäjoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden keskimääräinen tuotantokauden (touko-syyskuu) kuormitus vuonna 212. Pyhäjoen turvetuotantoalueiden yhteenlaskettu kuormitus (brutto) kesällä 212 oli noin kg/d happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ), 4,17 kg/d fosforia, 9 kg/d typpeä ja 628 kg/d kiintoainetta. Turvetuotannosta aiheutuvat nettopäästöt olivat 3 kg/d fosforia, 62 kg/d typpeä ja 517 kg/d kiintoainetta. Turvesoiden päästöt olivat selvästi suuremmat kuin edellisvuonna.

12 8 Taulukko 6 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön kesällä 212 (tarkkailtu K = kyllä, S = suppea tarkkailu, E = ei). Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Ahmaneva Vapo Oy , 32 V 12,2,4 2,2,2,3 1,6 Hankilanneva (osa) Vapo Oy ,3 4, 9,3 E 4,2,1,1 1,4,, 1,1 Haaponeva Vapo Oy E 194,33 8,1 54,22 5,3 44 Piipsanneva (osa) Vapo Oy K/E 628 1, , Puutionneva Vapo Oy E 76,11 2,7 14,8 1,7 9,8 Äijönneva Vapo Oy K 66,18 2,8 24,15 2,2 22 Kivineva, Kärsämäki Vapo Oy E 52,8 1,8 9,2,5 1,2 6,7 Kuljunneva Vapo Oy K 55,9 2,5 6,5,7 2,1 4,8 Lehtoneva Vapo Oy E 25,5 1,4 13,4 1, 11 Luomaneva Vapo Oy E 58,9 2, 1,6 1,3 7,4 Onkineva Vapo Oy E 25,6 1,6 15,4 1,1 13 Pihlajaneva Vapo Oy E 7,12 2,9 2,8 1,9 16 Porkanneva Vapo Oy K 38,7 1,6 13,6 1,3 12 Puntarisuo Kanteleen Voima Oy E 4,6 1,4 7,1,4,9 5,2 Siloneva Vapo Oy E 77,12 2,7 14,8 1,7 9,9 Nurmesneva (osa) Vapo Oy E 62,14 3,9 38,1 2,8 33 Vittouvenneva (osa) Vapo Oy S 41,9 2,6 25,6 1,8 22 Kuuhkamonneva Vapo Oy K 178,24 5,9 29,16 3,8 21 Ojaneva Vapo Oy E 31,5 1,1 5,5,3,7 4, Iso-Lamminneva Vapo Oy E 19,3,7 3,4,2,4 2,5 Märsynneva Vapo Oy K 113,37 3,3 25,32 2,1 19 Verkaneva Vapo Oy K 69,4 1,,9,2,5, Lehtoneva Turveruukki Oy E 71,16 4,4 43,11 3,1 38 Jahtavisneva Megaturve Oy E 12,3,7 7,2,2,5 6,4 Marjaneva (osa) Megaturve Oy E 9,2,2,6 5,5,1,4 4,9 Kärsämäenneva AP-Peat Oy K 55,4 1,9 11,1 1,1 7,8 Aittoneva Jukuturve Oy , 14 E 8,6,2,5 5,2,1,4 4,6 Palaneva T:mi Hämäläinen E 16,2,5 2,8,2,3 2, Veneneva Kanteleen Voima Oy K 16,34 7, 33,28 5,6 28 Tuotantosuot yhteensä , , Kuntoonpanosuot yhteensä ,2,8 2,8,1,5 1,9 Vesistöalue yhteensä , , , , Vuositasolla Pyhäjoen turvesoiden bruttopäästöt olivat yhteensä noin kg/a happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ), kg/a fosforia, kg/a typpeä ja kg/a kiintoainetta (Taulukko 7). Nettopäästöt olivat noin 1 48 kg/a fosforia, kg/a typpeä ja kg/a kiintoainetta. Päästöt olivat selvästi edellisvuotta suuremmat.

13 9 Taulukko 7 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuonna 212. Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu CODMn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Ahmaneva Vapo Oy , 32 V Hankilanneva (osa) Vapo Oy ,3 4, 9,3 E , , Haaponeva Vapo Oy E Piipsanneva (osa) Vapo Oy Puutionneva Vapo Oy E Äijönneva Vapo Oy K Kivineva, Kärsämäki Vapo Oy E Kuljunneva Vapo Oy K Lehtoneva Vapo Oy E Luomaneva Vapo Oy E Onkineva Vapo Oy E Pihlajaneva Vapo Oy E Porkanneva Vapo Oy K Puntarisuo Kanteleen Voima Oy E , Siloneva Vapo Oy E Nurmesneva (osa) Vapo Oy E Vittouvenneva (osa) Vapo Oy S Kuuhkamonneva Vapo Oy K Ojaneva Vapo Oy E Iso-Lamminneva Vapo Oy E 6 6 8, , Märsynneva Vapo Oy K Verkaneva Vapo Oy K Lehtoneva Turveruukki Oy E Jahtavisneva Megaturve Oy E , Marjaneva (osa) Megaturve Oy E , , Kärsämäenneva AP-Peat Oy K , Aittoneva Jukuturve Oy , 14 E , , Palaneva T:mi Hämäläinen E , Ilkanneva Kanteleen Voima Oy K 112 2, ,2 8,9 17 Veneneva Kanteleen Voima Oy K Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä , Vesistöalue yhteensä Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Tuotantovaiheen tarkkailusoista Märsynnevalla, Verkanevalla, Kuljunnevalla, Äijönnevalla, Porkannevalla ja Piipsannevalla (kem1 ja kem2) tarkkailtiin vesienkäsittelyn tehoa kesällä 212. Märsynnevalla, Verkanevalla, Kuljunnevalla ja Äijönnevalla tehoa tarkkailtiin myös muina vuodenaikoina ja myös niiltä osin tulokset on koottu taulukkoon 9. Kuntoonpanosoista Kärsämäennevalla oli tehon tarkkailua ympäri vuoden. Kootut tulokset tehon tarkkailusta ovat taulukoissa 8 ja 9 sekä liitteessä 2. Taulukko 8 Tulokset vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailusta tuotantosoiden osalta tarkkailukaudella 212. n = näytteiden lukumäärät. PORKANNEVA, rh Kesä (n=2) ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine mg/l mg/l Ruokohelpikentän yläpuoli 5, Ruokohelpikentän alapuoli 5, Erotus, Teho %

14 1 MÄRSYNNEVA, pvk Talvi (n=5) ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine mg/l mg/l Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,4 Erotus -, Teho % Kevät (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6,2 4, , Erotus, 6, Teho % Kesä (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, Erotus -, ,3 Teho % Syksy (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, < ,6 Erotus -,4 1, Teho % VERKANEVA, pvk Talvi (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 5, Pintavalutuskentän alapuoli 4, ,1 Erotus -1, Teho % Kesä (n=6) Pintavalutuskentän yläpuoli 4, < Pintavalutuskentän alapuoli 4, < < 1 Erotus -,7 8, Teho % Syksy (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 4, < ,4 Pintavalutuskentän alapuoli 4, < ,3 Erotus -, ,1 Teho % KULJUNNEVA, pvk1 Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, , Pintavalutuskentän alapuoli 5, , Erotus -, Teho % Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 5, ,2 Erotus -, Teho %

15 11 ÄIJÖNNEVA, pvk1 Kesä (n=8) ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine mg/l mg/l Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, Erotus -, Teho % Syksy (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,8 Erotus -,1 1, Teho % PIIPSANNEVA, kem1 Kesä (n=4) Kemikalointiaseman yläpuoli 6, Kemikalointiaseman alapuoli 3,8 8,6 19 6, ,7 Erotus -2, Teho % -4, PIIPSANNEVA, kem2 Kesä (n=2) Kemikalointiaseman yläpuoli 6, Kemikalointiaseman alapuoli 5, Erotus -1, ,1 Teho % Taulukko 9 Tulokset vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailusta kuntoonpanosoiden osalta kesällä 212. n = näytteiden lukumäärät. KÄRSÄMÄENNEVA, pvk Talvi (n=6) ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine mg/l mg/l Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 5, ,6 Erotus -, ,7 Teho % Kevät (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 5, Pintavalutuskentän alapuoli 6, 18, ,1 Erotus,6 36, Teho % Kesä (n=9) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,6 Erotus -, Teho % Syksy (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,1 Erotus -, Teho %

16 Vesienkäsittely laski kesäaikana veden ph:ta Porkannevaa lukuun ottamatta kaikilla tarkkailukohteilla. Porkannevan ruokohelpikenttä pidätti jonkin verran happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ) ja fosforia sekä hiukan paremmin typpeä ja kiintoainetta. Märsynnevalla veden laatu oli kesällä keskimäärin huonompaa pintavalutuskentän alapuolella. Etenkin fosforia oli paljon pintavalutuskentän alapuolisessa vedessä. Verkanevalla pintavalutuskentän teho oli erittäin hyvä kemiallista hapenkulutusta (COD Mn ) lukuun ottamatta. Kuljunnevalla veden laatu parani huomattavasti kiintoaineen osalta, mutta heikkeni muilta osin. Fosfori-, rauta- ja ja COD Mn -pitoisuudet olivat huomattavasti korkeampia pintavalutuskentän alapuolisissa näytteissä. Äijönnevan pintavalutuskenttä pidätti jonkin verran typpeä, rautaa ja kiintoainetta. Fosforin pitoisuus puolestaan nousi huomattavasti. Piipsannevalla kemikalointi laski veden ph:ta, mutta veden laatu oli muilta osin keskimäärin selvästi parempaa kemikalointiaseman jälkeen. Reduktiot olivat hyviä etenkin kem1:llä, mutta nitraatti- ja nitriittitypen osuus kokonaistypestä nousi huomattavasti. Kuntoonpanotarkkailussa olleella Kärsämäennevalla pintavalutuskenttä puhdisti valumavesiä varsin tehokkaasti. 4 YHTEENVETO Vuonna 212 Pyhäjoen vesistöalueella oli turvetuotannossa ha, kuntoonpanossa 156 ha ja tuotannosta poistunut 132 ha. Vuonna 212 Pyhäjoella oli kesäaikana kahdeksan kohdetta tuotantovaiheen tarkkailussa. Näistä viidellä kohteella oli ympärivuotista tarkkailua. Yhdellä kohteella mitattiin pelkästään virtaamaa. Kuntoonpanovaiheen päästötarkkailussa oli Pyhäjoella kesällä 212 kaksi kohdetta. Turvesoilta purkautui kesällä vesistöön valumavesiä hieman vähemmän (17,5 l/s km 2 ) kuin Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tarkkailusoilta keskimäärin (2,2 l/s km 2 ). Turvesoilta lähteneet vedet olivat usein varsin happamia ja fosforipitoisia, mikä on Pyhäjoen vesistöalueelle tyypillistä, sillä alueella esiintyy paikoin runsaasti happamia alunamaita ja rautafosfaattia. Yhteenlasketut turvetuotantoalueiden kesäaikaiset päästöt (brutto, sisältäen luonnonhuuhtouman) olivat kg/d happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ), 4,17 kg/d fosforia, 9 kg/d typpeä ja 628 kg/d kiintoainetta. Päästöt olivat selvästi suuremmat kuin edellisvuonna. Vesienkäsittelymenetelmien tehoa tarkkailtiin kesäaikana kuudella tuotantovaiheen suolla ja yhdellä kuntoonpanovaiheen suolla. Vesienkäsittely laski veden ph:ta lähes kaikilla tarkkailukohteilla. Ruokohelpi- ja pintavalutuskentät sekä kemikalointiasema poistivat Märsynnevan pintavalutuskenttää lukuun ottamatta kiintoainetta varsin tehokkaasti. Muilta osin tehoissa oli eroja vesienkäsittelymenetelmien, kohteiden ja vuodenaikojen välillä. Pintavalutuskentiltä huuhtoutui yleisesti happea kuluttavaa ainesta ja fosforia. Vesienpuhdistusteho oli paras Piipsannevan kemikalointiasemilla ja Verkanevan pintavalutuskentällä. Myös kuntoonpanotarkkailussa olleella Kärsämäennevalla pintavalutuskenttä puhdisti valumavesiä varsin tehokkaasti. 12

17 13 VIITTEET Picken, P. 27. Geological factors affecting on after-use of Finnish cut-over peatlands with implications on the carbon accumulation. Publications of the Department of Geology D1, University of Helsinki. Pirinen, P., Simola, H., Aalto, J., Kaukoranta, J.-P., Karlsson, P. & Ruuhela, R Tilastoja Suomen ilmastosta Raportteja 212:1. Ilmatieteen laitos, Helsinki. Pöyry Finland Oy 211. Pyhäjoen kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma vuosille Pöyry Finland Oy 213. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 212. Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 26. Turvetuotannon tarkkailuopas.

18 Liite 1.2 VAPO OY 4,5 Hankilanneva (osa) Haaponeva Piipsanneva (osa) Puutionneva Lehtoneva Luomaneva Onkineva Pihlajaneva Siloneva Nurmesneva (osa) Vittouvenneva (osa) Kuuhkamonneva Ojaneva Tavaskanneva Ahmaneva km Porkanneva Kuljunneva 7 27 Verkaneva TURVERUUKKI OY 5 11 Lehtoneva 5 MEGATURVE OY Jahtavisneva Marjaneva JUKUTURVE OY Aittoneva 12 2 AP PEAT OY KANTELEEN VOIMA OY 13 Veneneva Puntarisuo Tarkkailusuot merkitty punaisella Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssi, versio 1.,

19 Liite 2 Pyhäjoen vesistöalueen turvesoiden päästötarkkailutulokset v. 212 Liite 2.1 Liite 2.2 Liite 2.3 Liite 2.4 Liite 2.5 Liite 2.6 Liite 2.7 Liite 2.8 Liite 2.9 Liite 2.1 Liite 2.11 Märsynneva pvk1 + teho Verkaneva pvk1 + teho Ahmaneva Kuljunneva la/pvk1 + teho Äijönneva la/pvk1 + teho Porkanneva Piipsanneva kem1 + teho Piipsanneva kem2 + teho Kuuhkamonneva pvk2 + teho Kärsämäenneva Veneneva

20 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Pyhäjoen turvesoiden päästötarkkailu 212 Jakelu: Kohde: Märsynneva, pvk1 Vapo Oy, Haltija/tuottaja: Vapo Vesien käsittely: pvk1 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kunta: Vihanti Vesistöalue: Projekti: 16UEC14 Purkuvesistö: Vihanninjoki-Piipsanjoki-Piipsjärvi Vihanti, Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 133 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , , , 2, ###### ###### ###### ###### ###### #VALUE! ###### 2 pvk , , , 15, , ,7 9,3 6, 25 3 pvk , ,8 175,7 11 3, pvk , , , 6,1 18, ,1 18 5,2 8 5 pvk , , , 11, , ,3 24 5, pvk , , , 18, , ,8 13 2, pvk , , ,5 9, , ,4 12 3, pvk ,1 8, , ,5 15, ,6 9,4 4,2 5 9 pvk ,2 4, , , 3, , pvk ,1 6, , , 4, , pvk , , ,5 47, , pvk , , , ,5, , pvk , , ,5 1, , , pvk , < ,5 5,6 87, ,1,8 13 <,1, pvk , pvk , , , 15, , ,1 7, pvk , < , 16, , ,6 1,6 16 <,2, pvk , , 16, , , pvk , , pvk , < , 29, , 3,9 155,4 13, pvk , , 16, , pvk , < , ,5 15, ,9,5 8,, pvk , , , 2, , pvk , < , , 17, ,7,3 11,, pvk , , ,5 2, , pvk , , ,5 23, ,4 1, , TALVI keskiarvo 6, ,6 TALVI Bruttokuormitus g/ha d 7 ###### ###### ###### ###### ###### #VALUE! ###### keskihajonta,2 8, ,9 Nettokuormitus g/ha d ###### ###### ###### KEVÄT keskiarvo 6,1 8, ,1 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d , ,8 15 keskihajonta,1 5,4 4, ,2 Nettokuormitus g/ha d, KESÄ keskiarvo 6, < KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,1,4 29 1,4,7 34,2 25 keskihajonta, ,3 Nettokuormitus g/ha d 2, SYKSY keskiarvo 6, < ,7 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d ,,3 17 3,1, keskihajonta, Nettokuormitus g/ha d VUOSI 6, ,7 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d Nettokuormitus g/ha d Lisätiedot: Kuntoonpanovaiheen päästötarkkailussa asti ylimääräinen näyte Mittakaivon v-aukkoa laskettu 5 cm. Näyte otettu purkuputken päästä 9.7. Kiintoaineen hehkutushäviö 21 mg/l Kolmiopadon alareunassa oleva mittausanturi hankaloittaa mittausta (ei saa oikeaa lukemaa) Poikkeavan tilanteen näyte/vapo 2.5. Mp kokonaan veden alla, padottaa. Padotuksen vuoksi jakson virtaamat arvioitu Verkanevan virtaamasta Vedenkorkeutta mahdoton mitata mittapadolla tarkasti pyörteilyn ja Kiintoaineen hehkutushäviö 3 mg/l voimakkaan virtaaman takia V-aukon pohjassa oleva mitta-anturi haittaa vedenkorkeuden mittausta. Sivu 1 (2) Märsynneva 212.xls; tulostus /12:4

21 Märsynneva, pvk1 l/s km 2 33, 3, 27, 24, Valuma keskiarvo näyte Verkaneva mg/l 45, 4, 35, 3, Kiintoaine g/ha/d , 18, 15, 12, 9, 6, 3,, 25, 2, 15, 1, 5,, kuormitus 212 pitoisuus Kokonaisfosfori g/ha/d 12, 35 Kokonaistyppi g/ha/d , 8, 6, 4, 2, , kuormitus 212 pitoisuus 212 kuormitus 212 pitoisuus 212 Sivu 2 (2) Märsynneva 212.xls; tulostus /12:4

22 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A 9571 Oulu Pyhäjoen turvesoiden päästötarkkailu 212 Jakelu: Kohde: Märsynneva, pvk1 Vapo Oy, Haltija/tuottaja: Vapo Vesien käsittely: pvk1 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kunta: Vihanti Vesistöalue: Vihanti, Projekti: 16UEC14 Purkuvesistö: Vihanninjoki-Piipsanjoki-Piipsjärvi Tarkkailuluokka: Teho Mittapadon valuma-alue: 133 ha Näytetiedot Veden laatu Reduktio % Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Pvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l mg/l % % % % % % % % % Pvk:n yläpuoli 1 pvk1 yp , pvk1 yp , pvk1 yp , pvk1 yp , pvk1 yp ,4 8, pvk1 yp , pvk1 yp , pvk1 yp , < , pvk1 yp , pvk1 yp , , pvk1 yp , pvk1 yp , pvk1 yp , Keskiarvo TALVI 6, TALVI Keskiarvo KEVÄT 6, KEVÄT Keskiarvo KESÄ 6, KESÄ Keskiarvo SYKSY 6, SYKSY Pvk:n alapuoli 1 pvk , ,3 2 pvk , ,6 3 pvk , ,7 4 pvk , ,6 5 pvk ,1 8, ,8 6 pvk ,2 4, , 7 pvk , ,1 8 pvk , < , 9 pvk , < pvk , < pvk , < ,5 12 pvk , < ,6 13 pvk , ,5 Keskiarvo TALVI 6, ,4 Keskiarvo KEVÄT 6, , Keskiarvo KESÄ 6, Keskiarvo SYKSY 6, < ,6 Lisätiedot: Näyte pumppausaltaan alkupäästä Sivu 1 (2) Märsynneva 212.xls; tulostus /12:5

23 reduktio % Kiintoaine pitoisuus mg/l reduktio % Kokonaisfosfori pitoisuus Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli reduktio % Kokonaistyppi pitoisuus Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli Sivu 2 (2) Märsynneva 212.xls; tulostus /12:5

24 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Pyhäjoen turvesoiden päästötarkkailu 212 Jakelu: Kohde: Verkaneva, pvk1 Vapo Oy/ Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kunta: Vihanti Vesistöalue: Projekti: 16UEC14 Purkuvesistö: Piipsanjoki-Piipsjärvi Vihanti, Tarkkailuluokka:Päästö Mittapadon valuma-alue 62 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- S-joht. SO4 Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l mg/l ms/m mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , , , 11, , ,8 8,4, pvk , , ,5 1,1 34 6, ,8 8,8, pvk , , , 387 7, ,6 7,3, pvk , , , 5,5 39, ,4 174,5 2,3,4 5,6 5 pvk , , , 7, , 213 4, 23,4 3,,9 7,9 6 pvk , , , 25, , , 25, pvk , , , 32, ,4 23, pvk , , , 28, ,5 47 1, pvk , < <1 3,, ,5 18, ,3,2 26,1,8 14, pvk , <1 4, <, ,5 9, , , , pvk , < <1 4,5, , 8, , ,8 549,4,1 7,2,,3 6,3 3,8 12 pvk , ,2 4,3 <, , 7, , 263 4,9 293,2 4, 5,1 13 pvk , < <1 4, , 8, , ,4 369,3,1 5,1,,1 5, 2,8 14 pvk , , 4, ,5 7, ,5 33 5,7 352,3 5,4 9,8 15 pvk , , , ,5 36,5 39,5 16 pvk , < ,1 5,6, , 2, , , ,9,5 19,,2 2,6 125,8 92,3 17 pvk , ,2 5,4 <, ,5 11, , ,3 1869,8 23,1 23,1 18 pvk , < ,2 5,3 <, , 8, , ,8 494,3,1 6,5,,1 7,6 7,1 19 pvk , < 1 4,9 <, , 491 9, ,3 337,2 4,4 2,3 2 pvk , < , 4,8, ,2 11,4 47 7, ,6 64,4,2 8,,,3 8,5 9,2 21 pvk , < 1 5,5, ,8 14, , , 28,6 13, 22 pvk , < ,3, ,5 13, , ,1,4 29,2,1 1,5 35,7 47,7 TALVI keskiarvo 4, ,2 TALVI Bruttokuormitus g/ha d 4, ,8 371,6 5,1,14 14 keskihajonta,5 5, ,7,8 Nettokuormitus g/ha d,5 2,1 1,8 KEVÄT keskiarvo 4,4 26, 33,3 453,3 14, 1,6 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d , ,4 33,5 1, 126,6 keskihajonta,1 4,6 8, 55,1 7,2,5 Nettokuormitus g/ha d 2,2 28,4 16,3 KESÄ keskiarvo 4, < <1 4,7,7 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,7,1 17,1,, keskihajonta, ,8 1,3 Nettokuormitus g/ha d,4 9,2, SYKSY keskiarvo 4, < < 1 5,2,6 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d 13, ,4 1853,9,2 23,1,, ,6 keskihajonta, ,4,3 Nettokuormitus g/ha d VUOSI 4, ,4 95 < ,5 4,8,9 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d , Nettokuormitus g/ha d,6 7 5,1 Lisätiedot: Datakatkon vuoksi virtaamat ajalle arvioitu vesistömallijärjestelmästä 9.8. Poikkeavan tilanteen näytteenotto/vapo Kuntoonpanovaiheen päästötarkkailussa asti. Sivu 1 (2) Verkaneva 212.xls; tulostus /11:54

25 Verkaneva, pvk1 l/s km 2 18, 15, 12, 9, 6, 3,, Valuma keskiarvo näyte mg/l 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, Kiintoaine g/ha/d kuormitus 212 pitoisuus Kokonaisfosfori g/ha/d 4, 14 Kokonaistyppi g/ha/d 12, ,5 3, 2,5 2, 1,5 1,, , 8, 6, 4, 2,,, kuormitus 212 pitoisuus 212 kuormitus 212 pitoisuus 212 Sivu 2 (2) Verkaneva 212.xls; tulostus /11:54

26 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A 9571 Oulu Pyhäjoen turvesoiden päästötarkkailu 212 Jakelu: Kohde: Verkaneva, tehon tarkkailu Vapo Oy/ Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kunta: Vihanti Vesistöalue: Vihanti, Projekti: 16UEC14 Purkuvesistö: Piipsanjoki-Piipsjärvi Tarkkailuluokka: Teho Mittapadon valuma-alue: 62 ha Näytetiedot Veden laatu Reduktio % Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Pvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l mg/l % % % % % % % % % Pvk:n yläpuoli 1 pvk1 yp , , pvk1 yp , pvk1 yp , pvk1 yp , pvk1 yp , < , pvk1 yp , < pvk1 yp , < pvk1 yp , pvk1 yp , < pvk1 yp , < pvk1 yp , < pvk1 yp , < Keskiarvo TALVI 5, TALVI Keskiarvo KEVÄT KEVÄT Keskiarvo KESÄ 4, < ,7 KESÄ Keskiarvo SYKSY 4, < ,4 SYKSY Pvk:n alapuoli 1 pvk , ,2 2 pvk , ,4 3 pvk , pvk , ,9 5 pvk , < < 1 6 pvk , < < 1 7 pvk , < < 1 8 pvk , pvk , < ,1 1 pvk , < ,2 11 pvk , < , 12 pvk , < ,6 Keskiarvo TALVI 4, Keskiarvo KEVÄT Keskiarvo KESÄ 4, < < 1 Keskiarvo SYKSY 4, < ,3 Lisätiedot: Ei näytettä, pumppukaivo jäässä, altaan jäälle ei uskaltanut mennä Kaivo jäässä, altaan jäälle ei uskaltanut mennä, ei näytettä Kuntoonpanovaiheen päästötarkkailussa asti, siitä lähtien tuotantovaih. tarkkailussa. Sivu 1 (2) Verkaneva 212.xls; tulostus /11:57

27 Verkaneva, tehon tarkkailu reduktio % Kiintoaine pitoisuus mg/l reduktio % Kokonaisfosfori pitoisuus Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli reduktio % Kokonaistyppi pitoisuus Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli Sivu 2 (2) Verkaneva 212.xls; tulostus /11:57

28 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Pyhäjoen turvesoiden päästötarkkailu 212 Jakelu: Kohde: Ahmaneva Vapo Oy, Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 (kesä) Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kunta: Vihanti Koordinaatit: Vesistöalue: Pyhäjoki Vihanti, Projekti: 16UEC14 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: Virtaama Mittapadon valuma-alue: 42 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d , , , 41 11, , 181 5, , , , , KESÄ keskiarvo KESÄ Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d Lisätiedot: telog asennettu , id 1664 Sivu 1 (2) Ahmaneva 212.xls; tulostus /1:31

29 Ahmaneva l/s km 2 Valuma keskiarvo näyte 5, 4, 3, 2, 1,, Sivu 2 (2) Ahmaneva 212.xls; tulostus /1:31

30 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 212 Jakelu: Kohde: Kuljunneva, la/pvk1 Liite 4.8 1/2 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: la/pvk Kunta: Vesistöalue: Projekti: 16WWE1893 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: Ympärivuotinen Mittapadon valuma-alue: 88,3 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 la , , ,7 31,5 3, la , , ,1 48,7 5, la , , 14,2 1,7 9,1 4 la ,7 11,1 1,3 6,9 5 la , , , la , , la , , pvk , , , 13, , pvk , , , 6, 159 2, ,9 599, pvk , < , 7, 159 2, ,9 253,4,1 9,9,1 3, pvk , , 6,8 18 1, , 281, pvk , < , 5,8 68, ,6 149,4,2 5,8, 1, pvk , ,5 9,4 34 4, , , pvk , , , 35, ,7 1, , pvk , ,5 7, , , , pvk , , , 6, , ,1 152,3 6, pvk , , , 29, , TALVI keskiarvo 6, ,1 TALVI Bruttokuormitus g/ha d 18 1,4 23,3 2,8 1 keskihajonta,1 2,1 5, ,9 Nettokuormitus g/ha d,1 2,2 7,3 KEVÄT keskiarvo 5, KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d , keskihajonta,2 9, ,7 Nettokuormitus g/ha d 3, KESÄ keskiarvo 5, , KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,,5 3, keskihajonta, ,1 Nettokuormitus g/ha d, SYKSY keskiarvo 5, ,2 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d 55, , keskihajonta Nettokuormitus g/ha d, VUOSI keskiarvo 5, , VUOSI Bruttokuormitus g/ha d 1, , , ,1 Nettokuormitus g/ha d, Lisätiedot: Ei näytettä, reiän kaivamisen yhteydessä veteen sekoittui pohjasakkaa, edustavaa näytettä ei saanut. Kuormitus laskettu edellisen kerran vedenlaadulla Pumppaus aloitettu, näyte pvk:n kaivosta 8.8. Omavalvontanäyte: ph 6,4, CODMn 6 mg/l, kok.p 15, kok.n 18, kiintoaine 19 mg/l. Virtaamat jaksoille ja arvioitu vesistömallijärjestelmästä